-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olkoonkin, että parhaimmillaan omakustannusperusteinen golf-osakeyhtiö on lyhyellä tähtäimellä edullisin tapa pelata golfia vähänkään enemmän pelaavalle osakkaalle.
Olen ollut ja edelleen olen siinä käsityksessä, että se on edullisin tapa pelata nimenomaan pitkällä aikavälillä.
Golf-osakkeeseen liittyvä vastikevelvollisuus ja golf-yhtiöiden tapa kerätä vain vuosikustannuksia (eikä varautua korjausvelkaan) vastaavat vastikkeet aiheuttavat sen, että aika-ajoin osakkaan maksettavaksi tulee yllätyksiä. Näin ollen ei voi varmasti sanoa, että osakaspalaaminen olisi edullisinta myös pitkällä tähtäimellä.
Mielenkiintoinen on välimiehen ja KKO:n ratkaisu, kun vähemmistöosakkaan lunastustilanteessa sälyttävät osakkeenomistajalle yhtiöjärjestyksen rahoitusvastikemääräyksen perusteella henkiläkohtaisen velkavastuun yhtiön velasta.
Kyllähän Gumbölen tilanteessa kannattaisi miettiä II A-sarjan osakkeenomistajien lypsämisen sijaan yhtiön ajamista konkurssiin ja tulevan toiminnan kehittämistä puhtaalta pöydältä.
Golf-osakkeeseen liittyvä vastikevelvollisuus ja golf-yhtiöiden tapa kerätä vain vuosikustannuksia (eikä varautua korjausvelkaan) vastaavat vastikkeet aiheuttavat sen, että aika-ajoin osakkaan maksettavaksi tulee yllätyksiä. Näin ollen ei voi varmasti sanoa, että osakaspalaaminen olisi edullisinta myös pitkällä tähtäimellä.
Elämässä mikään ei ole varmaa paitsi se mullan alle päätyminen.
Oma kommenttini oli vastine väitteelle, että osakepelaaminen olisi halvinta lyhyellä tähtäimellä, mitä se ei vitivarmasti ole, osakkeen hankintakustannukset takaavat sen (tai no, tänä päivänä tilanne on pikkaisen toinen, kun osakkeita saa ilmaiseksi puolittain konkurssikypsltä kentiltä). Pitkällä tähtäimellä mukaan astuvat kaikenlaiset muuttujat, jolloin osakkeen hankinta joko voi olla tai ei ole hyvä ratkaisu kierroskohtaista hintaa laskettaessa. Muuttujia ovat
– yhtiön toimintatavat
– kentän rakenteiden ylläpito
– osakkeiden hintakehitys
– lajin suosio
– yhtiön sijainti Suomenniemellä
– osakkeen tuomat taloudelliset edut eri muodoissaan (Kultakortti, kenttäyhteistyö, ym.)
– ja monta muutaKaikki nämä ovat asioita, joihin yksittäisellä ihmisellä on kovin vähän vaikutusvaltaa. Valintoja toki voi tehdä, mutta nekin ovat kovin usein silkkaa arpapeliä. Aika näyttää, kuten aina.
Olen ollut ja edelleen olen siinä käsityksessä, että se on edullisin tapa pelata nimenomaan pitkällä aikavälillä.
Yleistäminen on useimmiten väärä tapa. Niin nytkin. Tiedän ja varmaan moni muukin tietää useita kenttiä joissa pelioikeuden vuokraaminen on ollut vuosikausia halvempaa kuin osakkaan maksama yhtiövastike. Ja tuossa ei ole mukana osakkeen hankintahintaa.
Se on aivan totta, Veikko. Nyt täytyy enää määritellä mikä on pitkä aikaväli. Ja taas meillä on yksi epävarmuus käsissämme.
Kiitokset Markku Ignatiukselle asiallisista kommenteista..Koetetaan myös jatkaa kommentointia samalla tavalla fiksusti, vaikka täysin ulkopuolisena ei minulla todellakaan ole (likimainkaan) täyttä tietoa asioista:
Näillä palstoilla kovin usein spekuloidaan kenttien ja kenttäyhtiöiden asioilla ilman, että kaikki faktat ovat kirjoittajien ja kommentoijien tiedossa.
Osakkeiden lunastuhinnan määrittelyyn liittyvät seikat ja päätökset ovat kuitenkin tiedossa. Niiden osalta eräät yksityiskohdat hieman hämmästyttää.
Esimerkiksi se ettei (velkaosuuteen sitoutuneilla) osakkeilla ollut mitään muuta arvoa kuin pelkää velkaa? (siis jäljellä olevan velan kuittaaminen lähes täysimääräisesti?). Onhan yhtiöllä kuitenkin velkojen ohella reaaliomaisuutta:
– esim. klubirakennus (”joka rakennettiin laadusta tinkimättä”). Sillä on varmasti reaaliarvoa, ehkä jopa reilu miljoon.
– tasearvo on tietenkin poistojen myötä paljon pienempi. Mutta kyllä sille löytyy helposti myös käypä arvo.
– lisäksi myös valmiiksi rakennetun kentän arvoksi saadaan helpostikin 50-100 K€/reikä = yli miljoona euroa. SIitäkin huolimatta että se on rakennettu vuokramaalle. Vuokrasopimuksella on silläkin oma arvonsa.Ihmettelen ettei näitä omaisuuseriä huomioitu lunastushinnan määrittelyssä (edes siltä osin kuin em. kiinteistöjen reaaliarvo sisältyy laskennallisesti ko. maksuvelvollisiin osakkeisiin).
– ymmärrän kyllä että Gumböle Golf Ry omistaan kiinteistöistä jne. 9/10, vaikka se ei ole osallistunut euroakaan niiden rakentamiskustannuksiin (siis velanmaksuun).
– sitäkin sopii ehkä miettiä kuinka (yli)suureen arvoon määriteltiin kentän laajennuksen yhteydessä RY:n aporttiomaisuus (= 9-reikää ja konttiparakki). Tässä lunastuskuviossa käy niin että kaikki omaisuus siirtyy RY:lle käytännössä iilmaiseksi.
– toisaalta em. RY:n osuus on silti vain teoreettinen, samoja henkilöitä lienee kummankin organisaation (RY ja OY) toiminnassa.Mutta, niinkin voi sanoa että osakkaille taisi osua se huonompi arpa?
Näinköhän Gumböle Golf Oy:n osakkaat sen alunperin halusivat?Mutta edelleenkin osakeyhtiön asioista päättävät omistajat (= osakkaat) keskenään. Myös siitä mitä yhtiölle ja osakkaille tapahtuu tulevaisuudessa.
Jos olisin Kalifina, ruoskan varressa, niin voisi tapahtua vaikka näin..
Pyytäisin tarjoukset kiinteistösijoittajilta klubirakennuksen leasing-rahoitussopimuksesta.
– kiinteistön hinta/rahoituksen määrä 1.25 miljoonaa. Vuokra-aika 25 vuotta.
– samanpituinen sopimus optioineen tulee sopia myös maanomistajan kanssa.
– vuokra-ajan jälkeen kiinteistön omistus palautuisi tietenkin golfyhtiölle..
– klubikiinteistö tulisi maksettua n. 50-60.000/vuosi + korot.
– vakuudet olisi varmasti neuvoteltavissa, monenlaisilla keinoilla (ammattilaiset osaavat hoitaa asian). Onhan niissä itsessäänkin reaaliarvoa.
– klubin vuosihinta tarkoittaisi laskennallisesti n. 2 €/kierros laskettuna 25.000 kierrosta/kausi (kaikki kentällä pelaavat osallistuu, gf, kymppikortit, KA-osakkaiden kierrosmäärästä jne.)
– lisäksi mahdolliset ravintola- ym. palvelutoiminnalliset tuotot?.Tällaisella sopimuksella lyhennettäisiin noin puolet jäljellä olevan velan määrästä.
– eikä olisi mahdotonta tehdä samanlainen rahoitussopimus myös kentän osalta. Näin saataisiin jopa kaikki Gumbölen velat maksttua,Kenttä ja klubi saataisiin velattomaksi 25 vuodessa. Maksajina olisi kaikki kentällä pelaavat/kierros. Laskennalliseen hintaan yhteensä reilusti alle 10€/kierros.
– tottakai lisäksi tarvitaan hoito ja ylläpito, henkilöstökulut jne. Myös peruskorjaukset jne tulee asiallisesti huomioida..
– veikkaisin tällainen kokonisuus toimisi 40-60 €/kierroshinnalla.
– tällaisilla edellytyksillä toimii Suomessa useampia kenttäyhteisöjä (ry ja oy yhdessä jne.)Eli summa summarum..
Gumbölen osakkaiden kannattaisi myydä kenttänsä ja klubinsa rahoittajalle pitkäaikaista vuokrasopimusta vastaan.
– poistaa hoitovastikepakko. Kentän sijainti on niin hyvä että kyllä sinne saadaan 25.000-30.000 pelaajaa/kausiKuten sanottu omistajat (=osakkaat) tämän tietenkin päättää..
– kuten kentän toimari asiallisesti totesi niin RY ei ole koskaan käyttänyt 9/10 enemmistövaltaansa. Eikä sillä olisi mitään erityistä syytä käyttää äänivaltaansa tässäkään tapauksessa.
– jos/kun ajatellaan mikä on oikeus ja kohtuus, niin psakkaat ovat jo reilun 10-vuoden aikana maksaneet Gumbölen faciliteeteistä 2/3 (=n. 4 miljoonaa).
– nyt tulisi osakkaiden viimeistään ryhdistäytyä ja hoitaa talousasiat kuntoon sekä vapauttaa itsensä ”velkavankeudestaan”.Tällainen toimintasuunnitelma on tietenkin vain ”ajatusvirtaa” mutta ehkä siitä löytyisi ideaa myös käytännön toteutuksen pohjaksi. Toisaalta olen varma että jokaisessa golfyhtiössä on mukana huomattavasti minua fiksumpia, monen alan ammattilaisia, jotka osaavat järjestellä paljon monimutkaisempiakin juttuja.
– mutta kenelläkään ei ole kivaa jos yhteisellä hiekkalaatikolla heitellään hiekkaa toinen toisensa silmille..P.S.
Mikäpä tietää vaikka Gumböle:n osakkeille alkaisi kertyä ihan oikeaa jm-arvoa kun veloista ja vastikepakosta päästään eroon.Kiitos ”gloffare” asian ja asioiden nostamisesta Forumille. Ja tervetuloa jatkamaan dialogia edellisen postauksen pohjalta vaikka ihan meidän ”sisäpiiriin” laittamalla mulle viestiä ”ingognito”. En oikeasti tykkää tästä avoimesta spekuloinnista, varsinkin kun muiden yhtiöiden työntekijät ovat siinä osallisina. Jatketaan ”in private”, jos vaan mahdollista 😉 Ps. Sinulla varmaan kysy etsiä minut käsiini?
Hotel California: Kyllähän Gumbölen tilanteessa kannattaisi miettiä II A-sarjan osakkeenomistajien lypsämisen sijaan yhtiön ajamista konkurssiin ja tulevan toiminnan kehittämistä puhtaalta pöydältä.
Tällaisessa ei ole mitään järkeä. Talousasiat voidaan yleensä hoitaa kuntoon ihan normaalin liiketoiminnan keinoin.
Tahallisesti järjestetty konkurssi on vastuuton ja epärehellinen keino veloista vapautumiseen. Poislukien tilanne jossa konkurssiin ajaudutaan. Ikävä kyllä sellaistakin joskus sattuu.
– lisäksi rahoittajat ovat yleensä tarkkoina siitä että velvoitteet tulevat asianmukaisesti hoidettua.
– muuten käy niin että velat siirtyy muiden maksettaviksi. Ei se pankkikaan ihan omasta pussistaan kustanna luottotappioitaan.Gloffare: Kenttä ja klubi saataisiin velattomaksi 25 vuodessa. Maksajina olisi kaikki kentällä pelaavat/kierros. Laskennalliseen hintaan yhteensä reilusti alle 10€/kierros.
Ei sale&leaseback mitenkään hävitä velkaa, se muuttuu vain toisen näköiseksi. Lisäksi ei taida toimia tilanteessa, jossa osa osakkaista ei ole vastuussa veloista, esim sen johdosta, että on maksanut velkaosuutensa pois. Pohdi, onko reilua, jos ensin maksaa oman osuutensa yhtiölainasta pois ja sitten hoitovastikkeen muodossa vielä toistenkin velat 😉
Gloffare: Tahallisesti järjestetty konkurssi on vastuuton ja epärehellinen keino veloista vapautumiseen. Poislukien tilanne jossa konkurssiin ajaudutaan. Ikävä kyllä sellaistakin joskus sattuu.
Mikäköhän mahtaa olla se tahallisesti järjestetty konkurssi? Jos tarkoitat konkurssirikosta, niin siihen on kyllä ihan omat pykälänsä, mutta ethän sitä tarkoittanut?? Konkurssi on kuitenkin hyvä menetelmä verrata erilaisia neuvotteluratkaisuja, jotta löydettäisiin win-win ratkaisu. Se on ihan virallistettukin yrityssaneerausmenettelyssä. Neuvotteluratkaisu voisi olla esimerkiksi se, jossa rahoittaja osallistuu pääomittamiseen osakeannin kautta, eikö?
Gloffare, esittämäsi käypäarvo on relevantti ainoastaan realisointivaihtoehdossa. Niin kauan kun asetit ovat golf-kenttäkäytössä, niillä on käyttöarvo kuten oikeus totesi. Ja sekin yläkanttiin kun kaikkia vastuita ei huomioitu.
Tahallisesti järjestetty konkurssi on vastuuton ja epärehellinen keino veloista vapautumiseen. Poislukien tilanne jossa konkurssiin ajaudutaan. Ikävä kyllä sellaistakin joskus sattuu.
– lisäksi rahoittajat ovat yleensä tarkkoina siitä että velvoitteet tulevat asianmukaisesti hoidettua.
– muuten käy niin että velat siirtyy muiden maksettaviksi. Ei se pankkikaan ihan omasta pussistaan kustanna luottotappioitaan.Vastuuton? Kenties. Epärehellinen? Jos konkurssi tehdään lakien ja pykälien mukaisesti, niin tuskin, korkeintaan epäeettinen tai moraaliton, kumpaa termiä kukin haluaa käyttää.
Ajattelin kuitenkin hieman tarttua tuohon viimeiseen kohtaan. Konkurssissahan usein, ellei peräti aina käy niin, että joku jää nuolemaan näppejään. Toisin sanoen, konkurssiin ajautuneen yhtiön varat eivät riitä kattamaan sen velkoja. Siinä ei auta pankin tai muunkaan velkojan tuijotella toisaalle maksajaa etsien, tappio tuli maksettavaksi omasta pussista. Näinhän takaajalle tai lainanantajalle voi käydä. Riskibisnestä on yrittäminen, kaikkien osalta.
Markku_ignatius: tervetuloa jatkamaan dialogia edellisen postauksen pohjalta vaikka ihan meidän ”sisäpiiriin” laittamalla mulle viestiä ”ingognito”.
Kiitos kutsusta. Jos olisin Gumbölen osakkaana olisimme todennäköisesti keskustelleen ”nokikkain” jo useampaan kertaan. Mutta, luotan siihen että Gumbölessä löytyy ratkaisu johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Eiköhän se liene yhteinen toive ja tavoite..
Ymmärrän hyvin ajatuksesi yksittäisen kentän/yhtiön asioiden julkisesta repostelusta. Otan sen jatkossa huomioon. Pyydän anteeksi jos olen sellaiseen syyllistynyt (ehkä vähän olenkin). Toisaalta tässä oli mukana ripaus muutakin (välimiesten ja oikeuden näkemykset). Mahdolliseti keskustelu jatkuu enemmän yleisellä tasolla..
Tai sitten jokin uutinen herättää taas yleistä mielenkiintoa..
KL1: Siinä ei auta pankin tai muunkaan velkojan tuijotella toisaalle maksajaa etsien, tappio tuli maksettavaksi omasta pussista. Näinhän takaajalle tai lainanantajalle voi käydä. Riskibisnestä on yrittäminen, kaikkien osalta.
Onhan se selvää että kaikessa liiketoiminnassa tulee joskus tappioita..joskus enemmän ja yleensä vähemmän.
Yrittäjällä/yrityksellä ei kuitenkaan ole muuta keinoa kuin kattaa kaikki kulut ja kustannukset liiketoiminnan tuotoilla.
– pankki hinnoittelee luottotappiot tuotteisiinsa ja palveluihinsa.Aivan samalla tavalla kuin marketin omistaja joutuu kattamaan näpistelijoiden jne. aiheuttamat tappiot tuotteiden hinnoissa.
– ja arvatkaapa vielä toinenkin kerta, kuka ne tahallaan aiheutetut tappiot joutuu viimekädessä kustantamaan?Putti-Possu: Ei sale&leaseback mitenkään hävitä velkaa, se muuttuu vain toisen näköiseksi. Lisäksi ei taida toimia tilanteessa, jossa osa osakkaista ei ole vastuussa veloista, esim sen johdosta, että on maksanut velkaosuutensa pois. Pohdi, onko reilua, jos ensin maksaa oman osuutensa yhtiölainasta pois ja sitten hoitovastikkeen muodossa vielä toistenkin velat
Mikään ratkaisu ei liene ongelmaton.. Eikä tällaisissa tapauksissa löydetä koskaan ratkaisua jossa kaikki saataisiin tasattua täydellisesti. Se vain pitää hyväksyä.
Mutta jos tavoitteeksi otetaan se että seuraavan kymmenen vuoden aikana osakkeelle saadaan monien muiden etujen ohella jopa reaaliarvoa niin periaatteessa kaikki hyötyvät..joku enemmän ja toinen vähemmän.
– ja toisaalta jos mitään uutta ei kyetä rakentamaan niin kaikki kärsivät, kuka enemmän ja toinen ehkä vähemmän.Osakeyhtiössä omistajat päättää (tai sitten eivät kykene päättämään) mitä ja miten tehdään.
– sitä voi todellakin pohtia tai olla pohtimatta.Oma ratkaisuni on se etten viitsi tuhlata aikaani kovin riitaisssa ja negatiivisessa porukassa.
– ja aina on löytynyt hyviä vaihtoehtoja.gloffare: Osakeyhtiössä omistajat päättää (tai sitten eivät kykene päättämään) mitä ja miten tehdään.
– sitä voi todellakin pohtia tai olla pohtimatta.Viittaat tällä siihen, että OYL mahdollistaisi ”junailun”, jossa yhtiö rahastoitavalla lainalla tekee peruskorjauksen ja osa osakkaista maksaa lainaosuutensa takaisin ja osa maksaa pääomavastikkeina.
… ja sitten joku (jolla on lainaosuus maksamatta) keksii, että tehdään yhtiökokouksessa enemmistöpäätös, jossa kaikki velat ”sosialisoidaan” eli muutetaan normaaliksi lainaksi, joka katetaan yhtiövastikkeilla … näinhän saadaan kaikki osakkaat osallistumaan loppuvelan meksamiseen – siis myös ne, jotka ovat lainaosuutensa aikanaan maksaneet.
Tällaista enemmistöpäätöstä voi varmaan kokeilla, mutta käräjillä tavataan 😉
HotelCalifornia
Mielenkiintoinen on välimiehen ja KKO:n ratkaisu, kun vähemmistöosakkaan lunastustilanteessa sälyttävät osakkeenomistajalle yhtiöjärjestyksen rahoitusvastikemääräyksen perusteella henkiläkohtaisen velkavastuun yhtiön velasta.Kyllähän Gumbölen tilanteessa kannattaisi miettiä II A-sarjan osakkeenomistajien lypsämisen sijaan yhtiön ajamista konkurssiin ja tulevan toiminnan kehittämistä puhtaalta pöydältä.
Nimenomaan Korkein oikeus korosti päätöksessään, että tässä ei ollut kyseessä henkilökohtainen velkavastuu, vaan osakekohtainen velkavastuu, josta toki tulee omistuksen kautta henkilö- tai yrityskohtainen. Mielenkiintoista Gumbölen historiassa on se, että tuo konkurssi oli esillä juurikin siinä ratkaisevassa yhtiökokouksessa 2007, jossa laina otettiin yhtiön kontolle ja käytännössä lukittiin yhtiöjärjestyksen kautta silloiset II A-osakkaat sen maksumiehiksi. Sen jälkeen jotkut ovat lainansa maksaneet ja jotkut ovat ehkä odottaneet, jahka yhtiön muuten siitä selviäisi. Loppusuora lainalle alkaa nyt kun sille on yksiselitteinen Korkeimman oikeuden päätös, jota nämä lunastusta vaatineet lähtivät pelastuksekseen hakemaan. Muutama onneton on hakenut sitä myymällä tai yrittämällä myydä osakkeensa velkoineen päivineen jollekin maksukelvottomalle taholle. Niissä mennään nyt osakkaiden yhdenvertaisuuden vuoksi sitten käräjille, jos ja kun on näyttöä selkeästä valeoikeustoimesta tai petoksesta. Pankki yrittää tietenkin välttää konkurssia viimeiseeen asti ja vaikka se tuntuisi ”helpolta” vaihtoehdolta yhtiönkin kannalta, se ei liene yhtiön intressi. Gumbölen kohdalla asiaa mutkistaa vielä sekin, että GG Ry suurimpana omistajana on velan omavelkainen takaaja. Tosin sillä ei juurikaan omaisuutta ole juuri noita osakkeita lukuun ottamatta. Voin kertoa, että näin valuvikaisen yhtiön johtaminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta silti siinä on jollain lailla onnistuttu ja tällä hetkellä sijaintimme ja palvelumme näyttävät kiinnostavan useita golffareita pääkaupunkiseudulla ja Espoo Golfin rakentamisessa on menossa selkeästi myönteinen kehitys, jolla kaksi vierekkäin olevaa kenttää kehittävät ja rationalisoivat toimintojaan eivätkä kilpaile toistensa kanssa vaan pikemminkin yhteisin synergiaeduin pyrkivät tarjoamaan PK-seudun golffareille hinta/laatusuhteessa hyviä palveluita, näistä taustalla olevista laina-asioista huolimatta.
Ps. ”gloffare” – minusta spekulointisi meidän(kin) yhtiön asioilla on ihan vapaata pohdintaa, sikäli kun et ole minkään muun yhtiön toiminnassa oleva henkilö (en tiedä kuka oikeasti olet?), toisin kuin kaikki muut täällä nimimerkkien takana huutelijat 🙂
Minusta tuntuu että iso osa golf kentistä on valuvikaisia kun näitä juttuja lukee. Niin erikoisia kuvioita tuntuu olevan monessa yhtiössä ja niiden historiassa.
Minusta on hyvä että näistä kirjoitetaan täällä, tosin vaikea tietää mikä on totta ja mikä ei. Aika vaikea näistä golf yhtiöistä on löytää tietoa niiden taloudesta ja omistavatko maa-alueet, ketkä ovat suurimpia osakkeen omistajia. Itse en ikinä ostaisi golf osaketta kentältä, jossa äänivaltaiset osakkeet keskittyvät muutamalle henkilölle. Parasta olisi jos ääniä olisi käytettävissä 1 per henkilö riippumatta osake määrästä.
Onpa melkoisen monimutkaiset selvitettävät koukerot Gumbölessä. On velkoja , monia osakesarjoja ja oikeudenkäyntejä. Malliesimerkki siitä miten asiat voivat mennä pieleen. Selvittelyissä riittä harmia osakkaille ja jopa monien perikunnillekin. Koukerot selvittäisi tietenkin konkurssi, joka olisi ollut tarpeen jo aikoja sitten, jotta olisi voinut päästä selville vesille. Kenttänäkin on varsin huono layoutiltaan, joten ei ole senkään vuoksi kovin kiinnostava jatkossakaan.
Markku Ignatius: Voin kertoa, että näin valuvikaisen yhtiön johtaminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta silti siinä on jollain lailla onnistuttu…
Haastelliset rakenteet mittaavat johdon kykyä selviytyä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Hyvin olet siinä toistaiseksi onnistunut ja Espoon golfissa ollaan menty koko ajan parempaan suuntaan.
Kuluva vuosi lienee otollinen noille vaihtotarjouksille ja ne tulevat juuri oikeaan saumaan, kun pörssistä jo huomaa kuinka pk-seudulla käydään kovaa kisaa pelioikeuksista ja ”tavara” alkaa olla paikoin lopussa. Monella kentällä on lisähaasteena peliaikojen saatavuus, eli moni turhaantui viime kesänä, kun oli lunastanut nimetyn pelioikeuden, mutta joutui kerta toisensa jälkeen pettymään peliaikojen huonoon saatavuuteen tai toivottoman hitaaseen peliin. GC:lla on tähän tilanteeseen hyvä tilanne, kun pelinopeus on keskimääräistä parempi.
MI: … kun et ole minkään muun yhtiön toiminnassa oleva henkilö (en tiedä kuka oikeasti olet?), toisin kuin kaikki muut täällä nimimerkkien takana huutelijat
”Kaikki muut” kuulostaa jo salaliittoteorialta ja tuskin monikaan forumin kirjoittajista on muiden yhtiöiden toiminnassa olevia, paitsi tietenkin jäsenen/pelaajan/luottamustoimen roolissa. Nimimerkkien käytöstä on keskusteltu, mutta se on tämän forumin idea – kaikilla ei ole mahdollisuutta kertoa omaa identiteettiään kuin sinulla. Toisaalta, kun oikeat nimet ovat piilossa, on kirjoittajien välttämätöntä keskittyä viestien sisältöön – eikä henkilöön.
Gloffare kirjoitti:
Onhan se selvää että kaikessa liiketoiminnassa tulee joskus tappioita..joskus enemmän ja yleensä vähemmän.
Yrittäjällä/yrityksellä ei kuitenkaan ole muuta keinoa kuin kattaa kaikki kulut ja kustannukset liiketoiminnan tuotoilla.
– pankki hinnoittelee luottotappiot tuotteisiinsa ja palveluihinsa.Aivan samalla tavalla kuin marketin omistaja joutuu kattamaan näpistelijoiden jne. aiheuttamat tappiot tuotteiden hinnoissa.
Juu, noin teoriassa, käytäntö onkin sitten aivan toinen juttu.
Muistissa on vielä 90-luvun pankkikriisi, jossa pankkien holtiton luotonanto johti näiden massiivisiin luottotappioihin, joita ei ihan palvelumaksujen korotuksilla saatukaan peitettyä, vaan apuun huudettiin valtio. Sen jälkeen onkin lainanantoon kiinnitetty aika lailla enemmän huomiota. Paitsi että siellä rapakon takana onnistuivat tuonkin tapahtuman jälkeen törttöilemään oikein kunnolla, mutta se on sitten toinen juttu.
Mitä tulee marketin omistajiin, niin aika monen kanssa olen kuluneina vuosina keskustellut ja heidän kokemuksiaan näpistelystä myös lehdistä lukenut, ja aina on ollut sama kanta: kaikki hävikki on pois kauppiaan viimeiseltä riviltä. Ei se kauppias voi hintojaan nostella ihan noin vain, kilpailutilanne ja jopa keskusliikkeet vaikuttavat hinnoitteluun.
No, tämä ei liity itse aiheeseen, kunhan tuli kirjoitettua.
kaikki hävikki on pois kauppiaan viimeiseltä riviltä.
samaa mieltä ja kovin kasarilta kuulostaa väite, että kaikki ”hävikit” voitaisiin siirtää hintoihin ja kuluttajat maksaisivat ne mukisematta. Kyynisesti voisi ajatella, että hinnat voisi siinä tapauksessa nostaa mielin määrin ja pitää parempaa huolta ”hävikistä”, jolloin ylihinnoittelu jäisi kauppiaan tulokseen. Kilpailu tosiaan edellyttää yritykseltä, että näpistelyt ja muu hävikki hoidetaan minimiin ja rahoitustoiminnassa luottotappioita pyritään pitämään hallittuina (jokin taso on pakko hyväksyä, koska kaikkeen liiketoimintaan liittyy jossain määrin riskiä)
Markku_Ignatius: Ps. ”gloffare” – minusta spekulointisi meidän(kin) yhtiön asioilla on ihan vapaata pohdintaa, sikäli kun et ole minkään muun yhtiön toiminnassa oleva henkilö (en tiedä kuka oikeasti olet?),
Kuten olen jo muutamaan kertaan todennut minulla ei ole mitään henkilökohtaista intressiä Gumbölen kenttään tai minkään muunkaan golfyhtiön/-kentän hallintoon. Toki ”sosiaalisesti verkostoituneena” harrastajana minulla on pelikavereita ja ystäviä joilla on osakkeita eri kentiltä. Ehkä johtuen siitäkin että viime vuosituhannella oli varsin normaalia (jopa lähes välttämätöntä) järjestää mahdollisuus pelaamiseen osakkuuden myötä (niin itselle, yrityksen vieraille kuin ystäville jne.).
– siksi nämä erilaiset ”kiemurat” kenttähankkeiden osalta (sekä taustoilta) ovat tulleet tutuiksi..ainahan niistä on keskusteltu kavereiden kesken.Mutta maailma muuttuu ja ehkä tämä nettikeskustelu on joskus hieman samanlaista ”maailman parantamista” kuin se mistä jutellaan kesällä klubien terasseilla.
Putti-Possu: … ja sitten joku (jolla on lainaosuus maksamatta) keksii, että tehdään yhtiökokouksessa enemmistöpäätös, jossa kaikki velat ”sosialisoidaan” eli muutetaan normaaliksi lainaksi, joka katetaan yhtiövastikkeilla … näinhän saadaan kaikki osakkaat osallistumaan loppuvelan meksamiseen – siis myös ne, jotka ovat lainaosuutensa aikanaan maksaneet.
Tällaista enemmistöpäätöstä voi varmaan kokeilla, mutta käräjillä tavataan
En täysin ymmärtänyt kaikkea meilistäsi mutta jääköön se omaksi häpeäkseni..
Mutta silloin kun golfyhtiössä (tai missä tahansa yhtiössä) ajaudutaan vaikeuksiin, syistä riippumatta, joudutaan hakemaan ratkaisuja. Näin jopa ns. pienimmän yhteisen tekijän kautta jolloin kaikki joutuvat tinkimään omista eduistaan, vaatimuksistaan tai tavoitteistaan. Silti näin kannattaa tehdä jos lopputuloksena saavutetaan kaikkia hyödyttävä ja yhteisesti hyväksyttävä lopputulos.
– joskus jopa siitäkin huolimatta ettei ratkaisu kohtele osakkaita kaikilta osin tasavertaisesti.Oakeyhtiössä osakkaat päättävät yhtiön asioista keskenään. Osakeyhtiölaki antaa kaikenlaiselle sopimiselle hyvät mahdollisuudet. Myös ilman että tarvitsee syyllistyä laittomuuksiin tai epämääräisiin ”junailuihin” toisten osakkaiden kustannuksella.
– silloin kun osakkailta pitää saada suostumukset muutoksille ne pitää hankkia.
– jollei se onnistu niin täytyy löytää parempi ratkaisu tai laittaa ”pillit pussiin”.Yksittäisen osakkaan kohdalla kysymys on vain harrastuksesta (ja melko pienistä rahoista) joten asioista ei juurikaan kannata lähteä riitelemään käräjille.
– ainakaan ilman täyttä varmuutta omasta oikeutuksesta. Eikä missään tapauksessa ilman osaavaa asiamiestä.Yhtenä tämän topic’in mukaisena aiheena on nimenomaan se että ymmärrettäisiin jo etukäteen välttyä joutumasta ikäviin tilanteisiin golfosakkuuden ja osakkeiden kanssa.
– harrastajien määrä on kovassa kasvussa, golfboomi on taas hyvässä alussa.
– monenlaisia kenttähankkeita tullaan taas tarjoamaan uusille ja vanhoillekin pelaajille.Golfosaketta harkitessaan on hyvä selvittää muutamat perusasiat siitä mihin hankinnan myötä sitoutuu.
Golfosaketta harkitessaan on hyvä selvittää muutamat perusasiat siitä mihin hankinnan myötä sitoutuu.
Ehdottomasti. Odotan kuitenkin edelleen vastaustasi kysymykseeni, mitkä olisivat ne keinot, joilla välttyisit ottamasta vastuullesi vastikkeen korotuksia:
sen verran olen tähän nimenomaiseen aiheeseen perehtynyt etten ottaisi vastuulleni vastikkeen korotuksia/lisäkustannuksia vaikka olisinkin ollut Lahden Golf Oy:n osakkaana. Siihen kyllä löytyisi riittävät perusteet ja sopivat menettelytavat (siis lailliset keinot).
Siis..?
Olen melkoisen varma, että moni osakkeenomistamisen vaikeuden kanssa kamppaileva olisi kiitollinen neuvoistasi tämän asian suhteen.
-
JulkaisijaArtikkelit