-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 18:41:32)
Ja nyt taas saa riittää osaltani kun en oikein osaa vietiä tuota mittausinformaation ja epävarmuuksien ajatusta.No siis:
Jos mittaustuloksia sijoitetaan kuvitteelliseen malliin ’data’ kaksi kappaletta, voidaan tulokseksi saada haluttuja tarkasteltavia suureita (esmes pallon lähtökulma ja -nopeus pari mainitakseni) esimerkiksi 100% virheellä. Näinollen vaikkapa pallon lähtönopeus voisi olla esimerkiksi 60mph +-30 mph.
Mitä enemmän sitten noita mittaustuloksia malliin istutetaan sen pienemmäksi virheprosenttia periaatteessa saadaan. Vaikkapa sadalla mittaustuloksella voitaisiin saada lähtönopeudeksi 60mph+-10mph.
Se miten hyvin tämä sitten korreloi reaalielämän kanssa riippuu loppupeleissä mitattavien arvojen määrästä, mittaustarkkuudessa ja loppujen lopuksi myös mallin oikeellisuudesta.
Golfswingi on kuitenkin erittäin kompleksinen mallinnettava monesta syystä: swingaavassa objektissa on vapausasteita paljon, swingaajien fyysiset mitat voivat erota toisistaan paljonkin, toisista poikkeavia swingimalleja on useita, ja mikä tärkeintä: swingit voivat yksittäisellä pelaajallakin vaihdella paljon ihan peräkkäisissä swingeissäkin. Erittäin hyvilläkin pallonlyöjillä.
Näinollen ainoa edes kaukaisesti järkevä mallinnusmenetelmä olisi luoda oma matemaattinen (data käyttää näköjään mielellään termiä ’fyysinen’ paljon, mutta matemaattinenhan tuo malli loppujenlopuksi on) malli jokaisesta swingaajasta erikseen, tai tunnistaa swingista ominaispiirteitä ja valita useasta swingimallista oikea, ja sijoittaa tähän sitten mitattuja arvoja. Mitä enemmän, sen parempi.
Koska data ei halua tuosta järjestelmästä näin julkisesti näköjään kertoa yhtään mitään (täällä tai webbisivuillaan) olisin valmis tuon koko järjestelmän jo luokittelemaan humpuukiksi. Jos noin vahvasti tieteellä markkinoidun järjestelmän markkinoille tuo on oltava valmis myös hieman avaamaan tehtyjä ratkaisuja ja pystyttävä myös perusteluja esittämään. Asiakaskunnan dissaaminen ’liian tyhmäksi keskustelemaan tehdyistä ratkaisuista’ puolestaan kertoo tekijöistä aika paljon. Niinkuin osa noista webbisivujen FAQ-osiossa esitetyistä kysymys-vastauspareista.
Parti kirjoitti: (12.8.2009 19:22:21)
Mikä tavoite liikeyhtälöiden identifioimisella on? Jos meillä on väline mitata oikeaa dataa (heh), miksi mennä tavallaan taaksepäin ja yrittää kuvata mailaan kohdistuva summavoima joukolla liikeyhtälöitä? Akateemisen kiinnostuksen lisäksi tarkoitanKaikki vaikuttaa kaikkeen: pelaaja > maila > pallo. Esim kaksi täysin identtistä svingiä tehtynä mailoilla, joissa on erijäykkyisiet varret, tuottavat palloon erilaiset lentokaaret. Uskon, että ketju toimii myös toiseen suuntaan, ainakin akselilla maila > pelaaja, koska muuten keskustelut ja johtopäätökset mailan/varren antamista tuntemuksista olisivat ajan haaskausta.
Olisihan se hienoa, jos kunkin osatekijän vaikutukset olisivat linkitettävissä toisiinsa kaiken kattavaksi malliksi.
4par kirjoitti: (12.8.2009 20:11:49)
Olisihan se hienoa, jos kunkin osatekijän vaikutukset olisivat linkitettävissä toisiinsa kaiken kattavaksi malliksi.Olisi se toki hienoa. Jokapäiväinen rämpiminen kentällä kuitenkin motivoi hakemaan ja arvostamaan asioita jotka ovat hyödyllisiä 🙂
Niin, tiedä sitten josko joskus saadaan softa jolla voidaan tallentaa toimiva swingi ja sitten palauttaa se tarvittaessa. Siinä sitä järjestelmän mallia.
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
T1) Mittauksen tuottaman informaation (huom ei mittausdatan pelkästään) arvo riippuu keskeisesti siitä, missä päätöksenteossa informaatiota käytetään.
2) Hyvä malli antaa mahdollisuuden saada runsaasti informaatiota (vähentää entropiaa) suppeasta ja epävarmasta mittausdatasta.
3) Tarkkakin mittausaineistoa tarvitsee mallin tulkintansa tueksi. Mittauksen välitön kohde (esim paikkakoordinaattien joukon aikariippuvuus) ja primäärinen kiinnostuksen kohde (esim systeemissä vaikuttavat voimat) poikkeavat toistaan ja niiden liittämiseksi tarvitaan malli. Mallit ovat sekä taustaltaan (fysikaalinen vs tilastollinen) että esitysmuodoltaan hyvin erilaisia.Hitto mä tajusin vihdoinkin.
Tuo datan mallinnus toimisi täydellisesti, jos swingi olisi kaksoisheiluri ’around the fixed point’ Siinä voitaisiin laskea käsivarren nopeus esim kahden kuvan välillä ja päätellä taustatiedoista kiihtyvyysarvot. Siihen lisäten kulman purkaantuminen, voitaisiin laskea lavan kiihtyvyys, taas olettaen, että tuo kulman purkaantumisen nopeus täsmää taustatietoon.
Valitettavasti swingi on erittäin kaukana kaksoisheilurista ja valitettavasti sellaista tausta-aineistoa ei voi olla, josta nuo olettamukset johdettaisiin. On niin paljon erilaisia kehon liikkeitä (ja siis eroja niissä eri pelaajien välillä), että perusmallin luominen on mahdotonta. Nämä erilaiset liikemallit pohjalla eri pelaajat tuottavat osumaan jopa samoja nopeuksia, vaikka kiihtyvyyskäyrät ovat valopuoden päässä toisistaan.
Myös saman pelaajan eri swingeissä matkan varrella näkyy vaihteluita nopeus- ja kiihtyvyyskäyrissä. Niihin taas löytyy selitys tuolta kehon puolelta, eli nivelpisteiden liikesuunnat ja sitä kautta myös nopeudet vaihtelevat yllättävän paljon. Siksi huiputkin lyövät palloa välillä ihan mihin sattuu.
Siis: ei ole tasaista kiihtyvyyttä, eikä mitään peruskäyrää, jonka pohjalta noita nopeuksia voitaisiin määrittää. On vain yksttäisiä swingejä, joista täytyy saada riittävästi mittapisteitä talteen, että voidaan todellisia arvoja löytää.
Annetaanko jo datalle DQ, tai oikeatsaan jos vastaa yksinkertaiseen kysymykseen selkeästi ilman kommentointia niin annetaan vielä lisävuorokausi.
KYSYMYS DATALLE:
MIKÄ ON HÄNDÄRISI?Eihän tämä ole vasta kuin ainakin neljäs kerta jolloin sitä kysytään ilman vastausta.
Rauski kirjoitti: (13.8.2009 3:21:18)
Annetaanko jo datalle DQ, tai oikeatsaan jos vastaa yksinkertaiseen kysymykseen selkeästi ilman kommentointia niin annetaan vielä lisävuorokausi.KYSYMYS DATALLE:
MIKÄ ON HÄNDÄRISI?Eihän tämä ole vasta kuin ainakin neljäs kerta jolloin sitä kysytään ilman vastausta.
Hemmetti, nyt tuli mieleen, että tuohon voi olla vaikea vastata jos sellaista ei ole. Mutta ohjeena, jos se on jotain 0-54 (oletus ettei + merkkinen) niin anna lukuarvo, yhtä desimaalia voi käyttää jos alle 36. Jos sitä ei ole olemaassa niin vastaa: Minulla ei ole händäriä.
Rauski kirjoitti: (13.8.2009 3:21:18)
Annetaanko jo datalle DQ, tai oikeatsaan jos vastaa yksinkertaiseen kysymykseen selkeästi ilman kommentointia niin annetaan vielä lisävuorokausi.KYSYMYS DATALLE:
MIKÄ ON HÄNDÄRISI?Eihän tämä ole vasta kuin ainakin neljäs kerta jolloin sitä kysytään ilman vastausta.
Ei tuohon nyt kauheesti vaadita salapoliisityötä, että sen löydät netistä. Nimen saan ongittua suht helposti ja sen jälkeen kaikki on aikas selvää.
Oikeestaan mua ei kiinnosta pätkääkää datan HCP. Mutta olisihan se kiva saada jotain tietoa tuosta hänen laitteestaan lähinnä sen takia jos sitä olisi hommaamassa. Ei vaan taida olla edes oikeesti myynnissä. Lähinnä taitaa olla datan oma pieni projekti, vähän niinkuin lentokoneen rakentelu sellasista marketpakkauksista.Mozze kirjoitti: (13.8.2009 8:08:25)
Lähinnä taitaa olla datan oma pieni projekti, vähän niinkuin lentokoneen rakentelu sellasista marketpakkauksista.Ja tässähän ei sinänsä mitään vikaa ole – hienoa että ihmisiä golf kiinnostaa niin paljon että harrastusprojekteja värkätään. Noista projekteista väkisinkin syntyy joskus jopa tervettäkin keskustelua (myönnetään, paljon enemmän kuittailua varsinkin tällä foorumilla), mahdollisesti jopa hyviäkin ideoita.
Harrastusprojektien pohjalta on kuitenkin erittäin arveluttavaa esiintyä foorumeilla Ylimmän Tiedon Pitäjänä, ja ohittaa kaikki perustelut omille ratkaisuilleen vedoten muiden keskustelijoiden kyvyttömyyteen ymmärtää minkälaisia ratkaisumalleja projektissa on käytetty.
Harmi ettei data ole halunnut tähän ns. terveeseen keskusteluun lähteä. Kiinnostuneita olisi varmaan ollut muitakin kuin allekirjoittanut.
ts kirjoitti: (12.8.2009 23:54:34)
Hitto mä tajusin vihdoinkin.Tuo datan mallinnus toimisi täydellisesti, jos swingi olisi kaksoisheiluri ’around the fixed point’ Siinä voitaisiin laskea käsivarren nopeus esim kahden kuvan välillä ja päätellä taustatiedoista kiihtyvyysarvot. Siihen lisäten kulman purkaantuminen, voitaisiin laskea lavan kiihtyvyys, taas olettaen, että tuo kulman purkaantumisen nopeus täsmää taustatietoon.
Valitettavasti swingi on erittäin kaukana kaksoisheilurista ja valitettavasti sellaista tausta-aineistoa ei voi olla, josta nuo olettamukset johdettaisiin. On niin paljon erilaisia kehon liikkeitä (ja siis eroja niissä eri pelaajien välillä), että perusmallin luominen on mahdotonta. Nämä erilaiset liikemallit pohjalla eri pelaajat tuottavat osumaan jopa samoja nopeuksia, vaikka kiihtyvyyskäyrät ovat valopuoden päässä toisistaan.
Myös saman pelaajan eri swingeissä matkan varrella näkyy vaihteluita nopeus- ja kiihtyvyyskäyrissä. Niihin taas löytyy selitys tuolta kehon puolelta, eli nivelpisteiden liikesuunnat ja sitä kautta myös nopeudet vaihtelevat yllättävän paljon. Siksi huiputkin lyövät palloa välillä ihan mihin sattuu.
Siis: ei ole tasaista kiihtyvyyttä, eikä mitään peruskäyrää, jonka pohjalta noita nopeuksia voitaisiin määrittää. On vain yksttäisiä swingejä, joista täytyy saada riittävästi mittapisteitä talteen, että voidaan todellisia arvoja löytää.
Ajatukseni ei ole dp-malliriippuvainen. Koska kehon toiminta välittyy mailaan mailaan kohdistuvien voimien kautta, mallin tavoitteena olisi tuon rajapinnan kirkastaminen. samalla tulisi tietysti ilmi kaikki poikkeamat aiemmin ehdotetuista malleista, dp mukaan lukien. Tällaista mallia voisi yrittää konstruoida niiden teidän mittausten avulla ja sitten katsoa, mitä mallin löydettyään voisi sanoa vain muutaman kuvan perusteella
Mitä tästä olisi hyötyä? Kuten Parti sanoi: akateemista mielenkiintoam mutta minusta sillä pienellä lisätoiveella, että ’still confused but on a higher level’.
Mutta antaa olla. Sorry, että sotkin selvän asian. Dp:stä ja muista mekaanisista malleista en lähde keskustelemaan tällä foorumilla, vaan pitäisi ensin kirjoittaa täsmälliset matemaattiset määritelmät ja sitten puhua niistä.
Pappa Tykki kirjoitti: (13.8.2009 8:27:46)
Mutta antaa olla. Sorry, että sotkin selvän asian. Dp:stä ja muista mekaanisista malleista en lähde keskustelemaan tällä foorumilla, vaan pitäisi ensin kirjoittaa täsmälliset matemaattiset määritelmät ja sitten puhua niistä.No mutta tuon peruseella täällä ei oikeen voisi keskustella yhtään mistään.
Kaikista pitäisi tehdä, ei välttämättä matemaattiset, mutta määritelmät kiten ja mistä ja millä nimikkeillä keskustellaan :).Anteeksi tyhmyyteni, mutta eikö näitä 3D mallennusohjelmia ole jo markkinoilla jonkin verran, keksitäänkö tässä nyt pyörää uudelleen vai onko kyseessä näistä jokin ’next step’
Onpa jälleen ”hienoa” kirjoittelua..
Kaveri (joka on mukana toisessa kaupallisessa projektissa) avaa aiheesta ihan oman ketjun sanomalla ”…ihan mielenkiintoinen järjestelmä …pari kyssäriä” ja kun toinen osapuoli ei ole valmis tähän täysin ilman ketunhäntää kainalossa leikkiin 🙂 niin kirjoittelun sävy muuttuu hyvin nopeasti ja järjestelmä teilataan luokittelemalla se humpuukiksi.
Ainoiden asiallisten kommenttien lisäksi (kiitos jälleen Pappa tykille ja Partille) mukana on tietysti pari vakio puudelia ja räyhä itse.
Tosi objektiivista… 😉
GIR kirjoitti: (13.8.2009 9:30:00)
Kaveri (joka on mukana toisessa kaupallisessa projektissa) avaa aiheesta ihan oman ketjun sanomalla ”…ihan mielenkiintoinen järjestelmä …pari kyssäriä” ja kun toinen osapuoli ei ole valmis tähän täysin ilman ketunhäntää kainalossa leikkiin 🙂 niin kirjoittelun sävy muuttuu hyvin nopeasti ja järjestelmä teilataan luokittelemalla se humpuukiksi.
Nii. Tämä on taas sinun täysin viileän objektiivinen näkökulmasi asiaan.
Ilman minkäänlaisia perusteluja tuo järjestelmä on pakko luokitella humpuukiksi ja semitieteeksi. Kaupallisen järjestelmän pitää kestää tehtyjen ratkaisujen haastaminen.
GIR kirjoitti: (13.8.2009 9:30:00)
Onpa jälleen ”hienoa” kirjoittelua..
Kaveri (joka on mukana toisessa kaupallisessa projektissa) avaa aiheesta ihan oman ketjun sanomalla ”…ihan mielenkiintoinen järjestelmä …pari kyssäriä” ja kun toinen osapuoli ei ole valmis tähän täysin ilman ketunhäntää kainalossa leikkiin 🙂 niin kirjoittelun sävy muuttuu hyvin nopeasti ja järjestelmä teilataan luokittelemalla se humpuukiksi.
Ainoiden asiallisten kommenttien lisäksi (kiitos jälleen Pappa tykille ja Partille) mukana on tietysti pari vakio puudelia ja räyhä itse.
Tosi objektiivista… 😉
Vähän olen odotellutkin sinun esille tuloasi, tulithan sinä :-).
Ei sitä edes tartte luokitella, tuollaisia on tusinassa 13 kappaletta, tosin ne muut 12 kertoo omasta systeemistään huomattavasti enemmän.
Itseasiassa en ymmärrä miksi koko värkkiä tuodaan edes esille? Nooh, kai sitä voidaan mainokseksi ajatella mutta kenelle? Kuka ostaa ja miksi?Pappa Tykki kirjoitti: (13.8.2009 8:27:46)
ts kirjoitti: (12.8.2009 23:54:34)
Hitto mä tajusin vihdoinkin.Tuo datan mallinnus toimisi täydellisesti, jos swingi olisi kaksoisheiluri ’around the fixed point’ Siinä voitaisiin laskea käsivarren nopeus esim kahden kuvan välillä ja päätellä taustatiedoista kiihtyvyysarvot. Siihen lisäten kulman purkaantuminen, voitaisiin laskea lavan kiihtyvyys, taas olettaen, että tuo kulman purkaantumisen nopeus täsmää taustatietoon.
Valitettavasti swingi on erittäin kaukana kaksoisheilurista ja valitettavasti sellaista tausta-aineistoa ei voi olla, josta nuo olettamukset johdettaisiin. On niin paljon erilaisia kehon liikkeitä (ja siis eroja niissä eri pelaajien välillä), että perusmallin luominen on mahdotonta. Nämä erilaiset liikemallit pohjalla eri pelaajat tuottavat osumaan jopa samoja nopeuksia, vaikka kiihtyvyyskäyrät ovat valopuoden päässä toisistaan.
Myös saman pelaajan eri swingeissä matkan varrella näkyy vaihteluita nopeus- ja kiihtyvyyskäyrissä. Niihin taas löytyy selitys tuolta kehon puolelta, eli nivelpisteiden liikesuunnat ja sitä kautta myös nopeudet vaihtelevat yllättävän paljon. Siksi huiputkin lyövät palloa välillä ihan mihin sattuu.
Siis: ei ole tasaista kiihtyvyyttä, eikä mitään peruskäyrää, jonka pohjalta noita nopeuksia voitaisiin määrittää. On vain yksttäisiä swingejä, joista täytyy saada riittävästi mittapisteitä talteen, että voidaan todellisia arvoja löytää.
Ajatukseni ei ole dp-malliriippuvainen. Koska kehon toiminta välittyy mailaan mailaan kohdistuvien voimien kautta, mallin tavoitteena olisi tuon rajapinnan kirkastaminen. samalla tulisi tietysti ilmi kaikki poikkeamat aiemmin ehdotetuista malleista, dp mukaan lukien. Tällaista mallia voisi yrittää konstruoida niiden teidän mittausten avulla ja sitten katsoa, mitä mallin löydettyään voisi sanoa vain muutaman kuvan perusteella
Mitä tästä olisi hyötyä? Kuten Parti sanoi: akateemista mielenkiintoam mutta minusta sillä pienellä lisätoiveella, että ’still confused but on a higher level’.
Mutta antaa olla. Sorry, että sotkin selvän asian. Dp:stä ja muista mekaanisista malleista en lähde keskustelemaan tällä foorumilla, vaan pitäisi ensin kirjoittaa täsmälliset matemaattiset määritelmät ja sitten puhua niistä.
Tuota… mä en nyt ymmärrä, miksi otit tuon henkilökohtaisesti. Toki lainaus alusta oli sinun, mutta oikeesti kirjoitus kyllä oli oman oivallukseni esiintuomista ja ymmärrystä tuon perusteista.
Sitä mä kyllä ihmettelen kovasti, että tutkija ja tieeen mies noin kovasti roikkuu kiinni ajatuksessa, että olisi olemassa toimiva dp-malli. Siis tarkoitan, että sitä voitaisiin edes matemaattisesti määrittää yksinkertaisimmillaankaan. En tiedä oletko dataa joskus tuon systeemin kehittämisessä esim autellut ja siitä tämä vahva defenssi, mutta erittäin oudolta tuntuu oppineen ja mielestän fiksun miehen toiminnaksi.
Myös tyyuli ’Mutta antaa olla…’ tuntuu hassulta. Ikäänkuin olisit väsynyt tyhmille asiaa selittämään, vaikka tässä on sinun suuntaan tullut varsin tiukkaa ja asiallista perustelua siihen, miksi tuo on kokonaan väärä lähestymistapa golfswingiin, oli Jörgensen aikanaan mitä mieltä tahansa.
Vipuja on monta, niiden liikesuunnat eivät ole swingin tasossa vasta kuin yhteisvaikutukseltaan ja lisäksi niiden vapausaste muuttuu eri pelaajilla, jopa samalla pelaajalla eri lyönnissä, koko liikkeen ajan. Ja muutokset saattavat olla joko määrällisiä tai jopa niiden etumerkki saattaa muuttua eri vaiheissa swingiä, vieläpä hyvin eri kohdissa eri pelaajien väkillä. Jos viet tuon listan siihen dp-mallin viereen, ymmärrät varmasti miksi sitä olen niin tiukasti kritisoinut. Ja edelleen olen valmis asiasta livenä turisemaan, joskin ihan kohta taitaa alkaa melkoinen hulina ja kiire.
ts kirjoitti: (13.8.2009 9:45:30)
Sitä mä kyllä ihmettelen kovasti, että tutkija ja tieeen mies noin kovasti roikkuu kiinni ajatuksessa, että olisi olemassa toimiva dp-malli.Mielestäni PT kyllä totesi, että hänen visioimansa ajattelu/lähestymis/käsittelytapa ei ole rajoitettu dp-malliin.
ts kirjoitti: (13.8.2009 9:45:30)
Vipuja on monta, niiden liikesuunnat eivät ole swingin tasossa vasta kuin yhteisvaikutukseltaan ja lisäksi niiden vapausaste muuttuu eri pelaajilla, jopa samalla pelaajalla eri lyönnissä, koko liikkeen ajan. Ja muutokset saattavat olla joko määrällisiä tai jopa niiden etumerkki saattaa muuttua eri vaiheissa swingiä, vieläpä hyvin eri kohdissa eri pelaajien väkillä. Jos viet tuon listan siihen dp-mallin viereen, ymmärrät varmasti miksi sitä olen niin tiukasti kritisoinut.Toi yllä oleva on kieltämättä aika epäeksaktia kieltä, joten on hieman vaikea hahmottaa mitä kaikkea kohinaa itse tapahtumaan liittyy. Puhumattakaan sen operationalisoimisesta, mittaamisesta ja datan suodattamisesta. Tuohan kuulostaa siltä, että minkäänlaisia ’lainalaisuuksia’ tai edes hyödyllisiä syy-seurausketjutuksia, saati sitten ’hyvän swingin’ (tarkastellaan sitä sitten minkä tahansa laatukriteerin valossa) perusominaisuuksia on turha etsiä, koska jopa yksilöllistä vaihtelua esiintyy niin paljon. Ei kai sentään?
ts kirjoitti: (13.8.2009 9:45:30)
Sitä mä kyllä ihmettelen kovasti, että tutkija ja tieeen mies noin kovasti roikkuu kiinni ajatuksessa, että olisi olemassa toimiva dp-malli. Siis tarkoitan, että sitä voitaisiin edes matemaattisesti määrittää yksinkertaisimmillaankaan.
Pappatykki siis tarkoittaa että puhtaan matemaattisessa mielessä voidaan määrittää malli johon sijoitetaan sitten mittausarvoja.
Ei PT ole puolustanut tuota dp-mallia, eikä väittänyt että se tuottaisi järkeviä tuloksia, on vaan todennut että joku malli voidaan määrittää ja sitä yrittää käyttää. Ne saadut tulokset ovat aina jossakin määrin virheellisiä, jotkut mallit tuottavat isompaa virhettä kuin toiset, riippuen taas käytettyjen mittauksienkin tarkkuudesta.
Data ilmeisesti on sitä mieltä että tuo dp-malli on tarpeeksi hyvä kuvaus golfswingin toiminnasta. Ja että millä tahansa kameralla otetut kaksi framea tuottavat tarpeeksi hyvän mittausaineiston. Tai no ei voi tietää kun mies ei ratkaisujaan mitenkään perustele.
GIR kirjoitti: (13.8.2009 9:30:00)
Onpa jälleen ”hienoa” kirjoittelua..
Keskityppäs sää vaan kuukelointiin ja linkkien kaivamiseen. Nääs sulla kun ei koskaan ole yhtään mitään omaa sanottavaa.
GIR kirjoitti: (13.8.2009 9:30:00)
Onpa jälleen ”hienoa” kirjoittelua..
Kaveri (joka on mukana toisessa kaupallisessa projektissa) avaa aiheesta ihan oman ketjun sanomalla ”…ihan mielenkiintoinen järjestelmä …pari kyssäriä” ja kun toinen osapuoli ei ole valmis tähän täysin ilman ketunhäntää kainalossa leikkiin 🙂 niin kirjoittelun sävy muuttuu hyvin nopeasti ja järjestelmä teilataan luokittelemalla se humpuukiksi.
Ainoiden asiallisten kommenttien lisäksi (kiitos jälleen Pappa tykille ja Partille) mukana on tietysti pari vakio puudelia ja räyhä itse.
Tosi objektiivista… 😉
Niin… tästähän tässä on oikeesti kysymys jo vuosien takaa. Mä erehdyin täällä heti silloin tuon tuotteen tullessa markkinoille, kyseenalaistamaan sen antaman tiedon valmennuksellisen merkityksen. Ilmeisesti sitten data kumppaneineen katsoi minun kommenttini syyksi tuotteen floppiin, vaikka syy kyllä on jossain ihan muualla. Tämähän tapahtui jo siis jokunen vuosi ennen tuota meidän nykyistä projektia.
Mutta GIR voisi nyt ihan oikeesti ensimmäiseksi ymmärtää, että meillä ei ole mitään tuotetta, joka voitaisiin edes hyvin suurpiirteisin tulkinnoin luokitella kipailijaksi tuolle datan tuotteelle, eikä siksi mitään syytä täällä sen vuoksi meuhkata. Kaksi viikkoa kun vielä jaksat, ymmärrät tuon itsekin. Me emme tule markkinoille vaivihkaa keskusteluviestiksi naamioidun piilomainoksen kautta, vaan ihan aidost ja avoimesti asiasta kertoen.
Mun mielestä tässä topicissa on ollu hemmetin hyviä kysymyksiä ja ajatuksia, mistä varmasti datakin voisi ymmärtää mikä meni pieleen, jos avointa halua siihen olisi. Myös ymmärtää sen, että kun huomaa jonkun olevan takanaan, se voi olla myös joku joka on ohittamassa jo kierroksella. Mutta ylimielinen käytös ja alalla oikeesti työskentelevien pitäminen ymmärtämättöminä idiootteina oikeesti vaan kimpoaa omaan otsaan.
Scoop kirjoitti: (13.8.2009 10:01:14)
ts kirjoitti: (13.8.2009 9:45:30)
Sitä mä kyllä ihmettelen kovasti, että tutkija ja tieeen mies noin kovasti roikkuu kiinni ajatuksessa, että olisi olemassa toimiva dp-malli.Mielestäni PT kyllä totesi, että hänen visioimansa ajattelu/lähestymis/käsittelytapa ei ole rajoitettu dp-malliin.
Ei toki tässä yhteydessä todennut, mutta en ole myöskään kuullut, että olisi tuota kantaansa tarkistanut.
Scoop kirjoitti: (13.8.2009 10:01:14)
Toi yllä oleva on kieltämättä aika epäeksaktia kieltä, joten on hieman vaikea hahmottaa mitä kaikkea kohinaa itse tapahtumaan liittyy. Puhumattakaan sen operationalisoimisesta, mittaamisesta ja datan suodattamisesta. Tuohan kuulostaa siltä, että minkäänlaisia ’lainalaisuuksia’ tai edes hyödyllisiä syy-seurausketjutuksia, saati sitten ’hyvän swingin’ (tarkastellaan sitä sitten minkä tahansa laatukriteerin valossa) perusominaisuuksia on turha etsiä, koska jopa yksilöllistä vaihtelua esiintyy niin paljon. Ei kai sentään?
Kyllä se valitettavasti kovin tuohon suuntaan menee tuon dp-heilurin osalta. Sen sijaan löytyy kasa merkittäviä yhteneväisiä piirteitä swingin kokonaisuudesta, jotka esiintyvät suurimmalla osalla hyviä pallonlyöjiä. Ne liittyvät lähinnä tuonne vartalon voimantuoton puolelle, sekä nivelpisteiden keskinäisiin liikesuuntiin ja järjetyksiin.
Eikä tuo mitenkään sulje pois sitä, etteikö pelaajalla olisi optimaalista swingiä. Se vaan kertoo sen, että vaikka jossain hyvässä lyönnissä esim vivun vapautumisen timing olisi jotakin, seuraavassa se saattaa olla toista ja sitä kautta tulla huono lyönti. Jos tuota istutetaan kovin vähillä kuvilla malliin, tulos voi olla aivan pielessä, koska häiriö tapahtuu myöhemmässä vaiheessa. Tämä juuri on matemaattisen laskennan ongelma verratuna mittaukseen. Sen pohjalla on liikaa olettamuksia.
NimetönOlen mielenkiinnolla seurannut vuoden verran näitä swingikeskusteluja hauskaa on ollut seurata isojen miesten kiukuttelua.
Minulla on liigavalmentajatutkinto käytynä eräässä palloilulajissa ja valmennushommia teinkin muutaman vuoden. Kysyisinkin onko näistä teknisistä apuvälineistä oikeasti mitään hyötyä normaalille klubituupparille? Mielestäni noiden vehkeiden tai ohjelmien kanssa puljaamiseen mennyt aika kannattaisi käyttää rankella.
Muutenkin tuntuu, että tieto lisää monesti tuskaa. Eli kannattaako sitä omaa swingiä analysoida niin helvetin tarkasti. Tuntuu, että swingiä hiotaan loputtomiin, mutta lihaskunto-, liikkuvuus ym fyysiset harjoitukset unohdetaan kokonaan. Samoin lämmittely ennen kierrosta on homojen hommaa.
Tälläisia asioita mielessä vuoden pelikokemuksella.
Kualeppi kirjoitti: (13.8.2009 12:41:30)
Mielestäni noiden vehkeiden tai ohjelmien kanssa puljaamiseen mennyt aika kannattaisi käyttää rankella.Olis varmaan hyvä kuitenkin tietää, mitä siellä rangella tekee. Suurin osahan kehittyy aivan loistavaa vauhtia juuri sinä mitä harjoittelevat. Harmi vaan, että harjoittelevat huonoutta.
NimetönSitä varten prot ovat olemassa. Tosin se on yksityistunteina melkoisen tyyristä puuhaa. En tiedä miksei miehet innostu harjoitustunneista porukassa. Täällä kotikentällä oli viime vuonna jatkokurssi jo jonkun aikaa pelanneille ja olin ainoa ilmoittautunut joten kurssia ei pidetty. Oletteko siellä Hyvinkäällä yrittäneet muodostaa jonkunlaisia äijäkerhoja tms joissa olisi harjoitukset esim. kerran viikossa kuukausimaksulla.
Naisille suunnatuille kursseille kyllä riittää porukkaa.
Kualeppi kirjoitti: (13.8.2009 12:41:30)
Olen mielenkiinnolla seurannut vuoden verran näitä swingikeskusteluja hauskaa on ollut seurata isojen miesten kiukuttelua.Minulla on liigavalmentajatutkinto käytynä eräässä palloilulajissa ja valmennushommia teinkin muutaman vuoden. Kysyisinkin onko näistä teknisistä apuvälineistä oikeasti mitään hyötyä normaalille klubituupparille? Mielestäni noiden vehkeiden tai ohjelmien kanssa puljaamiseen mennyt aika kannattaisi käyttää rankella.
Muutenkin tuntuu, että tieto lisää monesti tuskaa. Eli kannattaako sitä omaa swingiä analysoida niin helvetin tarkasti. Tuntuu, että swingiä hiotaan loputtomiin, mutta lihaskunto-, liikkuvuus ym fyysiset harjoitukset unohdetaan kokonaan. Samoin lämmittely ennen kierrosta on homojen hommaa.
Tälläisia asioita mielessä vuoden pelikokemuksella.
Tuo riippuu niin paljon välineestä millä swingiä tutkitaan ja mitä siinä tapahtuu. Itsekin olisin varmaan vuoden kokemuksella sanonut ettei niistä voi olla mitään käytännön hyötyä, mutta mitä enemmän on päässyt kiinni tekniikkapuoleen ja nähnyt millaisia mielenkiintoisia asioita sieltä löytyy niin kanta on kyllä muuttunut radikaalisti. Klubituupparille varmasti on hyötyä jos haluaa omaa peliä kehittää, jos ei halua vaan lyö vuosi toisensa jälkeen päätä seinään ja händärin kehitys pysähtyy pitkäksi aikaa tuonne 10 ja 20 väliin (tai johonkin muualle), niin ei ole.
Olisi pirun kiva nähdä esim muoukariheittäjän käppyröitä ja kuvia tuolla ts:n ja jokkedokken laitteella, siinä on vaan vähän vaaraa ettei sitä käytetä vähään aikaan kun ympärillä olevia laitteita korjataan, jos kuula karkaa käsistä 😉
-
JulkaisijaArtikkelit