-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jake2 kirjoitti: (14.10.2010 1:26:38)
ts kirjoitti: (13.10.2010 23:30:33)
Lasketaanpa että kentällä pelattaisiin vaikkapa 10.000 kierrosta kaudessa ja kentän rakentaminen on maksanut sen 10.000.000. Aika luksusta, mutta mennään näillä. Jos tuo kenttä on saatu rakennettua osakkeet myyden 1000 x 10.000, ei kentällä ole pääomakuluja eikä lainaa lyhennettävänä. Käytetään lisää pyöreitä lukuja ja luksusta, ja todetaan kentänhoitoon kuluvan milli vuodessa.
Tuollaisen kentän kassavirta ulos on siis tuo miljoona, joka jaettuna kierrosmäärällä tekee kierroksen hinnaksi 100e.
Jos kenttä ei ole saanut tuota rahaa kerättyä, vaan joutuisi ottamaan sen lainana vaikka 20v ajalle, olisivat lainan hoitoon uppoavat rahat vuosittain myös milli. Silloin edelleen 10.000 kierroksen määrällä pelatessa kierroksen hinta onkin 200e.
Etelä-Suomen vilkkaalla kentällä kierrosmäärä on helposti yli 20000 ja on kenttiä joissa se on yli 25000. Jos oletetaan että tuo milli kattaa kulut ja poistot kun ei puhuta ihan luksuksesta, niin kierroksen kustannukseksi, ilman pääomakuluja, tulee 40-50€. Ehkä halvemmallakin on mahdollista pyörittää kenttää.
Jos huomioidaan investointi ja sille tarvittava tuotto, pitäisi osata arvioida korkokanta. Jos olisi kyse ihan investoinnista, josta pitäisi saada tuottoa, niin sen pitäisi olla jonkin verran yli lainojen korkotason (paljonko? – riippuu kuinka riskipitoiseksi golfkentän investointi koetaan). Nyt matalien korkojen aikaan sen ei sen ehkä tarvitsisi olla kovin korkea (5%?), mutta nehän elävät.
Lainan lyhennyksiä ei tuossa laskelmassa kuitenkaan tulisi huomioida. Tuotto-odotus olisi silti hyvin merkittävä tekijä kierroksen hinnanmuodostuksessa, jos kenttä olisi jonkun sijoituskohde. Silti hinnan määrää lopulta markkinoiden hintataso ja miten k.o. kenttä siellä sijoittuu (hinta/laatu, sijainti, arvostus).Sellaisia kenttiä jotka olisivat puhtaasti sijoittajien omistuksessa ja jotka sitten myisivät pelioikeuksia, joko liittymis+pelikausimaksuina (private) tai pelikausimaksuina ja greenfeenä (semi-private & public) ei meillä Suomessa kai ole. Tämä malli taas on valtaenemmistönä esim. Pohjois-Amerikassa. Silloin haetaan oikeasti tuottoa (tai voi kai se olla ’harrastus’, jolla katetaan vain kulut) ja tuollainen kenttä voi helposti mennä nurin tai myyntiin jos talous ei ole kunnossa, jolloin sen ostaa joku toinen sijoittaja, jatkaakseen/kehittääkseen golf businesta tai jalostaakseen alueen vaikka tonteiksi.
***
Uskoitteko tähän?
Rauski kirjoitti: (14.10.2010 0:55:13)
Tämä ei ole golfin perusperiaatteiden ja etiketin mukaista, koska kaikilla on velvollisuus huolehtia kentästä, siitä arvokkaimmasta omaisuudesta, myös rahallisesti yhtä suurella osuudella, riippumatta pelatuista kierrosmääristä.
Tämä on kyllä varsin rohkea väite. Minä korvaisin tuon boldatun kohdan käsitteellä suomalaisen osakkuuspelaamisen perinteisen ajatusmallin.
Puhutaan suulla suuremmalla jos tuota kutsuu golfiksi tai sen etiketiksi. Suomessa ollaan kuitenkin vielä golfillisesti siinä vaiheessa että mietitään oisko mitään ideaa tulla puusta alas.
Jake2 kirjoitti: (14.10.2010 1:26:38)
Lainan lyhennyksiä ei tuossa laskelmassa kuitenkaan tulisi huomioida. Tuotto-odotus olisi silti hyvin merkittävä tekijä kierroksen hinnanmuodostuksessa, jos kenttä olisi jonkun sijoituskohde. Silti hinnan määrää lopulta markkinoiden hintataso ja miten k.o. kenttä siellä sijoittuu (hinta/laatu, sijainti, arvostus).
.
Jake.. ensinnäkin luvut olivat ihan hatusta temapaistuja vain osoittamaan niiden keskinäisen suhteen, eli tuplahinta syntyy ilman peruspääomaa.
Tuota ylläolevaa osaa en pysty tämän laskelman yhteydessä ymmärtämään lainkaan. Juuri lyhennyksillä on jopa korkokuluja merkittävämpi osuus tuossa laskelmassa. Vaikka ne kirjanpidollisesti eivät tietenkään ole kulu, kassavirtalaskelamaan ne vaikuttavat. Hauskintahan on sitten listätä tuohon vielä verot mukaan laskelmaan, koska 500k:n lyhennyksiä vastaavia poistoja ei välttämättä kovin pitkään tehdä, niin erottavalta osalta syntyy sitten vielä voittoa.
Mä rupeen oikeestaan ymmärtämään noita lähellä 100e /taalaa olevia hintoja maailmalta. Ympärivuotisessa käytössä oleva bisnespohjainen kenttä vaatii tuon tason green feen tuottaakseen edes jotain.
Mikähän se hinta lopulta täällä pohjolassa olisikaan….
Edelleen minulle häiritsee, miksi kentät haluaisivat myydä GF:n alle kulujen. Jos ideana on että toisen kentän omistaja halutaan saavan pelata halvalla vastavuoroisuudesta niin eikö se toteutu ’oikeillakin’ hinnoilla? Kun sinä pelaat minun kentällä käyvällä hinnalla ja minä sinun kentällä käyvällä hinnalla niin molempien vastike laskee samassa suhteessa. Sinun eikä minun tarvitse kytätä oletko sinä maksanut mafiamaksun tai muuten sitoutunut ja pienemmän byrokratian takia kustannukset ovat pienemmät. Eli en minä osakkeenomistajana halua subventoida jonkun toisen kentän omistajan pelaamista vaan hinnoittelu pitäisi lähteä ajatuksesta hoitokustannukset + kentän suosion (ja omistajien tahtotilan), markkinatilanteen mukainen lisäkate.
Jos me paikallisesti haluamme tehdä sopimuksen GF:stä jonkin toisen kentän/kenttien kanssa se on meidän asia ja hinta kuitenkin hoitokustannukset.Edelleen haluton luopumaan omistajan oikeuksista joidenkin gryndereiden takia, t. Vantti
Bowl kirjoitti: (13.10.2010 15:44:54)
Ei kysymys ole siitä, etteikö green fee -pelaaminen olisi suotavaa ja jopa kannustettavaa.Kysymys on siitä, että golfyhtiö tai sen yhdistys ei voi hyvää golftapaa rikkomatta myydä peli- ja tasoituskortteja, jos tällä korttitehtailulla ei ole mitään konkreettista liittymää omalla golfkentällä pelaamiseen.
Toisin sanoen golfyhtiön tai sen yhdistyksen liiketoiminta, joka perustuu vain ja ainoastaan korttitehtailuun on mielestäni hyvän golftavan vastaista.
Tästä on kysymys.
Eikö mene perille tästä on kysymys.
Vantti kirjoitti: (14.10.2010 8:20:22)
Edelleen minulle häiritsee, miksi kentät haluaisivat myydä GF:n alle kulujen. Jos ideana on että toisen kentän omistaja halutaan saavan pelata halvalla vastavuoroisuudesta niin eikö se toteutu ’oikeillakin’ hinnoilla? VanttiEi toteudu, koska vierailut vähenevät hinnan noustessa ja sitä ei halua kukaan.
Luuleeko joku oikeesti, että kymmenien vuosien aikana näitä erilaisia vaihtoehtoja ei olisi noussut pohdittavaksi useaan kertaan?
Vantti kirjoitti: (14.10.2010 8:20:22)
Edelleen minulle häiritsee, miksi kentät haluaisivat myydä GF:n alle kulujen. Jos ideana on että toisen kentän omistaja halutaan saavan pelata halvalla vastavuoroisuudesta niin eikö se toteutu ’oikeillakin’ hinnoilla?se miksi noita gf:n hinta on alle kustannusten on monitahoinen ongelma jossa merkittävässä roolissa ovat mm.
1) nimeämättömillä pelioikeiksilla tapahtuva polkumyynti
2) tasoituskorttikaupalla tapahtuva gf myynnin kompensointi3) osan osakkaiden ajatus siitä että sama tuo mikä gf hinta, koska jokainen sisääntullut euro alentaa vastiketta 0,04 senttiä-> pyritään maksimoimaan sisään tuleva rahavirta miettimättä pätkääkään sen laajempaa vaikutusta taikka sitä mitä tapahtuisi jos kenttää pyöritettäisiin pelkillä gf tuloilla
Teoriassa vierailu GF voisi olla nollakin, koska kokonaiskustannukset eivät muuttuisi. Tällöin vierailijan kentältä vapautuisi peliaikaa jonkun toisen vierailulle. Koska kentät ovat eri tasoisia (rakentamiskustannukset, sijainti yms), niin tälle vierailulle on asetettu jokin hinta.
Tällä hetkellä tilanne on siis se, että omalta kentältään peliaikaa vapauttava vierailija on samassa asemassa kuin kentätön etäjäsen. Vastaus kysymykseen ’Pitäisikö näiden kahden vierailijaryhmän olla samassa asemassa?’, varmaan jollakin tavalla kiteyttää nykyistä ongelmaa
Statisti kirjoitti: (14.10.2010 9:32:14)
Teoriassa vierailu GF voisi olla nollakin, koska kokonaiskustannukset eivät muuttuisi. Tällöin vierailijan kentältä vapautuisi peliaikaa jonkun toisen vierailulle. Koska kentät ovat eri tasoisia (rakentamiskustannukset, sijainti yms), niin tälle vierailulle on asetettu jokin hinta.Tällä hetkellä tilanne on siis se, että omalta kentältään peliaikaa vapauttava vierailija on samassa asemassa kuin kentätön etäjäsen. Vastaus kysymykseen ’Pitäisikö näiden kahden vierailijaryhmän olla samassa asemassa?’, varmaan jollakin tavalla kiteyttää nykyistä ongelmaa
Homma toimii lähikenttien suhteen, muttei suuremmassa mittakaavassa. Maakunnan kentälle ei esim. ole hyötyä päästää stadilaisia heinäkuussa halvalla pelamaan ihan sen takia, että maakuntakentän jäsenet pääsivät halvalla pelamaan samaan aikaan Kehä III lähettyvillä. Ei myöskään Kytäjän pidä päästää halvalla pelaamaan esim. Nevaksen jäseniä, jotta he pääsivät vaikkapa viikonloppuna pelaamaan edullisesti Nevaksen kentälle. Jne.
Markkinoita ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Toiset kentät ja tietyt ajat ovat halutumpia kuin toiset. Resort paikoissa saa heinäkuussa ’tapella’ teeajoista, syyskuussa saa odotella josko joku tulisi samaan faittiin.
Pienissä piireissä keskinäiset sopparit onnistuu, esim. vaihtopäivät gf-alet, muttei laajemmassa mittakaavassa.
ts kirjoitti: (14.10.2010 8:44:03)
Vantti kirjoitti: (14.10.2010 8:20:22)
Edelleen minulle häiritsee, miksi kentät haluaisivat myydä GF:n alle kulujen. Jos ideana on että toisen kentän omistaja halutaan saavan pelata halvalla vastavuoroisuudesta niin eikö se toteutu ’oikeillakin’ hinnoilla? VanttiEi toteudu, koska vierailut vähenevät hinnan noustessa ja sitä ei halua kukaan.
Luuleeko joku oikeesti, että kymmenien vuosien aikana näitä erilaisia vaihtoehtoja ei olisi noussut pohdittavaksi useaan kertaan?
Ei ole epäilystäkään, etteikö asioita ole aiemmin funtsittu. Sekin on varmaa, että niitä fundeerataan myös tulevaisuudessa.
Aikuisiän Berliinin muurin murruttua saavuttaneena, olen elänyt ’itsenäisen elämäni’ ns. vapaassa markkinataloudessa, missä tuote hinnoitellaan yleensä kysyntäperusteisesti. Tuotantokustannukset määräävät toki sen, mitä tuotteeta tai palvelusta pitäisi saada. Jos ei saada on yritys vaikeuksissa. Mikään sopimus ei kiellä pyytämästä sellaista hintaa, mitä kehtaa. Ns. hintajoustot ja rajahyödyt pitävät huolen siitä, että asiakas itse tekee ratkaisut millaiseen tuotteeseen rahansa käyttää.
Vastavuoroisuus on jäänne sieltä Berliinin muurin ajoilta. Kun minä lähden vieraskentälle, niin en odota, että mun ostamani palvelu on sen kummoisempi kuin vaikka ’lokin’. Silloin olen mielestäni vieraspelaaja, kun pelaan ko. kentän osakkaan kanssa samassa ryhmässä ennalta sovitusti ja nautin osakkaan vieraana pelaamisesta mm. edullisemmasta gf:stä.
Hyvä esimerkki on esim Sarfik, joka on hinnoitellut green feen kelle tahansa hintaa 100 euroa ja osakkaan vieraana (siis oikeana vieraspelaajana) hintaan 60 euroa.
Maailma on sen verran muuttuunut muurin murtumisen jälkeen, että golfosakeyhtiöiden tarjoamista palveluista voidaan käyttää vapaassa markkinataloudessa käytettäviä termejä. Asiakas on kuningas ja mitä enemmän asiakkaita on kysymässä palveluita, niin sitä enemmän on tarjontaa luvassa. Huonosta palvelusta väärässä paikassa ei kukaan ole valmis maksamaan – paitsi se ’tuulipukukansa’, joka jonotti aikoinaan näitä it-osakkeita. Mutta sekään hurmos ei pitkään kestänyt.
Jos todellakin lähdetään siihen, että tämä alkuperäisen ajatuksen mukainen vieraspelaaminen laitetaan romukoppaan ja aletaan ajattelemaan asiaa ihan markkinatalouden kannalta niin sittenhän hyvä toimintamalli yksittäiselle kentälle olisi varmaankin.
Nostetaan GF mahdollisimman korkealle (yli 100 euroa) jolloin vieraspelaajien määrä tippuu merkittävästi. Tulee tilaa kentälle. Osakkaiden vieraille tietenkin alennukset. Kompensoidaan tulopuolta nostamalla vastiketta vaikkapa satasella. Ja tämän jälkeen mennään iloisesti vierailemaan halpakentille.
Vähän aikaa tuntuu mukavalta ennen kuin muutkin tekevät saman.
Toisaalta tätähän on jo pikku hiljaa tapahtunutkin, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana GF hinnat ovat nousseet selvästi yleistä kustannustasoa nopeammin.
Poodri Hoo kirjoitti: (14.10.2010 9:54:42)
Hyvä esimerkki on esim Sarfik, joka on hinnoitellut green feen kelle tahansa hintaa 100 euroa ja osakkaan vieraana (siis oikeana vieraspelaajana) hintaan 60 euroa.
Jos vierailujärjestelmää ei olisi, tuo Sarfikin listahinta voisi olla vaikka 500 euroa jolla varmastikaan ei tulisi vierailijoita pystymetsästä. Tälläkin hetkellä noita 100 GF:iä menee pelikaudessa luultavasti aika hintsusti.
Kuinka korkealle tuo SArfikin vierailu GF hinta saisi nousta, jotta ei enää voitaisi puhua vanhasta kunnon vierailupelaamisen tarjoamisesta?
Statisti kirjoitti: (14.10.2010 10:17:39)
Jos todellakin lähdetään siihen, että tämä alkuperäisen ajatuksen mukainen vieraspelaaminen laitetaan romukoppaan ja aletaan ajattelemaan asiaa ihan markkinatalouden kannalta niin sittenhän hyvä toimintamalli yksittäiselle kentälle olisi varmaankin.Nostetaan GF mahdollisimman korkealle (yli 100 euroa) jolloin vieraspelaajien määrä tippuu merkittävästi. Tulee tilaa kentälle. Osakkaiden vieraille tietenkin alennukset. Kompensoidaan tulopuolta nostamalla vastiketta vaikkapa satasella. Ja tämän jälkeen mennään iloisesti vierailemaan halpakentille.
Vähän aikaa tuntuu mukavalta ennen kuin muutkin tekevät saman.
Toisaalta tätähän on jo pikku hiljaa tapahtunutkin, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana GF hinnat ovat nousseet selvästi yleistä kustannustasoa nopeammin.
Ei GF:n hintoja voi hilata pilviin. Tai tietenkin voi, mutta pelilippupisnes/Supergolf kukoistaa tämän jälkeen. Itse asiassa nykyiseen tilanteeseen on jo ajauduttu hilaamalla gf:t korkeaksi, yhä usempi, myös osakkeen omistaja etsivät edullisempia tapoja pelata vieraspelikieroksensa.
Koettakaa nyt ymmärtää, että oikein hinnoiteltu gf on kentälle hyvä asia. Pelioikeutetun vieraan alennettu gf on erittäin hyvä ja toimiva asia sekä kenttien keskinäiset sopimukset. Tuskin esim. Virpiniemessä oltaisiin tyytyväisiä siihen, että pääkaupunkilaisille lomalaisille myytäisiin 30 e gf:tä heinäkuussa. Halpaa gf:tä myytäisiin ihan sen takia, että lomalaisella on pelioikeus jollekkin kentälle. Sama toisin päin. Miksi Pääkaupunkiseudun kenttien pitäisi tarjota ale gf:tä pääkaupunkiseutulaiselle, jolla on pelioikeus kotiseudulla? Pelioikeuden hommaamisella saa etuja ja osakkeen omistamisella voi saada enemmän etuja. Muutoin gf hinnoittelussa kaikki pitäisi olla samalla viivalla, poislukien esim. osakkaan vieraat tai kenttien keskinäiset sopimukset.
Statisti kirjoitti: (14.10.2010 10:23:59)
Poodri Hoo kirjoitti: (14.10.2010 9:54:42)
Hyvä esimerkki on esim Sarfik, joka on hinnoitellut green feen kelle tahansa hintaa 100 euroa ja osakkaan vieraana (siis oikeana vieraspelaajana) hintaan 60 euroa.
Jos vierailujärjestelmää ei olisi, tuo Sarfikin listahinta voisi olla vaikka 500 euroa jolla varmastikaan ei tulisi vierailijoita pystymetsästä. Tälläkin hetkellä noita 100 GF:iä menee pelikaudessa luultavasti aika hintsusti.
Kuinka korkealle tuo SArfikin vierailu GF hinta saisi nousta, jotta ei enää voitaisi puhua vanhasta kunnon vierailupelaamisen tarjoamisesta?
Kyllä tollaiseen 500 euron gf hintaan pitää sisältyä myös suihinotto ruokailun lisäksi.
Tälläiselle kiireettömälle golfelämykselle voisi hyvinkin löytyä kysyntää.Minusta tuo (ele)Fantin ajatus kuulostaa järkevältä. Tosin olettaisin että GF maksut nousisivat ainakin joillain kentillä ja prime-time aikoina, mutta niinhän niiden pitääkin nousta. Eikö ts ja Rauski ole sanonut, että golf on kallista. Se että kaikki GF maksut nousisivat ja kaikkina aikoina epäilyttää, kun katsoo, kuinka osa kentistä jo näillä GF maksuilla antaa alennuksia (kaksi yhden hinnalla, puoleen hintaan) ja oikein mainostaa, että tule pelaamaan. Se GF- maksujen nousuhan myös tekisi osakeomistuksesta houkuttelevampaa ja parantaisi esim. kultakortin suhteellista etua. Tällä mafiamaksulla pidetään tämä nykyinen jämähtynyt tilanne paikoillaan ilman kehittymistä.
Nämä lippukaupat ja yrityspelioikeudet ovat kenttäkohtaisia, eikä niihin tulisi mielestäni puuttua jurmuttamalla kaikkia kenttiä ja pelaajia.
Hyvä näkökulma on minusta ollut myös liitolle maksettavan maksun (tasoituksesta ja vakuutuksesta) erottaminen seuramaksusta ja seuraan liittymisen vapaaehtoistamisesta.*
ts kirjoitti: (13.10.2010 23:30:33)
Swinger? kirjoitti: (13.10.2010 23:04:49)
No, jos taas tuo pitää keskimäärin paikkansa, niin silloinhan myös vierailijat maksavat oman osuutensa kentänhoidosta? Tai, voisivat ainakin olettaa näin?
Mikä taas voisi johtaa siihen ajatukseen, että sitoutumattomatkin pelaajat kuitenkin maksaisivat ihan ’fair’ hinnan pelaamisestaan ko kentällä?
Yksinkertaistettuna noin, mutta koko lähestymistavassa on yksi iso puute, eli kierroksen hinnan muodostukseen pitää laskea myös pääomatarve. Menee vähän korkeemmaks matikaks ja varmaan joku käskee tänkin tunkea hanuriin, mutta niin se vaan menee.
Lasketaanpa että kentällä pelattaisiin vaikkapa 10.000 kierrosta kaudessa ja kentän rakentaminen on maksanut sen 10.000.000. Aika luksusta, mutta mennään näillä. Jos tuo kenttä on saatu rakennettua osakkeet myyden 1000 x 10.000, ei kentällä ole pääomakuluja eikä lainaa lyhennettävänä. Käytetään lisää pyöreitä lukuja ja luksusta, ja todetaan kentänhoitoon kuluvan milli vuodessa.
Tuollaisen kentän kassavirta ulos on siis tuo miljoona, joka jaettuna kierrosmäärällä tekee kierroksen hinnaksi 100e.
Jos kenttä ei ole saanut tuota rahaa kerättyä, vaan joutuisi ottamaan sen lainana vaikka 20v ajalle, olisivat lainan hoitoon uppoavat rahat vuosittain myös milli. Silloin edelleen 10.000 kierroksen määrällä pelatessa kierroksen hinta onkin 200e.
Hieman yksinkertaistettu mutta sopivasti monimutkaistettu ajatusmalli kertomaan miten isoa osaa pelaamisen kustannuksista näytttelee osakkaiden sijoittama pääoma. He ovat sillä pudottaneet siis omaa vuotuista maksuaan, mutta samalla myös vieraspelaamisen hintaa todellisesta.
Nyt pisti silmään ts:n lukujen muuntelu. Aiemmin ts ja Rauski ovat antaneet hieman erilaisia lukuja golfkentän kustannuksista. Noilla yllä esitetyillä luvuilla green feen omakustannehinta on varmasti korkea.
Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.
Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
Yksinkertaistettua matikkaa, mutta tämä vain näin vastavetona ts:n aika hulppeille arvioille. Tämä oli minun kontribuutio keskusteluun ’maksaako green fee -pelaajat oman osuutensa kentän kuluista?’
…ja jos jonkin kentän osakkaan pitää saada halvempia maksuja muille kentille (aika jännä vaatimus sinällään), niin miksi kentät eivät tee kuten Paloheinä? Kuka estää vaikka Pickalaa, hirsalaa ja peuramaata vaihtamasta keskenään paria yritysosaketta (tai vastaava ratkaisu), joilla seuran jäsenet saisivat vierailla toistensa kentillä?
Ensin vaaditaan pelimaksunsa suorittaneille hyviä etuja, mutta samaan aikaan haukutaan Paloheinää kun se on näin tehnyt. (Okei, tossa keississä ei ole vastavuoroisuutta.)
Sitä paitsi kun Paloheinän ja Gumbölen monipelioikeuteen kuuluu samat kentät, niin kyllähän nämä kentät ovat selvästi ihan lisärahan toivossa omasta vapaasta tahdostaan tämän mahdollistaneet. Kuka tossa on häviäjä?
hkgolf kirjoitti: (14.10.2010 11:45:30)
Nyt pisti silmään ts:n lukujen muuntelu. Aiemmin ts ja Rauski ovat antaneet hieman erilaisia lukuja golfkentän kustannuksista. Noilla yllä esitetyillä luvuilla green feen omakustannehinta on varmasti korkea.
Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.
Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
Yksinkertaistettua matikkaa, mutta tämä vain näin vastavetona ts:n aika hulppeille arvioille. Tämä oli minun kontribuutio keskusteluun ’maksaako green fee -pelaajat oman osuutensa kentän kuluista?’
Ts:n luvuilla ei ollut tarkoituskaan olla mitään yhteyttä johonkin suomalaiseen kenttään. Niiden tarkoitus oli demonstroida pääomalle vaadittavan tuoton vaikutusta green feen hintaan.
keke123 kirjoitti: (14.10.2010 12:03:10)
hkgolf kirjoitti: (14.10.2010 11:45:30)
Nyt pisti silmään ts:n lukujen muuntelu. Aiemmin ts ja Rauski ovat antaneet hieman erilaisia lukuja golfkentän kustannuksista. Noilla yllä esitetyillä luvuilla green feen omakustannehinta on varmasti korkea.
Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.
Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
Yksinkertaistettua matikkaa, mutta tämä vain näin vastavetona ts:n aika hulppeille arvioille. Tämä oli minun kontribuutio keskusteluun ’maksaako green fee -pelaajat oman osuutensa kentän kuluista?’
Ts:n luvuilla ei ollut tarkoituskaan olla mitään yhteyttä johonkin suomalaiseen kenttään. Niiden tarkoitus oli demonstroida pääomalle vaadittavan tuoton vaikutusta green feen hintaan.
Sen ymmärsin, mutta kun luvuille laitetaan yhteys keskivertoon suomalaiseen kenttään, niin huomataan, että myös alkupääoman osuus ja sille vaadittava tuotto sisältyy 40-50e green fee hintaan. Ainakin näillä yksinkertaistuksilla.
Jos ei pääomaa oteta huomioon, on gren feen omakustanne n.16e. Eihän sellaista missään ole.
Summa summarum, 50e green fee sisältää useimmilla kentillä ihan kaikki kustannukset pääomasta korjausrahastoon, pienellä voitolla. Tämä siis mun numeroilla, jotka perustuvat täällä esitettyihin lukuihin ja voivat olla toki vääriä ja liian yksinkertaistettuja. Jos näin, niin mielellään haluaisin niihin korjausta, koska kysymys on mielenkiintoinen.
hkgolf kirjoitti: (14.10.2010 11:45:30)
[Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
no korjataan kun pyysit:
vuositason hoitomenot ovat lähempänä 800 000 euroa / vuosi
kentän alkuinvestointi 7 ,5 -10milj.
varaahan noihin korjausinvestointeihin 20v aikajanalla lähes sama kuin kokonaan uuden kentän rakentaminen… niin ollaan jo lähempänä totuuttaeli laskehan uudestaan…
keke123 kirjoitti: (14.10.2010 12:03:10)
Ts:n luvuilla ei ollut tarkoituskaan olla mitään yhteyttä johonkin suomalaiseen kenttään. Niiden tarkoitus oli demonstroida pääomalle vaadittavan tuoton vaikutusta green feen hintaan.
Näin juuri. Erikoista on se, että vaikka sen erikseen kirjoittaa, niin osalta vaan jää ymmärtämättä.
Statisti kirjoitti: (14.10.2010 10:17:39)
Jos todellakin lähdetään siihen, että tämä alkuperäisen ajatuksen mukainen vieraspelaaminen laitetaan romukoppaan ja aletaan ajattelemaan asiaa ihan markkinatalouden kannalta niin sittenhän hyvä toimintamalli yksittäiselle kentälle olisi varmaankin.Nostetaan GF mahdollisimman korkealle (yli 100 euroa) jolloin vieraspelaajien määrä tippuu merkittävästi. Tulee tilaa kentälle. Osakkaiden vieraille tietenkin alennukset. Kompensoidaan tulopuolta nostamalla vastiketta vaikkapa satasella. Ja tämän jälkeen mennään iloisesti vierailemaan halpakentille.
Vähän aikaa tuntuu mukavalta ennen kuin muutkin tekevät saman.
Toisaalta tätähän on jo pikku hiljaa tapahtunutkin, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana GF hinnat ovat nousseet selvästi yleistä kustannustasoa nopeammin.
Sopii minulle mainiosti, tähän kun vielä lisätään Kultakortin tyyppinen yhteistyö halukkaiden ja laadukkaiden kenttien väliilä niin toimii minulle jopa nykyisellä +30 kierrosta vuodessa määrällä. Olen valmis maksamaan siitä että pääsen pelaamaan silloin kun haluan hyvälle kentälle, en perunapellolle. Enkä muuten ole ökykentän osakas.
Jooseppi kirjoitti: (14.10.2010 12:19:13)
no korjataan kun pyysit:
vuositason hoitomenot ovat lähempänä 800 000 euroa / vuosi
kentän alkuinvestointi 7 ,5 -10milj.
varaahan noihin korjausinvestointeihin 20v aikajanalla lähes sama kuin kokonaan uuden kentän rakentaminen… niin ollaan jo lähempänä totuuttaeli laskehan uudestaan…
Peruskenttä maksaa 4-7 milliä, toki pelkkään klubirakennukseen voi laittaa saman verran. Hoitomenot ovat 400 – 800 000 juuroa / vuosi. Taitaa Joosepin kenttä olla rakennettu luxuskentäksi ja sitä hoidetaan luxusbujetilla ja syytetään sitoutumattomia kun ei kiinnosta tulla maksumieheksi. Kenen on vika? Sitoutumattomien pelaajien?
Kytäjän vastike on 800 e ja pelioikeuksia per 18 reikää on 800. Kytäjällä kerätään pelkillä vastikkeilla 640 000 siihen vielä muut tulot päälle, toki vastikkeet lienevät suurin tulopuoli kenttäyhtiölle. Heitän, että Kytäjän budjetti / 18 reikää pyörii alle miljoonassa, joten 800 t / vuosi hoitomenot peruskentällä on todella paljon suhteessa Kytäjään. Kytäjän GF on muuten 75e eli tuskin Gf-pelaaja tuottaa yhtiölle tappiota.
hkgolf kirjoitti: (14.10.2010 11:45:30)
Nyt pisti silmään ts:n lukujen muuntelu. Aiemmin ts ja Rauski ovat antaneet hieman erilaisia lukuja golfkentän kustannuksista. Noilla yllä esitetyillä luvuilla green feen omakustannehinta on varmasti korkea.
Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.
Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
Yksinkertaistettua matikkaa, mutta tämä vain näin vastavetona ts:n aika hulppeille arvioille. Tämä oli minun kontribuutio keskusteluun ’maksaako green fee -pelaajat oman osuutensa kentän kuluista?’
Aika samoilla linjoilla ja hintatasotkin ovat kohdallaan. Kentän perustamiskustannusten taso vaihtelee tosin aika paljon maapohjan hinnan mukaan, mutta koska golfkenttä ei rasita rakennusoikeutta juurikaan, niin 60 ha:n raakamaan hinta ei voi olla yli 100.000 euroa, joskin rakennuskustannuksiin vaikuttaa huomattavasti maa-ainesten määrä (soraa vs. suota). Eli kelvolliselle maapohjalle golfkenttä pitäisi saada aikaan 4 miljoonalla sisältäen klubitalon, rangen ja harjoitusalueet.
Golfkenttä ei kulu juurikaan käytössä jos kunnossapitoon käytetään mainitut 100.000 euroa vuodessa. Hoitokoneet ja niiden uusiminen jäivät tässä laskelmassa huomiotta, joten niillekin pitää varata 100.000 vuodessa. Koska kenttä ei kulu, lainanlyhennyksiä ei voi sälyttää vuosikustannuksiin, ainoastaan korot – esim. 5 % vuodessa pääomalle on 200.000 euroa vuodessa.
Siten kentän kustannukset ovat tuo 500.000 euroa + korot 200.000 euroa + koneiden, rakennusten ja kentän kunnossapito 200.000 euroa = 900.000 euroa. Kun tämä jaetaan 30.000 rundilla, saadaan 30 euroa per kierros. Em hinnat ovat alvittomia, joten 8% alv päälle, joten kierroshinta on 33 euroa. Kuulostaa kohtuulliselta.
Hevijuuserit hinkkaavat kenttää jopa 100 rundia vuodessa, joten esim. 600 euron vuosivastikkeella, heidän kierroshintansa ei olekaan kuin 6 euroa. Sitten junioreille tarjotaan kierroksia 10 euroa kpl. Sitten syyllistävä sormi sojottaa niihin vieraspelaajiin, jotka eivät ole valmiita maksamaan 100 euroa greenfeetä – vaikka he pelaisivat sellaisija ajankohtina, jotka jäävät osakkailta käyttämättä (esim. varausoikeus vasta päivää ennen tai muutoin hiljaisina aikoina).
Onneksi golfosakeyhtiössä vastuunjako on yleensä aika selvä ja määritelty yhtiöjärjestyksessä. Eli tyhjästä ajasta yritetään saada mahdollisimman paljon rahaa gf:n, supereiden, GL:n seniorein ja muiden systeemien kautta sekä järjestämällä yritystilaisuuskia, jotta osakkaiden maksettavasksi ei jäisi kohtuuttomasti. Silti, jos kaikkia vapaita lähtöjä ei kyetä myymään hyvällä hinnalla ja tulos painuu pakkaselle, yksinkertaista on nostaa vastiketta esim. 200 eurolla, jotta vaje tulee katetuksi. Hevijuuserille vastikkeen nousu 600 eurosta 800 euroon ei tunnu pahalta, kun muistaa että kierroshinta nousee vain 6 eurosta 8 euroon.
Tällä palstalla Rauski, ts ja muut ’hevijuuserit’ eivät haluaisi maksaa tuota em. vajetta, vaan mieluummin maksattaisivat sen greenfee-pelaajilla (joita pitäisi saada paljon, huonoon aikaan ja kovalla hinnalla). Tätä taustaa vasten heidän kantansa on aika ymmärrettävä. Minä puolestani olen valmis maksamaan jopa 16 euroa kierroksesta (50 rundia kotikentällä), jos käytössä on laatukenttä läheltä, josta voin varata helposti parhaita peliaikoja ’silloin kun mieleen juolahtaa’.
Jooseppi kirjoitti: (14.10.2010 12:19:13)
hkgolf kirjoitti: (14.10.2010 11:45:30)
[Lainaan nyt kuitenkin muististani ts:n ja Rauskin aikaisempia lukuja. Korjatkaa toki jos on virheitä. Kentän alkuinvestointi 2-4 miljoonaa. Vuosittaiset hoitomenot ym. 500.000. Kentän teoreettinen maksimikierrosmäärä Suomessa on 50.000 rundia, eli käytännössä 30.000 on jo tosi hyvä määrä, mutta monet hyvällä sijainnilla olevat kentät sen saavuttavat. Korjausrahastoa tulevaisuuden parannuksiin pitää kerätä 100.000/vuosi.Jos siis kentän kuluihin, lainanhoitoon ja korjauksiin menee noin milli vuodessa, ja kierroksia saataisiin kasaan se 30.000, niin kierroksen omakustannehinnaksi tulisi noin 30-35e.
no korjataan kun pyysit:
vuositason hoitomenot ovat lähempänä 800 000 euroa / vuosi
kentän alkuinvestointi 7 ,5 -10milj.
varaahan noihin korjausinvestointeihin 20v aikajanalla lähes sama kuin kokonaan uuden kentän rakentaminen… niin ollaan jo lähempänä totuuttaeli laskehan uudestaan…
ton mukaan ainakin rakentamiskustannukset olisivat tuo 3-4 miljoonaa. Kyseessä siis vantaan kaupungin selvitys. Hinta löytyy sivun 9 ylälaidasta. Puuttuuko siitä jotain?
Jos hoitomenot ovat 800.000e/vuosi, nostaa se tietenkin hieman hintaa. Vastaako se tosiaan keskivertokentän kustannuksia, vai onko se vaan mutuheitto niin kuin toi rakennuskustannus?
-
JulkaisijaArtikkelit