-
JulkaisijaArtikkelit
-
monttukone kirjoitti: (2.10.2012 7:42:23)
Kun ilta pimenee, niin Ulla aktvoituu aina aiemmin ja aiemmin. Kesällä meni yli puolen yön, nyt riittävä rohkeus on kerätty jo ennen iltauutisia.Tästähän on jo olemassa tilastot (uusimmat puuttuun tästä)
Klo aloituksien määrä
9-10 1
18-19 2
19-20 4
20-21 6
21-22 18
22-23 10
23-24 26
24-01 26
01-02 9
02.03 4Voisko ton saada ristiintaulukointina viestinaloituskuukauden kanssa. Vois piirrellä vekkuleita kuvaajia…
ts kirjoitti: (2.10.2012 6:36:37)
Cantona kirjoitti: (1.10.2012 23:19:54)
KL kirjoitti: (1.10.2012 23:10:46)
Cantona kirjoitti: (1.10.2012 23:03:13)
Myös osasta perintöä voi luopua…Kerro toki lisää!
Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, vaan perillisen on aina mahdollista luopua perinnöstä joko kokonaan tai osittain noudattamalla lain muotomääräyksiä. Mikäli perillinen luopuu perinnöstä osittain, on huomioitava, että vakiintuneessa oikeus- ja verotuskäytännössä osittainen luopuminen katsotaan verovelkasuhteen synnyttäväksi määräämistoimeksi.
Laittaisitko ihan yleissivistyksen nostamiseksi jonkun linkin jossa kerrotaan mahdollisuudesta osittaiseen luopumiseen. Kaikki itse löytämäni vaativat ehdotonta ja täydellistä luopumista, joka myös tuntuu velkojien suhteen järkevältä ja loogiselta mallilta.
Tässä eräs case Osittainen luopuminen
Huomioithan, että linkittämässäni esimerkissä on nyt kyse osittaisessa testamentista luopumisessa, jossa ei synny edes verovelkasuhdetta, mutta tapaus näyttää toteen että myös perinnöstä luopuminen osittain on mahdollinen.
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:19:14)
Tässä eräs case Osittainen luopuminen
Huomioithan, että linkittämässäni esimerkissä on nyt kyse osittaisessa testamentista luopumisessa, jossa ei synny edes verovelkasuhdetta, mutta tapaus näyttää toteen että myös perinnöstä luopuminen osittain on mahdollinen.
Vielä et kyllä pystynyt tuolla vakuuttamaan ja tuotakin on väännetty KHO:ssa asti, vaikka kysymys ei ole edes varsinaisesti osittaisesta luopumisesta vaan sen jakamisesta käyttöoikeuteen ja omaisuudeksi.
Vielä sanovat kaikki muut lähteet, että osittainen luopuminen on tehoton.
Menee varsin kauas toki golfkeskustelusta, mutta kaipa tällaisella palstalla joutaa yleissivistäväkin ja edes hieman aihetta liippaava rooli olemaan..
Eli lähestyn asiaa itse vastuukysymyksen, en perintöveron kautta. Otetaan esimerkki, että perinnönjättäjä jättäisi perintönä ainoalle perilliselleen arvokkaan maa-alueen rakennuksineen ja toisen, törkeässä kunnossa olevan kustannuksia aiheuttavan tilan, jonka siivoamiseen jo kuluisi euroja sen arvoa enemmän. Minun oikeustajuuni ei mahdu, että perinnönsaaja voisi tuossa tilanteessa poimia rusinat pullasta, vaan voi joko ottaa perinnön kokonaan vastaan (kuten myös velkaisessa pesässä) ja joutua siitä vastaamaan, tai sitten kieltäytyä koko perinnöstä. Olisi täysin käsittämätön tilanne, että tuo arvoton maa-alue jäisi sen kuuluisan ’jonkun’ vastuulle tällaisessa tilanteessa.
Jos tuollaisen järjestelyn onnistumisesta löydät casen, olen todella kiinnostunut näkemään perustelut.
ts kirjoitti: (2.10.2012 9:40:16)
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:19:14)
Tässä eräs case Osittainen luopuminen
Huomioithan, että linkittämässäni esimerkissä on nyt kyse osittaisessa testamentista luopumisessa, jossa ei synny edes verovelkasuhdetta, mutta tapaus näyttää toteen että myös perinnöstä luopuminen osittain on mahdollinen.
Vielä et kyllä pystynyt tuolla vakuuttamaan ja tuotakin on väännetty KHO:ssa asti, vaikka kysymys ei ole edes varsinaisesti osittaisesta luopumisesta vaan sen jakamisesta käyttöoikeuteen ja omaisuudeksi.
Vielä sanovat kaikki muut lähteet, että osittainen luopuminen on tehoton.
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:54:12)
ts kirjoitti: (2.10.2012 9:40:16)
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:19:14)
Tässä eräs case Osittainen luopuminen
Huomioithan, että linkittämässäni esimerkissä on nyt kyse osittaisessa testamentista luopumisessa, jossa ei synny edes verovelkasuhdetta, mutta tapaus näyttää toteen että myös perinnöstä luopuminen osittain on mahdollinen.
Vielä et kyllä pystynyt tuolla vakuuttamaan ja tuotakin on väännetty KHO:ssa asti, vaikka kysymys ei ole edes varsinaisesti osittaisesta luopumisesta vaan sen jakamisesta käyttöoikeuteen ja omaisuudeksi.
Vielä sanovat kaikki muut lähteet, että osittainen luopuminen on tehoton.
Tuotakin käsitellään vain perintöveron määräämisen kannalta, ei vastuukysymyksenä. Olennaista lienee tuo lain muotoseikkojen mukaan, jotka sitten täsmentävät asian.
ts kirjoitti: (2.10.2012 9:58:50)
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:54:12)
ts kirjoitti: (2.10.2012 9:40:16)
Cantona kirjoitti: (2.10.2012 9:19:14)
Tässä eräs case Osittainen luopuminen
Huomioithan, että linkittämässäni esimerkissä on nyt kyse osittaisessa testamentista luopumisessa, jossa ei synny edes verovelkasuhdetta, mutta tapaus näyttää toteen että myös perinnöstä luopuminen osittain on mahdollinen.
Vielä et kyllä pystynyt tuolla vakuuttamaan ja tuotakin on väännetty KHO:ssa asti, vaikka kysymys ei ole edes varsinaisesti osittaisesta luopumisesta vaan sen jakamisesta käyttöoikeuteen ja omaisuudeksi.
Vielä sanovat kaikki muut lähteet, että osittainen luopuminen on tehoton.
Tuotakin käsitellään vain perintöveron määräämisen kannalta, ei vastuukysymyksenä. Olennaista lienee tuo lain muotoseikkojen mukaan, jotka sitten täsmentävät asian.
Alunperin sanoit että perinnöstä ei ole mahdollista luopua vain osittain. Tämän takia olen esittänyt tapauksia joissa todistetaan, että myös osasta luopuminen on mahdollista. Joudun tekemään nyt töitä tässä hetken aikaa, mutta palaan illalla tapaukseen.
Kumpikin sinällään oikeassa. Osittainen luopuminen on mahdollista, mutta luopuminen on murto-osaista eikä ns. esinekohtaista. Luopuja ei saa ryhtyä pesään eli hän ei saa disponoida luopumisensa kohdetta sinällään lainkaan.
Näin ollen ei voi kieltäytyä ottamasta golfosaketta vastaan samalla kun vastaanotttaa muun perinnön.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että jos osakkeen arvostaa peruskirjassa nollaan tai jopa negatiiviseksi, niin mitäs sitten. Voisiko tällöin esimerkiksi hakea osakkeen kuolettamista?
Ällikkämies kirjoitti: (2.10.2012 11:35:06)
Kumpikin sinällään oikeassa. Osittainen luopuminen on mahdollista, mutta luopuminen on murto-osaista eikä ns. esinekohtaista. Luopuja ei saa ryhtyä pesään eli hän ei saa disponoida luopumisensa kohdetta sinällään lainkaan.Näin ollen ei voi kieltäytyä ottamasta golfosaketta vastaan samalla kun vastaanotttaa muun perinnön.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että jos osakkeen arvostaa peruskirjassa nollaan tai jopa negatiiviseksi, niin mitäs sitten. Voisiko tällöin esimerkiksi hakea osakkeen kuolettamista?
Juuri näin sen itsekin olen tulkiut, eli valinnan paikkaa ei ole sen suhteen mitä perinnöstä ottaa ja mitä ei. Osasta sen arvoa voi toki luopua ja siirtää sen jollekin muulle.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (1.10.2012 20:29:40)
Lienee selvää, että näitä ei kannata vastaanottaa.Mitä tapahtuu tulevaisuudessa nykyisille 49-51 osakkeille? Jatkuuko sukupolvi pojalta toiselle, ja jos jatkuu niin kuinka kauan ja miksi?
Tarkoittaisikohan tuo 49-51 osakkaiden ikää? Ulla kai meinaa että tuon ikäiset kupsahtaa kohta?
EFC kirjoitti: (2.10.2012 16:27:06)
Ulla Heikkinen kirjoitti: (1.10.2012 20:29:40)
Lienee selvää, että näitä ei kannata vastaanottaa.Mitä tapahtuu tulevaisuudessa nykyisille 49-51 osakkeille? Jatkuuko sukupolvi pojalta toiselle, ja jos jatkuu niin kuinka kauan ja miksi?
Tarkoittaisikohan tuo 49-51 osakkaiden ikää? Ulla kai meinaa että tuon ikäiset kupsahtaa kohta?
Tai kenties niiden ostovuotta? Ullan suhteen mitään (järjetöntäkään) teoriaa ei voi sivuuttaa.
Voisikos ajatella lahjoitusta jollekin? Esim valtiolle;-)
/I]
kuukkeli kirjoitti: (2.10.2012 18:53:10)
Voisikos ajatella lahjoitusta jollekin? Esim valtiolle;-)Tuossa voisi olla bisnesideaa laajentaa tuoteperhetteä kuittikauppiaille ja osakeyhtiöiden bulvaaneille. Tai muille toimijoille. MCgolfosakeenkeleiidenluo Oy voisi olla kova sana, kysyntää varmasti olisi tuollaiselle toimijalle. Sopivaa kompensaatiota vastaan yhtiö ottaisi osakkeita vastaan ja sitten olisi kiva nähdä, kun toimari lähtee perimään vastiketta kerhotalolta.
Ja tuo perikunnan ikuinen velkavankeus näyttää olevan juridisesti selvä juttu. Paljon pitää tulla kehitystä osakemarkkinoilla, että osakkeen uskaltaa ei-elämäntapagolfari nykymaailmassa ostaa.
Lähde: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/3005
’ Perikunta pulassa
Golfari pääsee tietenkin eroon maksuista sinä päivänä, kun pääsee eroon muistakin murheistaan. Mutta tilanteeseen liittyy hyvin erikoinen piirre.
Perikunnalla voi tulla yllätyksenä, että ei osake eikä golfosakkeeseen liittyvät maksuvelvoitteet katoa mihinkään golfarin kuollessa. Tilanne voi olla dramattinen, jos osake on luokkaa ”ongelmajäte” eli kukaan ei halua sitä edes lahjaksi.Perillisen ei ole pakko ottaa vastaan ei-toivottua golf-osaketta. Mutta jos osake jää pesään eikä sitä saada myytyä, osake voi ajan kuluessa imeä koko pesän tyhjäksi. Nimittäin perillisellä on velvollisuus palauttaa perimiään rahoja esimerkiksi golfosakkeen tulevien vastikemaksujen maksamiseksi.
-Sitten kun velkoja lähtee perimään sitä kuolinpesästä, se toteaa, että pesä näyttää tyhjältä, seuraava askel on, että se selvittää, onko pesästä lähtenyt omaisuutta maailmalle, kuvaa tilannetta siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta.
– Ja kun se toteaa, että perillinen on vienyt rahat, se kääntyy perillisen puoleen, se sanoo, että poika, toimita tilille tarvittava määrä rahaa, että päästään näistä veloista, sanoo Kangas.
Rahaa ei tavanomaisesti kuitenkaan tarvitse palauttaa kuin korkeintaan se summa, mikä pesästä on saatu. Mutta tarpeeksi pitkän ajan kuluessa jäteosakkeen vastikkeisiin voi palaa joka ikinen perintösentti![
Tällaiset keskustelunavaukset ja myös vastaukset heikentävät entisestään golfosakkeiden arvostusta. Voi vain arvailla keskustelijoiden motiiveja. Uskoisin, että suurimmalla osalla osakkeita on positiivinen arvo – eli osakkeelle löytyy ottaja sopivalla hinnalla.
En kuitenkaan usko, että Suomen oikeusjärjestelmässä olisi porsaanreikä, jonka avulla on luotu uusi muoto turpeeseen sidotusta orjuudesta. Koska en ole oikeusoppinut, toivoisin tämän palstan besserwissereiltä kommentteja seuraaviin tilanteisiin.
Omistan yhtiöstä A osakkeen, jonka kaikki maksut ja velvoitteet on maksettu vuoden 2012 loppuun saakka.
A)Ilmoitan osakeyhtiön toimitusjohtajalle, että tästä hetkestä lähtien en enää omista osaketta kyseisestä yhtiöstä ja pyydän nimeni poistettavaksi osakasluettelosta. Mihin oikeusnormiin tai lakiin perustuen ko. yhtiö voi lähettää minulle laskun vuoden 2013 vastikkeesta? Mihin oikeusnormiin perustuen minulla on velvollisuus selvittää yhtiölle, mitä osakkeelle on tapahtunut? Onko osakkeenomistajan kompetenssi jotenkin rajoitettu?
B) Laadin lahjakirjan, jossa lahjoitan osakkeen osakeyhtiölle. Voiko osakeyhtiö tämän jälkeen olettaa, että minä maksan edelleen vuoden 2013 vastiketta? Mitä tekee ulosottoviranomainen, kun näytän ko. dokumentin, jonka mukaan en enää ole osakkeen omistaja? Lähteekö osakeyhtiö haastamaan minut käräjille sillä perusteella, että eivät halua ottaa vastaan arvotonta omaisuutta?
C) Lahjoitan kadulla tapaamalleni romanialaissyntyiselle naishenkilölle 20 euroa ja golfosakkeen. Golfosakkeeseen teen siirtomerkinnän haltijalle. En laadi asiasta mitään paperia enkä kysy luovutuksensaajan nimeä tai osoitetta. Miksi tämä ei olisi pätevä oikeustoimi? Miksi minulla jatkuisi vastikkeen maksuvelvollisuus sen jälkeen kun olen ilmoittanut tapahtumasta yhtiölle?
Toivoisin, että legendat haudan taakse jatkuvasta velkaorjuudesta kuopattaisiin ja alettaisiin keskittyä osakkeiden arvon nostamiseen.
Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai osittain.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (3.10.2012 22:23:44)
Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai osittain.Ei hel***ti… siis onko tää oikee ihminen ja jos on, voiko joku olla oikeesti noin pihalla.
Larus ridibundus kirjoitti: (3.10.2012 12:39:25)
Tällaiset keskustelunavaukset ja myös vastaukset heikentävät entisestään golfosakkeiden arvostusta. Voi vain arvailla keskustelijoiden motiiveja. Uskoisin, että suurimmalla osalla osakkeita on positiivinen arvo – eli osakkeelle löytyy ottaja sopivalla hinnalla.En kuitenkaan usko, että Suomen oikeusjärjestelmässä olisi porsaanreikä, jonka avulla on luotu uusi muoto turpeeseen sidotusta orjuudesta. Koska en ole oikeusoppinut, toivoisin tämän palstan besserwissereiltä kommentteja seuraaviin tilanteisiin.
Omistan yhtiöstä A osakkeen, jonka kaikki maksut ja velvoitteet on maksettu vuoden 2012 loppuun saakka.
A)Ilmoitan osakeyhtiön toimitusjohtajalle, että tästä hetkestä lähtien en enää omista osaketta kyseisestä yhtiöstä ja pyydän nimeni poistettavaksi osakasluettelosta. Mihin oikeusnormiin tai lakiin perustuen ko. yhtiö voi lähettää minulle laskun vuoden 2013 vastikkeesta? Mihin oikeusnormiin perustuen minulla on velvollisuus selvittää yhtiölle, mitä osakkeelle on tapahtunut? Onko osakkeenomistajan kompetenssi jotenkin rajoitettu?
B) Laadin lahjakirjan, jossa lahjoitan osakkeen osakeyhtiölle. Voiko osakeyhtiö tämän jälkeen olettaa, että minä maksan edelleen vuoden 2013 vastiketta? Mitä tekee ulosottoviranomainen, kun näytän ko. dokumentin, jonka mukaan en enää ole osakkeen omistaja? Lähteekö osakeyhtiö haastamaan minut käräjille sillä perusteella, että eivät halua ottaa vastaan arvotonta omaisuutta?
C) Lahjoitan kadulla tapaamalleni romanialaissyntyiselle naishenkilölle 20 euroa ja golfosakkeen. Golfosakkeeseen teen siirtomerkinnän haltijalle. En laadi asiasta mitään paperia enkä kysy luovutuksensaajan nimeä tai osoitetta. Miksi tämä ei olisi pätevä oikeustoimi? Miksi minulla jatkuisi vastikkeen maksuvelvollisuus sen jälkeen kun olen ilmoittanut tapahtumasta yhtiölle?
Toivoisin, että legendat haudan taakse jatkuvasta velkaorjuudesta kuopattaisiin ja alettaisiin keskittyä osakkeiden arvon nostamiseen.
Keskustelun avaukset eivät heikennä golf -osakkeiden arvostusta. Syy on jossain ihan muualla.
Keskustelun avaukset eivät heikennä golf -osakkeiden arvostusta. Syy on jossain ihan muualla.
Voi olla että olen missannut jotain mutta minusta tämä on ensimmäinen looginen postaus Ullalta. Hyvä Ulla.
Nyt rohkeasti eteenpäin samalla polulla.Kiitos. Ei tosin ollut ensimmäinen looginen postaus.
Larus ridibundus kirjoitti: (3.10.2012 12:39:25)
En kuitenkaan usko, että Suomen oikeusjärjestelmässä olisi porsaanreikä, jonka avulla on luotu uusi muoto turpeeseen sidotusta orjuudesta. Koska en ole oikeusoppinut, toivoisin tämän palstan besserwissereiltä kommentteja seuraaviin tilanteisiin.Omistan yhtiöstä A osakkeen, jonka kaikki maksut ja velvoitteet on maksettu vuoden 2012 loppuun saakka.
A)Ilmoitan osakeyhtiön toimitusjohtajalle, että tästä hetkestä lähtien en enää omista osaketta kyseisestä yhtiöstä ja pyydän nimeni poistettavaksi osakasluettelosta. Mihin oikeusnormiin tai lakiin perustuen ko. yhtiö voi lähettää minulle laskun vuoden 2013 vastikkeesta? Mihin oikeusnormiin perustuen minulla on velvollisuus selvittää yhtiölle, mitä osakkeelle on tapahtunut? Onko osakkeenomistajan kompetenssi jotenkin rajoitettu?
B) Laadin lahjakirjan, jossa lahjoitan osakkeen osakeyhtiölle. Voiko osakeyhtiö tämän jälkeen olettaa, että minä maksan edelleen vuoden 2013 vastiketta? Mitä tekee ulosottoviranomainen, kun näytän ko. dokumentin, jonka mukaan en enää ole osakkeen omistaja? Lähteekö osakeyhtiö haastamaan minut käräjille sillä perusteella, että eivät halua ottaa vastaan arvotonta omaisuutta?
C) Lahjoitan kadulla tapaamalleni romanialaissyntyiselle naishenkilölle 20 euroa ja golfosakkeen. Golfosakkeeseen teen siirtomerkinnän haltijalle. En laadi asiasta mitään paperia enkä kysy luovutuksensaajan nimeä tai osoitetta. Miksi tämä ei olisi pätevä oikeustoimi? Miksi minulla jatkuisi vastikkeen maksuvelvollisuus sen jälkeen kun olen ilmoittanut tapahtumasta yhtiölle?
Toivoisin, että legendat haudan taakse jatkuvasta velkaorjuudesta kuopattaisiin ja alettaisiin keskittyä osakkeiden arvon nostamiseen.
Koska oikeusoppineet ovat toistaiseksi olleet hiljaa otan itselleni vapauden arvailla:
Olisikohan asia niin, että Suomen oikeuskäytännössä kaikissa noissa mainituissa tapauksissa myyjällä säilyy toissijainen vastikkeenmaksuvelvollisuus hänen omistamastaan osakkeesta silloin, jos ensisijaista maksajaa (ostajaa, perijää, lahjansaajaa jne.) ei tavoiteta? Tämä velvollisuus säilyy niin kauan kunnes löytyy joku toinen maksaja? Sitten kun sellainen on kerran löytynyt, tämä velvollisuus siirtyy puolestaan hänelle?
Menisikö se näin?
Tämä on hyvä. Ensin haukutaan veneenkeinuttajia, sitten heitetään itse vettä puhemyllyyn kolmella hassulla esimerkillä ja lopuksi todetaan, että nyt suu suppuun, koska velkaorjuuden on pakko olla legendaa.
Kyllä tämän hetkisen parhaan juridisen tiedon mukaan tämä velkaorjuus on totta osakkeilla, joita kukaan ei osta. Ongelmaahan ei ole, jos elävä osakas tai perikunta saa myytyä osakkeen ja ostaja alkaa maksamaan niitä vastikkeita.
En ole tarkoituksella avaamassa vanhaa puhkikaluttua aihetta. Mutta oma osansa negatiivisissa mielikuvissa on, että osakas maksaa äänivaltaisten grynderiosakkeiden tekemät päätökset. Onko mielikuva oikea tai väärä onkin sitten taas toinen juttu.
Larus ridibundus kirjoitti: (3.10.2012 12:39:25)
Tällaiset keskustelunavaukset ja myös vastaukset heikentävät entisestään golfosakkeiden arvostusta. Voi vain arvailla keskustelijoiden motiiveja. Uskoisin, että suurimmalla osalla osakkeita on positiivinen arvo – eli osakkeelle löytyy ottaja sopivalla hinnalla.En kuitenkaan usko, että Suomen oikeusjärjestelmässä olisi porsaanreikä, jonka avulla on luotu uusi muoto turpeeseen sidotusta orjuudesta. Koska en ole oikeusoppinut, toivoisin tämän palstan besserwissereiltä kommentteja seuraaviin tilanteisiin.
Omistan yhtiöstä A osakkeen, jonka kaikki maksut ja velvoitteet on maksettu vuoden 2012 loppuun saakka.
A)Ilmoitan osakeyhtiön toimitusjohtajalle, että tästä hetkestä lähtien en enää omista osaketta kyseisestä yhtiöstä ja pyydän nimeni poistettavaksi osakasluettelosta. Mihin oikeusnormiin tai lakiin perustuen ko. yhtiö voi lähettää minulle laskun vuoden 2013 vastikkeesta? Mihin oikeusnormiin perustuen minulla on velvollisuus selvittää yhtiölle, mitä osakkeelle on tapahtunut? Onko osakkeenomistajan kompetenssi jotenkin rajoitettu?
B) Laadin lahjakirjan, jossa lahjoitan osakkeen osakeyhtiölle. Voiko osakeyhtiö tämän jälkeen olettaa, että minä maksan edelleen vuoden 2013 vastiketta? Mitä tekee ulosottoviranomainen, kun näytän ko. dokumentin, jonka mukaan en enää ole osakkeen omistaja? Lähteekö osakeyhtiö haastamaan minut käräjille sillä perusteella, että eivät halua ottaa vastaan arvotonta omaisuutta?
C) Lahjoitan kadulla tapaamalleni romanialaissyntyiselle naishenkilölle 20 euroa ja golfosakkeen. Golfosakkeeseen teen siirtomerkinnän haltijalle. En laadi asiasta mitään paperia enkä kysy luovutuksensaajan nimeä tai osoitetta. Miksi tämä ei olisi pätevä oikeustoimi? Miksi minulla jatkuisi vastikkeen maksuvelvollisuus sen jälkeen kun olen ilmoittanut tapahtumasta yhtiölle?
Toivoisin, että legendat haudan taakse jatkuvasta velkaorjuudesta kuopattaisiin ja alettaisiin keskittyä osakkeiden arvon nostamiseen.
Pitää vetää vähän sanoja takaisin.
LR taisi sittenkin olla suuri humoristi, mutta tuon tajuamiseen olisi kyllä ihan alusta saakka tarvittu bongaustietämystä.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (3.10.2012 22:23:44)
Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai osittain.
Eilen minä ja sata muuta sai tietää asiassa totuuden perintöasioihin perehtyneeltä juristilta:
Testamentilla saadusta perinnöstä voi luopua myös osittain.
Lakisääteisestä perinnöstä ei voi luopua osittain.
Ulla on aina oikeassa – joko kokonaan tai osittain.
-
JulkaisijaArtikkelit