-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kävi niin että juoksin tänään 19 kilometriä muutaman sukulaisen kanssa. Juoksu oli aika tuskaa viimeiset kilometrit mutta perille tulin. Sen jälkeen mentiin saunaan ja sukulaismiehet otti pari saunakaljaa, mitä itse en ole muutamiin vuosiin harrastanut ollenkaan. Saunasta tultuamme molemmat sanoivat että on aika huono olo ja olivat aivan poikki. itselläni ei ollut mitenkään erikoinen olo lukuun ottamatta hieman kireitä jalkoja =) Eli pointti tässä jutussa on se että toinen sukulaismies harrastaa säännöllisesti liikuntaa(sali, lenkkeily) toinen harrastanut aikaisemmin aktiivisesti jalkapalloa, nykyisin ei. Minä en ole käynyt juoksemassa tänä kesänä kuin kolme kertaa kuuden kilsan lenkkejä mutta golfkierroksia takana on jotain 60-70 kierroksen välimaastossa. Joten ilmeisesti golf antaa kuitenkin aika vankan kuntopohjan(kö). Vai johtuiko tuo poikien ’väsymys’ parista tölkistä olutta?
Sehän johtuu siitä että kun sulla on toi tasoitus tollainen,niin sulla tulee kävelyä hieman enemmän. Niin siinä se kunto kasvaa mäkisessä maastossa.
Hyväkuntoiselle golf ei varmaankaan ole mitenkään kuntoa kohottavaa puuhaa. Rapakuntoiselle varmasti aivan loistavaa peruskuntourheilua.
Me ollaan firman kanssa luuhattu Vierumäellä kuntotesteissä, ja viime Tammikuussa mun Kuntoindeksi oli 27 ml/kg/min (mitä tuo nyt sitten tarkoittaakaan) ja Hapenottokyky 2,6 l/min. Peruskunto sai arvosanan Heikko.
Nyt viime viikonlopun uusien testien ja ehkäpä 50-60:n golfkierroksen jälkeen (ei mitään muuta urheilua koko kesänä) Mulla oli nuo samat lukemat 38 ja 3,6. Parannusta siis äkkiseltään noin 40% verrattuna entiseen pelkällä golfilla, ja yleisarvosana nousi Heikosta Keskitasolle.
Lavantauti kirjoitti: (27.9.2009 11:36:41)
Hyväkuntoiselle golf ei varmaankaan ole mitenkään kuntoa kohottavaa puuhaa. Rapakuntoiselle varmasti aivan loistavaa peruskuntourheilua.Näinhän se menee. Itellä aina tippuu kunto kesällä futiksen sarjatauon aikaan, kun tuo juoksutreenin osuus tippuu ja golfin osuus lisääntyy. Syksyllä, talvella ja keväällä kyllä pysyy kunto ylhäällä.
Me ollaan firman kanssa luuhattu Vierumäellä kuntotesteissä, ja viime Tammikuussa mun Kuntoindeksi oli 27 ml/kg/min (mitä tuo nyt sitten tarkoittaakaan) ja Hapenottokyky 2,6 l/min. Peruskunto sai arvosanan Heikko.
Tarkoittaa sitä, että sun pitäs alkaa kuntoilemaan.
Nyt viime viikonlopun uusien testien ja ehkäpä 50-60:n golfkierroksen jälkeen (ei mitään muuta urheilua koko kesänä) Mulla oli nuo samat lukemat 38 ja 3,6. Parannusta siis äkkiseltään noin 40% verrattuna entiseen pelkällä golfilla, ja yleisarvosana nousi Heikosta Keskitasolle.
Ja näin siis olet tehnyt, hyvä 🙂
Golfkentällä tallustellessa syke ei ole tarpeeksi korkealla että se kovin merkittävästi kehittäisi peruskuntoa. Ehkä ylipainoiset voivat olla tässä poikkeus. Sen sijaan uskon, että golfkentällä käveleskeleminen säännöllisesti auttaa kyllä juoksuun muuta kautta: jalat ja lihakset ovat tottuneet säännölliseen rasitukseen. Siitä on sitten huomattavasti helpompi lähteä juoksemaan pidempiäkin matkoja kuin pystymetsästä.
Kyllä, samaa mieltä pjs:n kanssa. Kävelyssä ja juoksussa on yllättävän paljon samoja piirteitä!:) Toinen asia miksi askitformorin sukulaismiehillä saattoi tulla huono olo on juurikin yhdistelmä sauna+olut. Hikoilu senkun jatkuu saunassa ja jo muutama hörppy olutta horjuttaa nestetasapainoa joka noin pitkän lenkin jälkeen on muutenkin miinuksella… Kokeilkaa seuraavan kerran kylmävesiallasta ja mummon mustaherukkamehua, ei tunnu jalatkaan niin kireiltä sen jälkeen! 🙂
Lavikselle: Hienoa että kuntosi suunta on paranemaan päin! Muista että tuohon ml/kg/min-indeksiin vaikuttaa eniten painosi. Varmaan palauteluennollakin käytettiin vertausta autoihin: Jos kaksi samankokoista moottoria laitetaan esim 1000kg ja 2000kg painaviin autoihin, kumpiko liikkuu rivakammin ja taloudellisemmin?? Sama pätee myös ihmisiin…
Hapenottokyvyn lukemia :
– harjoittelemattomalla voi olla 25 ml/kg/min
– 40-45- vuotiailla miehillä keskimäärin noin 40 ml/kg/min
– 40-45 -vuotiailla naisilla keskimäärin noin 35 ml/kg/min.
– ammattilaispyöräilijöillä 75-90 ml/kg/minml/kg/min tarkoittaa maksimaalista aerobista suorituskykyä – kuinka paljon maksimissaan pystyt hyödyntämään happea (ml) painokiloa (kg) kohti minuutissa (min). 27 on heikko tulos, 38 lienee jo (valitettavasti) yli suomalaisten keskiarvon vaikka melko huono sekin. 50:llä juoksee jo cooperin 3000m tai ainakin aika lähelle. Myllylän Mika taisi männävuosina puhaltaa maksimitestissä 95 milliä, joskin nuo testit ovat jo melko epätarkkoja tuollaisissa lukemissa. Submaksimaalisissa testeissä saadut tulokset (mikä lienee sinullakin Lavis kyseessä) ovat yleensä melko epätarkkoja ja siten vain suuntaa-antavia. Näyttäisi tuossa kuitenkin selvästi positiivista muutosta tapahtuneen.
Mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, luultavasti kaveriesi heikon olon aiheutti juoksun, saunan ja oluen yhteisvaikutuksesta saatu nestehukka. Toinen tekijä voi olla sinun hyvä ja/tai heidän huono lahjakkuus kestävyysurheiluun.
Tiesittekö..
..että suomalainen keskikuntoinen 40-50 -vuotias mies voi lisätä toiminnallista elinikäänsä (siis tietysti tilastollisesti) 20 vuotta nostamalla kuntoaan 20%. Tuo 20% saavuttamiseen riittää 6-8 ml/kg/min lisäys kuntoon, ei siis kovin paljon.
..että suomalaisen keskimääräinen aerobinen kapasiteetti ei riitä kuin n. 6 tunnin täysipainoiseen työpäivään.Terveisin, tilastokeskus.
fiskredan kirjoitti: (27.9.2009 22:05:52)
Tiesittekö..
..että suomalainen keskikuntoinen 40-50 -vuotias mies voi lisätä toiminnallista elinikäänsä (siis tietysti tilastollisesti) 20 vuotta nostamalla kuntoaan 20%. Tuo 20% saavuttamiseen riittää 6-8 ml/kg/min lisäys kuntoon, ei siis kovin paljon.
..että suomalaisen keskimääräinen aerobinen kapasiteetti ei riitä kuin n. 6 tunnin täysipainoiseen työpäivään.Terveisin, tilastokeskus.
Toi kuulostaa karmivalta totuudelta, kun on 40 – 50-vuotias mies. Onks vaikutus sama, jos lähtötaso on sama kuin ikähaarukka [ml/kg/min]?
Otin joskus kyselyn (tais olla thl:n tai vast.), jossa ennusteltiin elinikäodotusta elintapojen mukaan. Siinä nukkumismäärän, alkoholinkäytön ja parin muun kriteerin säätäminen vaikutti vuodesta kahteen – ei taida maksaa vaivaa vaihtaa elämäntapaansa spartalaiseksi. Nautiskellen eläkkeelle!
Pekka Pelimies kirjoitti: (28.9.2009 14:35:25)
Toi kuulostaa karmivalta totuudelta, kun on 40 – 50-vuotias mies. Onks vaikutus sama, jos lähtötaso on sama kuin ikähaarukka [ml/kg/min]?Otin joskus kyselyn (tais olla thl:n tai vast.), jossa ennusteltiin elinikäodotusta elintapojen mukaan. Siinä nukkumismäärän, alkoholinkäytön ja parin muun kriteerin säätäminen vaikutti vuodesta kahteen – ei taida maksaa vaivaa vaihtaa elämäntapaansa spartalaiseksi. Nautiskellen eläkkeelle!
En oo varma ymmärränkö kysymystä, mutta vastataan nyt että vaikutus on joka tapauksessa positiivinen. Aerobisen suorituskyvyn nostaminen terveyssuositusten minimitasolle (joka on samalla n. 20% enemmän kuin 40-50 vuotiaiden keskikunto) on loppujen lopuksi aika helppoa. Se vaatii kokonaiset yhdestä kolmeen tuntiin (2-3 kertaa) reipasta liikuntaa viikossa. Mitä spartalaisuuteen tulee, noissa muissa elintavoissa noudattelen jotakuinkin seuraavaa:
– Unta min. 7h yössä, mielellään kahdeksan.
– Alkoholia juon aina kun siltä tuntuu ja usein tuntuu. Kunnon kännejä en juuri juo, yleensä pari-kolme olutta/viinilasia/konjakkia per kerta. (alkoholin kokonaismäärällä – kunhan kerta-annokset pysyvät kohtuudessa – ei ole nykytiedon mukaan juurikaan negatiivisia terveysvaikutuksia)
– Ruokaan vähän jos lainkaan suolaa. Salaatti täyttää ruokalautasesta aina puolet ja syön niin paljon että nälkä lähtee. Syön vain hyvää ruokaa (paitsi jos vaimo laittaa kana-parsa -kastiketta, niin silloin syön kohteliaisuudesta ja mukisematta).Meikäläisen sukurasitteella on jo hyvä saavutus päästä eläkkeelle, saati sitten nautiskellen. Joka tapauksessa kestävyyskunto on tärkein ennustaja sairausriskeissä ja toimintakyvyn pysyvyydessä. Aion pitää huolen siitä, että ei se meikäläisellä ainakaan tästä jää kiinni – tosin ainahan sitä voi jäädä vaikka golf-auton alle ja kuolla poies…
Yritin vielä löytää valaisevaa kuvaajaa, joka selittää kunnon suhdetta toimintakykyyn eri ikäisillä. En sitä tähän hätään löytänyt, mutta yritän selittää. Iän karttuessa kunto heikkenee lineaarisesti kun harjoituskuorma pysyy samana. Kun kunto heikkenee, saavutetaan jossain vaiheessa niin huono kunto, että jokapäiväisistä askareista ei enää selviä ilman apua. (näin käy siis joka tapauksessa, jos ei satu kuolemaan aiemmin) Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa siihen, milloin raja tulee vastaan. Nykyisellä keskimääräisellä 40-50-vuotiaan kuntotasolla ja kuntoilutasolla tuo toiminnallisen kyvyn alaraja saavutetaan tilastollisesti 20 vuotta aiemmin kuin jos kunto olisi nyt 20% parempi.
Tänä vuonna noin 60 kierrosta. Miinus 7kg. Syön kuten aina. Juon kuten aina, myös viinaa.
fiskredan kirjoitti: (28.9.2009 23:23:13)
En oo varma ymmärränkö kysymystä, mutta vastataan nyt että vaikutus on joka tapauksessa positiivinen. Aerobisen suorituskyvyn nostaminen terveyssuositusten minimitasolle (joka on samalla n. 20% enemmän kuin 40-50 vuotiaiden keskikunto) on loppujen lopuksi aika helppoa. Se vaatii kokonaiset yhdestä kolmeen tuntiin (2-3 kertaa) reipasta liikuntaa viikossa. Mitä spartalaisuuteen tulee, noissa muissa elintavoissa noudattelen jotakuinkin seuraavaa:
– Unta min. 7h yössä, mielellään kahdeksan.
– Alkoholia juon aina kun siltä tuntuu ja usein tuntuu. Kunnon kännejä en juuri juo, yleensä pari-kolme olutta/viinilasia/konjakkia per kerta. (alkoholin kokonaismäärällä – kunhan kerta-annokset pysyvät kohtuudessa – ei ole nykytiedon mukaan juurikaan negatiivisia terveysvaikutuksia)
– Ruokaan vähän jos lainkaan suolaa. Salaatti täyttää ruokalautasesta aina puolet ja syön niin paljon että nälkä lähtee. Syön vain hyvää ruokaa (paitsi jos vaimo laittaa kana-parsa -kastiketta, niin silloin syön kohteliaisuudesta ja mukisematta).Meikäläisen sukurasitteella on jo hyvä saavutus päästä eläkkeelle, saati sitten nautiskellen. Joka tapauksessa kestävyyskunto on tärkein ennustaja sairausriskeissä ja toimintakyvyn pysyvyydessä. Aion pitää huolen siitä, että ei se meikäläisellä ainakaan tästä jää kiinni – tosin ainahan sitä voi jäädä vaikka golf-auton alle ja kuolla poies…
Yritin vielä löytää valaisevaa kuvaajaa, joka selittää kunnon suhdetta toimintakykyyn eri ikäisillä. En sitä tähän hätään löytänyt, mutta yritän selittää. Iän karttuessa kunto heikkenee lineaarisesti kun harjoituskuorma pysyy samana. Kun kunto heikkenee, saavutetaan jossain vaiheessa niin huono kunto, että jokapäiväisistä askareista ei enää selviä ilman apua. (näin käy siis joka tapauksessa, jos ei satu kuolemaan aiemmin) Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa siihen, milloin raja tulee vastaan. Nykyisellä keskimääräisellä 40-50-vuotiaan kuntotasolla ja kuntoilutasolla tuo toiminnallisen kyvyn alaraja saavutetaan tilastollisesti 20 vuotta aiemmin kuin jos kunto olisi nyt 20% parempi.
Hienoja kommentteja ja valaisevia näkemyksiä kunnon merkityksestä. Olen kanssasi samaa mieltä kanssasi suuntaviivoista.
Minä halusin hieman lisätietoa aiheesta ja selailin nettiä. Sieltä tuli vastaan omalla tavallaan valaiseva kirjoitus. Se valaisee hieman esim kunnon mittaamisen problematiikkaa. Sehän ei tietenkään tarkoita sitä etteikö kunnon parantamisella olisi positiivista vaikutusta esim toiminnalliseen kykyyn tmv.
Maksimaalinen-hapenottokyky-kestavyyssuorituskyky-ja-hyva-kunto-110
Mulla oli keväällä 117 yläpaine ja syke 67..onko se hyvä ? Treenaan salilla 2 h / vk..pelaan 150 koloa kesässä.
Mutta mikä oli alapaine? Sykettä tuijotetaan tänäpäivänä mielestäni liikaa, se on niin yksilöllinen juttu kuin vaan olla voi! Tottakai alhainen leposyke antaa osviittaa siitä että sydänlihas on vahva ja verisuonet hyvässä kunnossa mutta jos se syke pienessäkin rasituksessa nousee korkealle eikä palaudu sieltä rasituksen tasaantuessa niin voidaan sanoa ihmisen olevan huonossa kunnossa…
Iron6: MIelenkiintoinen linkki joka pitää sisällään paljon asiaa. Itse asiaa pohdiskellessani olen samaa mieltä että kestävyyskunnon mittaus on vain yksi osa fyysistä kuntoa testataessa. Kuten laviksenkin tekemässä kuntotestissä, mukana on myös lihaskunnon ja liikkuvuuden testit toimintakyvyn kannalta tärkeimmistä lihasryhmistä. Näillä saadaan aikaan melkoisen tarkkoja ARVIOITA ihmisen fyysisestä kunnosta, mutta sehän on vasta puolet kokonaisuudesta, psyykkinen puoli onkin sitten haastavampi homma…
Testeistä vielä senverran että kaikkien testien luotettavuus perustuu toistuviin testeihin samoilla menetelmillä, samoissa olosuhteissa ja mielellän samaan aikaan päivästä tehtynä ja vieläpä saman testaajan toimesta. Näin voidaan seurata oman fyysisen kunnon kehitystä luotettavasti.
JohnnyShoket kirjoitti: (30.9.2009 14:49:49)
Mutta mikä oli alapaine? .Tais olla just se alapaine 117.
Hommaa verenpainelääkitys… jos suositellut arvot on kutakuinkin 120/80 ni pahasti mennään yläkanttiin…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)