-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (10.1.2012 23:48:07)
darwin kirjoitti: (10.1.2012 21:48:12)
Ballmarker on aivan oikeassa. Ja jos jotain perustehtävien päälle pitää tehdä niin laitettakoon kansanterveys ihan ensimmäisenä kuntoon.
Tässä taas asiantuntemus oikein loistaa poissaolollaan…
Kansanterveys ei tarkoita samaa kuin kansansairauksien hoitaminen. Terveyden vaaliminen tarkoittaa täsmälleen terveyden vaalimista eikä suinkaan pelkkää sairauden hoitamista. Terveyden vaaliminen on perin kokonaisvaltainen asia ja yksi siihen erittäin kiinteästi liittyvä tekijä on riittävästä ja oikeantyyppisestä liikunnasta huolehtiminen yksilö- ja yhteisötasolla.
Golfin saaminen kansanterveyttä ylläpitävien lajien joukkoon on luultavasti mahdoton tehtävä, koska lajin harrastaminen vie aivan kohtuuttoman suuria maa-alueita. Elitistinen maine tuskin on ongelma, onhan tenniksestäkin tullut kaikille soveltuva laji, vaikka vielä 50 vuotta sitten sitä pelasivatkin vain varakkaat ihmiset valkoisissa ja siihen aikaan varsin arvokkaissa erityispukimissaan. Sittemmin tavallisella kadunmiehelläkin on ollut varaa mailaan ja palloihin ja kunnallisia kenttiäkin on pilvin pimein.
Et voi olla tosissasi, että golfin leviämisen suurena esteenä on sen vaatimat suuret maa-alueet. Me luultavasti keskustellaan nyt Suomesta, jossa tämä ei todellakaan ole ongelma. Tietenkään kaupunkien keskustoihin ei kenttiä voi rakentaa, mutta maata kyllä löytyy kun mennään edes hieman sivuun.
En ollut mitenkään varakas lapsena, mutta mulla oli Donney’n puumaila, putki Wilsoneita lähes viisikymmentä vuotta sitten. Kunnan kentille pääsi pelaamaan varaamalla ajan ja vieläpä ilmaiseksi. Oli luonnollisesti selvää, että tiilimurskakenttä harjattiin ja kasteltiin aina vuoron jälkeen, jotta se oli priimakunnossa seuraaville pelaajille (tästä voisi nykygolfarikin ottaa oppia ja jättää kenttä kuntoon oman pelaamisen jälkeen). Niin ja mulla oli valkoiset tennisshortsit, valkoinen paita, valkoiset tennissukat ja valkoiset pelikengät, muunvärisiä tennistossuja ei edes saanut. En kokenut kuuluvani mihinkään eliittiin ainakaan pelaamisen takia. Se miltä korvienvälissä tuntui onkin sitten jo toinen asia. Tennis jäi sitten jo varhaisessa teini-iässä muiden lajien varjoon, mutta on mulla edelleenkin muutama komposiittimaila.
Golfin suorituspaikkoja ei kuitenkaan pidä rakentaa yhteiskunnan varoin. Yhteiskunnan roolina on kaavoittaa sopivia maa-alueita sekä myydä tai vuokrata niitä edullisesti tähän tarkoitukseen. Se olisi jo riittävä kädenojennus ja kohtuullinen satsaus yhteiskunnalta tähän lajiin, vaikkakaan se ei olisi vielä missään suhteessa monien muiden lajien saamaan tukeen.
Ei minulla ollut varaa tennismailaan. Liksa oli neljakymppiä/viikko. Siitä puolet himaan. Loput meni
bussiin/junaan/röökiin ja lavatanssiin. Jos jäj jotain jemmaan niin ostettiin pullo ’Lumumbaa’ ja jaettiin sisältö yleensä neljään osaan.
Kas, posti toi juuri Vigsin jäsenmaksun. Onneks antavat noin 3 kk maksuaikaa.Golfliitto on lajiliitto. Lajiliittojen tehtävänä on lähtökohtaisesti kilpailu-, valmennus- ja huippu-urheilun organisointi. Kaikki muu on ’unelmahöttöä’ ja ’kasvojenpesua’ ylväiden liikunnallisten hyveiden vuoksi.
Liitto haalii mahdollisimman monta harrastajaa rekisteriin ja vähät välittää paljonko kierroksia tai liikuntasuoritteita syntyy. Harrastajat tarvitaan rekisteriin OPM:n valtionapujen ja jäsenmaksutulojen vuoksi. Näillä rahoilla pyöritetään em. ydintoimintaa.
Jos golfista halutaan kaiken kansan laji, niin nykyisillä toimilla ja painotuksilla siihen ei pystytä. Golfkentät pitää saada täyteen pelaajia, jotta uusia kenttähankkeita voisi kuvitella.
Kuntia tarvitaan vain ja ainoastaan kaavoituksessa apuun. Kaatopaikkojen hyötykäyttö on jo tullut esiin. Lähellä taajamia olevat kentät voisivat vähemälläkin osakasmäärällä ja semi-pay&play-toimintamuodoilla.
Liikuntapaikkarahoituksessa painotuksen pitää olla monipuolisesti ja laajasti eri käyttäjiä palvelevassa toiminnassa. Golfkenttä sitä ei esim. nykyisellä rakenteella ole. Golf elää aivan riittävän hyvin nykyisilläkin rahoitusmuodoilla. Lisää pelaajia ja pelattuja kierroksia tarvitaan. Tosiasia on se, että tarjonnan ollessa yli suurta, tulee markkinat hoitamaan kuonan pois ajallaan.
Kuntien tehtävä pitää olla mukana liikuntatoiminnassa ja varsinkin alaikäisten liikuntatoiminnan mahdollistajana mm. ilmaisina vuoroina ja/tai toiminnallisina avustuksina nuorisotoimintaan. Se jos mikä on parasta ennaltaehkäisyä. Me aikuiset veronmaksajat hoidamme oman leiviskämme itse.
Chip Greenside kirjoitti: (11.1.2012 11:46:15)
KL kirjoitti: (10.1.2012 23:48:07)
darwin kirjoitti: (10.1.2012 21:48:12)
Ballmarker on aivan oikeassa. Ja jos jotain perustehtävien päälle pitää tehdä niin laitettakoon kansanterveys ihan ensimmäisenä kuntoon.
Tässä taas asiantuntemus oikein loistaa poissaolollaan…
Kansanterveys ei tarkoita samaa kuin kansansairauksien hoitaminen. Terveyden vaaliminen tarkoittaa täsmälleen terveyden vaalimista eikä suinkaan pelkkää sairauden hoitamista. Terveyden vaaliminen on perin kokonaisvaltainen asia ja yksi siihen erittäin kiinteästi liittyvä tekijä on riittävästä ja oikeantyyppisestä liikunnasta huolehtiminen yksilö- ja yhteisötasolla.
Golfin saaminen kansanterveyttä ylläpitävien lajien joukkoon on luultavasti mahdoton tehtävä, koska lajin harrastaminen vie aivan kohtuuttoman suuria maa-alueita. Elitistinen maine tuskin on ongelma, onhan tenniksestäkin tullut kaikille soveltuva laji, vaikka vielä 50 vuotta sitten sitä pelasivatkin vain varakkaat ihmiset valkoisissa ja siihen aikaan varsin arvokkaissa erityispukimissaan. Sittemmin tavallisella kadunmiehelläkin on ollut varaa mailaan ja palloihin ja kunnallisia kenttiäkin on pilvin pimein.
Et voi olla tosissasi, että golfin leviämisen suurena esteenä on sen vaatimat suuret maa-alueet. Me luultavasti keskustellaan nyt Suomesta, jossa tämä ei todellakaan ole ongelma. Tietenkään kaupunkien keskustoihin ei kenttiä voi rakentaa, mutta maata kyllä löytyy kun mennään edes hieman sivuun.
Se sivuun meneminen ON se ongelma. Pk-seudulla ja sen välittömässä ympäristössä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, siis melkein kolmannes koko kansasta. Ei koko kansan urheilulaji voi olla sellainen, jonka perässä ajetaan autolla 50 kilsaa per siivu.
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 8:53:13)
KL kirjoitti: (10.1.2012 23:51:01)
Tämä kommentti on pakko laittaa sinne kaikkein älyttömimpien laatikkoon ja haudata sinne. Pysyvästi.Hyvin perusteltua mielipidettä arvostan aina suuresti!
Asia voisi miettiä esim seuraavasti. Tyypillinen kunnallisveroprosentti Suomessa on 20%. Tästä huolimatta kuntien taloudet ovat (liian) usein alijäämäisiä. Lakisääteinen sosiaali-, terveys- ja opetustoimi vienee sellaiset 4/5 budjetista. Tulevaisuudessa varsinkin terveystoimen kustannukset tulevat kasvamaan ja pelkäänpä että tuleva kuntauudistus – jos sitä edes saadaan aikaan – ei suurta helpotusta tähän tuo. Millä ilveellä siis liikuntpaikkojen rakentaminen tulevaisuudessa rahoitetaan? 25-30% kunnallisverolla?
Olet oikeassa, kustannukset tulevat kasvamaan, mutta ne tulevat kasvamaan vielä enemmän, jos liikunnasta tehdään vain varakkaiden etuoikeus. Eivät kaikki halua pelkästään sauvakävellä.
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 8:53:13)
[
Tenniksestä voisin sanoa, että 45+ vuotta sitten kun poikasena aloin pelata en pitänyt sitä elitistisenä lajina. Kenttävuoro maksoi markan tunti (ellei kiivennyt aidan yli ja pelannut ilmaiseksi), kenttiä hoidettiin keväällä talkoovoimin ja aina oman vuoron jälkeen laitettiin kuntoon. Vaatteista ei nipotettu. Ellei elitismillä tarkoiteta sitä, ettei ollut suotavaa pitää kaameaa meteliä ja että yhteisesti huolehdittiin pelialueiden ja paikkojen pysymisestä kunnossa, niin kyllä se oli sellaista koko pikkukaupungin urheilua. Mutta ehkä se muuttui juuri siinä välissä 50 vuotta sitten -> 45 vuotta sitten elitistisestä koko kansan lajiksi.Sivumennen sanoen tenniksen suosio oli huipussaan mielestäni siinä 1970 -luvun loppupuolella tai 80-luvun alussa, jonka jälkeen suosio näyttäisi hiljalleen hiipuneen.
Kun minä ostin (tai siis äiti osti) ensimmäiset tennishousuni, niin ne olivat valkoiset. Siihen aikaan ei muun värisiä housuja kentillä sallittukaan. Paidankin piti olla valkoinen ja pallotkin olivat valkoiset. Kaikki oli valkoista. T-paidoissa ei myöskään pelattu, kaulukset piti olla aivan kuten golfissa tänään.
Kyllä tenniksellä on ollut elitistinen maine vielä 60-luvulla, ainakin siellä missä minä olen lapsuuteni viettänyt.
Tässäpä pätkä tuosta uudesta strategiasta…
’Suomalaiset golfkentät on valtaosin rakennettu ja niitä
ylläpidetään harrastajien rahoituksella. Vuonna 2009 pelaajatiheys
oli meillä 1 090 golfaria/kenttä, mikä on Euroopan korkeimpia
lukuja. Pelikierroksia maamme kentillä pelataan enemmän kuin
muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa, vaikka pelikausi on meillä
lyhyempi. Uusien kenttien perustamisrahoituksen vaikeuksista
johtuen niiden syntyminen on lähes pysähtynyt. On mahdollista,
että korkea pelaajatiheys rajoittaa golfin kasvua lähivuosina
kenttien täyttyessä.’Mitään oikein konkreettista ideaa tuon tilanteen korjaamiseksi en strategiasta löytänyt. Suurin huolenaihe tuntui olevan talous.
Jos visio on tehdä lajista koko kansan suosittu harrastus, ja samassa paperissa todetaan että nykyinen kenttätilanne voi kasvua rajoittaa, niin äkkiseltään vois ajatella että tarttis vissiin tehrä jotain että visio toteutuu..
KL kirjoitti: (11.1.2012 14:50:10)
Olet oikeassa, kustannukset tulevat kasvamaan, mutta ne tulevat kasvamaan vielä enemmän, jos liikunnasta tehdään vain varakkaiden etuoikeus. Eivät kaikki halua pelkästään sauvakävellä.—
Kun minä ostin (tai siis äiti osti) ensimmäiset tennishousuni, niin ne olivat valkoiset. Siihen aikaan ei muun värisiä housuja kentillä sallittukaan. Paidankin piti olla valkoinen ja pallotkin olivat valkoiset. Kaikki oli valkoista. T-paidoissa ei myöskään pelattu, kaulukset piti olla aivan kuten golfissa tänään.
Kyllä tenniksellä on ollut elitistinen maine vielä 60-luvulla, ainakin siellä missä minä olen lapsuuteni viettänyt.
Ensimmäiseen pointiin: golfrakentamisen kustannus > golfin kansanterveysvaikutusten kautta tuottama säästö (tässä epäyhtälössä sanan ’golf’ sijalle voi laittaa lähes kaikki urheilulajit/liikuntamuodot kävelyä&lenkkeilyä/murtsikkaa lukuunottamatta). Eli kannatta opetella rakastamaan sauvakävelyä tai veroja tai kaivaa kuvetta.
Jälkimmäiseen pointtiin: niin oli eriarvoinen maailma 60-luvulla – minä en saanut kauluspaitaa tenniskentälle. Pallot oli valkoisia kun muun värisiä ei ollut saatavilla. jos pallo meni aidan yli, sitä etsittiin kaurapellosta kunnes löytyi. Näin meillä eräässä pienessä pirkanmaalaisessa kaupungissa, jonka nimi löytyy (tai ainakin löytyi vielä hiljattain) joka toisen suomalaisen taskusta.
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 16:17:45)
Näin meillä eräässä pienessä pirkanmaalaisessa kaupungissa, jonka nimi löytyy (tai ainakin löytyi vielä hiljattain) joka toisen suomalaisen taskusta.Koskenkorva?
… vai onko se Pirkanmaalla….?
Ballmarker kirjoitti: (11.1.2012 17:21:37)
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 16:17:45)
Näin meillä eräässä pienessä pirkanmaalaisessa kaupungissa, jonka nimi löytyy (tai ainakin löytyi vielä hiljattain) joka toisen suomalaisen taskusta.Koskenkorva?
… vai onko se Pirkanmaalla….?
Vai, taskusta? Nasta vinkki..
petsari kirjoitti: (11.1.2012 17:34:41)
Vai, taskusta? Nasta vinkki..Jaa jaa, jos oli hauskaa niin jatketaan samalla linjalla. Ballmarker varmaan tiesi vaikkei ollut tietävinään – oli joka tapauksesa 177 km pielessä (google mapsin mukaan).
Vaikka kaikki lienevät jo paikan arvanneenkin niin sanotaan vielä, että POLE tuli sinne idästä vaikka tulikin kyllä lännestä.
Ja uutena pohdinanan aiheena: asuttuani 35 vuotta Espoossa muutin sitten hiljattain paikakkunnalle, jonka nimi on liiketoiminnan haara – eikä tässä kunnassa edes ole golfkenttää! Vaan aika lähellä tuota taskupaikkaa kuitenkin.
Ja nythän sitä ollaankin tämän keskusteluketjun ytimessä.
Bogey kirjoitti: (11.1.2012 9:50:16)
Viime kesänä pelasin aika monella uudella vieraskentällä, hienollakin kentillä enkä voinut lakata ihmettelemästä sitä ilmiötä, että pallonjälkiä ei korjata greenillä. Mahtaako tämä valitettavan yleistyvä ilmiöä liittyä juuri vieraspelaamiseen, voisi ainakin kuvitella, että osakkeenomistaja pelatessaan omalla kentällään kantaisi myös enemmän huolta ja vastuuta kentän kunnosta mm. paikkailemalla divotteja ja pallonjälkiä.Höpö höpö. Se riippuu ihmisestä, eikä bägistä roikkuvasta paperinpalasta tai bägilätkästä.
J_M kirjoitti: (11.1.2012 15:54:08)
Tässäpä pätkä tuosta uudesta strategiasta…’Suomalaiset golfkentät on valtaosin rakennettu ja niitä
ylläpidetään harrastajien rahoituksella. Vuonna 2009 pelaajatiheys
oli meillä 1 090 golfaria/kenttä, mikä on Euroopan korkeimpia
lukuja. Pelikierroksia maamme kentillä pelataan enemmän kuin
muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa, vaikka pelikausi on meillä
lyhyempi. Uusien kenttien perustamisrahoituksen vaikeuksista
johtuen niiden syntyminen on lähes pysähtynyt. On mahdollista,
että korkea pelaajatiheys rajoittaa golfin kasvua lähivuosina
kenttien täyttyessä.’Mitään oikein konkreettista ideaa tuon tilanteen korjaamiseksi en strategiasta löytänyt. Suurin huolenaihe tuntui olevan talous.
Jos visio on tehdä lajista koko kansan suosittu harrastus, ja samassa paperissa todetaan että nykyinen kenttätilanne voi kasvua rajoittaa, niin äkkiseltään vois ajatella että tarttis vissiin tehrä jotain että visio toteutuu..
pakko todeta tuohon että niinpä, mutta kun suomessa on vallalla se (käsittämätön ja virheellinen) uskomus että meillä kentät ovat niin maan perusteellisen tyhjiä että se tyhjyys on tehnyt osakkeista arvittomia 🙂 ja ainoa tapa saada kenttien osakkeiden arvo nousemaan on.. koettaa houkutella lisää gf pelaajia alle omakustanne hinnan?
noh, ehkä muutaman sadan vuoden kuluttua joku oivaltaa että ongelma on oikeasti se että
a)osakekenttien määrä ylitää sellaisten yksilöiden tarpeen jotka ovat valmiita sellaisiin sitoutumaan
b) gf myynti alle omakustanteen torppaa uusien kaupallisten kenttien syntyä.
c) uudet golfarit tarvitsevat kenttiä joihin ei ole sitoutunut muut kuin pieni omistajaouko joka koettaa tehdä niillä oikeaa ja tuottavaa bussinesta tai sitten kunnallisia kenttiä
d) jotta harrastajat nauttisivat pelistä.. pitää kenttien olla kohtuullisen väljiäuusia kenttiä syntyy tulevaisuudessa vain jos olosuhteet mahdollistavat niiden toiminnan AIDOSTI kannattavina investointeina,
uusia harrastajia ei tule merkittäviä määriä ennen kuin Suomen sairas suhdeluku (koko maan tasolla) +1000 harrastajaa/18 reikää saadaan purettua järkevämmälle tasolle… jo pelkästää kenttien kohtuuton tukkoisuus pitää huolen siitä että monet lajista eriaatteessa kiinnostuneet heittävät bägin nurkkaan parin ekan kierroksen jälkeen… kun se oli niin ahdistavaa
niin ja jos maan keskiarvo on 1090 niin pelottaa ajatellakkin mikä se on esim pk-seudulla
Fabio kirjoitti: (11.1.2012 19:59:48)
Bogey kirjoitti: (11.1.2012 9:50:16)
Viime kesänä pelasin aika monella uudella vieraskentällä, hienollakin kentillä enkä voinut lakata ihmettelemästä sitä ilmiötä, että pallonjälkiä ei korjata greenillä. Mahtaako tämä valitettavan yleistyvä ilmiöä liittyä juuri vieraspelaamiseen, voisi ainakin kuvitella, että osakkeenomistaja pelatessaan omalla kentällään kantaisi myös enemmän huolta ja vastuuta kentän kunnosta mm. paikkailemalla divotteja ja pallonjälkiä.Höpö höpö. Se riippuu ihmisestä, eikä bägistä roikkuvasta paperinpalasta tai bägilätkästä.
Näin se valitettavasti on. Kotinsa vessanpöntön kiiltävänä pitävä henkilö kusee sujuvasti lattialle ohi pöntön klubinsa pukuhuoneen vessassa. Näillä henkilöillä periaate on se, että ’toiset siivoavat, minä en ole täällä töissä’. Pää on näillä henkilöillä perseessä, ja syvällä.
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 19:40:36)
Ja uutena pohdinanan aiheena: asuttuani 35 vuotta Espoossa muutin sitten hiljattain paikakkunnalle, jonka nimi on liiketoiminnan haara – eikä tässä kunnassa edes ole golfkenttää! Vaan aika lähellä tuota taskupaikkaa kuitenkin.Ja nythän sitä ollaankin tämän keskusteluketjun ytimessä.
Muutit sitten Varkauteen?
Johtaja XXL kirjoitti: (12.1.2012 8:20:01)
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2012 19:40:36)
Ja uutena pohdinanan aiheena: asuttuani 35 vuotta Espoossa muutin sitten hiljattain paikakkunnalle, jonka nimi on liiketoiminnan haara – eikä tässä kunnassa edes ole golfkenttää! Vaan aika lähellä tuota taskupaikkaa kuitenkin.Ja nythän sitä ollaankin tämän keskusteluketjun ytimessä.
Muutit sitten Varkauteen?
Taskupaikka on, nahkavaatteita lukuunottamatta, yleensä kankaasta pykätty, joten arvelen kotikunnan olevan Kangasala.
AAH kirjoitti: (12.1.2012 8:40:44)
Taskupaikka on, nahkavaatteita lukuunottamatta, yleensä kankaasta pykätty, joten arvelen kotikunnan olevan Kangasala.AAH taitaa harrastaa piilosanoja ja muistaakseni pitää kotiseuraa sillä paikkakunnalla, jossa lapsena tennistä pelasin ja jonka nimi löytyi joka toisen suomalaisen taskusta.
Jooseppi kirjoitti: (11.1.2012 21:59:00)
pakko todeta tuohon että niinpä, mutta kun suomessa on vallalla se (käsittämätön ja virheellinen) uskomus että meillä kentät ovat niin maan perusteellisen tyhjiä että se tyhjyys on tehnyt osakkeista arvittomia 🙂 ja ainoa tapa saada kenttien osakkeiden arvo nousemaan on.. koettaa houkutella lisää gf pelaajia alle omakustanne hinnan?Alle omakustannehintaan myyminen on hölmöä. Mikä on omakustannehinta? Täällä on monesti todistettu, että kentät eivät muka tarvitse GF tuloja. Oletetaan, että tämä pitää paikkansa, niin eikö omakustannehinta ole se, minkä keskimääräinen osakas maksaa vuotuisesta pelioikeudestaan. Keskimääräinen kierrosmäärä lienee 25 tai 20, jotka yleensä pelilippujen määrä, minkä voi valita. Omakustannehinta tämän perusteella olisi 650€ vastikkeella 26-32,5 euroa/kierros. Tuohon voi vielä lisätä sijoitetun pääomakulun esim. 5%, niin tulee huomioitua rahan sitoutuminen harrastukseen.
Jos kentän vuosittaiset hoitokulut on 700.000 euroa ja pelattu kierrosmäärä on 25.000, niin omakustannehinta olisi 28€/kierros.
noh, ehkä muutaman sadan vuoden kuluttua joku oivaltaa että ongelma on oikeasti se että
a)osakekenttien määrä ylitää sellaisten yksilöiden tarpeen jotka ovat valmiita sellaisiin sitoutumaan
b) gf myynti alle omakustanteen torppaa uusien kaupallisten kenttien syntyä.
c) uudet golfarit tarvitsevat kenttiä joihin ei ole sitoutunut muut kuin pieni omistajaouko joka koettaa tehdä niillä oikeaa ja tuottavaa bussinesta tai sitten kunnallisia kenttiä
d) jotta harrastajat nauttisivat pelistä.. pitää kenttien olla kohtuullisen väljiäa) osakekenttään sitoudutaan, kun sitoutumisen aika. Minulla se vei vajaan 10 vuotta (aloitus, lapsienteko, gf-pelaaminen, vuokrapelaaminen, talon rakentaminen, osakepelaaminen). Porttiteoria toimi kohdallani. Jos reilu 10 sitten olisi vaadittu välittömästi 10.000 sitomista lajiin kolmekymppiseltä, niin olisin voinut unohtaa koko jutun. Vaihtoehtoisia harrastuksia olisi varmasti löytynyt.
b) väite alihintaisista greenfeistä ei pidä paikkansa. HInnoittelusta päättää kukin OY.
c) mikä on ’uusien golfareiden pelimäärä?’ Väitän, että jos he innostuvat, niin aluksi lähtevät pelioikeuksien vuokrat nousuun kysynnän kasvaessa ja pikku hiljaa osakekauppa. Tämä toteutuu vain, jos uudet golfarit koukuttuvat lajin pariin. Pari kertaa vuodessa kiertävät eivät kenttiä täytä.
d) skoteissa tuli viikko seurattua täkäläistä kulttuuria. Kentät olivat täysiä, mutta pelisujui alle neljän tunnin. Kyse on kulttuurista, myös täysi kenttä rullaa, jos osataan mennä eteenpäin.
uusia kenttiä syntyy tulevaisuudessa vain jos olosuhteet mahdollistavat niiden toiminnan AIDOSTI kannattavina investointeina,Aidosti kannattavan investoinnista tekee vain ja ainoastaan riittävä kysyntä. Omalla osakkeella pelaavalleen osake on sijoitus omaan terveyteen ja halvatun hyvä sellainen, jos kierroksia tulee riittävästi. Grynderit on gryndereitä myös golfbusineksessa. 4 miljoonan kenttäinvestointi väjällä 700 osakkaalla tarkoittaa 5.700€ investointikulua. 2000-luvulla perustet kentät ovat joko maksaneet huomattavasti enemmän tai perustajaosakas on yrittänyt kohtuuttoman suurta välistä vetoa, kun osakkeiden merkintähinnat ovat pitkälti yli 10.000 ja joissain tapauksissa 20.000 euroa.
uusia harrastajia ei tule merkittäviä määriä ennen kuin Suomen sairas suhdeluku (koko maan tasolla) +1000 harrastajaa/18 reikää saadaan purettua järkevämmälle tasolle… jo pelkästää kenttien kohtuuton tukkoisuus pitää huolen siitä että monet lajista eriaatteessa kiinnostuneet heittävät bägin nurkkaan parin ekan kierroksen jälkeen… kun se oli niin ahdistavaaniin ja jos maan keskiarvo on 1090 niin pelottaa ajatellakkin mikä se on esim pk-seudulla
Jokohan jossain vaiheessa todellisuudessa pelatut kierrosmäärät julkistettaisiin, että kuvat ahdistavista ruuhkista saisivat realistisuutta. Ruuhkia olen tavannut vain prime-timessa kesäviikonloppuisin. Tuolloinkin syynä ovat joko täyden greenfeen maksajat tai pelioikeudella pelaavat.
Pappa Tykki kirjoitti: (12.1.2012 8:52:20)
AAH kirjoitti: (12.1.2012 8:40:44)
Taskupaikka on, nahkavaatteita lukuunottamatta, yleensä kankaasta pykätty, joten arvelen kotikunnan olevan Kangasala.AAH taitaa harrastaa piilosanoja ja muistaakseni pitää kotiseuraa sillä paikkakunnalla, jossa lapsena tennistä pelasin ja jonka nimi löytyi joka toisen suomalaisen taskusta.
Sielläpä minä, lähellä Sorvankylää:)
Poodri Hoo kirjoitti:
Jokohan jossain vaiheessa todellisuudessa pelatut kierrosmäärät julkistettaisiin, että kuvat ahdistavista ruuhkista saisivat realistisuutta. Ruuhkia olen tavannut vain prime-timessa kesäviikonloppuisin. Tuolloinkin syynä ovat joko täyden greenfeen maksajat tai pelioikeudella pelaavat.Jos annamme golfliitolle benefit of the doubt, niin oletus on ollut, että suomessa on ihan yhtä paljon ei aktiivisia pelaajia kuin muuallakin euroopassa. Fakta näyttäisi olevan että pelaajia per reikä on paljon, ja kausi on lyhyempi täällä. Minun pointti oli nimenomaan se, että koko suuri visio on tehdä tästä koko kansan suosittu harrastus, eli kasvattaa pelaajamääriä (paljonkin..?), mutta samassa yhteydessä todettiin, että ehkäpä se ei onnistukkaan tällä kenttämäärällä, mutta ideoita kenttämäärän lisäämiseen ei ollut…
Oma kokemus viime kesältä on, että muutaman viikon oli kenttä aika täyteen bookattu, muuten mahtui sekaan ihan hyvin.
Eiköhän tuossa ole ihan tavoitetta saada golf sellaiseksi harrastukseksi, että nykyiset ’asiakaspaikat’ saadaan täytettyä ja myytyä.
Oikein tai väärin on jäänyt sellainen mielikuva, että lähivuosina aktiivigolfareita jää golfista ’eläkkeelle’ iän karttuessa ja nämä osakkeet odottavat niitä harrastajia, jotka ne ostaisivat. Ja tähän kun lisätään uudet kenttähankkeet niin …
Poodri Hoo kirjoitti: (12.1.2012 9:31:04)
… Omakustannehinta tämän perusteella olisi 650€ vastikkeella 26-32,5 euroa/kierros. Tuohon voi vielä lisätä sijoitetun pääomakulun esim. 5%, niin tulee huomioitua rahan sitoutuminen harrastukseen.Jos kentän vuosittaiset hoitokulut on 700.000 euroa ja pelattu kierrosmäärä on 25.000, niin omakustannehinta olisi 28€/kierros.
… väite alihintaisista greenfeistä ei pidä paikkansa. HInnoittelusta päättää kukin OY.
… mikä on ’uusien golfareiden pelimäärä?’ Väitän, että jos he innostuvat, niin aluksi lähtevät pelioikeuksien vuokrat nousuun kysynnän kasvaessa ja pikku hiljaa osakekauppa. Tämä toteutuu vain, jos uudet golfarit koukuttuvat lajin pariin. Pari kertaa vuodessa kiertävät eivät kenttiä täytä.
…. Kyse on kulttuurista, myös täysi kenttä rullaa, jos osataan mennä eteenpäin.
Jokohan jossain vaiheessa todellisuudessa pelatut kierrosmäärät julkistettaisiin, että kuvat ahdistavista ruuhkista saisivat realistisuutta. Ruuhkia olen tavannut vain prime-timessa kesäviikonloppuisin. Tuolloinkin syynä ovat joko täyden greenfeen maksajat tai pelioikeudella pelaavat.
Lähes kaikesta samaa mieltä kuin Poodri Hoo, josta yllä muutama keskeinen havainto.
On mielenkiintoista, että en löydä mistää todellista kierrosmäärää Suomessa, vaikka a) jokainen kenttä sitä kerää ja b) todennäköisesti raportoivat myös Golfliittoon. Golfliitolla on varmaan jokin syy olla julkistamatta tällaista aika keskeistä lukua, vaan mieluummin puhutaan rekisteröityneitä golfareista (vaikka osa heistä ei pelaa lainkaan ja osa vain pari kertaa vuodessa – vrt. hcp jako).
Tuo 140.000 pelaajaa per 140 kenttää (18r) = 1.000 pelaajaa/18r on toki hyvä tieto, mutta vielä parempi olisi, jos tietäisi, montako kierrosta Suomessa pelataan per 18r. Veikkaampa että tuo luku on varsin alhainen, mikä voi olla syynä sille, ettei kierrosmäärää julkisteta. Oma arvaukseni on, että kierrosmäärä ei ole kuin alle 10.000 kierrosta per 18r = 1,4 milj. kierrosta/v, mikä osoittaisi, että kentätä keskimäärin ovat vajaakäytössä. Voin olla tässä spekuloinnissani (taas) väärässä ja korjatkaa, jos jollain on tiedossa faktoja kierrosmääristä (ja linkki, kiitos).
Pappa Tykki kirjoitti: (12.1.2012 8:52:20)
AAH kirjoitti: (12.1.2012 8:40:44)
Taskupaikka on, nahkavaatteita lukuunottamatta, yleensä kankaasta pykätty, joten arvelen kotikunnan olevan Kangasala.AAH taitaa harrastaa piilosanoja ja muistaakseni pitää kotiseuraa sillä paikkakunnalla, jossa lapsena tennistä pelasin ja jonka nimi löytyi joka toisen suomalaisen taskusta.
Sehän on se AIKON NIPOLE!
Ballmarker kirjoitti: (12.1.2012 11:23:53)
Sehän on se AIKON NIPOLE!Konia saa nyt kaino Ballmarker onkia!
Poodri Hoo kirjoitti: (12.1.2012 9:31:04)
Jooseppi kirjoitti: (11.1.2012 21:59:00)
pakko todeta tuohon että niinpä, mutta kun suomessa on vallalla se (käsittämätön ja virheellinen) uskomus että meillä kentät ovat niin maan perusteellisen tyhjiä että se tyhjyys on tehnyt osakkeista arvittomia 🙂 ja ainoa tapa saada kenttien osakkeiden arvo nousemaan on.. koettaa houkutella lisää gf pelaajia alle omakustanne hinnan?Alle omakustannehintaan myyminen on hölmöä. Mikä on omakustannehinta? Täällä on monesti todistettu, että kentät eivät muka tarvitse GF tuloja. Oletetaan, että tämä pitää paikkansa, niin eikö omakustannehinta ole se, minkä keskimääräinen osakas maksaa vuotuisesta pelioikeudestaan. Keskimääräinen kierrosmäärä lienee 25 tai 20, jotka yleensä pelilippujen määrä, minkä voi valita. Omakustannehinta tämän perusteella olisi 650€ vastikkeella 26-32,5 euroa/kierros. Tuohon voi vielä lisätä sijoitetun pääomakulun esim. 5%, niin tulee huomioitua rahan sitoutuminen harrastukseen.
jeps juuri tuolla logiikalla pidetään huoli siitä ettei suomen markkinoille mahdu aitoja P&P kenttiä jotka olisivat elinkelpoisia ilman erilaisia tukia ja kikkailuja useiden tuhansien jäsenten seuroilla esim 5000 jäsentä / 18 reikää.
lyhyesti omakustannehinnan pitää kattaa ainakin seuraavat seikat
a) ylläpitokustannukset
b) kentäinvestointi kohtuullisella takaisinmaksuajalla esim 10 -15 v.sitten jos jalutaan että se on järkevää bussinesta tarvitaan lisäksi:
c) riittävä tuotto pääomalle vs. muut vaihtoehtoiset sijoitusinstrumentit onko esittämäsi 5% sellainen.. hiinä ja hiinä… kun oleellisesti pienemällä riskilläkin saisi tälläkin hetkellä hieman parempaa tuottoaPutti-Possu kirjoitti: (12.1.2012 11:20:19)
Tuo 140.000 pelaajaa per 140 kenttää (18r) = 1.000 pelaajaa/18r on toki hyvä tieto, mutta vielä parempi olisi, jos tietäisi, montako kierrosta Suomessa pelataan per 18r. Veikkaampa että tuo luku on varsin alhainen, mikä voi olla syynä sille, ettei kierrosmäärää julkisteta. Oma arvaukseni on, että kierrosmäärä ei ole kuin alle 10.000 kierrosta per 18r = 1,4 milj. kierrosta/v, mikä osoittaisi, että kentätä keskimäärin ovat vajaakäytössä. Voin olla tässä spekuloinnissani (taas) väärässä ja korjatkaa, jos jollain on tiedossa faktoja kierrosmääristä (ja linkki, kiitos).
putti sitten jaksaa..
todllisuudessa nuo luvut joista itse olen tietoinen koskien vajaata kymmentä pk seudun kenttää liikkuvat haarukassa 25 000 -38 000/ 18 reikää
…niin ja tuo ei ole arvaus vaan ihan noiden kenttien toimintakertomuksista poimittua tosin koskien vuotta 2010 -
JulkaisijaArtikkelit