-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 16:32:03)
Putti-Possu kirjoitti: (14.10.2010 16:01:57)
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 14:40:31)Ilmoittautukoon tänne ne sitoutumattoman pelaamisen puolestapuhujat, nimi, osoite ja puhelinnumerokin olisi tietty kiva. Kun täältä tullaan teidän autoja lainaamaan. Käsi sydämelle ja kertokaa lainaatteko autoa ilomielin noilla ehdoilla, jos olette omistajan asemassa.
… ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka suostuu
Golfin tapauksessa ’omistajat’ tekevät tarjouksia (hinnoittelevat greenfeet ja asettavat niiden ehdot) ja ’sitoutumattomat’ suostuvat maksamaan pyydetyn hinnan tai eivät. Kummallista tässä golfissa on se, että omistajat pyytävät alihinta-gf:tä asiakkailta ja maksun saatuaan huutelevat perään, että ’saastainen lokki’
Mutta kun gf-idea perustuu siihen että jokainen gf-pelaaja on jo maksanut maksunsa omalle kotikentälle ja sitoutunut sinne. Ei golfkentät voi omien hyvien perusperiaatteidensa perusteella ’vieraskoreus’ toimia siten että hinnoittelevat sitoutuneet vieraspelaajat ulos kentältä. Vieraspelaaja kun on on nimenomaan henkilö joka on toisen kentän jäsen ja ottanut siellä omalla osuudella osaa kentän kokonaiskustannusten maksuun. Sellaiset jotka eivät näitä ole suorittaneet eivät ole määritelmän mukaan edes vieraspelaajia vaan ihan jotain muuta.
Tästä ’vastavuoroisuuden’ periaatteesta olen kyllä Rauskin kanssa eri mieltä. Jos minä Sarfvikin jäsenenä menen Virvikiin, ei tässä ole mitään vastavuoroisuutta. Vielä kornimpi tilanne olisi, jos joku maksaisi ’täyden pelikausimaksun’ Rantasalmen Golfille (muistaakseni 70 € vuodessa) ja sen varjolla vaatisi päästä alihinnalla Sarfvikiin. Vastavuoroisuus on epäyhtälö niin kauan, kun golfkentät eivät ole samanlaisia ja samanhintaisia. Vastavuoroisuus toimii ainoastaan siten, että vastaanvanlaiset kentät (kuten Platina- tai Kultakorttikentät) sopivat keskenään vastavuoroisuudesta.
Greenfee-pelaaminen on siis minun mielestäni yksinkertaisesti sitä, että maksaa golfkentälle pyydetyn kierroskohtaisen pelimaksun (niillä ehdoilla, mitä golfkenttä on asettanut).
Onko tässä Rauski taustalla se ajatus, että kun maksat Virvikiin pelikausimaksua 495 € (tai jos olet Seniori tai juniori vielä vähemmän) sinulla pitäisi olla jotain erityisoikeuksia toisille kentille. Minä en kuitenkaan uskalla tulla Virvikiin, kun greenfeen maksamisen jälkeen ykköstiille huudetaan, että ’lokki-halpis, pelaat liian halvalla’ 😉
Näin, voiko tilannetta enää tämän selkeämmin kuvata? Kiitos, Robben!
·jaakko· kirjoitti: (14.10.2010 19:16:56)[ I]
Näin, voiko tilannetta enää tämän selkeämmin kuvata? Kiitos, Robben!Niin, segmentti on älyttömän pieni ja trendinä hurjan nousevasti epähomogeeninen. Totuus ny vaan on se ettei niitä markkinoita ole vaan ainosstaan talkoilla homma toimii. Ei nää nakkikioskit arktisissa olosuhteissa oikein mitenkään toimi. Mietitäänpä maanviljelystä, ei se pelaa ilman tukea ilmasto-olosuhteissa. Siihen tarvitaan yhteiskunnan vahvaa tukea. Golfkentät toimivat näissä olosuhteissa myös vain ja ainoastaan yhteiskunnan tuella. Mutta se yhteiskunta on valtio valtion sisällä, satatuhatta pelaajaa viidestä miljoonasta kansalaisesta.
Robben kirjoitti: (14.10.2010 18:33:37)
Joku voisi antaa nyt valistuneet laskelman, kuinka paljon esim. työryhmän esittämillä toimilla olisi vaikutusta kokonaistalouteen – jäädäänkö plussalle vai mennäänkö punaiselle. Aika vaikeata on kyllä arvaaminen.
Niin siis tärkeintä on pysäyttää nykysuuntauksen leviämien hallitsettomaksi. Jos oletetaan että meillä on 40.000 sitoutumatonta vähän pelaavaa niin osa varmasti lopettaa sen sanotaan nyt 10.000. Jäljelle jäisi siis 30.000. Entisen jäsenmaksun (oletus keskim. 60€) sijaan he joutuvat ostamaan nyt sen noin 300€ sitoutumispaketin. Erotus siis 240€ ja tämä kerrottuna 30.000 toisi tuon oletuksen mukaan ennakoitavaa ja budjetoitavaa rahaa kenttien kehittämiseksi 7,2 M€ joka tasaisesti jaettuna sanotaan nyt 100 kentälle (kaikki eivät kenties ota sitä edes käyttöön, tai eivät pysty )tuo 72.000€ piristysruiskeen talouteen. Seurauksena on toki gf-pelaamisen vähentyminen ja erilaisten etujen käyttö, mutta tämä raha on sellaista hieman epävarmaa rahaa, jota voidaan budjetoitaessa vaan arvailla hyvän maun mukaan. Jos kentällä on tilaa kannattaa se toki hyödyntää esim gf-maksuja hieman alentamalla joka taas saattaa hyvinkin tuoda lisää gf-pelaajia esim entisistä sitoutuneista pelaajista. Saattaa olla jopa mahdollista että näille 300€ maksajille voi jopa kotikenttä tarjota lisää kierroksia jos haluavat ja ehtivät pelata joko gf-hinnalla tai hieman edullisemmin paikkaamaan ehkä menetettyä gf-myyntiä. Kokonaisuutena ajatellen voisi melko helposti arvata, että kokonaiskasvu voisi olla luokkaa 50k€-60k€, kun gf myynti hieman pienenee.
Nyt en ota kantaa esim pelilippukauppan tyrehdyttämiseen, mikä toisi oman lisänsä tähän asiaan. Mutta silläkin lisäksi varmasti positiivinen vaikutus gf-myyntiin, ei se ainakaan sitä vähennä.50k€-60k€ on mille tahansa seuralle suuri summa. Sillä korjataan esim vuosittain esim 2-3 greeniä tai uusitaan 1/4 kastelulaitteiston putkistosta tai uusitaan paljon tiiauspaikkoja (hintahaarukka 1k€-2k€) tai uusitaan salaojitusta pari kilometriä tai uusitaan hiekat kaikkiin bunkkereihin n 1k€/bunu (riippuu tietenkin määrästä) yms.
Tämä oli siis vain valistunut arvaus ja loppupeleissä summat voi olla jotain muuta, mutta nykykäytänöllä tuo tilanne vaan pahenee ja kenttiä pystytään korjaamaan ja uusimaan entistä vähemmän, joka ei ole kenenkään etu.
Sen tiedän, että aika hyvin on tullut jo kyselyjä ainakin meidän kentälle, liki 30, ja kyselty onko meillä tälläistä pakettia tarjota. Tietty niitä on jo miettitty, mutta ei mitään ihan valmista vielä mitä voisi luvata, kun päätöksiä ei ole tehty. Se on varmaa että nykyisen noin 900 jäsenen lisäksi ei pystytä tarjoamaan 900 kpl 5-7 kierroksen pelioikeutta, ei vaan kenttä enää vedä ja silloin ei kenelläkään ole enää kivaa.
Robbenin analyysi on lähes täydellinen. Sen verran kuitenkin epäilisin Golfliiton työryhmän tarkoitusperiä, ettei sen tarkoitus olekaan koko markkinapotentiaalin kasvattaminen, vaan tavoite on paljon lähempänä omaa napaa. Tätä käsitystä vahvistaa katsomalla esityksen puolestapuhujien taustoja = sijoittajia ja ongelmakenttiä.
Sen sijaan, että tavoite olisi koko golfin markkinakakun kasvattaminen, tavoite on minusta ensisijaisesti:
– saada sijoittajien käsissä happanevat golfosakkeet liikkumaan
– saada markkinoilla toimivat johdannaistoimijoiden rahat ’itselle’
– saada pakottamalla lisää maksavia osakkaita ongelmagolfkentille
– löytyä tarvittava kysyntä suunnitteilla tai rakenteilla oleville golfkentille, kuten Tapiola, Myllylampi, Drivein tai St.NikolasKyllä tässäkin asiassa päättäjien oma etu aina yhteisen edun voittaa – tuntuu
Putti-Possu kirjoitti: (14.10.2010 19:13:29)
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 16:32:03)
Putti-Possu kirjoitti: (14.10.2010 16:01:57)
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 14:40:31)Ilmoittautukoon tänne ne sitoutumattoman pelaamisen puolestapuhujat, nimi, osoite ja puhelinnumerokin olisi tietty kiva. Kun täältä tullaan teidän autoja lainaamaan. Käsi sydämelle ja kertokaa lainaatteko autoa ilomielin noilla ehdoilla, jos olette omistajan asemassa.
… ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka suostuu
Golfin tapauksessa ’omistajat’ tekevät tarjouksia (hinnoittelevat greenfeet ja asettavat niiden ehdot) ja ’sitoutumattomat’ suostuvat maksamaan pyydetyn hinnan tai eivät. Kummallista tässä golfissa on se, että omistajat pyytävät alihinta-gf:tä asiakkailta ja maksun saatuaan huutelevat perään, että ’saastainen lokki’
Mutta kun gf-idea perustuu siihen että jokainen gf-pelaaja on jo maksanut maksunsa omalle kotikentälle ja sitoutunut sinne. Ei golfkentät voi omien hyvien perusperiaatteidensa perusteella ’vieraskoreus’ toimia siten että hinnoittelevat sitoutuneet vieraspelaajat ulos kentältä. Vieraspelaaja kun on on nimenomaan henkilö joka on toisen kentän jäsen ja ottanut siellä omalla osuudella osaa kentän kokonaiskustannusten maksuun. Sellaiset jotka eivät näitä ole suorittaneet eivät ole määritelmän mukaan edes vieraspelaajia vaan ihan jotain muuta.
Tästä ’vastavuoroisuuden’ periaatteesta olen kyllä Rauskin kanssa eri mieltä. Jos minä Sarfvikin jäsenenä menen Virvikiin, ei tässä ole mitään vastavuoroisuutta. Vielä kornimpi tilanne olisi, jos joku maksaisi ’täyden pelikausimaksun’ Rantasalmen Golfille (muistaakseni 70 € vuodessa) ja sen varjolla vaatisi päästä alihinnalla Sarfvikiin. Vastavuoroisuus on epäyhtälö niin kauan, kun golfkentät eivät ole samanlaisia ja samanhintaisia. Vastavuoroisuus toimii ainoastaan siten, että vastaanvanlaiset kentät (kuten Platina- tai Kultakorttikentät) sopivat keskenään vastavuoroisuudesta.
Greenfee-pelaaminen on siis minun mielestäni yksinkertaisesti sitä, että maksaa golfkentälle pyydetyn kierroskohtaisen pelimaksun (niillä ehdoilla, mitä golfkenttä on asettanut).
Onko tässä Rauski taustalla se ajatus, että kun maksat Virvikiin pelikausimaksua 495 € (tai jos olet Seniori tai juniori vielä vähemmän) sinulla pitäisi olla jotain erityisoikeuksia toisille kentille. Minä en kuitenkaan uskalla tulla Virvikiin, kun greenfeen maksamisen jälkeen ykköstiille huudetaan, että ’lokki-halpis, pelaat liian halvalla’ 😉
Tietty saat olla eri mieltä, mutta kun se ei vain ole noin niinkuin kuvailit tai mitä olit mieltä.
Ei toki jos ei kentät ole keskenään sopineet, meilläkin oli esim kuuden Itä-uudemaan kentän yhteistyökuvio. Maanantaisin gf 25€ täyden pelikausimaksun maksaneille.
Mutta ensi vuonna voit tulla Virvikiin, kun ei enää lokkeja Suomen maasta löydy muutakuin lentelemässä;)
Rauski, kiitos laskelmasta – mielestäni olisi reilumpaa kuitenkin laskea tuosta erotuksesta pois vielä sitoutumattoman pelaajan tällä hetkellä keskimäärin GF:ään käyttämät rahat. Eli vaikkapa 5 kierrosta johonkin keskimääräiseen hintaan. Eivät nuo 40 000 pelaajaa maksa pelkästään 60e vuodessa, ja jätä muuten pelaamatta ja tuomatta kassavirtaa… Eli paljonko 30 000 jäljelle jäävää tuovat tuloja enemmän maksaen 300e verrattuna nykyisiin GF-maksuihin ja siitä pois 10 000 harrastajan menetetyt GF-tulot. Ei ehkä näytä enää kovin hyvältä.
Oma arvaukseni kokonaistuloksesta olisi se, että plussalle jäätäisiin jonkinverran jos tutkitaan tilannetta vain hetkellisesti. Kymmenen vuoden päähän katsottuna taas menetettäisiin uusien harrastajien mukaan tuloa suuremmassa suhteessa kuin tuo 30 000/10 000 -suhde. Jo lajiin kiinni jääneet kun on helpompi saada tuo maksamaan kuin täydellinen aloittelija. Ei välttämättä toivottava skenario jos haluttaisiin saada jopa uusia kenttiä – vaikka tällä hetkelläkin kokonaiskapasiteettia on ainakin paikoittain selvästi liikaa.
Arvailuahan tämä on kuten mainitsit, totuus voi olla jotain aivan muuta sillä muuttujia on paljon. Varmimmaksi tavaksi valitsisin kuitenkin uusien harrastajien määrän maksimoinnin. Mikään ei ole varmempi tapa kasvattaa markkinoita kuin se, että mukaan tulee mahdollisimman paljon ihmisiä. Halusivat he maksaa lystistä sitten satasen tai kolme vuodessa. Kynnys siis mahdollisimman matalaksi – muutoin tässä vain tekohengitetään ongelmakenttiä joiden kohtalo on väistämätön, jollei tarjolla ole joskus tulevaisuudessa maatalouksen kaltaista valtiontukea.
Loistavaa, Putti-Possu! Olet tässä ketjussa tehnyt erinomaisesti selväksi, mistä kaikessa on kyse ja mitä intressejä tämä Ekströmin huostaanotettava työryhmä edustaa.
Ihmettelen vain nimimerkkiäsi, ethän sinä puttaile, holareita hakkaat niin että paukkuu.
Robben kirjoitti: (14.10.2010 20:18:03)
Rauski, kiitos laskelmasta – mielestäni olisi reilumpaa kuitenkin laskea tuosta erotuksesta pois vielä sitoutumattoman pelaajan tällä hetkellä keskimäärin GF:ään käyttämät rahat. Eli vaikkapa 5 kierrosta johonkin keskimääräiseen hintaan. Eivät nuo 40 000 pelaajaa maksa pelkästään 60e vuodessa, ja jätä muuten pelaamatta ja tuomatta kassavirtaa… Eli paljonko 30 000 jäljelle jäävää tuovat tuloja enemmän maksaen 300e verrattuna nykyisiin GF-maksuihin ja siitä pois 10 000 harrastajan menetetyt GF-tulot. Ei ehkä näytä enää kovin hyvältä.Oma arvaukseni kokonaistuloksesta olisi se, että plussalle jäätäisiin jonkinverran jos tutkitaan tilannetta vain hetkellisesti. Kymmenen vuoden päähän katsottuna taas menetettäisiin uusien harrastajien mukaan tuloa suuremmassa suhteessa kuin tuo 30 000/10 000 -suhde. Jo lajiin kiinni jääneet kun on helpompi saada tuo maksamaan kuin täydellinen aloittelija. Ei välttämättä toivottava skenario jos haluttaisiin saada jopa uusia kenttiä – vaikka tällä hetkelläkin kokonaiskapasiteettia on ainakin paikoittain selvästi liikaa.
Arvailuahan tämä on kuten mainitsit, totuus voi olla jotain aivan muuta sillä muuttujia on paljon. Varmimmaksi tavaksi valitsisin kuitenkin uusien harrastajien määrän maksimoinnin. Mikään ei ole varmempi tapa kasvattaa markkinoita kuin se, että mukaan tulee mahdollisimman paljon ihmisiä. Halusivat he maksaa lystistä sitten satasen tai kolme vuodessa. Kynnys siis mahdollisimman matalaksi – muutoin tässä vain tekohengitetään ongelmakenttiä joiden kohtalo on väistämätön, jollei tarjolla ole joskus tulevaisuudessa maatalouksen kaltaista valtiontukea.
No mun arvaus on niistä 10.000 jotka lopettaa ettei ne keskimäärin ole pelanneet edes kierrosta vuodessa, kunhan ovat olleet jäseniä jossain ja mailat nurkissa pölyttymässä. Tietty jos ne on sitten pelannut jollain supergolf-edulla tai ilmaiseksi jossain firman tms kisoissa sen yhden rundin niin tuosta katoaa aika hyvin sellaiset 300.000€, mutta jäljelle mun arvauksessa jää kuitenkin vielä 6,9M€.
Yksi mahdollinen seuraus, mikäli pelaamisen edellytykseksi tulisi ’halpiksen kestävä’ 300 €:n sitoutumismaksu, että paljon pelanneet kiertävät sitoutumattomat hankkisivat ensi kesäksi vuokraoikeuden 400-800 €:lla. Hinkkaisivat pääasiassa yhtä kenttää hevijuuserina ja käyttäisivät golfin pelaamiseen n. 500-1000 €, kun sitoutumattomana ovat aikaisemmin käyttäneet kesässä 1000-2000 €.
Tuntemattomia ovat herran tiet…
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 20:45:18)
Robben kirjoitti: (14.10.2010 20:18:03)
Arvailuahan tämä on kuten mainitsit, totuus voi olla jotain aivan muuta sillä muuttujia on paljon. Varmimmaksi tavaksi valitsisin kuitenkin uusien harrastajien määrän maksimoinnin. Mikään ei ole varmempi tapa kasvattaa markkinoita kuin se, että mukaan tulee mahdollisimman paljon ihmisiä. Halusivat he maksaa lystistä sitten satasen tai kolme vuodessa. Kynnys siis mahdollisimman matalaksi – muutoin tässä vain tekohengitetään ongelmakenttiä joiden kohtalo on väistämätön, jollei tarjolla ole joskus tulevaisuudessa maatalouksen kaltaista valtiontukea.No mun arvaus on niistä 10.000 jotka lopettaa ettei ne keskimäärin ole pelanneet edes kierrosta vuodessa, kunhan ovat olleet jäseniä jossain ja mailat nurkissa pölyttymässä. Tietty jos ne on sitten pelannut jollain supergolf-edulla tai ilmaiseksi jossain firman tms kisoissa sen yhden rundin niin tuosta katoaa aika hyvin sellaiset 300.000€, mutta jäljelle mun arvauksessa jää kuitenkin vielä 6,9M€.
Minun valistunut arvaukseni on, että jos ’pakko-300 €’ toteutuu, rekisteröityneiden golfareiden joukosta poistuvat vaimot ja lapset, joiden jäsenmaksun isä maksaa ajatuksella, että jos heidät saisi edes pari kertaa vuodessa kentälle. Näiden reilu 100 € vuodessa (jm + 1-2 kertaa kierros) jää sitten golfilta pois eli 1 miljoona euroa.
Sitten nämä ’halpapelaajat’ jotka pelaavat greenfeellä, pelilipuilla jne. ja ovat käyttäneet vuodessa 500 – 1000 € pelimaksuihin, hyödyntävät tuota 300 € tarjousta, mutta eivät käytä golfiin yhtään sen enempää kuin tähänkään asti. Ei ole myöskään mitään takaita siitä, että tämä raha menisi kenttäyhtiöille ja golfin kehittämisen. Paljon todennäköisempää on, että se menee ongelmakenttien sijoittaja-omistajien velkojen maksuun.
Eipä silti, kannatan vapaata markkinaa ja jos joku kenttäyhtiö tarjoaa 300 € jäsenyys + gf pakettia ja sen menee kaupaksi, niin erinomaista. Se on hyvä lisä golftarjontaan, joka toivon mukaan saa muutaman innokkaan lajin pariin … mutta ei tästä yhdestä tuotteesta pidä tehdä mitään ’pakkopullaa’
Keskustelussa on ’hurskasteltu’, että tuo mainittu 300 € sitoutumisraha menisi golfin kehittämiseen ja sillä rakennetaan harjoitusalueita tms. Minä uskallan epäillä ja luulen, että sen osakkaiden taskuun
1. Esimerkiksi Rauskin Virvikissä pelikausimaksu on 495 € aikuisilta. Jos sinne saadaan myytyä 100 kpl 300 € sitoutumispaketteja eli 30.000 €, niin yhtiö välttyy vastikkeen nostamiselta 33 eurolla. Eli tuolla sitoutumispaketilla säästetään nykyisten jäsenien vuosimaksuja.
2. Esimerkiksi Gumbölessä, jossa on rapiat 6 miljuunaa velkaa, josta kuulemma perustejaosakkaat ovat henkilökohtaisesti vastuussa. Siten jokainen extra 300 sitoutumisraha menee velkojen lyhentämiseen ja perustajaosakkaiden velkavankeus toivon mukaan lyheni. Golfin kehittämiseen ei taaskaan jäänyt mitään.
3. Esimerkiksi Ringside, joka on tunnetusti aika täysi kenttä voi myydä 300 € pakettia, mutta se vähentää vapaita gf-aikoja. Ehkä niukkuus mahdollistaa gf:n nostamisen, joten Ringsiden tapauksessa rahaa voi tulla hieman lisää, ellei tuo 300 € paketin kierroskohtainen hinta alita gf:n hintaa, jolloin ’ojasta allikkoon’
Mutta edelleen ihan hyvä lisä tuo 300 € paketti, mutta turha sillä on hurskastella
ts kirjoitti: (14.10.2010 17:26:30)
Kassavirtalaskelman mukaan 10.000.000 kentällä ja 20v laina-ajalla vaikutus on noin miljoona vuodessa, joka tarkoittaa 25.000 kierroksen mukaan 40e / kierros + alv.Eli velattomana maksetaan tuo 800.000, kierroksia 25.000 = 32e
Sama velkaisena 1.800.000, kierroksia 25.000 = 72eKun en tykkää investoinneista puhuttaessa kassavirta pohjaisesta laskemisesta, laskisin pääoman tuoton kautta:
Pääoman tuoton kannalta laskettuna tuo miljoona vuodessa on 10% tuotto joka johtaisi tuohon 72€ hintaan. Jos sijoittaja haluaisi 15% tuoton, pitäisi sen olla 1,5 milliä ja kierroshinnan 92€. Ei taitaisi tulla Suomessa ihan heti 25000 kierrosta noilla hinnoilla, joten…
Esim USA:ssa on paljon ihan business pohjalla pyöriviä kenttiä joissa gf on ajankohdasta riippuen 25 – 60 USD. Jotenkin nekin pyörivät, voi olla että osa juuri ja juuri kattavat kulunsa.
Kyllä suomessa gf pelaajat yleensä suorat kulut kattavat ja monella kentällä vähän enemmänkin. Joillain kentillä on menty siihen että osakkaan vieraan gf on halvempi (esim 30-40€). Muut taas maksavat enemmän eli kattavat myös pääomakuluja ainakin jonkin verran. Itse osakkaana pidän ko järjestelystä.
Pitäisikö tuohon sitten laittaa eri gf hinta SGL:n sitoutuneelle jäsenelle kuin muille vieraille?
Tuntuu vain että tällä ns. sitouttamisella koitetaan jotenkin korjata ns. halpapelaamis-ongelmaa, joka omasta mielestäni on eri asia. Sillä saataisi ehkä esim Supergolfin asemaa hieman ahtaammalle kun jokainen ’joutuisi’ pelaamaan (ainakin maksamaan) muutaman kierroksen kotikentälleen. Kuinka moni pk-seudun kenttä tulisi tuollaisia tarjoamaan? Ei välttämättä kovin moni kenttä.
Ja miten se vaikuttaisi esim. Paloheinän tai jonkun jonkun muun vastaavan toimijan toimintaan, jolla on jonkinlainen omakin kenttä? Nehän perivät jo nyt vuosimaksut, eli ollaan sitoutuneita.
Ja miksi golfkentän ei tulisi myydä gf:tä esim 45 tasoituksella pelaavalle vieraspelaajalle hiljaiseen aikaan? Ketä se auttaa? Tälläiset rajoitukset osuvat aina myös sellaisiin jotka eivät mitenkään ole olleet mukana aiheuttamassa ongelmaa. Ja pelioikeusjalostajia tuo ei häiritse yhtään jos lätkällä sitten pääseekin hcp54 kentälle.
Siis ei maksamalla suoraan kentälle, mutta ostamalla halvemmalla Supergolfista – mainiota!On ihmisiä jotka haluavat pelata golfia satunnaisesti, mutta mielellään ihan 18r kentällä. Esim lapsiperheellisellä aikaa ei helposti liikene. Osa noista saadaan varmasti lopettamaan harrastus jos ehdotukset toteutuvat.
Jake2 kirjoitti: (15.10.2010 2:07:26)
Pitäisikö tuohon sitten laittaa eri gf hinta SGL:n sitoutuneelle jäsenelle kuin muille vieraille?
Kun mm. Uudessa-Seelannissa ei ole mitään jäsenyyspakkoa, siellä on käytössä juuri tuollainen hinnoittelu.
’Affiliated player’ = jäsen jossain uusiseelatilaisessa seurassa
’Non-affiliated player’ = kaikki muut, mm. ulkomaalaiset pelaajat’Affiliated playerin’ greenfee on kaikilla kentillä n. 30% halvempi kuin muiden.
Ei kysymys ole siitä, etteikö green fee -pelaaminen olisi suotavaa ja jopa kannustettavaa.
Kysymys on siitä, että golfyhtiö tai sen yhdistys ei voi hyvää golftapaa rikkomatta myydä peli- ja tasoituskortteja, jos tällä korttitehtailulla ei ole mitään konkreettista liittymää omalla golfkentällä pelaamiseen.
Toisin sanoen golfyhtiön tai sen yhdistyksen liiketoiminta, joka perustuu vain ja ainoastaan korttitehtailuun on mielestäni hyvän golftavan vastaista.
Tästä on kysymys.
Jos tätä asiaa on vaikea ymmärtää, sitten hyväksyy myös sen, että esim. Stockmann voi myydä peli- ja tasoituskortteja samalla tavoin kuin joku golfkenttätoimija.
Jake2 kirjoitti: (15.10.2010 2:07:26)
Kun en tykkää investoinneista puhuttaessa kassavirta pohjaisesta laskemisesta, laskisin pääoman tuoton kautta:
Tohon tykkäämättömyyteen on moni yrittäjä juuri langennut. Sitten ihmetellään kun terve firma menee nurin maksuvalmiuteen. Siitä vaan on pakko pitää huoli..
Jake2 kirjoitti: (15.10.2010 2:07:26)
Esim USA:ssa on paljon ihan business pohjalla pyöriviä kenttiä joissa gf on ajankohdasta riippuen 25 – 60 USD. Jotenkin nekin pyörivät, voi olla että osa juuri ja juuri kattavat kulunsa.
Samoin Espanjassa. Heti kun päästään tuonne 50.000 kierroksen kapasiteettiin vuodessa hommassa voi olla jotain järkeä. Väittihän joku Suomessakin tuon verran kapasiteettiia olevan, mutta siltä puuttu vissiin laskukone.
ts kirjoitti: (15.10.2010 7:51:59)
Samoin Espanjassa. Heti kun päästään tuonne 50.000 kierroksen kapasiteettiin vuodessa hommassa voi olla jotain järkeä. Väittihän joku Suomessakin tuon verran kapasiteettiia olevan, mutta siltä puuttu vissiin laskukone.Kapasiteetti on ilmeisen hankala käsite ja ts tarkoittaa ilmeisesti kierrosmäärää, jolloin olen samaa mieltä tuosta lauseesta. Sanaa kapasiteetti käytetään yleisesti esimerkiksi hotellibusineksessa, jossa se tarkoittaa hotellihuoneita yhteensä tiettynä ajanjaksona(siis myös sadepäivät ja pakkesetkin). Kapasiteettiin lasketaan mukaan yleensä myös ne yöt, jolloin hotellin on kiinni esimerkiksi joulunpyhinä. 100 huoneen hotellin kapasiteetti on vuodessa siten 36.500 kpl.
Kapasiteetin käyttöaste taas on myytyjen hotellihuoneöiden määrä. Jos vuodessa on myyty 20.000 hotellihuoneyötä, niin kapasiteetin käyttöaste on 55 %.
Eli Etelä-Suomalaisen kentän kapasiteetti on kauden pituudesta riippuen noin 43.000 – 47.000 kierrosta vuodessa eli keskimäärin 45.000 kierrosta vuodessa. Siinä on mukana kaikki ne lähdöt, jolloin kenttä on auki. Kierroksia kertyy tyypillisesti noin 20.000 kierrosta vuodessa, eli kapasiteetin käyttöaste jää keskimäärin 40-50 %:n tuntumaan. Kenttä saattaa tuntua tälläkin käyttöasteella viikonloppuisin ja heinäkuussa tukkoiselta, mutta kapasiteettia on runsaasti käyttämättä arkisin 8-15 etenkin keväällä ja syksyllä.
Jos tätä vapaata hiljaisen ajan kapasiteettia saadaan myytyä gf-pelaajille, senioreille, junioreille ja yritystapahtumille siten, että kapasiteetin käyttö nousee 70 %:iin, kentän talous on ilmeisen kunnossa, ravintolapalvelutkin tulevat toimeen omillaan, mutta ruuhka-aikoina tukkoisuus ei ole tolkutonta.
ts kirjoitti: (15.10.2010 7:51:59)
Jake2 kirjoitti: (15.10.2010 2:07:26)
Kun en tykkää investoinneista puhuttaessa kassavirta pohjaisesta laskemisesta, laskisin pääoman tuoton kautta:
Tohon tykkäämättömyyteen on moni yrittäjä juuri langennut. Sitten ihmetellään kun terve firma menee nurin maksuvalmiuteen. Siitä vaan on pakko pitää huoli..
Jake2 kirjoitti: (15.10.2010 2:07:26)
Esim USA:ssa on paljon ihan business pohjalla pyöriviä kenttiä joissa gf on ajankohdasta riippuen 25 – 60 USD. Jotenkin nekin pyörivät, voi olla että osa juuri ja juuri kattavat kulunsa.
Samoin Espanjassa. Heti kun päästään tuonne 50.000 kierroksen kapasiteettiin vuodessa hommassa voi olla jotain järkeä. Väittihän joku Suomessakin tuon verran kapasiteettiia olevan, mutta siltä puuttu vissiin laskukone.
TS ei vieläkään ymmärrä :). Kato ulos. Täällä ainakin lehdet puissa ja lumesta ei tietoakaan. On se kumma kun ei toimari saa kapasiteettia tehokäytettyä. Kenkää! On se kumma kun jossain maajussitkin tahkoavat monta satoa vuodessa ja täällä vaan etitään morsiammia. Kenkää!…tai tilataan ruuat ja maajussit Romaniasta ni kyllä lähtee!
Nimim. Ei tykkää investoinneista omalla rahalla eikä vastikkeettomasta sponssauksesta
Putti-Possu kirjoitti: (15.10.2010 9:39:18)
Eli Etelä-Suomalaisen kentän kapasiteetti on kauden pituudesta riippuen noin 43.000 – 47.000 kierrosta vuodessa eli keskimäärin 45.000 kierrosta vuodessa.
Kentän kapasiteetti vetää pelaajia läpi on noin 200 pelaajaa päivässä jos täysinä keirroksina lasketaan. Jos kenttä pystyisi tuota toteuttamaan ja olisi auki puoli vuotta, kapasiteetti olisi 36.000 kierrosta. Todellisuudessa kauden molemmissa päissä on tilanne, että likikään 200 pelaajaa ei mahdu kentälle valon loppuessa, eli muutama tuhat putoaa tuosta laskelmasta pois. 45.000 on täysin utopistinen luku ja siksi siitä jäädään niin kauaksi.
Todellinen kurantti kapasiteetti suomalaisella kentällä on noin 27.000 täyttä kierrosta kaudessa. Startteja voi olla enemmänkin, koska paljon pelataan iltaisin vajaita kierroksia. Silloin siinä on huomioitu ne tilanteet, jolloin kentälle kukaan ei edes halua mennä.
Kun arvioidaan kenttien kapasiteetin riittävyyttä ja käyttöastetta on olennaista pohtia pystyykö kenttä tarjoamaan riittävästi peliaikoja silloin kun ihmiset haluavat niitä käyttää.
Pickala on ykkönen! kirjoitti: (15.10.2010 10:08:48)
TS ei vieläkään ymmärrä :). Kato ulos. Täällä ainakin lehdet puissa ja lumesta ei tietoakaan.
No perskales… tulipa vilkastua. Taitaa olla paree ruveta pakkaamaan ja painua huomenna johonkin missä noi lehdet on vähän toisen värisiä 😉
ts kirjoitti: (15.10.2010 10:10:07)
Putti-Possu kirjoitti: (15.10.2010 9:39:18)
Eli Etelä-Suomalaisen kentän kapasiteetti on kauden pituudesta riippuen noin 43.000 – 47.000 kierrosta vuodessa eli keskimäärin 45.000 kierrosta vuodessa.
Kentän kapasiteetti vetää pelaajia läpi on noin 200 pelaajaa päivässä jos täysinä keirroksina lasketaan. Jos kenttä pystyisi tuota toteuttamaan ja olisi auki puoli vuotta, kapasiteetti olisi 36.000 kierrosta. Todellisuudessa kauden molemmissa päissä on tilanne, että likikään 200 pelaajaa ei mahdu kentälle valon loppuessa, eli muutama tuhat putoaa tuosta laskelmasta pois. 45.000 on täysin utopistinen luku ja siksi siitä jäädään niin kauaksi.
Todellinen kurantti kapasiteetti suomalaisella kentällä on noin 27.000 täyttä kierrosta kaudessa. Startteja voi olla enemmänkin, koska paljon pelataan iltaisin vajaita kierroksia. Silloin siinä on huomioitu ne tilanteet, jolloin kentälle kukaan ei edes halua mennä.
Kun arvioidaan kenttien kapasiteetin riittävyyttä ja käyttöastetta on olennaista pohtia pystyykö kenttä tarjoamaan riittävästi peliaikoja silloin kun ihmiset haluavat niitä käyttää.
Kentän kapasiteetti on normaalisti alle 40 000 kierrosta. Keskikesällä päivässä voi toki lähteä jopa 300 henkeä pelaamaan, täydet faitit 7-19:30. Yksi oleellinen asia on hyväksyä, että kenttä on todella auki vain maksimissaan noin puoli vuotta ja sopeuttaa toiminta sen mukaiseksi.
Vajaat kierrokset osaltaan sotkevat laskentaa. Vajaita pelataan myös aamuisin, jopa primetime -aikaan. Tällöin joltain, usein osakkaalta, on viety primetimeaika, koska jonkin toinen pelioikeutettu on halunnut/ehtii/jaksaa pelata vain 9reikää. Keimolan systeemi ja 9+18 systeemit ovat hyviä tasoittamaan kysyntää eri käyttäjäryhmien osalla.
ts kirjoitti: (15.10.2010 10:10:07)
Putti-Possu kirjoitti: (15.10.2010 9:39:18)
Eli Etelä-Suomalaisen kentän kapasiteetti on kauden pituudesta riippuen noin 43.000 – 47.000 kierrosta vuodessa eli keskimäärin 45.000 kierrosta vuodessa.
Todellinen kurantti kapasiteetti suomalaisella kentällä on noin 27.000 täyttä kierrosta kaudessa. Startteja voi olla enemmänkin, koska paljon pelataan iltaisin vajaita kierroksia. Silloin siinä on huomioitu ne tilanteet, jolloin kentälle kukaan ei edes halua mennä.
Tuo 200 starttia päivässä taitaa olla ’mutua’ ja se johtaisi heinäkuussa 6.200 kierrokseen. Vertaapa todellisia täyden kentän lukuja: Katinkullan Nuas-kentällä pelattiin 7.954 kierrosta tämän vuoden heinäkuussa
KK mikä on 28 % isompi kuin mutu-arviosi. Valistunut arvaukseni on, että Katinkullassakin kapasiteetin käyttöaste ei ollut 100 %, joten todellinen heinäkuun kapasiteetti oli noin 8.500 kierrosta. Eli puolustan edelleen tuota Etelä-Suomen 45.000 kapasiteettia.Putti-Possu kirjoitti: (15.10.2010 10:43:04)
Tuo 200 starttia päivässä taitaa olla ’mutua’ ja se johtaisi heinäkuussa 6.200 kierrokseen. .
Se on ihan mutu juu…. startit klo 8-17 ehtivät etelässä pelaamaan täyden kierroksen keskimäärin noin kolmen kuukauden ajan. Se tekee yhdeksän tuntia. Tunnissa kenttä vetää 6 lähtöä eli 24 pelaajaa. 9 x 24 = 216 pelaajaa.
Katinkullassa saatetaan pelata kesällä myöhäänkin ja toisaalta en usko heidän laskevan kierroksia vaan startteja. Niitä on lopulta kertynyt 21.000, vaikka kenttä on haluttuun aikaan aivan täynnä.
ts kirjoitti: (15.10.2010 10:52:55)
Putti-Possu kirjoitti: (15.10.2010 10:43:04)
Tuo 200 starttia päivässä taitaa olla ’mutua’ ja se johtaisi heinäkuussa 6.200 kierrokseen. .
Se on ihan mutu juu…. startit klo 8-17 ehtivät etelässä pelaamaan täyden kierroksen keskimäärin noin kolmen kuukauden ajan. Se tekee yhdeksän tuntia. Tunnissa kenttä vetää 6 lähtöä eli 24 pelaajaa. 9 x 24 = 216 pelaajaa.
Katinkullassa saatetaan pelata kesällä myöhäänkin ja toisaalta en usko heidän laskevan kierroksia vaan startteja. Niitä on lopulta kertynyt 21.000, vaikka kenttä on haluttuun aikaan aivan täynnä.
Juhannuksena en käynyt KK:n mattorangella, mut ennen kierrosta veryteltiin par- 3 kentällä ennen perusrundii. Ilmoitus riitti, vaikka ajankohta oli ehkä kiireisin. Tilastomerkinnät molemmista.
-
JulkaisijaArtikkelit