Aihe: Golfliitolle oma seura ja golf kansan lajiksi! - Golfpiste.com

29.10.-5.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][15]
KilpailuaSuomalaista

Golfliitolle oma seura ja golf kansan lajiksi!

Etusivu Foorumit Yleistä Golfliitolle oma seura ja golf kansan lajiksi!

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 99)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Eikös golfliitto ole se elin, joka myöntää tasoituskortit Suomessa? Eikös golfliitto voisi tarjota ’postilaatikkoseuran’? Kyseiseen seuraan voitaisiin sitten ottaa jäseniksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat suorittaneet green cardin liiton jäsenseuroissa tai heidän osoittamillaan proilla. Ehdotankin, että golfliitto perustaisi yhden seuran, joka voisi toimia ilman kotikenttää. Kaikki saisi pelata missä huvittaa pay and play periaatteella. Kukaan ei rahastaisi ylimääräistä, mutta kaikilla olisi oikeasti mahdollisuus pelata golfia maksamalla green fee. Näin emme tarvitsisi etäseuroja maakunnissa. Kukaanhan ei kai kuitenkaan kiellä tällaisten seurojen olemassaoloa vai mitä? Vai keksiikö tähän joku heti sellaisen syyn miksi moista ei perustettaisi? Jos säännöt sen kieltävät, niin sääntöjähän voi aina muuttaa. Tosin jos sääntöjen laatijoiden intressit ovat tätä vastaan, niin se on jo ihan eri asia.

    Eikös aika monessa seurassa jäsenmäärä ole jollain lailla rajoitettu esim. 1000 jäseneen. Olikos se näin, että golfliitolla oli 116 jäsenseuraa ja golfareita on tällä hetkellä n. 100 000. Tämä tekisi n. 860 jäsentä / seura.

    Miten olisi mahdollista saada jäsenmäärä kasvamaan esimerkiksi 200 000 pelaajaan? Ei teoreettisesti mitenkään muuten kuin postilaatikkoseuralla, jonka jäsenmäärää ei rajoiteta…

    Ja missäs ne 200 tuhatta sitten pelaisivat sitä golfia? Eikö riitä, että on yksi Pöllöheinä? Pelatkoon siellä ne, jotka nauttivat kuuden tunnin kierroksista. Kyllä suurin osa yhtiöistä ajattelee osakkaidensa etua ja sen seurauksena green feet nousisivat pilviin. Realismia peliin, jos uusia visioita mietiskelet!

    Nimetön

    Jos golf-liitto perustaa oman seuran, niin silloin tasoitussysteemin ja tasoitukselliset kilpailut saa osittain heittää romukoppaan. Ei liitolla riitä millään resurssit pitää tasoituskortteja ajan tasalla – saati sitten valvoa tuliko se tiputtava kierros nyt lähetettyä seuralle. Pienessä seurassa kaikki tuntee osittain toisensa ja kortit tulee varmasti palautettua – jos siihen on aihetta. ’tuntemattomia’ saatetaan nimittää händärihuijareiksi ilman syyttä tai syyn kanssa, jos he sattuvat menestymään kisoissa.

    Olen edelleen sitä mieltä, että avoimet kisat pitäisi pelata scrachinä (tai ainakin pääosin jakaa palkinnot scr- mukaisesti). Ei ole mitenkään yllättävää huomata, että KEJ -tourin (tour erittäin hyvä juttu) scr -sarjaan on niukka osanotto. Veikkaan ainakin osa KEJ-osallistujista laskeskelee, että tossa sarjassa voisi päästä palkinnoille. Homman nimi on kuitenkin kiva hauskan pito – niin kuin kuntogolfissa yleensä(?).

    Golf-liitto voisi toki perustaa oman seuran, mutta silloin estäisin golf-liiton seuran jäsenten (tai yleensä kaukojäsenten) osallistumisen tasoituksellisiin kisoihin tai ainakin saamasta palkintoja niissä edellä esitettyihin asioihin vedoten.

    Kuntogolfarille liiton oma seura tai pelkkä vakuutus sopisi (kenttien hcp -vaatimus vain ongelma). Niille, jotka haluavat kehittyä pelaajina, antaisin neuvon: Menkää mukaan seuranne toimintaan kehittäkää peliänne yhdessä tutun seuran ja pron kanssa. Varsinkin talvisaikaa heidän hinnat eivät mahdottomia ole. Minun svingini parani huomattavasti 15 min tarkastelun jälkeen.

    Nimetön

    Kun se päivä koitta kun Suomessa on 200 000 golffaria niin kenttiä on vähintään 200, näin se vain menee, et silleen.

    Golfliitto, niin kuin kaikki kansalliset lajiliitot, on vain tekninen apuväline määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Nämä tehtävät ovat eri syistä välttämättömiä ja kaikille seuroille yhteisiä, toisaalta sellaisia, että jokaisen seuran ei kannata niitä tehdä erikseen. Tällaisia ovat esim. Suomen golfin kansainvälinen edustaminen ja maajoukkueiden ylläpito sekä seurojen työn koordinointi.

    Satunnaispelaajien tasoitusten ylläpito ei sovi liiton tehtäväksi. Tasoitusten pitäisi olla uskottavia siinä mielessä, että ne eivät perustuisi pelkästään omiin ilmoituksiin. ’Normaalitasoituksia’ seuroissa valvovat tasoitustoimikunnat. Liitolla ei ole organisaatiota, joka voisi uskottavasti seurata tuhansien, mahdollisesti kymmenien tuhansien pelaajien tasoitusta. Samaan aikaan liiton pitäisi patistella seuroja noudattamaan tasoitusmääräyksiä tarkemmin kuin nykyään tapahtuu.

    Tuleva keskusrekisteri ei riitä, ei nopeusrajoituksiakaan valvota autoilijoiden omien ilmoitusten perusteella.

    Nykyisillä postilaatikkoseuroilla on sentään muutama omakin jäsen, joten niiden antama tasoituskortti on edes joidenkin jäsenten kohtalla luotettava, liiton antama tasoituskortti ei olisi sitä koskaan. Liiton antamaan korttiin suhtauduttaisiin kuin velipojan henkkareihin kaljabaarissa. Pääsisiköhän niillä FAT-kisoihin tasoituksen perusteella?

    Tärkein syy idean toimimattomuuteen on siinä, että liiton etujen mukaista on lisätä kenttien määrää. Miten kävisi niille olemassaoleville pikkukentille, jotka ovat nyt liiton jäseniä ja rakentavat pikkukenttäänsä pikuhiljaa etäjäsenten tuomien tulojen varassa? Miksi liiton pitäisi kaataa niiden kenttäprojektit kaappaamalla niiden tulot itselleen?

    18 reiän kentällä toimivan seuran jäsenmäärä on kansainvälisesti noin 600-800 luokkaa. Greenfee-hintojen nousu ja niiden myynnin väheneminen osoittaa, että kentät alkavat tulla täyteen ja lähtöaikoja jaettaessa suositaan omia jäseniä. Jos liitto perustaisi oman postilaatikkoklubin, sen jäsenet tulisivat vain täyttämään olemassa olevien kenttien väheneviä vapaita lähtöaikoja. Greenfee-hinnat jatkaisivat nousuaan, eikä uusia kenttiä syntyisi.

    Perustamalla postilaatikkoklubin liitto siis lähtisi sille uskottujen tehtävien ulkopuolelle toimimaan omia tavoitteitaan vastaan, ja vaarantaisi uskottavuutensa jakamalla omissa nimissään kakkosluokan tasoituskorttia, jota kukaan ei ottaisi vakavasti.

    Kiitoksia kaikille idean lyttäämisestä. Ilmeisesti jo kuolleena syntynyt idea.

    Kiva kuunnella näitä kommentteja. Eikös golf ole kuitenkin laji, joka perustuu luottamukseen ja jokainen pitää itse huolta omasta tasoituksestaan. Tämä ei käsittääkseni ole yhdenkään seuran tehtävä. Vai kuinka monessa seurassa joku seuran henkilöistä pelaa mukana tasoituskierroksella? Jos joku haluaa huijata tasoituksessaan, niin se onnistuu suuntaan tai toiseen ihmisen niin halutessa.

    Ja organisaatiotahan voidaan aina muuttaa. Kyllä golfliittoonkin saadaan sellainen organisaatio aikaiseksi, että tasoituksia voidaan ylläpitää.

    Ja kolmanneksi vielä: tällä toimenpiteellä rahaa alkaisi kertymään myös golfliitolle, joka voisi sitten tehdä omia pay and play kenttiä tai esimerkiksi talviharjoittelukeskuksia…

    Mielestäni ajatusta voisi kehitellä seuraavalta pohjalta:

    1. Golfliiton sääntöjä muutetaan niin, että se voi ottaa myös henkilöjäseniä.

    2. Golfliiton henkilöjäseneksi hyväksytään henkilö, joka on Golfliiton hyväksymässä koulutuslaitoksessa tai Golfliiton hyväksymän valmentajan valvomana suorittanut Greencardin.

    3. Golfliiton henkilöjäsen ei saa tasoitusta, ainoastaan Greencardin. Eli hän voi pelata vain sellaisilla kentillä, joilla ei ole tasoitusvaatimusta, siis joissa pelkkä Greencard riittää.

    4. Golfliiton henkilöjäsen ei voi osallistua virallisiin kilpailuihin.

    5. Mikäli pelaaja innostuu lajista enemmän ja haluaa tasoituksen, voi hän hakeutua jonkin seuran jäseneksi ko. seuran jäsenvaatimusten mukaisesti. Tällöin hän myös joutuu eroamaan Golfliiton henkilöjäsenyydestä.

    Em. kaltainen menettely sopisi aloittelijoille sekä sellaisille, jotka käyvät kentillä muuten vain ilman kilpailuviettiä.

    Em. säännöt mahdollistaisivat myös kentille tasoitusrajojen avulla rajoittaa tällaisten ’kaukojäsenten’ pelaamista hiljaisempiin aikoihin.

    Jotenkin tulee sellainen vaikutelma, että golfyhteisö olisi valmiiksi rakennettu. Uudet ideat ja ehdotukset ammutaan yleensä alas ennen kuin kuin ne ehtivät edes ilmaan.

    Nythän tarjolla olisi kotikentätön seura golfliiton hoiviin. Jäsenmaksuilla voidaan kyllä hillitä jäsenpakoa maakuntien postilaattikkoseuroista.

    Itse olen kuvitellut, että markkinataloudessa patoutunut kysyntä synnyttää tarvittavia palveluja. Ehkei se pidä paikkkaansa golfyhteisössä?

    Huolta tasoistusten kovin tarkasta oikeellisuudesta en ymmärrä. Jos joku tosissaan halua huijata itseään, tilanne paljastuu viimeistään kilpailuissa. Voihan olla, että joissain piireissä tasoituksella on statusarvoa. Niissä piireissä on merkitystä varmaan myös merkonomimersuilla tai westendin ladoilla.

    Useimmille tasoitustavoitteet merkitsevät sen verran kuin kenttien asettamat tasoitusrajat. Kaipa useimmat älyävät nostaa pallon, kun pitäisi kuokkia se kymmenes lyönti.

    made:

    Liiton kortti olisi siis juuri sellainen sekundakortti, josta kirjoitin, se ei oikeuttaisi osallistumaan kilpailuihin, eikä se oikeuttaisi pääsyyn kuin joillekin harvoille kentille?

    ritari:

    Tarkoitat siis, että liiton pitäisi

    – laskuttaa huonommasta palvelusta enemmän kuin nykyisten postilaatikkoseurojen, (tuskin liiton toimistossa olisi päivystystä satojen tai tuhansien tasoituskortin jättäjien palvelemiseksi, ei kai voitaisi edellyttää, että kaikki tapahtuisi kirjeitse tai sähköisesti)

    – mennä mukaan kenttärakennusbisnekseen, ja

    -alkaa kilpailla jäsenseurojensa kanssa?

    Voitto ilmeisesti käytettäisiin talousvaikeuksiin joutuneiden kenttien tukemiseen, mutta kuka maksaisi tappiot?

    Liitolla on sama suhde seuroihin kuin tytäryhtiöllä emoyhtiöönsä, ei niiden ole tarkoitus kilpailla keskenään.

    En kannata postilaatikkoseuroja vaan maksan mielummin jäsenmaksuni seuraan, jolla on kenttä.

    Haluan uskoa, että näin rahani menevät jossain määrin kentän kehittämiseen, laajentamiseen tms.

    eli loppukädessä pelaajan hyväksi.

    Jos liitto perustaisi seuran niin pahoin pelkään, että sinne syydettyjä rahoja ei tavallinen klubigolffari koskaan näkisi.

    tuota noin, eikös golfin säännöissä sanotta, että pelaajan pitää aina tietää tarkka tasotuksensa ja että tasoitusta ylläpidetään pelaajan pelaamien kierrosten perusteella.

    eli koko järjestelmä perustuu pelaajan (ja tai merkitsijän) rehellisyyteen.

    Itse asiassa Golf:n sääntöjen noudattaminen perustuu kokonaisuudessaan pelaajan ’omavalvontaan’

    eri seuroilla on hieman eri käytäntöjä siitä milloin pelattu (harjoitus)kierros on tasoitusta muuttava.

    eroavaisuuksia löytyy ainakin seuraavista seikoista:

    – pitääkö tasoitukseen vaikuttava kierros ’kirjauttaa’ toimistossa ennen kierroksen alkua

    – merkitsijän tasoituksen pitää olla alle X

    – onko merkitsijän ja pelaajan sukulaissuus este hänen toimimiselleen merkitsijänä

    – pitääkö tuloskortti palauttaa henkilökohtaisesti

    – edellytettänkö että pelaaja on itse laskenut uuden tasoituksensa tuloskortin pohjalta jonka toimisto vain kirjaa tasoitus listaansa

    jo nykyiset käytännöt antavat pelaajalle halutessaan vapaat kädet ’kikkailla’ tasoitus ihan sille tasolle mikä tuntuu hyvältä, joten tuskimpa se että Golf Liitto ottaisi henkilöjäseniä muuttaisi tilannetta oleellisesti

    Ymmärsit aivan oikein !

    Ajatukseni oli, että tämä jäsenyys olisi sopiva aloittelijoille ja sellaisille kuntogolffareille, joita tasoitus ei edes kiinnosta. Kun kiinnostus kasvaisi, voisi harkita liittymistä ’oikeaan’ seuraan.

    En kuitenkaan käyttäisi sekunda-nimitystä, sillä em. ryhmä olisi ehdotukseeni varmasti tyytyväinen. Ja toisaalta väitän, että yli puolet Suomen kentistä on sellaisia, joille riittää pelkkä Greencard eli pelimahdollisuuksista ei olisi pulaa.

    Nimetön

    Kaiden ehdotus olisi ollut hyvä entisessä Neuvostoliitossa.

    Siis köyhät kyykkyyn ja kaikkialle muualle paitsi golfin pariin vai?

    Eikös se tarkka tasoitus ole luettavissa sieltä kortista? Jos nyt ajatellaan tavallista klubituupparia, niin mitä väliä sillä onko tasoitus kortissa 19,2 vai 23,9 ellei kilpaile pistebogeykisoissa? Itse jätän kaikki laskevat kortit ja pelikaverin kanssa ilmoitetaan ennen kierroksia, että tasoituskierrosta pelataan puolin ja toisin. Kun tasoitus voi nousta vain 2 pojoa, niin miksi pitäisi kiusata caddieta ja tasoitustoimikuntia jättämällä jokainen lappu?

    Keinotekoisen alhaisella tasoituksella minusta golfaaja tekee oikeastaan kiusaa vain itselleen.

    Kaide: kyllä rivien välistä on luettavissa, että joitain selvästi harmittaa golfin muuttuminen tuulipukukansan touhuksi, mistä tämä eräs nimeltä mainitsematon pohjoishelsinkiläinen kenttä on mitä tyypillisin esimerkki.

    Mielestäni esiinnostamasi kysymykset ovat tärkeitä ja oleellisia. Karvahattugolfia tarvitaan siinä kuin sisäsiittoisten klubien elititistä pallon piiskausta. Tärkeää on, että vaihtoehtoja löytyy.

    http://www.golf.fi:n kenttäoppaan mukaan Uudellamaalla seitsemän kenttää ilmoittaa tasoitusvaatimukseksi green-cardin, ei ihan puolet. Liiton laskelmien mukaan nykyisistä 100.000 golfarista puolet eli 50.000 asuu uudellamaalla, jonka alueen seuroissa on jäseniä noin 36000. Imaisisivatko ne seitsemän kenttää ne 14.000 + kaikki uudet innokkaat, vai olisiko mahdollista, että vaatimustasoa nostetaan, jos omat jäsenet eivät mahdu kentälle?

    Nimetön

    Se miten golf saadaan koko kansan lajiksi on päiväkohtainen lisenssi. Maksat ennalta sovitulle tilille kalastusluvan tapaan maksun. Kopio greengardista ja kuitista seuralle ja pääset kenttää kiertämään (tasoituksen omaavaa tulee olla ryhmässä), jos vain kenttä hyväksyy sinut maksavana asiakkaana. Maksu voisi olla vaikka 10 e/ päivä, josta puolet vakuutusyhtiölle ja puolet liitolle. Liitto suuntaa kerätyt rahat uusien kenttien suunnittelun tukemiseen ja seuratoimintaan. Vakutuusmaksua nostetaan, jos vakuutetut alkavat tumpeloimaan.

    Moisella järjestelyllä esim. firman kustaman gc -kurssin käynyt voisi kokeilla golfia esim. kesämökkipaikkakunnalla. Kaikista gc- kurssin suorittajista ei tule golfareita, mutta par3 -kenttien puuttuessa tälläinen järjestely mahdollistaisi golfin kokeilun. 5 – 10 vuoden periodilla muotipelajaat hylkäävät lajin ja jälellee jää vain aitoja golfareita. Eikös 70- tai 80-luvulla tennis ollut, juppilaji – kenttiä rakennettiin joka poukamaan?

    Mielestäni on turha haikalla liiton seuraa, mistä saisi vähällä kustannuksella samat edut mitä seurasta. Jos liikuntaa tai urheilua halutaan kohtuullisilla kustannuksilla kehitää, on seuratyö avainasemassa.

    Ps. itse pääsin 80-luvulla kokeilemaan autosuunnistusta kilpailukohtaisella lisenssillä. Kivaa oli, vaikkein minun lajini.

    dog

    Olen seurannut keskustelua, enkä ole hahmottanut mielipidettäni Golfliiton seurasta vielä. Mitenkähän kenttä- tasoitus- ym. asiat on hoidettu muissa maissa. Olisiko oppia löydettävissä siirrettäväksi Suomen oloihin. Esim. Thaimaassa kukaan ei tilatessa aikoja kentille eikä ilmoittautuessa kysynyt, onko jonkun seuran jäsen jossain maassa, eikä edes sitä osaako pelata, maksu vaan ja kentälle. Olen ihmetellyt käytäntöä pitkään, kun kaikki sujui erinomaisesti, ei ollut ruuhkia, vaikka kenttät oli käsittääkseni melko täysiä ja jäi todella hyvä mieli peleistä.

    Minkä ihmeen takia Suomen kentillä on kaikenlaisia ongelmia vaikka millä mitalla? Onko meillä täällä kotimaassa erilainen mentaliteetti, eikä olla vieraskoreita?

    Eivätkös ne 14000 pelaa jossain tälläkin hetkellä? Mihin ne pitäisi imaista?

    Tossa toisessa keskusteluketjussa kyseltiin uusien kenttäprojektien etenemisestä. Ilmeisesti rahoittajat ovat uusille kentille niukassa. Tämä kielinee siitä, että nykyiset rahoitusmuodot (osakkeilla rahoitus) ovat auttamattomasti vanhentuneita. Josta seuraa, että uusia kenttiä tulee niukasti. Vanhat kentät ovat rakennettu ns. valmiiksi ja alkavat pikkuhiljaa sulkeutua (katso esim. NordCenterin tämän hetken toimet).

    Olisiko muuten kenelläkään faktatietoa uuden kentän rakennuskustannuksista ja siitä paljonko kentän ylläpito (palkkoineen) maksaa vuodessa. Täytynee kai alkaa perustamaan omaa osakkeetonta kenttää +-0 tienaus periaatteella ja sitten katsoa mihin pelikierroksen hinta menee kyseisellä kentällä.

    Hitto, otsikko meni väärin, tarkoitus oli vastata vieraspelaajalle…

    kun noiden uusimpien kenttähankkeiden ja jo olemassa olevien kenttien toimintaa tarkastelee, niin sieltä pystyy kaivamaan seuraavan kaltaista tietoa:

    kentän rakentaminen (18 +18) rahoituskuluineen liikuu hieman 10 mil € molemmin puolin (pk-seudun läheisyydessä)

    yhtiön ylläpidon kokonaiskulut (18 +18 reikää) sisältäen palkat, poistot sos.kulut alv pyörii yhtiöstä riippuen 0,8 – 1,2 mil € / vuosi.

    tuollainen 18 + 18 reikäinen voisi vetää realistisesti arvioiden osapuilleen 45 -50 tuhatta kierrosta / vuosi

    esim jos kentälle myytäisiin vain ja ainoastaan GF kierroksia, GF:n ollessa 35€ / kierros ja pelattujen kierrosten määrän ollessa 45 000 tulisivat kentät kulut katettua, mutta sijoitetulle pääomalle ei vielä kertyisi voittoa (jos kentän oheistoimintoja ei huomioida) korkeammalla GF:llä alkaisi pääomalle kertyä tuottoa ja omistajille osinkoa

    Eivätkös eräiden uusien kenttähankkeiden kaatumiset ja huhut rahoitusvaikeuksista kerro, että perinteiset rahoituskuviot eivät toimi? Esim. Lempäälän sijannin olisi luullut olevan erinomaisen tamperelaisten kannalta.

    Nuorilla asuntovelkaisilla tai pieni- ja keskituloisillla on tuskin varaa ja halua tehdä merkittäviä pääomasijoituksia.

    Kytäjän patruunoilla olisi ehkä riittävän paksu takatasku P&P -konseptille?

    Nimetön

    Luet minua täysin väärin. Tällä hetkellä Suomesta löytyy monia eri vaihtoehtoja tämän rakkaan ja hyvän harrastuksen pariin erilaisille lompakoille.

    Hyvä näin ! Tarjolla on suht edukkaita osakkeita, voit vuokrata pelioikeuden hyvin monelta kentältä suht edullisesti. Jos pelaat vähän voit helposti liittyä kaukojäseneksi ja pelata eri kentillä GF.llä.

    Mieti kaikessa rauhassa ja löydä itsellesi sopiva ratkaisu. Itse olen oman ratkaisun tehnyt eikä ole tarvinnut katua. Golf on fantastista.

    ’Väärin’ lukemiseni onkin hieman tarkoitushakuista.

    Itse asiassa tässäpä se kaiken ydin onkin:

    Yksi vaihtoehto on tähän asti minulle ollut, että maksan kohtuullisen jäsenmaksun (esim. 55 egee) vuodessa, jonka avulla saan tasoituskortin (josta seura maksaa n. 25 egee liittoon) ja seura ottaa 30 egee itselleen. Tämän 30 egen voimin seura pyörittää toimintaansa (ylläpitää tasoitustani, järjestää pelimatkoja, viikkokilpailuja ja lähettää jäsenkirjeitä). Mutta nyt olen tiettyjen toimien seurauksena pakotettu maksamaan 400 egee siitä, että saan liiton tasoituskortin (360 egee Oy:lle ja 40 egee seuralle). Mielestäni tämä on syvältä, koska en suunnittele pelaavani kierrostakaan kyseisen Oy:n kentällä (nyt olen pakotettu pelaamaan 15 kierrosta kyseisellä kentällä, jotta pääsen +-0 tilanteeseen). Tämä taas tietää ihmiselle, jonka pelikausi on kesä – elokuu ja kierroksia n. 1 viikossa, että pelaisin kaikki kierrokseni kyseisellä kentällä, jos haluan +-0 tilanteeseen.

    Haluaisin golfarille sellaisen oikean mahdollisuuden, että en ylläpidä yhtään kenttää ennen kauden alkua vaan ylläpidän korkeintaan seuran toimintaa.

    Tämähän onnistuu vaikka siten, että olen ulkomailla jonkin seuran jäsenenä. Miksi ei sitten Suomessa?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 99)
Vastaa aiheeseen: Golfliitolle oma seura ja golf kansan lajiksi!

Etusivu Foorumit Yleistä Golfliitolle oma seura ja golf kansan lajiksi!