-
JulkaisijaArtikkelit
-
Oma tasoitus ei muuttunut. Kenttätiedoissa todetaan toimiston olevan suljettu ja kenttä pallorännissä pelioikeudenhaltijoille.
Edit: tuskin kuitenkaan kerkeen vkl pelaamaan.
k. kirjoitti: (24.1.2013 20:00:24)
Pelaajan tarkka tasoitus on arvo tasoituslukujonosta[+11.0, +10.9, 10.8, …, +0.1, 0.0, 0,1, 0,2 … 35,9, 36.0]
Pelaajan tarkkaa tasoitusta vastaa annetulla kentällä pelitasoitus, joka on arvo pelitasoituslukujonosta
[+7, +6, +5, … +1, 0, 1, 2, …, 36, 37, 38, …, 57]
Kun näillä tasoituksilla haluaa tehdä laskuja, kutakin tasoituslukua vastaa arvo kokonaislukuosajonosta
[-7, -6, -5, … -1, 0, 1, 2, …, 36, 37, 38, …, 57]
Noinhan se varmaankin menee. Silti kiinnostaisi tietää olisiko järjestelmä jotenkin oleellisesti hankalampi hahmottaa tai muuten huonompi, jos se menisikin näin:
Pelaajan tarkka tasoitus on arvo tasoituslukujonosta
[-11.0, -10.9, -10.8, …, -0.1, 0.0, 0,1, 0,2 … 35,9, 36.0]
Pelaajan tarkkaa tasoitusta vastaa annetulla kentällä pelitasoitus, joka on arvo pelitasoituslukujonosta
[-7, -6, -5, … -1, 0, 1, 2, …, 36, 37, 38, …, 57]
Kun näillä tasoituksilla haluaa tehdä laskuja, kutakin tasoituslukua vastaa arvo kokonaislukuosajonosta
[-7, -6, -5, … -1, 0, 1, 2, …, 36, 37, 38, …, 57]
Ehkä eniten kuitenkin ihmetyttää, miten helposti löytyy aina iso joukko ymmärtäjiä tyhmillekin ratkaisuille, kunhan ne vain on tehnyt joku arvovaltainen taho riittävän kauan aikaa sitten.
Voi muuten tulla mielenkiintoinen keskustelu vielä kävätkesän mittaan, kun aika monella nousee tasoitus merkittävästi.
Esimerkiksi yhdellä tutullani kävi siten, että
– oli pelannut viimeisen 8 kierroksen aikana pari hyvää kierrosta ja 6 tosi huonoa (n. 20 pist)
– tasoitus oli laskenut alentavilla kierroksilla sunnilleen saman verran, kun huonot vaikuttuvat vain 0,1 per kierros
– Nyt vuositarkastus laski mediaanin, jolloin tasoitus nousi KAHDELLAYllätyksyskorotuksia tulee siten sellaisille pelaajille, joilla tulokset vaihtelevat merkittävästi (eli välillä 40p ja liian usein 20p). Niillä, jotka takovat aina bufferiin, tasoitus pysyy ennallaan niin kauden aikana kuin vuositarkastuksessakin.
Ensi kesänä on klubikisoissa ennakoitavissa tilanne, jossa nämä vaihtelevien tulosten pelaajista pokkaa palkinnot, jos siis aikaisemmin on käynyt näin, niin nyt vielä enemmän. Mielenkiintoista nähdä, käykö tämä ennustukseni toteen.
Kyllä käy… Uskoisin näin;)
Putti-Possu kirjoitti: (25.1.2013 13:01:40)
Esimerkiksi yhdellä tutullani kävi siten, että
– oli pelannut viimeisen 8 kierroksen aikana pari hyvää kierrosta ja 6 tosi huonoa (n. 20 pist)
– tasoitus oli laskenut alentavilla kierroksilla sunnilleen saman verran, kun huonot vaikuttuvat vain 0,1 per kierros
– Nyt vuositarkastus laski mediaanin, jolloin tasoitus nousi KAHDELLAYllätyksyskorotuksia tulee siten sellaisille pelaajille, joilla tulokset vaihtelevat merkittävästi (eli välillä 40p ja liian usein 20p). Niillä, jotka takovat aina bufferiin, tasoitus pysyy ennallaan niin kauden aikana kuin vuositarkastuksessakin.
Oliko tuttusi pelannut ainoastaan nuo kahdeksan kierrosta kauden aikana?
Täytyy sanoa, että 20 pistettä toistuvasti tarkoittaa sitä, että pelaajan tasoitus on selvästi liian alhainen, olkoonkin että satunnaisesti tulee yli 36 pinnaa.
Putti-Possu kirjoitti: (25.1.2013 13:01:40)
Ensi kesänä on klubikisoissa ennakoitavissa tilanne, jossa nämä vaihtelevien tulosten pelaajista pokkaa palkinnot, jos siis aikaisemmin on käynyt näin, niin nyt vielä enemmän. Mielenkiintoista nähdä, käykö tämä ennustukseni toteen.Enpä usko. Näitä kuvailemiasi mysteeripelaajia (muuten jatkuvasti 20 pinnaa, mutta aina välillä 40 pinnaa) lienee todella harvassa.
Ylemmissä tarsoitusryhmissä sallitaan 9 reiän tulos.
Mitenköhän tämä AHR kuittaa ne?
Bogikone kirjoitti: (25.1.2013 19:08:47)
Ylemmissä tarsoitusryhmissä sallitaan 9 reiän tulos.
Mitenköhän tämä AHR kuittaa ne?
Liitto ei ole tiettvästi rajoittanut EDS:n tasoituskelpoisuutta.
Kysytkö nyt sääntö- ja tasoitustoimikunnan tehtävien ulkoistamisesta Golfboxille tai Nexgolfillle?
9 reiän tulokseen lisätään 18 pistettä ja näin saadaan 18 reiän tulos.
Bogikone kirjoitti: (25.1.2013 19:08:47)
Ylemmissä tarsoitusryhmissä sallitaan 9 reiän tulos.
Mitenköhän tämä AHR kuittaa ne?
Kaiketi aivan tasoitusmääräysten mukaisesti. Pelaajan pistebogitulos on yhdeksän reiän pistemäärä + 18 pistettä.
KL kirjoitti: (25.1.2013 18:42:46)
Oliko tuttusi pelannut ainoastaan nuo kahdeksan kierrosta kauden aikana?
Ainoastaan kahdeksaa viimeistä käytetään AHR-laskentaan, vai käytetäänkö enempää? Eli niillä muilla ei kait ole merkitystä (paitsi tietysti tasoituksen alkuperäisessä määräytymisessä).
KL kirjoitti: (25.1.2013 18:42:46)
Enpä usko. Näitä kuvailemiasi mysteeripelaajia (muuten jatkuvasti 20 pinnaa, mutta aina välillä 40 pinnaa) lienee todella harvassa.
Todelle todella yleistä taoitusryhmissä hcp yli 20. Tyypillinen kommentti klubikisan voittajalta: ’tänään peli vaan kulki, vaikka vielä viime viikolla tuskin sain 20 pistettä’
Putti-Possu kirjoitti: (25.1.2013 21:33:28)
KL kirjoitti: (25.1.2013 18:42:46)
Enpä usko. Näitä kuvailemiasi mysteeripelaajia (muuten jatkuvasti 20 pinnaa, mutta aina välillä 40 pinnaa) lienee todella harvassa.
Todelle todella yleistä taoitusryhmissä hcp yli 20. Tyypillinen kommentti klubikisan voittajalta: ’tänään peli vaan kulki, vaikka vielä viime viikolla tuskin sain 20 pistettä’
Kuinka moni laittaa lekkeriksi kun kierros on mennyt jossain välissä heikosti eikä ole mahdollisuuksia lopun mennessä hyvin kuin jonnekin bufferin alareunaan. Tämänkin takia tulee näistä suuria heittoja. Nämä lekkeriksi heitettyjen kierrosten takia saattaa tuo mediaani olla yllättävänkin alhaalla.
Q8 kirjoitti: (25.1.2013 21:12:46)
KL kirjoitti: (25.1.2013 18:42:46)
Oliko tuttusi pelannut ainoastaan nuo kahdeksan kierrosta kauden aikana?
Ainoastaan kahdeksaa viimeistä käytetään AHR-laskentaan, vai käytetäänkö enempää? Eli niillä muilla ei kait ole merkitystä (paitsi tietysti tasoituksen alkuperäisessä määräytymisessä).
Kaikki kauden aikana pelatut luonnollisesti sisällytetään laskentaan. Miten muuten kauden tuloksista voidaan saada mediaani?
KL kirjoitti: (25.1.2013 20:56:50)
Bogikone kirjoitti: (25.1.2013 19:08:47)
Ylemmissä tarsoitusryhmissä sallitaan 9 reiän tulos.
Mitenköhän tämä AHR kuittaa ne?
Kaiketi aivan tasoitusmääräysten mukaisesti. Pelaajan pistebogitulos on yhdeksän reiän pistemäärä + 18 pistettä.
Ongelma tässä taitaa olla, että NexG ei osannut konvertoida tuota 18 reiän tulokseksi mediaania laskettaessa. Tämä oli alkuviikon ongelma ja toivottavasti jo korjattu…
KL kirjoitti: (25.1.2013 20:56:50)
Bogikone kirjoitti: (25.1.2013 19:08:47)
Ylemmissä tarsoitusryhmissä sallitaan 9 reiän tulos.
Mitenköhän tämä AHR kuittaa ne?
Kaiketi aivan tasoitusmääräysten mukaisesti. Pelaajan pistebogitulos on yhdeksän reiän pistemäärä + 18 pistettä.
Muistelen, että 9-reikäisenä pelatun bogipistemäärän bufferit poikkeaisi täyden kierroksen bufferista.
KL kirjoitti: (25.1.2013 22:04:45)
Kaikki kauden aikana pelatut luonnollisesti sisällytetään laskentaan. Miten muuten kauden tuloksista voidaan saada mediaani?Näinhän se EGA:n ohjeissa sanotaan, mutta jostain syystä suomenkielisissä teksteissä puhutaan vain kahdeksasta tai vähemmästä. Näin myös ’Kahdeksaa (8) tasoitustulosta (jos tarpeen, myös edellisen vuoden) käyttäen voidaan pelaajan suorituksia analysoida ja täten tasoitustasi voidaan säätää ylös- tai alaspäin tai jättää sellaiseksi.’
joejoker kirjoitti: (25.1.2013 21:47:01)
Kuinka moni laittaa lekkeriksi kun kierros on mennyt jossain välissä heikosti eikä ole mahdollisuuksia lopun mennessä hyvin kuin jonnekin bufferin alareunaan. Tämänkin takia tulee näistä suuria heittoja. Nämä lekkeriksi heitettyjen kierrosten takia saattaa tuo mediaani olla yllättävänkin alhaalla.
Tässä tuttuni tapausessa oli kyseessä aika tyypillinen tilanne. Vuonna 2012 hän oli jättänyt 5 korttia pari klubikisaa ja muutama harkkakierros- sen vuoksi, että aktiivinen tasoitus pysyi voimassa. Kun järjestelmä ottaa 8 viimeistä kierrosta, mukaan tuli syksyn 2011 Everybody ja Kinkkukisa, jotka pelattiin talvihanskat käsissä sateisissa keleissä – ja tulokset sen mukaisia. Myös alkukaudesta 2012 oli etenkin lähipeli ’hakusessa’ ja griinitkin talvikunnossa. Sen johdosta alkukaudesta tuli 3 tosi huonoa kierrosta. Sitten kesällä peli asettui uomiinsa ja tuli pari 36 pisteen kierrosta ja yksi 40 pisteen kierros.
Tasoitusta laskettaessa tuo 40 pisteen kierros kompensoi nuo huonot kierrokset ja tasoitus pysyi suunnilleen samassa. Sen sijaan mediaani oli huono ja tasoitus nousi kahdella.
Q8 kirjoitti: (26.1.2013 9:02:12)
KL kirjoitti: (25.1.2013 22:04:45)
Kaikki kauden aikana pelatut luonnollisesti sisällytetään laskentaan. Miten muuten kauden tuloksista voidaan saada mediaani?Näinhän se EGA:n ohjeissa sanotaan, mutta jostain syystä suomenkielisissä teksteissä puhutaan vain kahdeksasta tai vähemmästä. Näin myös ’Kahdeksaa (8) tasoitustulosta (jos tarpeen, myös edellisen vuoden) käyttäen voidaan pelaajan suorituksia analysoida ja täten tasoitustasi voidaan säätää ylös- tai alaspäin tai jättää sellaiseksi.’
Jep, my bad, sana ’vähintään’ on tippunut pois, mutta nyt jo lisätty…
Mulla oli vähän useempi, kuin 8 korttia viime kesältä, kaikki nostavia. Pitäis saada tarkistettua mediaani, kun hänmästyttää, ettei AHR muuttanut tilannetta suuntaan tai toiseen. Tasoituskierrokset näkyy NexG:ssä, mutta ei saavutettua CBA-korjattua pistemäärää niissä tapauksissa, joissa kilpailu on käyty toista järjestelmää käyttävällä systeemillä. Tai sitten en vaan osaa käyttää systeemiä.
Tämä tasoituksen vuositarkistus on erittäin huonosti toteutettu. Tarkastellaanpa kahta kuviteltua esimerkkitapausta vaikka tas. ryhmästä 2:
Pelaaja A jättää kahdeksan korttia kauden aikana ja jokaisella kerralla pelaa 36 pistettä. Eli pelaajan A tasoitus on niin kohdallaan kuin ylipäätään voi olla. Pelaaja B pelaa jokaisella kahdeksalla kierroksellaan 31 pistettä eli pelaajan B tasoitus on 5 lyönnin verran liian alhainen.
Tasoitusryhmä 2:n Odotusarvo on juurikin tuo 31 pistettä joka tarkoittaa sitä että pelaajan A tasoitus laskee 2,0 ja pelaajan B tasoitus pysyy samana. Tästä on aika helppoa päätellä että vuoden päästä tämä Odotusarvo tulee olemaan alhaisempi kuin tuo 31 pistettä koska tasoitusryhmässä tulee olemaan vielä enemmän pelaajia jotka pelaavat liian alhaisella tasoituksella ja jos sama järjestelmä vakiintuu käytännöksi mennään tasoituksien muutosten suhteen täysin väärään suuntaan. Kohdallaan olevat tasoitukset laskevat ja liian alhaiset tasoitukset eivät nouse kohti todenmukaista tasoa.
Tasoitusjärjestelmä muutenkin on ryhmä 2:sta ylöspäin helpommin tasoitusta laskeva kuin nostava johtuen kertoimista, ’pistebogeysarja’ 35-37-35-37 jne laskee tasoitusta jo ihan itsestään hieman, lisäksi vielä CBA järjestelmä kilpailuissa on myös laskevaa sorttia ja jos/kun pelaajien tasoitukset ovat liian alhaiset iskee CBA kilpailutuloksiin vielä rajummin.
[
ByronNelson kirjoitti: (26.1.2013 13:10:39)
Pelaaja A jättää kahdeksan korttia kauden aikana ja jokaisella kerralla pelaa 36 pistettä. Eli pelaajan A tasoitus on niin kohdallaan kuin ylipäätään voi olla. Pelaaja B pelaa jokaisella kahdeksalla kierroksellaan 31 pistettä eli pelaajan B tasoitus on 5 lyönnin verran liian alhainen.Tämä kertoo nyt hyvin, että suurin osa meistä ei ymmärrä mitä tasoitus kuvaa.
Jos pelaaja on tasoitusryhmässä 1, on hänen odotusarvonsa 33 pistettä kierrokselta, jos hän sen pelaa, pelaa hän omaan tasoitukseensa nähden juuri oikealla tasolla, sama ryhmässä 2 jos hän pelaa nuo 31 pistettä.
Tasoitus kertoo pelaajan potentiaalista pelata hyvänä päivänä hyvissä olosuhteissa, hyvällä pelillä (ja ehkä hyvällä tuurillakin) omaan tasoitukseensa eli saada 36 pistettä. Tämä EASS pisteiden oleminen alle 36 pistettä johtuu siitä, että kerroin tasoituksen laskussa on suurempi kuin nousussa pl, tasoitsusryhmä 1.Ihan tosissasi väität että tasoituksella 5 pelaavan kaverin pitää pelata 10 lyöntiä yli parin jotta hänen tasoituksensa on juuri oikealla tasolla?
ByronNelson kirjoitti: (26.1.2013 14:37:10)
Ihan tosissasi väität että tasoituksella 5 pelaavan kaverin pitää pelata 10 lyöntiä yli parin jotta hänen tasoituksensa on juuri oikealla tasolla?Huomaa: keskimäärin
Kyllä, noin se menee. Tuo 31 pistettä on varsin suuren pelaajajoukon keskiarvo, joten siitä on nopeasti vedettävissä johtopäätös, että tasoitusryhmän 2 pelaajan tasoitus on kohdallaan, kun hänen keskimääräinen tuloksensa on 10 yli parin.
Huomaa kuitenkin, että tasoitusryhmässä 2 pelaa pelaajia tasoituksella 5 ja tasoituksella 10. Kukaan ei väitä, että vitosen kaveri pelaisi keskimäärin yhtä hyvin/huonosti kuin kympin kaveri. Tasoitusjärjestelmä kuitenkin käsittelee ryhmän sisällä pelaavia pelaajia samalla tavoin, mikään muu ei olisi mahdollistakaan.
ByronNelson kirjoitti: (26.1.2013 14:37:10)
Ihan tosissasi väität että tasoituksella 5 pelaavan kaverin pitää pelata 10 lyöntiä yli parin jotta hänen tasoituksensa on juuri oikealla tasolla?Ei kun leikilläni,
tuo 31 pistettä on keskimäärin 2-ryhmän oletettu pistearvo. Jos katsotaan mitä EGA suosittelee, niin 2-ryhmän alapää pelaa 32.5 pistettä ja yläpää 32. Pohjoismaissa he pelaavat keskimäärin 31 pistettä, miksi nämä kaksi ryhmää on yhdistetty, 100% varmaa vastausta en voi antaa, kun en ole ollut niitä laskemassa, mutta todennäköisesti yla- ja alapään pelaamien pistemäärien oletusarvo on niin lähellä toisiaan, että miitä ei kannata erottaa. EGA voisi tietenkin laittaa tavoitepistemäärät jokaiselle desimaalille, mutta sehän vasta hullua olisi, jos tämä nyt hullummaksi voisi vielä muuttua. Pitää myös muistaa, että tuo tavoitepistemäärä katsotaan vuoden viimeisestä tasoituksesta, joten esim. kaverin, joka on painanut koko kauden 2 ryhmän alapäässä saa kauden viimeisellä kisakierroksella laskettua tasoituksensa 4.4 ja siten hänelle käytetään EASS-arvoa 33 eikä 31.
Se, onko nämä CSA, CBA, SSS, CSS, AHR, Slope, CR asiat hyviä keksintöjä vai eivät, on jokaisen henkilökohtainen asia. Minullakin on osasta noista eri mielipide työn ja henkilökohtaisen katsontakannan kannalta katsottuna.
Moni kentällä työskentelevä on viime päivinä sanonut, kun heille on AHR:n perimmäisen tarkoituksen kertonut, että tämä jo vuosia pakollisena ollut tarkastus olisi pitänyt tehdä joka vuosi.
Osaa tämä asia tietenkin ärsyttää, mutta osa on ottanut sen hyvin vastaan, en minäkään haluaisi veroja maksaa, mutta pakko se vaan on.
Hymyä huuleen 😉
PS. Tuttavapariskuntani kertoi muuttaneet Hyvinkäällä Monacoon ei Sveitsiin, kerrostaloon jossa asuu 20 eri kansalaisuutta omaavaa ihmistä ja kukaan ei maksa veroja. -
JulkaisijaArtikkelit