Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Golf-lyönnin arviointi eri olosuhteissa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun tuo ”Voimaa osumaan – uusi kierros” keskusteluaihe on nyt näköjään kaluttu loppuun, niin ajattelin aloittaa uuden keskusteluringin aiheesta ”Golf-lyönnin arviointi eri olosuhteissa”. Vaikka olen jo vanha ukko, niin joutessani (talvi- & korona-olosuhteiden vuoksi) olen pelannut simulaattorigolfia netissä (wgt.com). Jo muutaman kierroksen jälkeen huomasin että olen aika huono arvioimaan:
– tuulen vaikutusta (sivu-, vasta- tai myötä-tuuli)
– griinien kallistuksia jne.
En ole koskaan ollut mikään etäisyysmittareiden ja muiden härpäkkeiden erityinen kannattaja, omasta mielestäni ne eivät kuulu ”alkuperäiseen golfiin”. Jokaisen pelaajan pitäisi arvioida omien kykyjensä pohjalta lyönnin mittaa ja lopputulosta eri olosuhteissa. Ammattilaiset pitävät henkilökohtaista ”stroke saver” muistikirjaa (vai miksi sitä nyt kutsutaan) yhdessä oman caddiensä kanssa. Kuinka ammattigolfarit arvioivat lyönnin pituutta ja kaarta? Kuinka he laskevat kynällä ja paperilla lyönnin pituuden ja kaaren? Tämä on jäänyt minulle hiukan mysteeriksi.
Ennen kauden alkua voisin oppia jotakin tästä aiheesta ja toivottavasti kehittyä pelaajana. Erityisesti odotan hyviä ja rakentavia kommentteja nimimerkeiltä ”PG”, ”Swinger?” ja tietenkin ”KL1”. Ja totta kai muutkin hyvät kommentit kelpaavat.Kuinka ammattigolfarit arvioivat lyönnin pituutta ja kaarta? Kuinka he laskevat kynällä ja paperilla lyönnin pituuden ja kaaren?
Vau…. siis laskevat? Kynällä ja paperilla..?
Muutaman vuoden ajan olen harrastanut biljardia. En kilpaile, mutta taitojeni kehittäminen kiinnostaa. Biljardissa on paljon samaa kuin golfissa, ja yksi erityisen samankaltainen piirre on kokemuksen tuoma kyky arvioida lyöntiä. Suorassa, tai pikemminkin keskelle palloa lyötävässä biljardilyönnissä lainalaisuudet on melko helppo päätellä (jopa kynällä ja paperilla…) ja lopputulos on helposti arvioitavissa. Sama pätee tyynessä kelissä lyötävään suoraan golflyöntiin. Mutta heti kun biljardipalloon halutaan laittaa kierre, tai golfissa pitää arvioida korkeusero tai tuuli, kokemus ja se kyky vetää oikea ratkaisu sieltä selkäytimestä astuvat kuvaan.
Minun nähdäkseni golfpallon lyöminen kohteeseensa vaatii raudanlujaa kokemusta ja kykyä muokata juuri sillä hetkellä tarvittava lyönti oikeanlaiseksi kokemuspankista vedettävillä tiedoilla. Ei sitä kukaan taida kynällä ja paperilla lähteä laskemaan, kyllä ne ammattilaistenkin muistiinpanotkin ovat vain sellaista muistamista varten kuin ’ota puoli mailaa lisää’ tai ’lähesty lippua vasemman kautta feidillä’, jne.
Tismalleen sama pätee griinien kallistusten lukemiseen. Vaikka sen kallistuksen osaisikin lukea oikein, on osattava lyödä juuri oikean suuntainen ja voimakkuudeltaan sopiva lyönti ja niitä vaihtoehtoja on aina hirmuinen määrä. Ja jottei tuo olisi liian helppoa, on vielä onnistuttava lyömään sellainen lyönti, jonka haluaa lyödä. Ei ihan aina onnistu, ei sen paremmin biljardissa kuin golfissakaan…
Ei tästä sepustuksestani sinulle mitään apua ole talviharjoittelusi suhteen, mutta kun kerran pyysit näkemyksiä, niin tässä omani.
Tätä mä vähän pelkäsinkin …
Tätä mä vähän odotinkin …
Erinomainen vastaus KL1:ltä.En ole ammattilainen, mutta avataan omaa prosessia.
Lyön mailalla 105m hajonnan ollessa 95-110m. Useammin lyöntini jää lyhyemmäksi kuin oletan. Peilaan sitä vasten lyönnin lopputulosta ja riskiä. En siis ajattele lyönnin loppupaikkaa yhtenä pisteenä (105) vaan painotettuna janana (95-110).
Säätä useammin otan huomioon pallon makuun. Kannattaa minusta enemmänkin pohtia ja harjoitella miten poikkeava kaltevuus vaikuttaa kaareen ja tähtäämiseen.
Mctavis: En ole koskaan ollut mikään etäisyysmittareiden ja muiden härpäkkeiden erityinen kannattaja, omasta mielestäni ne eivät kuulu ”alkuperäiseen golfiin”. Jokaisen pelaajan pitäisi arvioida omien kykyjensä pohjalta lyönnin mittaa ja lopputulosta eri olosuhteissa.
Mielenkiinnolla odotan keskustelua siitä, mikä on sitä alkuperäistä golfia. Mennäänkö siis Hollantiin naisten puttaamiseen jäisellä kanaalilla vai vapaaherrojen harrastusta Skotlannin lammaslaitumilla. Sitä paitsi alkuperäinem golf oli reikäpeliä, jolloin ei pelattu par-tulosta, vaan pyrittiin voittamaan vastustaja. Myös välineet ovat muuttuneet ajan saatossa: harva pelaa enää hickorymailoilla tai höyhentäytteisillä nahkapalloilla.
Yksi merkittävä muutos golfiin ja valtaosaan kentistä on mahdollisuus lyödä spinnaava pallo lähelle lippua. Tämä on golfissa käsittääkseni melko uusi ilmiö. Perinteisen golfin harrastajan ei tietenkään ole pakko hyödyntää näitä ominaisuuksia, mutta jos pelaa kilpailuja, miksi tieten tahtoen ei pyri parhaaseen mahdolliseen tulokseen.
Jokainen voi miettiä, pelaako ”hickorygolfia” vai käyttääkö uudempia menetelmiä. Jos verrataan ammattilaisgolfareihin, niin he tietävät tarkasti matkan lipulle, paitsi kenttämerkinnöistä, myös siitä muistikirjasta. Lisäksi pelaajilla on käytössä griiinikartta, jossa merkitty reiän paikka ja myös kallistukset. Lisäksi ammattilaiset tietävät kentän layoutin, mutta entä jos pelaat ensimmäistä kertaa sokkoväylää – onko silloin lupa katsoa stroke saveria tai tarkistaa Gamebookista väylän muotoa vai ”alkuperäisen” golfin mukaisesti käskeä caddie-poikaa juoksemaan ja katsomaan väylää eteen (tai käyttää erillistä forecaddieta).
Mutta siis, miten ottaa huomioon tuulen vaikutuksen lopputulokseen. Omasta mielestäni kokemus on ainoa vaihtoehto. Tosin mittarit auttavat oppimaan nopeammin. Skotlannissa tuulesta puhutaan ”elementtinä” ja tuuli tosiaan voi vaikuttaa todella paljon, myös puttiin. Tuulisella linksillä lyöntivalimoima on tavallista monipuolisempi verrattuna amerikkalaiseen ”tikkataulugolfiin”.
PS. Simulaattorissa kuitenkin puttaaminen on varsinaista arpapeliä ja sillä ei minusta ole juuri mitään yhtäläisyyttä todellisen puttaamisen kanssa
Niin, ehkä minun olisi pitänyt hiukan tarkemmin selittää alkuperäistä ajatustani. Minulla oli mielessäni se PG:n laskelma ja käyrä aikaisemmasta ketjusta: ”Voimaa osumaan – uusi kierros/PG 18.1.2021” – ”Golfpallon lentorata, ilmanvastus verrannollinen nopeuden neliöön”.
Kun tuohon Excel-laskelmaan lisää esimerkiksi myötätuulen nopeuden (10, 20, 30 m/s jne), niin kuinka paljon pallon ”teoreettinen” kantama (plus mahdolliset rullit) muuttuu? Entä vastatuulen tapauksessa? Voidaanko laskelmaa hyödyntää jollain tavalla sivutuulen arvioituun vaikutukseen draivissa?
En tietenkään kiellä kokemuksen merkitystä käytännössä. Mutta esimerkiksi joskus olisi hyvä tietää arvioidusta kantamasta tuulisena päivänä väylällä, jossa on joku oja tai purontapainen poikki väylän. Yltääkö draivini ko. ojaan vai saanko kantamaan ojan ylitse? Sääolosuhteet voi tarkistaa aamulla Ilmatieteen laitokselta kierrosta edeltävänä aamuna tai kentällä on-line.
”Alkuperäisellä golfilla” (huono sanamuoto, valitan sananvalintaani) tarkoitan jotain aikakautta (varmaan 50-, 60- tai 70-lukua) jolloin ei vielä ollut käytettävissä etäisyysmittareita. Eli tällöin lyöntisuoritus perustui omiin (tai yhteistyössä caddien kanssa tehtäviin) havaintoihin sää- ja maasto-olosuhteista. Henkilökohtaisesti tykkään tehdä kaikenmaailman arvioita golf-kentällä, joskus oikein ja toisinaan taas aivan väärin. Mutta tällaisesta golfista minä tykkään ja tätä minä arvostan.
En tässä yhteydessä tarkoittanut mitään hickory-golfia (toki kaikki kunnia perinteille).
Löysin taas ”aivan pienellä googlaamisella” esimerkin kuinka caddie laskee pelaajalle arvion pallon lyöntikaaresta:
https://golftips.golfweek.usatoday.com/calculate-yardage-yardage-book-20334.html
Se pikku lehtiö jota pelaaja ja caddie käyttävät näyttää olevan ”yardage-book” eli ”metrikirja”. Kyllä siinäkin vanhanaikaista kynää ja paperia tulee joskus käytettyä. Totta kai tästä on kiva kuulla kommenteja.
Innolla odotan taas pääsyä kotikentälle ja sen nimikkoväylälle, jossa voin roiskaista mahtislaissin vastatuuleen ja pari metriä oikealle OB:n puolelle. Taitaa olla meikäläiselle tyypillistä OB kentällä ja tällä foorumilla. Varmaan muillakin on vastaavia kokemuksia?Tuulen vaikutus on lentokaareen on mahdollista laskea, jos tuuli on suht tasainen ja samasta suunnasta – ja tuulen suunnan voi testata ruohoa heittämällä.
Aika yleinen tilanne Suomen metsäkentillä on se, että tuuli on paitsi puuskittainen niin kääntyy maaston mukaan. Oma kokemus on, että hyvin usein ruohon heittäminen tiipaikalla on turhaa, koska tuuli on erilainen tiiboxissa kuin ylhäällä, missä pallo lentää.
Kun tuohon Excel-laskelmaan lisää esimerkiksi myötätuulen nopeuden (10, 20, 30 m/s jne), niin kuinka paljon pallon ”teoreettinen” kantama (plus mahdolliset rullit) muuttuu? Entä vastatuulen tapauksessa?
Nyrkkisääntö on, että vastatuuli vastustaa tuplaten sen mitä myötätuuli antaa lisää. Sitten täytyy vain arvioida montako mailaa täytyy milläkin tuulella ottaa lisää tai vähentää.
Voidaanko laskelmaa hyödyntää jollain tavalla sivutuulen arvioituun vaikutukseen draivissa?
Tuo alkaa sitten jo olla vaikeampi rasti laskea, sivutuulella kun on ikävä tapa vaikuttaa myös pallon pomppuun alastulon jälkeen. Kokemus, kokemus ja vielä kerran kokemus 😉
KL1
McTavis
Kun tuohon Excel-laskelmaan lisää esimerkiksi myötätuulen nopeuden (10, 20, 30 m/s jne), niin kuinka paljon pallon ”teoreettinen” kantama (plus mahdolliset rullit) muuttuu? Entä vastatuulen tapauksessa?Nyrkkisääntö on, että vastatuuli vastustaa tuplaten sen mitä myötätuuli antaa lisää. Sitten täytyy vain arvioida montako mailaa täytyy milläkin tuulella ottaa lisää tai vähentää.
Lisäsin Exel-laskelmaani myötä- ja vastatuulen. Draiverista rautanelkkuun asti vastatuuli näytti vastustavan 1,5 – 1,7- kertaisesti sen, mitä myötätuuli antoi lisää. Rautavitosesta PW:hen ero oli hieman pienempi, 1,3 – 1,4- kertainen. En väitä, että nämä arvot ovat nyrkkisääntöä oikeammat. Paljon on muuttujia, mukana myös kokeellisesti saatuja kertoimia ja kaavoja.
Tältä näyttää draiverilla lyötäessä tuulen voimakkuuden ollessa 5 m/s (kohtalainen tuuli). Ehkä vähän sinnepäin?
Toivon hartaasti, ettei KUKAAN ryhdy kantamaan mukanaan noita käppyröitä ja laskelmia siellä golfkentällä, pelaaminen on joillekin riittävän hidasta jo pelkän etäisyysmittarin kanssa…
Lisäsin Exel-laskelmaani myötä- ja vastatuulen. Draiverista rautanelkkuun asti vastatuuli näytti vastustavan 1,5 – 1,7- kertaisesti sen, mitä myötätuuli antoi lisää. Rautavitosesta PW:hen ero oli hieman pienempi, 1,3 – 1,4- kertainen. En väitä, että nämä arvot ovat nyrkkisääntöä oikeammat. Paljon on muuttujia, mukana myös kokeellisesti saatuja kertoimia ja kaavoja.
Tältä näyttää draiverilla lyötäessä tuulen voimakkuuden ollessa 5 m/s (kohtalainen tuuli). Ehkä vähän sinnepäin?
Yhtä asiaa noissa graafeissa en tajua, kuinka tuo pallo päätyy noin syvälle maahan…?! Vai avattiinko näissä parissa jälkimmäisesä Kytäjän SE1:n takatiiltä? 😉
KL1
Toivon hartaasti, ettei KUKAAN ryhdy kantamaan mukanaan noita käppyröitä ja laskelmia siellä golfkentällä, pelaaminen on joillekin riittävän hidasta jo pelkän etäisyysmittarin kanssa…Aioin varoittaa samasta asiasta, mutta unohdin. Vaikka noita kolmea käppyrää mukanaan kantamalla peli rutosti paraneekin, pääasia on kuitenkin nopea peli. Mielestäni pelkkä käppyröiden pääsanoman muistiin painaminen riittää: lyö aina myötätuuleen.
Aiemmin liiallisen spinnin tuottaminen oli minulle ongelma, josta johtuen pelin nopeus kärsi. Se ratkesi, kun aloin kantamaan mukanani tätä käppyrää
muistutukseksi ajan haaskaamisesta. Tuolla konstilla pallo kyllä lensi pitkälle, mutta sen ilmassa oloaika oli aivan liian suuri – lähes 50 s! Sitä paisi sain aina etsiä palloani jostain muualta kuin väylältä. Ja aikaa kului…
Yhtä asiaa noissa graafeissa en tajua, kuinka tuo pallo päätyy noin syvälle maahan…?! Vai avattiinko näissä parissa jälkimmäisesä Kytäjän SE1:n takatiiltä?
Hyvin arvattu, SE1:ltä avattiin. Vain ensimmäinen päätyi väylälle, muut kaksi vasemmalle lampeen – toinen 6,96 m, toinen peräti 13,71 m syvyyteen (melkoinen monttu).
Vastatuuleen lyöty pallo oli ilmassa karkeasti ottaen 6,685 s. Tuulettomassa kelissä lyöty iskeytyi veden pintaan 6,351s kuluttua lyönnistä. Myötätuuleen loiskahtanut lensi pisimmälle, mutta kulutti aikaa vähiten, sillä loiskahdus kuului tiiauspaikalle jo 6,793 s kuluttua (lentoaika 5,993 s + äänen tuloaika 264/343 = 0,770 s). Tämänkin takia kannattaa aina lyödä myötätuuleen, mutta tietenkin mieluummin väylälle kuin veteen…
”Pienellä googlaamisella” löysin sivuston jossa voi laskennallisesti arvioida tuulen, lämpötilan ja paineen vaikutusta lyönnin kantamaan: https://www.golfleaguetracker.com/glthome/tools/windandtemperaturecalculator
Testasin lyhyesti teorian toimivuutta ja syötin PG:n esimerkin arvot laskuriin (minulla ei ole harmainta aavistusta millainen laskentamalli on laskurin taustalla). Tulokset oletusparametreillä (lämpötila 20 C/68 F, peruskantama 251 m/279 jaardia, tuulen nopeus 5 m/s eli 11,2 mph):
1) Myötätuuli-draivi – kantama 295 jaardia eli 266 m, ja lyöntikaaren lisäys siis 15 m (”PG” 13)
2) Vastatuuli-draivi – kantama 251 jaardia eli 226 m, ja lyöntikaaren lyhenemä siis 25 m (”PG” 21)
Jos nyt ymmärsin oikein laskentamallin periaatteen, eli mikä on ”input distance” parametri. Oletin että se on ”tavoitemitta” – eli 279 jaardia. Tätä periaatetta käyttämällä iteroin lasketut arvot. Voi olla että ymmärsin jotakin väärin.
Eli, noin karkeasti tukka otsalla katsoen PG:n laskelmat ja aikaisemmin KL1:n ”kokemukseen perustuvat” arviot näyttäisi pitävän kohtalaisen hyvin paikkansa. Pieniä erojakin löytyy, ja ne varmaan johtuvat PG:n ratkaisumallin ja laskentamallin eroista perusoletuksissa (pallon spinni jne). Luulen että PG:n esittämä teoreettinen laskenta malli on lähempänä koko totuutta.
Mutta: ”Better roughly right than precisely wrong”.
Tähän on hyvä lopettaa. Kiitos hyvistä kommenteista ja erityiskiitos PG:lle.Tuulen vaikutusta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon miten palloa lyödään.
Itse lyön draivin kovaan myötätuuleen mahdollisimman korkeana ja vähäisellä alakierteellä, jotta tuuli auttaisi mahdollisimman paljon. Vastaavasti kovaan vastatuuleen lyön matalan ja melko vahvasti spinnaavan draivin, jotta pallo pysyisi mahdollisimman matalana ja suunnassaan.
Rautamailoilla tilanne on merkittävästi mutkikkaampi, koska oikean lentokaaren lisäksi halutaan tarkka mitta. Periaatteena itselläni on kuitenkin tiukka punch vastatuuleen ja normilyönti myötätuuleen. Loppu jätetään isompaan käteen 😀
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Golf-lyönnin arviointi eri olosuhteissa