-
JulkaisijaArtikkelit
-
Liitto ottaa kenttien yhdistyksen tehtävät.
Itse en millään ymmärrä miksi. Suomessa on käytännön pakko kuulua seuraan jos pelata aikoo. Mutta osakkeen omistus ei ole pakollista. Kentäthän ovat yksityisiä osakeyhtiöitä. Liitto saa valtiolta tukea, ei kai sitä pitäisi käyttää yksityisille yhtiöille? Samoin jäsenmaksut, ymmärtäisin jos ne käytettäisiin kerhojen jäsenten, juniorien ja kilpaurheilun tukemiseen, ja jos jotain jää, niin vaikka senioritoimintaan.
Mutta kentille? Jos tosiaan olisi otettu Suomen Golfseniorit niin sen voisin ymmärtää.
Ollaanko uudessa strategiassa palaamassa takaisin vanhaan maailmaan, osta osake jos haluat pelata. Rahasi otetaan kyllä vastaan ja käytetään osakkaiden eduksi.
Ei kannata kommentoida etten ymmärrä. En ymmärräkkään. Minusta olisi ollut selvempää kun kentät ja seurat olisi pidetty erillään.
Kaipaako kentät liiton tukea ja ohjausta ? Onkohan liitossa tieto, että kentät päättävät itsenäisesti asioistaan ?
Eikö tästä kehityksestä hyödy koko golftoimiala? Suomessa ei taida sellaisia golfyhteisöä juuri olla joille ei liikevaihdon kasvu kelpaisi?
Golfliiton tuoreessa strategiassa mainittuja toimenpiteitä:
1) Tehostamme yhteistyötä toimialan sisällä
2) Tiiviimpää yhteistyötä kenttäyhtiöiden kanssaTehostamme tiiviimpää yhteistyötä… mitä tuokin tarkoittaa. Kuulostaa kivalta. Mitään konkreettista se ei sano.
Tai kuulostaa kartellilta. Tuossa kannattaa olla tarkkana. Kenen etu ensin, kenttäyhtiöiden vai seurojen? Kuitenkin seura ry ja kenttä oy on aika eri asioita, onko niiden edut edes samat, eikä kaikki jäsenmaksun maksavat kuulu omistavaan luokkaan.
Heska, Suomessakin voitaisiin aivan hyvin ottaa käyttöön järjestelmä, joka oli käytössä Mallorcalla. Mikäli ei ollut espanjalaisen golfklubin jäsen, joutui maksamaan lisämaksun 3 eur/kierros. Suomalaisen golfklubin jäsenyys ei tästä maksusta vapauttanut. Tämä kaikilla 3 pelaamillani kentillä, Son Vida, Son Quint ja Son Mntaner, joissa green feet olivat 120 – 150 eur/kierros. Lisähintaa tuli siten 18 euroa yhteensä 6 kierrokselta. Suomen ja Espanjan kustannustasot eroavat toisistaan, joten Suomessa lisämaksu – jolla kenttä ostaisi tarvittavat vakuutukset jne jäsenyyttä vailla oleville vieraspelaajilleen – voisi olla 6 – 10 eur/kierros. Malli on vapaasti sovelletavissa suomalaisille kentille; kentät päättävät itse, millä ehdoille vieraspelaajansa kentälleen päästävät. Saa nähdä, mikä kenttä tämän lisämaksun ensimmäisenä ottaa käyttöön.
Golfkenttien yhdistyksen tehtävät uutisoinnin mukaan siirtyvät golfliiton yhteyteen. Tutkin Suomen golfkenttien yhdistyksen kotisivuja. Yhdistykseen kuuluu noin 40 kenttäyhtiötä: pieniä, taloutensa kanssa kamppailevia. Yhdistyksellä näkyy olevan 4 eri palvelua jäsenkentilleen. Kultakortti hallinnoidaan yhdistyksestä. Yhteisostoilla yritetään pienentää kuluja. Autetaan kenttiä hiilineutraalisuustavoitteessa. Yhdistyksellä on puitesopimus lakitoimiston kanssa, kentät voivat sopimuksen puitteissa ostaa lakitoimistolta neuvontaa.
Kiinnostavaa minusta on, mitkä golfyhtiöt/kentät eivät yhdistykseen kuulu. Nämä eivät näe yhdistyksen jäsenyyttä tarpeellisena. Sarfvik, Pickala, Master, Kytäjä, Peuramaa, jne ovat jättäytyneet ulkopuolelle.
Yhdistyksen tarpeellisuudesta en tiedä eikä se minulle kuulukkaan. Vaan miksi Golfliitto sekaantuu tähän, se tuntuu oudolta.
Arvaan että ainakin 4 ensimmäistä poisjäänyttä tuskin kaipaavat kultakorttikansaa kentilleen. Hienoa olisikin jos ottaisi ilmaisen osakkeen jostain kauempaa ja sieltä kultakortin ja pelaisi vaan noita.. mutta ei, se ei onnistu. En oikein usko että noiden jäsenet kävisi kovin ahkerasti muilla kultakorttikentillä.
Liitto on hyvin tästä informoinnut meitä seuroja ja yhtiöitä mikä tässä ajatuksena ja missä mennään. Siksi uskaltaudunkin tähän asiaa hieman avamaan.
Aloitehan tähän muutokseen on lähtenyt SGK:n eli Suomen Golfkentät ry:n (https://honour.fi/) suunnasta. Tahtotila Golfliiton leveämpien hartioiden alle. Myös vuoden mittaan aluetapaamisissa läpin valtakunnan tätä esitelty ja yhtiöiden suunnasta tämän puolesta vahvasti liputettu ja pidetty hyvänä asiana.
Tämän vuoden aikana on menossa selvitystyö, jonka pohjalta muodostuu kokonaiskuva tarpeesta, vaikuttavuudesta, palveluista, rahoituksesta, jne. Yhtiöt tietysti valtakunnalisestikin kovin erialisia ja eri kokoisia ja tarpeet erilaisia; joillain leveät hartiat jo itsellään, jotkut toimivat kovinkin niukoilla resursseilla. Tarpeita ja asioita, joita kenttäyhtiöissä aina tapetilla esim. laki- ja sopimusasiat, vaikuttamistyö (yleinen mielipide, päättäjät), ympäristö- ja kentänhoito, koulutus, kehityshankkeet, jne.
Seurojen jäsenmaksuilla tätä ei toteutuessaan käsittääkseni olla suinkaan kattamassa, vaan oma rahoitusmalli kenttäyhtiöiltä kuluja ja tarvittavia palveluita kattamaan kuten heidän nykyisessäkin yhdistyksessä.Vaikka tämä ei suoranaisesti mitenkään vaikuta seurojen toimintaan, niin tokihan se on kaikkien etu, kun yhtiöiden toiminta on kehittyvää ja olosuhteet meille pelaajille haastavissa Pohjolan olosuhteissa kunnossa. Esim. kentänhoidon osalta tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä, jolla lisätään ymmärrystä ja osaamista vaikkapa talvesta selviytymisestä kenttien osalta.
Aktiivisena seuratoimijana näen tässä huomattavasti enemmän hyvää ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia. Ja hienosti liitto onkin ottanut nyt koppia selvitää ensin asia huolella tämnän vuoden aikana ennen lopullisia päätöksiä.
Paljon aina kritisoidaan, veikkaillaan ja arvaillaan ilman perehtymistä tai oikeaa tietoa. Mutta puhumalla asiat selviävät. Ymmärrys onkin sitten jokaisen omasta kapasiteetista (ja välillä myös asenteesta) kiinni.
Hyvä Birdie, asiaa kirjoitat. Entisenä seura-aktiivina aikanaan sain Golfliitolta hyvää palvelua tarvittavissa asioissa. Tuntuu, kun nykyiset golfarit jaksavat narista tuosta ”pakko jäsenyydestä”. Maksu liitolle on saataviiin etuhin pieni, vakuutukset, tasoituksen ylläpito esim. Ja tuo vastaava raha menee sitten vaikka kierroksen jälkeen muutamaan olueeseen, se ei harmita.
Narista ja narista… en kyllä narissut ainakaan jäsenmaksuista.
Taitaa olla niin että esim. tennisliitto edistää seurojen ja kilpaurheilun asiaa. Onkohan missään liitossa sekä seurat että suorituspaikat?
Tuo väite että se on kaikkien etu ei tietenkään pidä paikkaansa ja sen todistaminen on mahdotonta. Edelleen olen sitä mieltä että kentät pitäköön vaikka minkälaisia yhdistyksiä keskenään. Golfliitto voisi edistää juniorityötä, seurojen ja kilpaurheilun asiaa. Siinäkö on kaikki valmista.
Ei sen todistaminen ole mahdotonta, kun perehtyy asiaan. Se on jopa aivan ilmeistä ja selvää.
Ja Golfliitto edistää mainitsemiasi asioita vahvasti. Sekin on meille seura-aktiiveille varsin selkeää. Ja ei missään varmaan koskaan ole kaikki valmista ja asioiden äärellä pitää tehdä paljon työtä ja onneksi liitto ja me reilut 130 seuraa sitä joka päivä teemme.
Toiset tekee, toiset valittaa.Liiton palvelut seuroille ja pelaajille ovat tällä hetkellä kohtuulliset, vaikka voisihan sillä rahalla parempaakin saada.
2000 jäsenen seura maksaa sentään 64 000 euroa vuodessa liitolle. Ja jos sitäkin maksua juuri korotettiin, kun tarvitaan lisää resursseja,
niin maksavatko kenttäyhtiöt nyt lisää resursseja liittoon? Epäilenpä. Eiköhän tarvittavat tunnit oteta sieltä olemassa olevista resursseista.Eli näyttäisi vahvasti siltä, että pelaajilta kerätyiltä seurojen jäsenmaksuilla tullaan tästä eteenpäin tukemaan varsinkin heikoimpia kenttäyhtiöitä.
Puupäälle: vastavuoroisesti voisi kysyä, mitä mikin seura tarjoaa sillä ”seuran jäsenmaksu – 32 €” summalla? Joka usein myös vielä suurempi summa, kuin tuo esimerkissäsi mainitsemasi 2000 jäsentä ja 64.000 €.
Ja korjaan sen verran virheellistä käsitystäsi, ettei se kuva leviä laajemmin: jäsenmaksuilla ei tästä eteenpäinkään tueta vahvempia eikä heikompiakaan kenttäyhtiöitä, vaan toteutusessaan siihen oma rahoitusmalli. Juuri se selvitystyö käynnissä missä tämä yhtenä selvitettävänä asiana monen muun lisäksi. Selvitystyön lisäresurssi kertaluonteisena liiton taseinvestiointina.
Näistä on golfyhteisöjä hyvin informoitu, mutta näkyy että kehittämistä kaipaa myös seurojen tiedonkulku jäsenistölleen… Voisikohan silläkin jäsenmaksulla saada parempaa?Ikäänkuin Birdiellä olisi seurat ja kenttä oyt vähän sekaisin. Sen verran sekavaa..
Mielestäni kysely ja kyseenalaistaminen ei ole valittamista. Tässäkin käydään vähättelemään muita kun ei eväät riitä muuhun. Vaikka asialliseen perusteluun. En vaan ymmärrä mitä seurat tuosta yhdistyksestäkään hyötyvät. Etenkään ne seurat jotka toimivat niillä kentillä jotka eivät ole edes jäseniä. Ehkä kentille keksitään pakkojäsenyys. 😀
Jos kaikille tulee etua niin ovatko Master ja Kytäjä olleet niin tyhmiä etteivät ymmärrä omaa etuaan? Ja mitä hyvää niillä toimivat seurat saa? Valistakaa nyt.
Suomalaiseen tapaan bytokratia kasvaa, lisää selvityksia ja lisä vastuita haalitaan.
Kilpatoiminta tulisi kattaa lisenssimaksuilla ja muut harrastajat tulisi vapauttaa liiton maksuista. Vakuutukset voitaisiin hoitaa seuratasolla.Ping10: hoitaisiko seurat itse esim. jäsenistönsä tasoitusten ylläpidon, kenttien slouppaukset, ohjaaja- ja sääntökoulutukset, lajimarkkinoinnin, digikehityksen, sidosryhmävaikuttamisen, jne? Mielenkiintoista mihin kaikkeen seurat yhtäkkiä pystyvätkin itse osaamisellaan ja resursseillaan.
Onhan se hienoa, että on olemassa taho, joka ottaa vastuuta ja tekee asioita kaikkien meidän puolestamme. On monta asiaa mitä ei 132 yhteisön tarvitse erikseen itse selvitellä ja tehdä. Se on varmaan se ”joku”, joka seurassa kaikkea näitä asioita hoitaisi, mitkä nyt tarjotaan meille valmiina käteen.
Enkä oikein ymmärrä missä asiassa byrokratia on tässä nyt lisääntymässä… Käsittääkseni ei missään.@Birdie: kysymys tähän väittämään ”jäsenistön tasoituksen ylläpidon…”; millä tavalla Golfliitto ylläpitää tasotustiedon ?
Pelaajat enimmäkseen käyttävät kaupallisten yritysten softaa hcp-kierrosten tulosten kirjaamiseen, jotka synkkaavat data-kannoistaan tasoitustiedon kenttäyhtiöiden varausjärjestelmiin, ja myös Golfliiton tietokantaan. Tieto siis kulkee liittoon muiden sovellusten kautta. eBirdie-softahan on kakkua kakunpäälle, ja lisäksi melko kehno kakku bugineen ja käännöskukkasineen, koska lukuisat (maksuttomat ja maksulliset) sovellukset tekivät täysin saman.
jäsenistönsä tasoitusten ylläpidon, kenttien slouppaukset, ohjaaja- ja sääntökoulutukset, lajimarkkinoinnin, digikehityksen, sidosryhmävaikuttamisen, jne? Birdie
Byrokratialla on aina tapana kasvaa ja haalia lisää valtaa ja vastuita.
En usko olevani ainut golffari, jolle yllä olevat ovat epäoleellisia. Pelaan omaksi nautinnoksi ja ystävien kanssa.
Ne jotka haluavat olla tavoitteellisia ja kilpailla, niin heille lisenssi maksu, jolla katetaan tarvittavat kulut. Muut golffarit saisivat nauttia ilman turhia lisäkuluja.
(käykö hiintoliitto oerimässä maksuja kaikilta jotka laittavat sukset jalkaan ?)
Asiasta vähän tietävänä, arvelen että kenttien kunnostusvelan maksajiksi halutaan muutkin kuin kenttien omistajat. Osakkeen omistajien keski-ikä nousee vuosittain ja heidän halukkuus maksaa kunnostuksia vastikkeiden nousun takia vähenee vuosittain. Olisiko tässä syy ”leveämpien hartioiden” hakuun?
Omalla kotikentällä osakkaat kieltäytyvät maksamasta korjauksia ja uudistuksia ilman että vuokralaisetkin osallistuvat. Eipä silellä kyllä suurempia korjauksia tehdäkkään. Edut kyllä kelpaavat. Ei silti haittaa, sama se. Pelataan kenttä loppuun. Tosin kunnollinen kausi alkaa yleensä juhannuksena ja kestää 4 kuukautta, ihan etelässä.
Ei taida olla halukkuutta osallistua muidenkaan kenttien korjauksiin. Jotenkin kustannukset pitää piilottaa, sinne leveiden hartioiden taakse. En usko että jonkun kaukaisen maalaiskentän pelastaminen on kaikkien etu. Korulauseet on siitä kivoja ettei ne tarkoita mitään.
Ehkä näemme jotain hyvää tulosta, en kyllä pidättelisi hengitystä kuten sanotaan. Viimeksi leveitä hartioita toisteltiin ihan muualla, sotessa, ja hyvin meni 🙂
”Omalla kotikentällä osakkaat kieltäytyvät maksamasta korjauksia ja uudistuksia ilman että vuokralaisetkin osallistuvat”
Miten tuo on toteutettu?
Osakkat yleensä maksavat hoitovastikketta ja sen lisäksi rahoitusvastiketta vuosittain. Vuokralaiset sitten osakkeen omistajalle yleensä ainakin noiden kahden vastikkeen verran ”vuokraa”. GF- maksuun golfyhtiö puolestaan hinnoittelee oman käsityksensä (tai kilpailutilanteen) mukaan riittävän korkean kierrosmaksun kattamaan kentän kustannuksia.
Näin se on toteutettu.Näprääjä
”Omalla kotikentällä osakkaat kieltäytyvät maksamasta korjauksia ja uudistuksia ilman että vuokralaisetkin osallistuvat”
Miten tuo on toteutettu?Lähinnä siten että vastustetaan kaikkea mihin menisi rahaa. Keski-ikä on yli 65v joten ehkä vanhempi väki ajattelee kentän kestävän heidän peliuran loppuun. Sama ajattelu kuin joskus asuntoyhtiöissä. Tehdään purkkapaikkauksia.
En tiedä miten tuon voisi tehdä. Vuokralainen kun sitoutuu vuodeksi kerrallaan. Tietty jos joku taho lunastaisi kaikki osakkeet mutta se ei taida olla hyvä idea. Nyt sijoitus osakkeella tuskin on mitään halua sijoittaa korjauksiin.
Eiköhän markkina hoida tämän ongelman ajan kanssa.
– halukkuus maksaa korjauksia tai peruskorjausta pienenee, kun väki vanhenee
– osakasmäärä myös alenee ”hävikin” johdosta, eli siirtyy konkurssipesille yms maksukyvyttömille
– vähitelleen kenttä muuttuu ”jokamieskentäksi”, jossa kyllä pelaa hyvällä kelillä, kunhan sietää pieniä vikoja (griinien kallistukset, vesiesteiden reunat, väylillä ja reunoilla painanteita, kastelu reisteilee, veden poistuminen heikkeneen, klubitalo rapistuu, jne
– joku kenttä saattaa myös lopettaa, mutta aika pitkään voi jatkua ”jokamieskenttänä”, jossa myös talkoot palaavat kunniaan
– hoitovastikkeet ja myös gf-hinnat pysyvät jokamieskentän tasolla
– samaan aikaa toiset huippukentät panostavat peruskorjauksiin tyyliin Sarfvik tai Pickala
– näiden kenttien vastikkeet ja gf-hinnat nousevat kattamaan kasvaneet kustannukset
– silti huippukentille riittää vastikkeen maksajia ja gf-pelaajia, jopa jonoksi astitapahtuu siis polarisoitumista, mikä on ainakin isojen kaupunkien liepeillä hyvä kehitys, kun pelaajat voivat valita huippukentän tai jokamieskentän välillä. Toki on kenttiä myös näiden välillä, mutta ennemmin tai myöhemmin kentän pitää tehdä valinta, kumpaan ryhmään halutaan kuulua … eli ryhdytäänkö peruskorjaukseen vai tyydytäänkö nykyiseen. Ongelma voi olla pienemmillä paikkakunnilla, jossa vain yksi kenttä – osa haluaa huippua, toisille riittää nykyinen, mutta pelaajilla ei ole valinnanvaraa.
Ihan todenmukainen kehityspolku.
Ja jos kenttä on kaava-alueella ja potentiaalista asuinaluetta, tulevat sijoittajat ja ostavat kaikki osakkeet mitä saavat. Mahdollinen tuotto tulee jos onnistuu myymään osakkeen kalliilla eteenpäin. Ei varmasti ole halua sijoittaa korjauksiin mitään. Ei siinä mitään väärää ole jos myy osakkeen sijoittajalle tai ostaa sijoitusmielessä osakkeita. Kaavoitukset taitaa olla hitaita eikä enemmistön saaminenkaan ihan helppoa ole.
”Pelaajat enimmäkseen käyttävät kaupallisten yritysten softaa hcp-kierrosten tulosten kirjaamiseen, jotka synkkaavat data-kannoistaan tasoitustiedon kenttäyhtiöiden varausjärjestelmiin, ja myös Golfliiton tietokantaan. Tieto siis kulkee liittoon muiden sovellusten kautta. eBirdie-softahan on kakkua kakunpäälle, ja lisäksi melko kehno kakku bugineen ja käännöskukkasineen, koska lukuisat (maksuttomat ja maksulliset) sovellukset tekivät täysin saman.”
Mielestäsi liiton tietokanta on tietoketjussa viimeisenä ja ilmeisesti myös tarpeettomana, niinkö? Todellisuudessa se mahdollistaa näiden kaupallisten sovelluskikkareiden toiminnan olemassaolollaan jo senkin takia, että virallisen tasoituksen ylläpitotoiminta on Euroopan Golfliiton (EGA) kautta myönnetty ainoastaan kansallisille golfliitoille. Epävirallista tasoitusta voisi varmaan pitää yllä mikä taho hyvänsä, tosin niitä tahoja olisi varmaan sitten useampia. Toinen juttu on sitten se, että tasoituksen laskenta perustuu kunkin kentän slopetaulukoihin ja slouppausta tekee, yllätys yllätys, Golfliitto. Slouppaus ei ole mitään jokamiestoimintaa, eikä slopea myöskään nykäistä hihasta. Kenttäyhtiöillä tuskin olisi mahdollisuutta kouluttaa omia slouppaajiaan. -
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)