-
JulkaisijaArtikkelit
-
No niin, siirretäänpäs tämä nyt pois tuolta pro-ketjusta. Ihan mielenkiintoinen järjestelmä. Parit kyssärit heräili tuota softan esittelyä selatessani (muuten, tuo webbisivu on rikki ainakin Firefoxilla selatessani, oli hieman vaikeaselkoinen tuo esittely, lisäksi pari sivua näytti kokonaan puuttuvan, mm. ’Hinnasto’ ja ’Tilaa’.): Montako kuvaa tuolle järjestelmälle pitää syöttää? Kaksi? Ja miten nuo osiot ’osuma’ ja ’pallon lento’ määritellään? Laskeeko softa ne itse vai pitääkö niistä syöttää jollakin ulkopuolisela järjestelmällä mitattuja arvoja järjestelmään? Onko tuo järjestelmä rajoitettu draiverilyönteihin vai voiko tuolla mallintaa myös hybridi/väyläpuu- ja rautalyöntejä?
Toinpa tuolta toisesta ketjusta pätkän tavaraa…
data kirjoitti: (11.8.2009 11:20:46)
Mies jaksaa kerta toisensa jälkeen esittää asiantuntijan elkein arvioita asioista, joista ei ymmärrä yhtään mitään. Et todellakaan ole millään tasolla käsittänyt ohjelman toimintaa. Etkä oikeastaan pystyisikään, koska et koskaan ole ollut millään tavalla aidosti kiinnostunutkaan ymmärtämään. Matematiikan käyttö perustuu juuri siihen, että kaikkea ei tarvitsekaan mitata, vaan osa tuntemattomista tekijöistä voidaan laskea.
Kerrotko mulle ihan yksinkertaisesti, kuinka tuosta kuvatiheydestä voi saada riittävän määrän tietoa laskennan tueksi edes teoriassa, kun esim mailan liikeessä ei todellakaan ole mitään lineaarista edes kiihtyvyyden suhteen?
Kerrotko samalla, miten yhden kameran kuvasta voidaan muodostaa 3D (tai 4D) avaruus, joka huomioi kaikki liikkeen suunnat ja siten mittaa absoluuttista nopeutta, eikä nopeutta 2D pinnalla?
Mun täytyy tunnustaa, että itse emme tuohn pystyneet, vaan jouduimme rakentamaan järjestelmän seitsemästä hi speed kamerasta.
Mailan lapa liikkuu maksimissaan noin 55cm yhden sadasosan aikana ja perus videokamera pystyy ottamaan 30 fps ja digillä tietty pystyy puolikuvista tekemään kokonaisia, jolloin saavutetaan 60 fps, mutta tuolla sivuilla kerrot, että ihan tavallinen kamera riittää. Kuvien väli on silloin noin 1,5m. Toki tuo ei lineaarisesti tuota vauhtia kulje, mutta melkoisen matkan kuitenkin. Tällöin esim sattuma sen suhteen, mistä kohti swingiä kuvat otetaan, astuu erittäin suureen osaan ja joudutaan eritääin pitkälti arvailujen tielle. Mittausdataa on yksinkertaisesti oltava paljon paljon enemmän, että nuo laskennat ja arvaukset osuvat edes riittävän lähelle oikeaa.
Kun arvostelee toisen osaamista ja ammattitaitoa, olisi varmaan hyvä ensin miettiä, mitä itse aiheesta on kertnut ja ottaa se tiukan kriittisen tarkastelun alle. Kyllä toi meidänkin koodariporukka on varmasti testaajan tiukkuudesta välillä repinyt hiuksia päästään, mutta kyllä se lopputuloksessa on aina näkynyt laatuna.
Mä ainakin lupaan ottaa myös kaiken perustellun kritiikin vastaan siinä vaiheessa, kun meidän projekti julkisuuteen pamahtaa, sekä myös perustella siitä johdettuja näkemyksiäni. Jos joku sitten parempia perusteluja ja näkemyksiä vastaan heittää, olen pelkkänä korvana ja kiitollisena.
Laphro pullo vetoa, että Data ei tule vastaamaan tähän mitään asiallista. Jos jotain mainitsee, niin toteaa meidän kaikkien olevan niin tyhmiä, ettei meille kannata selittää miten homma hoidetaan.
Lainaus ts:ltä
Kerrotko mulle ihan yksinkertaisesti, kuinka tuosta kuvatiheydestä voi saada riittävän määrän tietoa laskennan tueksi edes teoriassa, kun esim mailan liikeessä ei todellakaan ole mitään lineaarista edes kiihtyvyyden suhteen?Jo pelkästään tämän kuvailu vaikka aivan ylätasolla kertoisi paljon. Sillä todellakaan svingi ei ole tasaisesti kiihtyvä liike.
Pantiin tossa poikien kanssa data just aiakatarkkailuun hitaan pelin johdosta. Täytyy muistaa vaan riittävän tiuhaan muistuttaa aiheesta.
Jokkedokke kirjoitti: (10.8.2009 13:10:40)
Montako kuvaa tuolle järjestelmälle pitää syöttää? Kaksi?
Ja jos ei omista kameraa, niin kelpaako huvipuistosta tutun siluettitaiteilijan leikkaamat kuvakkeet?
Esim. alku- ja loppuasento?
Mikäs raadin mielestä on tilanne tällä hjetkellä? Pannaanko jo 2 penalttia vai jatketaanko huomautuslinjalla tän hitaan pelin osalta?
DNS
Mozze kirjoitti: (12.8.2009 10:35:39)
DNSTässäpä sitä sääntövelhoille pohdittavaa. Voidaanko pelaaja laittaa aikatarkkailuun, kun hän ei lähde koko kierrokselle? Voidaanko hitaasta pelistä jakaa jopa penaltteja, vaikka pelaaja ei ole kentällä?
Nää varmaan selviää seuraavassa jaksossa sarjasssa ’Soap’
Eihän ketään voi pakottaa kirjoittamaan mielipidepalstalle, mutta mä ihmettelen miksi data ei näihin kysymyksiin ota mitään kantaa. Hänen projektinsa on hyvin pitkälle tuotteistettu joskaan hyllystä sitä ei tunnu saavan. Lisäksi näin julkisesti on data hyvin haluton kertomaan projektistaan mitään. Muuta kuin sen että hänellä on projekti.
kebax kirjoitti: (12.8.2009 11:24:29)
Eihän ketään voi pakottaa kirjoittamaan mielipidepalstalle, mutta mä ihmettelen miksi data ei näihin kysymyksiin ota mitään kantaa. Hänen projektinsa on hyvin pitkälle tuotteistettu joskaan hyllystä sitä ei tunnu saavan. Lisäksi näin julkisesti on data hyvin haluton kertomaan projektistaan mitään. Muuta kuin sen että hänellä on projekti.Mun mielestä tää on hyvä syy olla omistamatta golfosaketta
kebax kirjoitti: (12.8.2009 11:24:29)
Eihän ketään voi pakottaa kirjoittamaan mielipidepalstalle, mutta mä ihmettelen miksi data ei näihin kysymyksiin ota mitään kantaa. Hänen projektinsa on hyvin pitkälle tuotteistettu joskaan hyllystä sitä ei tunnu saavan. Lisäksi näin julkisesti on data hyvin haluton kertomaan projektistaan mitään. Muuta kuin sen että hänellä on projekti.Harmillista on tämä joo. Ja harmin paikka että tämä ketju tuntuu hautuvan taas kohinaan, tuo järjestelmä olisi todellakin kiinnostanut. Eikä se matematiikka tai fysiikkakaan ihan vieras alue kaikille tämän palstan lukijoille ole, olisi ollut hauskaa raatailla tuossa järjestelmässä tehdyista teknisistä ratkaisuista. Mutta enpä ala tuota järjestelmää tämän tiedon perusteella sen enempää arvostelemaan.
Liekö tuota järjestelmää kukaan datalta ostanut? Myös käyttäjen kokemuksia olisi mielenkiintoista kuulla, sikälimikäli joku tuota on päässyt käyttämään. Onhan tuo kuitenkin ollut olemassa jo viitisen vuotta (sivujen (c)-tägeistä päätellen).
Huumoriakaan tuolta sivuilta ei puutu, suora lainaus noiden sivujen FAQ-osiosta:
K: Olen naisgolfari. Minua harmittaa usein, kun en pysty miespeliporukassa osallistumaan golfin välineitä ja muuta teknisempää puolta käsitteleviin keskusteluihin. Voisiko GolfOptimizer ohjelman hankinta ja käyttö parantaa tilannetta.
V: Kyllä tilanne varmasti paranisi. Riskinä voi tietysti olla, että kysyjän roolisi vaihtuu vastaajan rooliin.
’Hauska’ olettamus naisgolfareista jos tuo nyt ihan tosissaan on kirjoitettu.
Jokkedokke kirjoitti: (12.8.2009 11:35:02)
… ’Hauska’ olettamus naisgolfareista jos tuo nyt ihan tosissaan on kirjoitettu.Kyllä. Mää kun nykyjään hudiskelen vallan kokonaan punasilta pulikoilta niin tulee useesti pelattua tyttöporukassa. Ja voin vakuuttaa että on mammoillakin golfsanasto hallussa.
Tekisi mieleni kirjoittaa pitempikin filosofointi mittauksesta, mittausdatasta, systeemimalleista ja näihin pohjautuvasta estimoinnista. Semminkin kun päätyönäni on antaa yliopistotason opetusta ja tehdä tutkimusta juuri näissä asioissa. Aiempi kokemus tämän palstan keskusteluista ei kuitenkaan ole tässä mielessä rohkaiseva. Pari teesiä kumminkin:
1) Mittauksen tuottaman informaation (huom ei mittausdatan pelkästään) arvo riippuu keskeisesti siitä, missä päätöksenteossa informaatiota käytetään.
2) Hyvä malli antaa mahdollisuuden saada runsaasti informaatiota (vähentää entropiaa) suppeasta ja epävarmasta mittausdatasta.
3) Tarkkakin mittausaineistoa tarvitsee mallin tulkintansa tueksi. Mittauksen välitön kohde (esim paikkakoordinaattien joukon aikariippuvuus) ja primäärinen kiinnostuksen kohde (esim systeemissä vaikuttavat voimat) poikkeavat toistaan ja niiden liittämiseksi tarvitaan malli. Mallit ovat sekä taustaltaan (fysikaalinen vs tilastollinen) että esitysmuodoltaan hyvin erilaisia.
4) Mittaus tuottaa aina epävarmaa informaatiota. Usein on mielekästäkin, että samasta asiasta on käytettävissä sekä halpaa ja epävarmempaa että kallista ja vähemmän epävarmaa informaatiota. Tämä on erityisen hedelmällistä, kun halvemman informaation tuottamiseksi käytetty malli perustuu kalliimmalla tavalla tuotettuun aineistoon. [Teemme parhaillaan kehitystyötä erän suuren mittakaavn teollisen prosessin hallintaan perustuen juuri tällaiseen kahden mittaustason yhdistämiseen; analoginen tilanne].
5) Mittausaineiston analyysin tavoitteena on tiivistää aineisto pieneen määrään tunnuslukuja, jotka ovat jonkin mallin parametrejä. Mitä pienemmällä määrällä lukuja aineiston olennainen sisältö voidaan kuvata sitä paremmin aineisto on jalostettu informaatioksi.GolfOptimizeria ja ts:n systeemiä voi siis arvioida ja positioida näitä teesejä vasten. En lähde sitä tekemään, koska siitä seuraava keskustelu olisi loputonta jähnäämistä.
Tarkoitatkos sä että ts’n systeemi on tarkka mittausjärjestelmä ilman mallia ja data’n järjestelmä tarkka mallijärjestelmä ilman mittauksia?
kebax kirjoitti: (12.8.2009 13:58:43)
Tarkoitatkos sä että ts’n systeemi on tarkka mittausjärjestelmä ilman mallia ja data’n järjestelmä tarkka mallijärjestelmä ilman mittauksia?En.
Erittäin hyvin puhuttu, P.Tykki.
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
1) Mittauksen tuottaman informaation (huom ei mittausdatan pelkästään) arvo riippuu keskeisesti siitä, missä päätöksenteossa informaatiota käytetään.
Ilmeisesti datan järjestelmässä on tarkoitus ottaa yhdestä swingistä kaksi kuvaa suoraan edestäpäin ja tutkia miten erilaiset mailanvarret vaikuttavat pallon lentorataan? Vai onko tuolla järjestelmällä joku muu syvempi tarkoitus?
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
2) Hyvä malli antaa mahdollisuuden saada runsaasti informaatiota (vähentää entropiaa) suppeasta ja epävarmasta mittausdatasta.
3) Tarkkakin mittausaineistoa tarvitsee mallin tulkintansa tueksi. Mittauksen välitön kohde (esim paikkakoordinaattien joukon aikariippuvuus) ja primäärinen kiinnostuksen kohde (esim systeemissä vaikuttavat voimat) poikkeavat toistaan ja niiden liittämiseksi tarvitaan malli. Mallit ovat sekä taustaltaan (fysikaalinen vs tilastollinen) että esitysmuodoltaan hyvin erilaisia.
Nyt voidaankin sitten kysyä että mikä golfswingiin on se hyvä malli. Käsittääkseni taas tuo datan järjestelmä perustuu täysin kaksivipuisen swingin mallinnukseen, eikä täten sovi missään nimessä kaikkien swingityylien analysointiin. Arvailuksihan tämä edelleen menee. Ymmärsikö joku muu tuon järjestelmän toisin? (tietysti soisin datan itse tähän vastaavan, mutta ilmeisesti sieltä osastolta ei vastauksia ole tulossa)
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
4) Mittaus tuottaa aina epävarmaa informaatiota. Usein on mielekästäkin, että samasta asiasta on käytettävissä sekä halpaa ja epävarmempaa että kallista ja vähemmän epävarmaa informaatiota. Tämä on erityisen hedelmällistä, kun halvemman informaation tuottamiseksi käytetty malli perustuu kalliimmalla tavalla tuotettuun aineistoon. [Teemme parhaillaan kehitystyötä erän suuren mittakaavn teollisen prosessin hallintaan perustuen juuri tällaiseen kahden mittaustason yhdistämiseen; analoginen tilanne].
Tämänkin pohjalta olisi erittäin mielenkiintoista kuulla hieman tuosta mallinnuksesta, ja siitä miten tuo järjestelmä voi toimia pelkästään yhden kameran kuvasta tuotettuun dataan, jossa ei oteta mitenkään huomioon kameran parametrejä (fps, linssivääristymät, valotusaika, kennon kuvantuottotapa (valotus kerralla vai ylhäältä alaspäin/jotenkin muuten))
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
5) Mittausaineiston analyysin tavoitteena on tiivistää aineisto pieneen määrään tunnuslukuja, jotka ovat jonkin mallin parametrejä. Mitä pienemmällä määrällä lukuja aineiston olennainen sisältö voidaan kuvata sitä paremmin aineisto on jalostettu informaatioksi.
Ja jälleen palataan siihen perustavanlaatuiseen kysymykseen: voidaanko golfswingiä mallintaa yhdellä mallilla? Data on jossakin muistaakseni kommentoinut asiaa tyyliin ’ainoat asiat mitkä merkitsevät ovat se miten maila palloon tulee’ tjsp (joka peruskäsitteenä on tottakai oikein), mutta jos tuo palloon tulo, ja sen takana olevat voimat on mallinnettu käyttäen yksittäiselle lyöjälle väärää swingimallia, kuinka hyvin tuo järjestelmä voi yleensäkään toimia?
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
GolfOptimizeria ja ts:n systeemiä voi siis arvioida ja positioida näitä teesejä vasten. En lähde sitä tekemään, koska siitä seuraava keskustelu olisi loputonta jähnäämistä.
Avasin tämän ketjun käsitelemään nimenomaan tuota datan GolfOptimizeria, joten yritetäänpä pitää se ts:n järjestelmä tämän ketjun ulkopuolella. Sille voi joku toki avata oman ketjunsa, mutta tuohon jähnäämiseen en minäkään halua mennä. Kiitos kuitenkin Pappatykille peruskäsitteistön avaamisesta.
Jokkedokke kirjoitti: (12.8.2009 14:07:28)
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 13:43:17)
4) Mittaus tuottaa aina epävarmaa informaatiota. Usein on mielekästäkin, että samasta asiasta on käytettävissä sekä halpaa ja epävarmempaa että kallista ja vähemmän epävarmaa informaatiota. Tämä on erityisen hedelmällistä, kun halvemman informaation tuottamiseksi käytetty malli perustuu kalliimmalla tavalla tuotettuun aineistoon. [Teemme parhaillaan kehitystyötä erän suuren mittakaavn teollisen prosessin hallintaan perustuen juuri tällaiseen kahden mittaustason yhdistämiseen; analoginen tilanne].
Tämänkin pohjalta olisi erittäin mielenkiintoista kuulla hieman tuosta mallinnuksesta, ja siitä miten tuo järjestelmä voi toimia pelkästään yhden kameran kuvasta tuotettuun dataan, jossa ei oteta mitenkään huomioon kameran parametrejä (fps, linssivääristymät, valotusaika, kennon kuvantuottotapa (valotus kerralla vai ylhäältä alaspäin/jotenkin muuten))
Niin datan järjestelmässä mittaukset suoritetaan edullisella laitteistolla. Mutta tarkoittaako se sitä että itse malli perustuisi mittauksiin jotka ovat tuotetut epätarkemmalla laitteistolla? Voisin mallin takana olla kalliimpi ja vähemmän epätarkempi laittisto?
kebax kirjoitti: (12.8.2009 14:14:49)
Niin datan järjestelmässä mittaukset suoritetaan edullisella laitteistolla. Mutta tarkoittaako se sitä että itse malli perustuisi mittauksiin jotka ovat tuotetut epätarkemmalla laitteistolla? Voisin mallin takana olla kalliimpi ja vähemmän epätarkempi laittisto?
Oli takan mikä tahansa malli, mittauksien pitää olla riittävän tarkkoja, että niistä voidaan päätelmiä tehdä.
Pappa jätti aika viisaasti ottamatta kantaa tuohon mun esittämään kysymykseen liittyen lavan liikemäärään ja aikajanaan. Toisaalta joskus pitäs antaa sekin vastaus, joka ei tunnu mieluisalta.
ts kirjoitti: (12.8.2009 14:38:25)
Oli takan mikä tahansa malli, mittauksien pitää olla riittävän tarkkoja, että niistä voidaan päätelmiä tehdä.Akateemisesta näkökulmasta: kaikkeen epämääräiseenkin mittaukseen liittyvästä tiedosta voidaan tehdä päätelmiä, ne ovat vain epävarmempia kuin vähän tarkempiin mittauksiin liityvät päätelmät. Toisaalta niin tarkkoja mittauksia ei ole, että epävarmuutta ei olisi. Tätä problematiikkaa voi havainnollistaa itselleen yrittämällä määritellä käsitteen ’riittävän tarkka’.
ts kirjoitti: (12.8.2009 14:38:25)
Pappa jätti aika viisaasti ottamatta kantaa tuohon mun esittämään kysymykseen liittyen lavan liikemäärään ja aikajanaan. Toisaalta joskus pitäs antaa sekin vastaus, joka ei tunnu mieluisalta.Jätin ottamatta kantaa, koska en aio aloittaa uudelleen jo moneen kertaan käytyä keskustelua svingimalleista. Sen suurempaa viisautta ei siinä ollut.
Vastaus on, että tällä mittausaineistolla joko päädytään varsin suureen epävarmuuteen tai tarvitaan erittäin hyvä tulkintamalli. Tällainen tulkintamallihan voisi perustua esimerkiksi seitsemän high-speed videon tuottamaan aineestoon.
Asiaa voisi miettiä näinkin: sinulla on valmennettava, josta on paljon ko high-speed analyysejä. Sitten kerran samasta henkilöstä otetaan nuo kaksi kuvaa yhden svingin aikana. Ovatko ne täysin epäinformatiivisia? Tietenkään ne eivät kerro ’kaikkea’ eivätkä edes läheskään sitä, mitä saman svingin high-speed video kertoisi.
Näissä asioissa minulla ei ole mieluisia eikä epämieluisia vastauksia. Pyrin vain valottamaan keskustelun käsitteitä tästä golfista riippumattomasta näkökulmastani.Tietysti golfillisestakjin näkökulmasta olisi mielenkiintoista keskustella, mutta en viihdy tässä mustavalkoisessa asetelmassa, vaan haluaisin nähdä harmaan sävyjä – vaikka sitten kuinka tummia tai vaaleita.
ts kirjoitti: (12.8.2009 14:38:25)
Pappa jätti aika viisaasti ottamatta kantaa tuohon mun esittämään kysymykseen liittyen lavan liikemäärään ja aikajanaan. Toisaalta joskus pitäs antaa sekin vastaus, joka ei tunnu mieluisalta.Pikavilkaisun perusteella tuossa softassa piirrustellaan mailan päälle erilaisia vektoreita. Jos kuvainformaatio on peräisin esimerkiksi suoraan vastapalloa otetusta vinkkelistä, pystytään tietyillä – tässä tapauksessa jopa ilmeisillä – oletuksilla laskemaan mailan asento tietyllä ajanhetkellä 3d-avaruudessa. Ja nuo oletuksethan koskevat mailan suuntaa, joka useimmiten on sellainen, että grippi on mahdollisimman lähellä kättä.
En tosiaan tiedä miten homma on todellisuudessa hoidettu, mutta periaatteellisella tasolla tuo on aivan mahdollista. Aika vaikeata kuitenkin uskoa, että mikä tahansa peruspokkari pystyisi mitenkään ikuna tuottamaan sellaista kuvamateriaalia, etteikö koko komeus pissisi golfkengille.
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 15:28:44)
ts kirjoitti: (12.8.2009 14:38:25)
Oli takan mikä tahansa malli, mittauksien pitää olla riittävän tarkkoja, että niistä voidaan päätelmiä tehdä.Akateemisesta näkökulmasta: kaikkeen epämääräiseenkin mittaukseen liittyvästä tiedosta voidaan tehdä päätelmiä, ne ovat vain epävarmempia kuin vähän tarkempiin mittauksiin liityvät päätelmät. Toisaalta niin tarkkoja mittauksia ei ole, että epävarmuutta ei olisi. Tätä problematiikkaa voi havainnollistaa itselleen yrittämällä määritellä käsitteen ’riittävän tarkka’.
Niin.. kysehän on kuitenkin siitä, että tuolla normaalilla kameralla saadaan todennäköisesti yksi kuva siltä alueelta dsw:ä, jolla on informatiivista arvoa. Kun kyse ei ole kiihtyvyydeltään lineaarisesta liikkeestä (joka vieläpä vaihtelee erittäin paljon eri pelaajien välillä), kuinka tuosta oikeesti voisi tehdä johtopäätöksiä.
Me on sentään testattu mittaushajoonan määrää 100fps nopeudella ja todettiin se heti hajonnaltaan aivan liian isoksi. Sen pienempää ei tullut edes mietittyä.
Pappa Tykki kirjoitti: (12.8.2009 15:28:44)
ts kirjoitti: (12.8.2009 14:38:25)
Oli takan mikä tahansa malli, mittauksien pitää olla riittävän tarkkoja, että niistä voidaan päätelmiä tehdä.Akateemisesta näkökulmasta: kaikkeen epämääräiseenkin mittaukseen liittyvästä tiedosta voidaan tehdä päätelmiä, ne ovat vain epävarmempia kuin vähän tarkempiin mittauksiin liityvät päätelmät. Toisaalta niin tarkkoja mittauksia ei ole, että epävarmuutta ei olisi. Tätä problematiikkaa voi havainnollistaa itselleen yrittämällä määritellä käsitteen ’riittävän tarkka’.
Itsekin aisaa hieman tutkanneena kysyn että mitä muuta voidaan epämääräisestä pokkarivideosta päätellä kuin se että siinä liikkuu maila? Mutta missä? Sen lisäksi että kuvassa on vääristymiä täytyy varmaan ottaa helvatun paljon otoksia että päästäisiin kiinni osumaan edes jollain tarkkudella.
Näyttää siltä ettei ketjun päähenkilö (ainakaan vielä) osallistu keskusteluun, joten sallinette hieman OT:ia ennen varsinaista showta.
Luin PT:n kirjoituksen. Jos mallinnuksella tarkoitetaan swingin mallinnusta ja kirjoitus on jotenkin relevantti ts:n projektissa niin olen ymmärtänyt väärin koko projektin. Olen kuvitellut että laskentaa käytetään vain noiden kameroiden tuottaman datan muuntamiseksi 4D-kuvaksi tietyille valituille mittapisteille. Tavoitteena siis tuottaa mahdollisimman eksaktia tietoa noiden mittapisteiden liikkumisesta juuri siinä yhdessä nauhoitetussa swingissä.
Jos tuo on swingin mallintamista niin datan kommentti lukijakunnan ymmärtämättömyydestä on kohdallani täysin paikkaansapitävä.Parti kirjoitti: (12.8.2009 16:19:52)
Näyttää siltä ettei ketjun päähenkilö (ainakaan vielä) osallistu keskusteluun, joten sallinette hieman OT:ia ennen varsinaista showta.Luin PT:n kirjoituksen. Jos mallinnuksella tarkoitetaan swingin mallinnusta ja kirjoitus on jotenkin relevantti ts:n projektissa niin olen ymmärtänyt väärin koko projektin. Olen kuvitellut että laskentaa käytetään vain noiden kameroiden tuottaman datan muuntamiseksi 4D-kuvaksi tietyille valituille mittapisteille. Tavoitteena siis tuottaa mahdollisimman eksaktia tietoa noiden mittapisteiden liikkumisesta juuri siinä yhdessä nauhoitetussa swingissä.
Jos tuo on swingin mallintamista niin datan kommentti lukijakunnan ymmärtämättömyydestä on kohdallani täysin paikkaansapitävä.Alkukesästä vaihdoin muutaman yksityisen mailin ts:n kanssa tästä heidän tuottamastaan aineistosta ja esitin ajatuksen, että tästä voisi tehdä svingin mallia (mailaan koordinaattitiedot mailaan kohdistuviksi voimiksi ja sittä liikeyhtälöiden identifiointi). Eli käsityksesi ts:n projektista on oikea ja minä vain olen sohlonnut siihen jatkoajatusta. Nyt (taas) näyttää siltä, että aika ei riitä homman tekemiseen vaikka rahat esim yhteen dippatyöhön kyllä olisi.
Ja nyt taas saa riittää osaltani kun en oikein osaa vietiä tuota mittausinformaation ja epävarmuuksien ajatusta.
Mikä tavoite liikeyhtälöiden identifioimisella on? Jos meillä on väline mitata oikeaa dataa (heh), miksi mennä tavallaan taaksepäin ja yrittää kuvata mailaan kohdistuva summavoima joukolla liikeyhtälöitä? Akateemisen kiinnostuksen lisäksi tarkoitan.
Itse näen datan käyttämän mallinuksen vähän samantyyppisenä metodina kuin golfsimulaattoreissa käytettävän laskennan. Parista lähtöarvosta lasketaan likimääräinen arvio siitä minne pallo olisi suurinpiirtein päätynyt.
ts taas värkkää trackmania, joka oikeasti mittaa miten pallo ilmassa käyttäytyy.
Olisihan se tietysti hienoa että näillä tarkoilla 4D-mittauksilla saataisiin rakennettua laskentamallit, joiden avulla parista lähtöarvosta voitaisiin laskea koko swingin kulku. Silloin golfareille voitaisiin myydä €200 hintaisia pokkareita, jotka 30fps-videosta laskisivat aidon 4D-swingin. Jotenkin kuitenkin insinöörin maalaisjärki-aivolohko on hyvin skeptinen idealle.
Toisaalta, AV-vahvistimet osaavat skaalata varsin mallikelpoisesti 1080-kuvaa hieman karkeammasta lähtöaineistosta, elämme mielenkiintoisia aikoja 🙂 -
JulkaisijaArtikkelit