Goosenin specsit

[Hörhö]

Ohessa Goosenin mailojen specsit, jotka on saatu ’pääkallopaikalta’. Mitään näistä lavoista (ja osittain varsista) ei saa ostettua kaupasta. Irons: RAC Flow Set 2-6I RAC CB irons 7-PW RAC Muscle Shaft: Rifle 6.8 Ti-Boron taper tip shaft Length: 1/8″ over Lie: 1 degree upright, (PW at 48 and 63) Swingweight: D-0 Wedges: RAC 54-10 Length: 35.5″ Lie: 64 Shaft: 7.0 Rifle Swingweight: D-0 True Loft: 54 RAC 58-08 Length: 35.25″ Lie: 65 Shaft: 7.0 rifle Swingweight: D-0 True Loft: 60 Driver: 510 TP 7.5 Shaft: 7.0 Rifle Lite tipped 1.0″ Length: 43.5″ Swingweight: D-0. Rescue Mid: 14 degree Shaft: 8.0 Rifle Lite tipped 3″ Length: 40.5″ Swingweight: D-0 Älkää ihmetelkö swingipainoa, joka on ammattilaiselle järkyttävän alhainen. D-0 johtuu siitä, että Gooseninlla on painavat gripit ja yläpäähän on vielä lisätty painoa. Tuntuvat svingata samalta kuin about D4-D6. Näin sitä svingipainovaakaa voi huijata :))

[ville.wright]

Yllättävän kevyet swingipainot on. Miksihän swingivaakaa pitää sitten tollalailla huijata? Eikö se olisi sama jos olis suoraan painavammat, normaalisti?

[Duffalo Bill, HCP 4]

Enpä usko, että tahallisesti sitä vaakaa huijataan huijaamalla, siinähän ei ole mitään järkeä. Epäilenpä vain, että Goosen pitää vain paljon tavallista paksummista gripeistä. Paksu oversize-grippi plus teippiä rutkasti niin voila, svingipaino tippuu vaa’assa helposti 4-5 pistettä.

Käytännössä tämä ei taas tunnu niinkään, koska kädet ’ovat yhtä’ mailan kanssa ts. gripin painon muutokset eivät tunnu niin hyvin kuin lavan painon muutokset (vaikka vaaka niin saattaa näyttääkin, kyse kuitenkin vain staattisesta mittauksesta).

Arvailen vain Mr. Goosenin mieltymyksiä, ei mitään tietoa asiasta, vain sivistynyt arvaus (tiedä mistä ne ammattilaiset mailoissaan pitävät, friikkejä viimeisen päälle.)..

[Nimetön]

Olen nähnyt TaylorMadeCB raudat jotka oli ostettu aasiasta.

oli ihan pirun makeen näköiset pelimihen mailat.

[Hörhö]

Ei tarkoittanut, että vaakaa on tarkoitus huijata, vaan message oli se, että ei pidä sokeasti tuijottaa svingipainoon, jos ei tiedä komponentteja.

DB kirjoitti samasta, mistä minä olen myös joskus kirjoittanut: painomuutokset aivan varren yläosassa eivät juurikaan vaikuta svingituntumaan painon jakautumisen näkökulmasta, mutta svingipainoon niillä on suurikin vaikutus. Kun ymmärtää 14 tuuman mittapisteen merkityksen ja vaikutuksen, niin asia on aika helposti ymmärrettävissä.

Goosenin grippi on Lamking Crossline Midsize Fullcord, joka painaa 65g, eli osa svingipainon vähentymisestä tulee siitä. Loput tulee muusta ’lisäpainosta’ varren yläosassa.

Spacseihin sisältyy myös toinen ’miina’: Rescue Midissä on Rifle 8.0 ja vielä tipattu 3 tuumaa. Onpa todella jäykkä! Mutta eipäs tosiasiassa olekaan mikään kauhean jäykkä, kun asiaa hieman enemmän ajattelee.

[MC shoketti]

eiks toi rifle 8.0 oo niinku joku TT DG X300 eli tiukka ja tipattuna 3 tuumaa elikkä tosi tiukka.

Mut kerroit että ei se ookka nii tiukka.

Johtuuko tämä siitä ku varsi on tippi jäykistetty ja jos tippiä lyhentää ’tarpeeks’ ni varsi lähtee löyseneen? Eli jäykiste on leikattu lähes tulkoon kaikki pois.

[Duffalo Bill, HCP 4]

TT: Tippi-osa on ’löysää’ osaa varressa, ja sen poistaminen jäykistää vartta. Riflet ja DG:t eivät mene aivan tuolla tavalla yksi yhteen, X300 on aivan mega-special -varsí. Muistelen, että Fred Couplesilla oli joskus X300:t (raskaat X-stiffit). Yleensä X100:sia tipataan.

Hörhö: Minäkin mietin ensiksi tuota Rescuen vartta, että onpas jäykkä. Yleensähän kun lisätään sana tipped, niin puhutaan valmistajan tippaus-ohjeiden ylimenevästä osasta. Mutta luulen, että tässä on ilmoitettu kokonaistippaus.

40.5′:n pituista puun vartta voisi ihan hyvin tippailla paljon enemmänkin. Rifle ilmoittaa 9/16′ per maila alkaen draiverista 0′ -> jos tuota rescueta ajattelee 7w:na niin tippauksen määrä voisi olla esim. 5* 7/16′ = ~3.44′ (1w, 2w, 3w, 4w, 5w, 7w…) ELI Goosen softsteppailee 8.0-rifleä. Eiks jee?! -> frekvenssitkin olisivat silloin alle 8.0, mitäs peliä se sellainen on?

Jaa, menee jo hauskaksi. Näin minä sen ajattelisin, entä itse?

[Duffalo Bill, HCP 4]

Mitähän minä sekoilen, siis piti kirjoittaa, että 11/16′ per maila (eikä 9/16′ tai 7/16′, mitäh?). Meni niin hauskaksi homma, etten edes oikeita lukuja osaa kirjoittaa. ~3.4′ oli kyllä oikein laskettu..

[Hörhö]

Oikeilla jäljillä osittain…

Rifle jäykistyy pidempänä ja löystyy lyhyempänä, jos lapapainoon ei puututa. SW:n lähtökohta on D3. Jäykkyys muuttuu suunnilleen +- 0.3 jokaista ½ tuumaa kohden.

Goosenin 14 loftinen Rescue Mid on hänen ’spooninsa’.

8.0 on 8.0 42,5 tuumaisessa spoonissa ja kun SW on D3. Goosenin 14 loftinen on 40,5 tuumaa. Jäykkyys putoaa about 1.2, ollen 6.8. Goosenin Rescue Mid on suunnilleen teräsvartisen puu 7:n pituinen. Varren jäykkyys on jossain lähellä 7.0, kun tippaus otetaan huomioon. Nupin painosta tietty riippuu aika paljon, mutta oletuksena on, että se on aika lähellä painoa, joka normaalilla varren yläpään painolla antaisi SW:n about D 4-6.

Varren on joka tapauksessa oltava aika lähellä 7.0:aa, koska se ei muuten matsaisi alkuunkaan muiden varsien kanssa.

Toivottavasti joku ymmärsi jotain. Näin kohtuullisen rankan työpäivän ehtoopuolella en ole edes varma ymmärränkö itse, jos luen tuon tekstin aamulla :)) Takaisin työn ääreen…

[Duffalo Bill, HCP 4]

Tottakai, tietysti. Niin vähän olen loppupeleissä ollut Riflejen kanssa tekemisissä, että unohtui täysin tuo Riflen taulukon periaate. Eli puille jäykkyys mitattu @ 43′ 280cpm (=8.0) ja muutos pituudessa jäykkyyden pysyessä samana muuttaa värähtelytaajuutta n. 8.6cpm / 1′. Jos Goosenin sponen jäykkyys olisi tuo 8.0, mittauttaisi keppi n. 302cpm @ 40.5′ (7.0 @ 40.5′ on n. 292cpm). Pidetään mielessä myös, että 1 SW-pisteen muutos vaikuttaa cpm:iin siten, että +/- 1cpm / 1 sw-pisteen muutos.

Jos vartta olisi soft-stepattu hieman, ~0.4-0.5′ sekä SW:tä nostettu tuosta D3:sta pari pykälää (ajatellen norm. grippiä), niin oletettavasti pelifrekvenssi mailalle olisi anyway alle 300cpm -> lähemmäs sitä 7:aa rifle-asteikolla. Ottaen huomioon, että draiveria on tipattu jäykemmäksi (pelaa varmasti tiukempana kuin 7.0). Niin veikkaan, että molemmat puut pelaavat melko lähellä toisiaan (varmaan sama frekvenssi) JA jossain 7.0:n ja 8.0:n välimaastossa (lähempänä seiskaa kuitenkin, ehkä).

Jaa, säätöä pahimman päälle. Ja painotan, että en todellakaan mikään Rifle-asiantuntija ole. Arvailen vain tässä, ja painotan lisäksi, että olen SAMAA mieltä kanssasi.

[Vasen pakki]

En ole oikeastaan Riflejen kanssa ollut ollenkaan tekemisissä (vannoutunut TT DG mies?), joten tää kohta jäi multa ymmärtämättä:

’Rifle jäykistyy pidempänä ja löystyy lyhyempänä, jos lapapainoon ei puututa.’

Eikös se nyt Rifleissäkin ole kiinni siitä, kummasta päästä lyhennetään? Tossa kuitenkin puhuttiin tippaamisesta. Multa taisi jäädä joku kohta ymmärtämättä.

[lyhyt ei yllä]

Terve, Hörhö ja kumppanit.

Jotain minäkin ymmärrän mailoista ja niiden virittämisestä, mutta nyt pitää rehellisesti tunnustaa, että putosin kärryiltä.

En suoraan sanoen tajunnut neljännestäkään mitä kirjoititte, mutta ehkä joskus.

Printtaan nuo jutut paperille, opiskelen ja ehkä sitten joskus.

Tää ei ole tarkoitettu semmoiseksi viestiksi, että teirän pitäisi lopettaa noi kirjoittelut.

Kirjoittakaa useammin!!!!

Niitä on kiva lukea, kun saa maila kädessä pohtia, mitä ihmettä ja mistä te puhuttu.

Oppii ittekin kaikkea jännää näin pakkaskeleillä.

[lyhyt ei yllä]

Terve, Hörhö ja kumppanit.

Jotain minäkin ymmärrän mailoista ja niiden virittämisestä, mutta nyt pitää rehellisesti tunnustaa, että putosin kärryiltä.

En suoraan sanoen tajunnut neljännestäkään mitä kirjoititte, mutta ehkä joskus.

Printtaan nuo jutut paperille, opiskelen.

Tää ei ole tarkoitettu semmoiseksi viestiksi, että teirän pitäisi lopettaa noi kirjoittelut.

Kirjoittakaa useammin!!!!

Niitä on kiva lukea, kun saa maila kädessä pohtia, mitä ihmettä ja mistä te puhuttu.

Oppii ittekin kaikkea jännää näin pakkaskeleillä.

Sen verran kuitenkin allekirjoitan, että omat Titun 690MB:t ovat d-0:t ja sitten paksulla gripillä ja pienellä painolla muutettu tuntumaan lähes d-4:lta.

Eli se svingipainohuijaamisesta.

Ainon kuitenkin palata ’normaaliin’ ja laittaa ne neljä grammaa lapaan. Lue hoselista sisään ja korkki päälle.

[Duffalo Bill, HCP 4]

Meditoin tätä asiaa vielä lisää, kun jäi hieman vaivaamaan. Käsittääkseni puissa Rifle-varret ovat lähes yksinomaan raakamittaisia (esim. 45.5′), ja asianmukainen jäykistys ja lyhennys hoidetaan tippaamalla sekä butt:sta lyhentämällä. Asia selvä kaikille (kuten esim. DG ym.), oletan myös, että näin mm. Goosenin tapauksessa. Muu ei mielestäni kuulosta järkevälle.

Raudoissa taas Riflethän yleensä ovat saatavilla rautakohtaisina (3i, 4i, 5i… ts. jäykkyys mitattu ja valmiiksi tip lyhennetty, asennuksessa lyhennetään pelkästään butt:sta), mutta en ole kuullut, että puihin Riflejä olisi ’puu-kohtaisina’. Voin olla kyllä väärässäkin.

VP: Lyhennys/pidennys butt-osiosta vaikuttaa flexiin tuon 0.3 per 0.5′ JOS svingipaino pidetään samana (muuten svingipainon muutos kompensoi jäykkyyden muutoksen). Varren pidennyksessä jäykistäen (+0.3), koska jäykkää butt-osaa on enemmän JA lyhennyksessä löysentäen (-0.3), koska jäykkää buttia vähemmän. Edellinen pätee yleisesti kaikkiin varsiin (vain Riflelle tuo lukema oikea).

[Vasen pakki]

Selitys hyväksytään, mutta se ei oikeastaan vastannut alkuperäiseen kysymykseen. Jos lyhennys tehdään tippaamalla, niin se varmasti jäykistää ja rajusti.

Miltäs seuraava selitys kuullostaisi:

Olisko Rescuen hosel on normaalisti .370′ tai .405′ tai jotain? Goosenilla voisi olla siihen shimmattu .335′ tipillä varustettu varsi?

Mun mielestä ’tipped 3” tarkoittaa nimenomaan ylimääräistä tippausta. Se taas tekisi normaali Rescuen varresta tolkuttoman jäykän. Katsokaapa esim alla oleva linkki.

Lue lisää: .335′ hybridiin

[Duffalo Bill, HCP 4]

Niin minustakin, yleensä puhuttaessa ’tipped x’ ’ tarkoitetaan juuri ylimääräistä tippausta, mutta epäilen, että tässä tapauksessa puhutaan kok. tippauksesta. Varmaa tietoa minulla kylläkään ei ole. Extra 3′ tippausta olisi liikaa, varsi ei edes olisi tarpeeksi pitkä (ellei kyseessä ole joku special-malli, en usko). Eikä ammattilaisetkaan rautakangilla pelaa..

Enkä myöskään usko, että shimmejäkään on käytetty. Tour-lavat (puut) tehdään 0.335′-hoselilla, Rescue voisi kyllä olla myös 0.370′ (tai 0.405’). Varmasti TM:n tehtailla tehty Retiefille omat special-lavat toivomusten mukaan -> ratkaisut voivat olla mitä vain, mutta takuulla hosel on suorilta varteen sopiva.

[Vasen pakki]

Ajoin tuossa .335′ varsi ideassa takaa sitä, että .335′ varsi on tietysti tipistään paljon löysempi kuin .370′ varsi. Siten se kestäisi tuon 3′ tippaamisen tulematta liian jäykäksi. Wishonin uusissa hybrideissä käytetään .335′ hoselia ja puumailan teräsvartta tipataan noissa jopa 7′ (5i).

No joo… Tää on tietysti ihan puhdasta arvailua. Toi ’tipped X” on vaan sen verran standardi ilmaisu, että joku ei noissa spekseissä natsaa.

[Hörhö]

No nyt loppu työnteko tältä päivältä. En juuri nyt jaksa enää ruveta räknäilemään, joten palataan siihen ehkä myöhemmin.

Muutama sana kuitenkin Rescue Midin tipeistä. Tour-versioita tehdään kolmella eri tipillä: .335, .370 ja .355. Täysin riippuen siitä, minkälaisen varren kukin pelaaja haluaa. Rautojen varsista siis kartio- tai tasapaksu ja puiden varsista .335. Suurin osa on kuitenkin .335. En tiedä, mutta veikkaan, että Goosenin olisi .335.

[Julkaisija]

Artikkelit