-
JulkaisijaArtikkelit
-
Minkä mittaisiksi nuo greenit yleensä leikataan? Suuriin kisoihin sitten nopeammiksi? Paljonko ne silloin ovat? Onko kellään tietoa?
Jos muistini toimii oikein oli Teliatourilla Aurassa leikkuukorkeus laskettu 2.7 milliin.
Me laskettiin toukokuun alussa kolmeen milliin, nyt ollaan jonkin verran alapuolella. Jos tarvis on, niin hyvin voipi laskea vielä.
Korkeus ei muuten ole ollenkaan ainoa tekijä joka vaikuttaa viheriön nopeuteen, eikä päinvastoin. Itse en tavoittele äärimmäistä nopeutta arkipeliin, vaan alhaiselle leikkuukorkeudelle on muut motiivit.
Virallinen termi on HOC
mitkä on ne muut motiivit?
Jos kasvutekijät ovat kohdallaan, pyrkii kasvusto pitämään lehtipinta-alan/pinta-alayksikkö vakiona, eli maksimissa. Kainalon korkuisessa heinäpellossa on jopa vähemmän viherää lehtipinta-alaa kuin 2,7 mm korkuisella griinillä. Kun ei ylös pääse, niin tihennytään, se tarkoittaa lehden kapenemista. Miksikö halutaan sitten kasvuston tihenevän?
Heinäkuu on hirvittävä griiniparoille. Kuumaa on ja ukkoa kulkee. Vettä ei kuulu kun yöllä vasta. Kun lisäksi päivän pituus kääntyy lyhenemään päin, alkaa kasvustoissa myös tietynlainen taantuminen, eli toissapäivästä alkaen on harventuminen pääsääntöinen tosiasia.
Jos viheriöllä olisi, sanotaan vaikka 75 000 lehtiversoa /m2, ja niistä menetetään jo luontaisesti kolmannes (joka heinäkuussa helposti tapahtuu), on tilanne paljon synkempi kuin jos lähtötilanne olisikin ollut vaikka lähempänä 200 000 yksilöä/m2. Pientä reserviä on hyvä olla.
Mainittakoon, että noihin korkeuksiin ei kannata ihan suin päin mennä leikkaamaan, vaatii totuttelua eli kasvuston täytyy muuttaa kasvutapansa tällaiseen sopivaksi.
Ovat kyllä kelvollisia myös puttaustarkoitukseen.
Keeperin vastaukset, ja vastaavat, ovat foorumimme helmiä. Lisää hyvää ja mielenkiintoista tietoa kaikille.
Leikkuukorkeutena on kotkentällä yleensä arkipeleissä 6 – 7 mm (hitaat greenit, suorat putit) ja kisoissa 3,5 – 4 mm. Hiukan siis täytyy putteria asetella kun joutuu vieraskentälle.
Keeperille 10 pistettä asiallisesta vastauksestaan, kiitos. Tällästä lisää.
Jos joku haluaa lukea golfkenttien rakentamisesta, niin artikkeli löytyy linkin takaa
Lue lisää: Golfkentän rakentaminen
Olemme kierroksilla jutelleet hiekotuksesta ja ilmastoinneista näin kesällä. Jonkun mukaan hiekotusta ei tarvita, toisen mukaan jopa neljä-viisi kertaa kesässä.
Itse olen hämmmästellyt sitä että ihan viime päivinä ainakin kolmella pelaamallani kentällä Etelä-Suomessa (mm Kurk) on griinit ilmastoitu (tosin kevyemmin kuin syksyllä). Onko hätävarjelun liioittelua?
Kiitti Kiipperi. Jotenkin on jäänyt sellainen kuva, etteivät kaikki kentänhoitajatkaan ole tuota sanomaasi sisäistäneet. Jos ymmärsin oikein niin ainakin välillä (erityisesti hyvän kasvun aikaan) greenit kannattaa leikata mahdollisimman lyhyiksi, jolloin kasvu pyrkii tihenemään. Toivottavasti hoitajatkin lukevat tätä palstaa.
Kiitos Keeper kiinnostavista tiedoista!
Minuakin on ihmetyttänyt jo jonkin aikaa tuo hiekoitus. Miksi sitä hiekkaa on tarpeellista levittää greeneille välillä jopa keskellä kesää jolloin greenit tuntuvat olevan todella hyvässä kunnossa?
Ilmastoidut griinit olisivatkin helteillä hauskat 😉
Hiekoitukset ja ilmastukset ovat harvoin niin kriittisiä, että yhden kerran väliin jättäminen olisi kohtalokasta. Jos ne toistuvasti jättää tekemättä, voi olla varma ettei hyvä heilu. Lyhyellä aikavälillä seurauksena on, että viheriöt ovat kuin rumpu: doing ja pallo pomppasi pois. Samoin tasaisuus kärsii dressausten laiminlyönnistä.
Esimerkki: Viime kausi oli niin sateinen ja hankala, että useat kentät eivät saaneet toteutettua hoito-ohjelmaansa. Nyt on merkit luettavissa griineiltä, eli jos tänä vuonna joutuu vielä lipsuttamaan, lähinnä hiekoituksista, saattaa seurauksena olla vaikkapa Saginan leviäminen viheriöille. Nyt sitä on jo nähtävissä. Sen pois hoitamissa on taas omat touhunsa joista ei välttämättä pelaajilta kiitoksia heru. Siis, hiekoitukset kuten ILMASTUKSETKIN kannattaapi hoitaa ajallaan, silloin jää vähän riskivaraakin (yleensä sitä ei ole yhtään liikaa).
Olen tietoinen että puhuminen alhaisista leikkuukorkeuksista on vähän riskialtista, siihen liittyy monenmoista touhua joihin kaikilla kentillä ei aina ole resursseja. Lisäksi, kuten sanottu, se vaatii pitemmän ajan totuttamista. Ja jos talvi on ollut katala ja kevät kummallinen, voi paluu lähtöruutuun olla järkevin vaihtoehto.
Alkuperäisen kysymyksen vastaus: luulisin että yleisimmät leikkuukorkeudet ovat 3,5 ja 4 mm. Nopeus ei korreloi suoraan leikkuukorkeuden kanssa, vaan riippuu eniten lannoitustasosta, leikkuuterien terävyydestä, pystyleikkuun ja groomauksen määrästä, hiekoituksesta. Vimppa silaus annetaan sitten ristiin leikkuulla ja jyräyksellä, jotka nopeuttavat viheriöitä noin 30 – 40 cm. Eli ’arkinopeuden’ pitäisi olla yli 2,6, kun halutaan sutjakat kisagriinit.
Ykis ärsyttävä asia (tosin pienimuotoinen) on se kun greenet ajetaan leikkurilla, niin näkee helposti miten leikkuri on ajanut. Tarkoitan että kun leikkuri on ajanut eri suuntiin niin siihen väliin jää pieni kynnys (ruoho eri mittaista). Johtuneeko sitten mistä, kiireellä ajettu, terät väärin tms. sitä en tiedä. Ainakin tänä vuonna on tälläisestä ollut havaintoa TG:n muuten mainioilla greeneillä. Onkos muilla kentillä ollut havaintoja moisesta?
Tässä vielä lisää infoa hiekoituksesta ja ilmastuksesta:
Hiekoituksella on mm. seuraavia positiivisia vaikutuksia:
– edistää viheriön pintaan muodostuvan kuitukerroksen hajoamista
– suojaa kasvien kasvupistettä matalassa leikkuussa ja edistää pintarönsyjen juurtumista
– tasoittaa pinnan epätasaisuuksia
– muodostaa kuitukerroksen kanssa joustavan kerroksen johon pallon spinni puree
Tämän lisäksi hiekkakattauksella suojataan uusia kylvöksiä, itämistä ja taimistumista. Hiekalla parannetaan myös liian tiiviin maan ominaisuuksia tekemällä ’hengitysputkia’ juuristolle levittämällä hiekka holkki-ilmastoidulle viheriölle.
Hiekoituksen tiheys ja määrä ovat myös kenttäkohtaisia. Ne riippuvat kasvualustan rakenteesta, työvoiman määrästä, rahasta ja ruoholajikkeesta. Lisäksi kasvukauden pituus ja talvehtimisen onnistuminen vaikuttavat asiaan.
Ilmastus parantaa juuriston hapensaantia, pieneliöiden ja juuriston hengityskaasujen vapautumista sekä veden ja ravinteiden painumista juuristoon. Näin nurmikon hyvinvoinnin kannalta tärkein tekijä eli juuristo kasvaa terveeksi ja vahvaksi. Viheriön kasvatuksessa tärkein asia on se, mitä maanpinnan alla tapahtuu. Näin ruoho selviytyy parhaiten lyhyeksileikkuusta, kulutuksesta ja talvituhoista.
Tämän lisäksi ilmastus edistää kasvustojen tihentymistä, pienentää kasteluveden tarvetta, estää levien kasvua, vähentää maan tiivistymistä ja parantaa spinnin purevuutta.
Se miksi viheriöt aina ’pilataan’ juuri kun ne olivat kunnossa johtuu siitä, että jos ilmastus tehdään vasta sitten kun ongelmat näkyvät esim. tiivistymisenä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Tilanteen korjaaminen kestää tällöin paljon pitempään ja vaatii usein paljon työläämpiä menetelmiä. Tilanne saadaan tällöin korjatuksi ehkä vasta seuraavalla pelikaudella.
Ilmastuksen tarve riippuu myös samoista tekijöistä kuin hiekoituksenkin tarve. Älkää siis verratko aina kenttiä toisiinsa, jos ette tiedä tarkemmin kenttien olosuhteista! Hoitotoimenpiteitä tai niiden ajoitusta ei voi kopioida kentiltä toisille. Kukin kenttämestari joutuu otttamaan huomioon useita erilaisia muuttujia, jotka vaikuttavat kentänhoitoon.
Hiekoitus ja ilmastus ovat siis ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka parantavat viheriöllä sekä kasvu- että peliolosuhteita.
Jups… kiitos tästäkin… tälläiset keskustelut ovat omiaan parantamaan kentänhoitajien ja etenkin kenttämestarien arvostusta ja vähentämään heidän arvosteluaan. arvatenkin valtaosa pelaajista arvostelee, minäkin, asiota ja toimenpiteitä joista ei tiedä tuontaivaallista. Lisää vaan faktaa tällekin palstalle niin saadaan lisää tietoutta pelaajille ja sitä kautta kenttien kuntokin saattaisi parantua ja kenttien hoitohenkilökunnan työaika voitaisiin keskittää asioihin jotka nyt jäävät vähemmälle huomiolle vaurioiden korjaamisen vuoksi.
Pelaaja kuitenkin haluaa pelata hyvällä alustalla ja uskon, että valtaosa tekisi mielellään kierroksen aikana pieniä asioita jotka parantaisivat kentän kuntoa. Tälläisiä asioita ovat esim. jo käytössä olevat alastulojäljen korjaaminen ja divotin paikalleen asettaminen. Ed mainitut vaan jäävät edelleen turhan monelta tekemättä, valitettavasti.
Ehkä puhuminen leikkuupituksista pitäisi lopettaa ja ottaa tilalle maailmalla yleinen Stimpmeter lukema. Se kertoo erittäin luotettavasti greenin päivän nopeuden, eli kuinka paljon pallo rullaa viheriöllä, kun se lasketaan stimpmeterillä greenille.
(Googleta Stimpmeter – ja lue lisää)
Mikäli kaikki seurat ilmoittaisivat vaikka nettisivuillaan päivittäin ko. lukeman olisi helppo arvioida kentän greenien nopeus. Itse mittaus kun ei vaadi minuuttia enempää aikaa kenttähenkilökunnalta.
Samalla olisi helpompaa keskustella kenttähenkilökunnan kanssa siitä kuinka alas greenit tulee ajaa. Erilaiset greeniruohot kun käyttäytyvät erilailla vaikka leikkuukorkeus olisi sama.
Hyvä ajatus, suurin ongelma on vaan se, ettei mittausta tule aina tehtyä. Märkänä ei saa oikeaa lukemaa, joten mittaus tulisi tehdä iltapäivällä.
Itse mittailen noin kerran viikossa tai jonkin toimenpiteen, esim teroituksen tai hiekoituksen jälkeen. Kokemuksena voin kertoa, että noin 2,7 – 2,9 metrin kohdalla loppuu hämmästely nopeudesta ja alkaa tuskailu vaikeudesta 😉
Käytännössä on paljon helpompi tehdä yli kolmen metrin viheriöt yhteen kisaan, kuin pitää nopeus vakiona päivästä ja viikosta toiseen, sekä tasata eri griinien nopeudet kutakuinkin samanlaisiksi.
Viimeksi eilen peliryhmässämme manasimme hiekalla pilattuja greenejä. ’Juuri, kun ne olivat parhaimmillaan’.
Osaapahan ensi kerralla pitää kentänhoitajan puolia, ja vieläpä perusteluiden kera.
Kiitos asiallisesta ja valaisevasta keskustelusta.
Kenttien viheriöiden stimpmeter lukemia ei pitäisi liikaa tuijottaa siitäkään syystä, että viheriöiden kallistukset vaikuttavat myös siihen, miten nopeilta viheriöt tuntuvat. Ja, kun pyritään oikein suuriin stimp-lukemiin, niin sitten tulee paine, että viheriöt ovat liian kaltevina pelaamattomat.
Suhteellisesti paras nopeus jokaiselle kentälle olisi se, että kaikkein kaltevin viheriö olisi vielä pelattavissa ja sillä riittäisi lipunpaikkoja ja muut olisivat tämän kanssa samannopeuksisia.
Kun näin tehdään, ei viheriöiden muotoja tarvitse pehmentää ja käyttää investointeja turhan korjaamiseen.
Varsinkin vanhoilla kentillä on hyvinkin kallistuksellisia viheriöitä. Viheriöiden pehmentämisen vaihtoehto on siis nopeuksien säätäminen sopivaksi.
Amerikassa kilpailu stimpmeter nopeuksista on jo johtanut siihen, että viheiröitä pehmennetään ja kallistuksia pienennetään erittäin usein. Mielestäni tämä ei ole hyvä asia, koska kyllähän viheriöllä kallistuksia pitää olla.
Kyllä olen myös sitä mieltä, että Suomenkin golfkentät voisivat siirtyä 2000-luvulle ja ilmoittaa noita stimppilukuja. Ei niitä joka päivä tarvii ilmoitella, joku keskimääräinen mittauslukema silloin tällöin, ’tähän pyritään keskimäärin’ tms. ilmoitus ja sitten vaikka suurimmissa kisoissa mitataan ja ilmoitetaan. Saataisiin me alan harrastajatkin taas lisäinformaatiota, sivistyttäis siinäkin asiassa.
Tunnetko Peuramaan kenttien greenit? Osaatko sanoa, mitä ruoholajia niillä pääosin kasvaa? Niillä kun on mielestäni eri kasvia. Vai johtuuko uuden kentän nopeus pääosin vielä liian harvasta kasvustosta (ollut kaksi vuotta käytössä).
NimetönOlisiko jollain vertausta jonkun suomen kentän ja augustan stipmeter nopeus eroista?
Tiedän kotikentältänikin vain sen, että leikkuupituus oli vähän aikaa sitten 3,5-4 mm, mutta stimppilukuja en ole koskaan kuullut. Onko se 2,5 metrin ylitys joku maaginen nopean raja vai… Tarvitaanko siihen jo leikkauksen lisäksi jyräystä… Olisi kiva saada tuntumaa tähänkin asiaan.
2,5 ei ole mikään maaginen raja, 3 metriä on. 2,5 metriä on helppo saavuttaa ilman erityisiä konsteja, jos nopeus on alla tämän niin putit on varsin suoria. Lukeman täytyy olla lähempänä kolmea että pelaajat reagoivat nopeuteen, kakspuolikkaat on regulaareja jolloin huomio kiinnittyy muihin asioihin.
3,5 – 4 mm leikkuukorkeudellakin pääsee yli 2,5 metrin ilman mitään konsteja, tärkeimmät tekijät ovat lannoituksen taso ja terien terävyys.
Menen iltapäivällä mittaamaan jos sade taukoaa ja kerron päivän lukeman, ei taida olla ihan huippua kun lannoitteen vaikutus on nousussa ja leikattu sateessa.
Kiitos mesuille, että jaksavat jakaa tätä golfin infraan liittyvää viisauttaan. Mielenkiintoista luettavaa, eikä tartte tosiaan ens kerralla manailla niitä hiek/ilmat griinejä=)
Sitten pois töistä: Koetteko olevanne kasvitieteilijöitä, jotka nyt sattuvat olemaan golfkentällä töissä, vai oletteko löytäneet ammattinne harrastuksen kautta?
-
JulkaisijaArtikkelit