-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfin pelaaminen on harrastus, ei sijoitus, jolle pitää laskea tuotto. Pelaaminen maksaa sen minkä maksaa siinä golfyhteisössä, johon haluaa kuulua. Niin yksinkertainen tuo asia on omalla kohdallani!
Tuoton laskemisesta ei varsinaisesti ollut kyse, mutta hyvä vastaus sinänsä. Hyväksytään.
Golfin pelaaminen on harrastus, ei sijoitus, jolle pitää laskea tuotto.
Golfin pelaaminen on yksi juttu, mutta osakkeen omistaminen on toinen. Laskelmissa ei ollut kyse tuotoista, vaan kustannuksista. Miksi inflaatio ? monelle tuntuu olevan uusi asia, että pääomallakin on kustannus. Kustannus on %, minkä keskimäärin saa jos raha on kiinni muissa sijoituksissa. Inflaatio on hyvä pitkän tähtäimen %, joskaan siinä ei ole riskilisää, mutta ihan hyvä lähtökohta. Jos siis vuokraa pelioikeuden ostamisen sijaan, voi tuon pääoman sijoittaa noin inflaatio-tuotolla.
Pelilippujen vertaaminen gf-hintaan on sellainen ongelma, että pelilippu sisältää yleensä varausoikeusn – vieläpä parhaaseen prime-ajankohtaan. Golfyhtiö myy gf:llä niitä aikoja, joita omistajat eivät syystä tai toisesta ole varanneet. Dynaaminen hinnoittelu pyrkii ennakoimaan kysyntää ja ohjaamaan käyttöä hyvissä ajoin golfyhtiön/osakkaiden kannalta hiljaisempiin aikoihin.
monelle tuntuu olevan uusi asia, että pääomallakin on kustannus. Kustannus on %, minkä keskimäärin saa jos raha on kiinni muissa sijoituksissa.
Tarkoittaa siis myös sitä, että jos golfosakkeen ostamisen sijaan kyseisen summan käyttäisi mukavaan elämään eikä sijoittaisi sitä, niin pääomalla ei olisikaan kustannusta 😀
GoGolfissa ymmärrettiin, että on tarjottava erilaisia vaihtoehtoja yhden kentän täyden pelioikeuden ja greenfee-pelaamisen väliin: eri kenttien kombot, aamupelioikeus, 9 reiän pelioikeus, arkipelioikeus, talviharjoittelun yhdistäminen kesäpelaamiseen jne.
Tällaista innovatiivisuutta laji kaipaa kun yhä useampi haluaa joustavuutta. Harmi ettei tämä businessmalli toiminut.
Siis ymmärrettiin liiketaloudellisesti ei toimiva malli, aikamoinen oivallus.
GoGolfissa oli paljon hyvää, enkä siksi moittisi taloudellisesta toimimattomuudesta, vaikka varmasti virheitäkin tekivät. Esimerkiksi Golf Sky:tä jään kaipaamaan, mikäli sille ei jatkajaa löydy. Se oli kokemuksieni mukaan ehdottomasti Suomen valikoimiltaan ja palveluiltaan laajin golfin kivijalkaliike. Business-malli on haastava, kuten kaikilla kivijalkaliikkeillä: moni kävi siellä testaamassa mailoja, mutta tilasi ne sitten ulkomaisesta verkkokaupasta hiukan halvemmalla. Tuollaisen liikkeen kohderyhmä taitaa Suomessa olla vain liian suppea huomioiden kilpailevan tarjonnan kuten proshopit ja urheilukaupat.
Minä en yhden esimerkin perusteella lähtisi vielä hautaaman tuota useamman kentän ja erilaisten pelioikeuksien liiketoimintamallia. Isompi haaste Gogolfille taisi olla se, että järjestelmä rakentui kahden jo valmiiksi sijainniltaan haastavan kentän (Hills ja Kurk) ympärille. Vuosaari oli sitten puolestaan outo valinta sijaitessaan aivan eri ilmansuunnalla. Liekö ollut heräteostos?
Sattumaa tai ei, erilaiset pelioikeuteen liittyvät toisten kenttien lisäpelioikeudet tuntuvat yleistyneen vauhdilla juuri samaan aikaan kuin Gogolfkin viritteli omia pelioikeuspakettejansa. Ainakin omasta vinkkelistäni tämä kehitys tuo merkittävää lisäarvoa pelaajalle. Ehkäpä tämä on osaltaan positiivisessa mielessä Gogolfinkin perintöä. Aggressivinen kenttäyhtiön nurkanvaltaus ja pienosakkaiden savustaminen on siten se negatiivinen puoli, vaikka toki tästä on viime vuosilta useampia esimerkkejä muiltakin toimijoilta.
Minä en ole huolissani GolfSkyn lakkauttamisesta, ellei sitten joku jatka toimintaa sellaisenaan. Toki Golfcenter hallitsee markkinaa, mutta monopolia se ei saa, kun golfkauppoja on kuitenkin useita ja lisää verkkoon on helppo perustaa. Kilpailu siis välinepuolella säilyy jatkossakin. Sivustakatsojan mielestä tilat ja henkilöstö olivat ylimitoitettuja, mutta tämä vaan huomio.
Usean golfkentän operointi ei kauheasti tuo synergioitaq, ehkä enemmän odotettiin. Kentänhoito tarvitaan joka kentällä pelikauden aikana jatkuvasti ja harvinaisempia koneita voi myös vuokrata. Hallintokaan ei liene suuri säästön kohde. Sen sijaan businessmalli, jossa 100 kierrosta pelaavalle golfarille myydään oikeus 2-4 kentälle on hieno. Pelaaja on valmis maksamaan ylimääräistä tästä usean kentän mallista, vaikka rasite kentille on ihan sama olipa paketissa 1 tai 4 kenttää. Tämän seurauksena joillakin kentillä tuli näitä vierailuoikeuksia ilman lisämaksuja, mikä vesitti tätä Gogolfin businessmallia. Ehkä jatkossa näitä yhteistyömalleja tulee lisää, kun sillä on ilmeisesti arvoa.
Toivottavasti Gogolf-kentille löytyy jatkajia, jotka pitävät kenttiä aikaisempaa paremmassa kunnossa (vrt esim Kurk parina viime vuotena)
Kim H näki Gogolfissa paljon hyvää. Minä en nähnyt, vaikka olenkin osin samaa mieltä Kimin kanssa Golf Skysta. Jos pesä ei löydä sille itsenäistä jatkajaa, markkina keskittyy ja hinnat nousevat. Verkkokauppauskovaiset ovat toista mieltä. Kokemus kuitenkin kertoo, että kun Golfcenter nielaisi Golf Balancen, hintataso nousi selkeästi. Nyt vaikutus voi olla vielä rajumpi, jos jäljelle jäisi vain yksi suuri toimija.
Sen sijaan Gogolfin muu bisnes ei oikeastaan menestynyt koskaan kestävällä tavalla. Yhtiö sai ensimmäisen kentän ilmaiseksi, mutta heti kun muista jouduttiin jotain maksamaan, oltiin vaikeuksissa. Kentänhoidosta nipistettiin selvästi jo korona-aikana, vaikka silloin elettiin bisnesmielessä golfin lihavia vuosia. Kun korot nousivat, loppui yhtiön lento kuin seinään. Ehkä mukana oli myös kysyntävajetta.
Vaikea nähdä, että Suomeen syntyisi enää toista vastaavaa yhtiötä. Kohtuullinenkin velkataakka yhdistettynä kenttien hyvään hoitoon (ml peruskorjaukset) vaatii paljon rahaa ja asiakaskuntaa, jolla on riittävästi maksukykyä ja -halua. Ainakin keskustelupalstoja lukiessa tulee mieleen, että Gogolfin asiakaskunta arvosti sitoutumattomuutta ja halpoja hintoja. Yhtiön pienetkin hinnankorotusyritykset teilattiin jyrkästi ja ehkä myös heijastuivat kysyntään.Ruotsalaisen GolfStarin paketti on mielestäni paljon parempi kuin GoGolfin. Tukholman seudulla valittavana 13 kenttää, hinta nykykurssilla 722,50€ / vuosi. Jos kaikki kentät 50 km:n Helsingistä olisi samalla hinnalla, luulen että kauppa kävisi.
Ruotsalaisen GolfStarin paketti on mielestäni paljon parempi kuin GoGolfin. Tukholman alueella on valittavana 13 kenttää, hinta nykykurssilla 722,50€ / vuosi. Jos kaikki kentät 50 km:n Helsingistä olisi samalla hinnalla, luulen että kauppa kävisi.
NimetönOnko tietoa miten tuo GolfStar kuvio on muodostunut? Kenttien yhteistyönä vai jonkin toimijan ostaessa muut pois?
Jos täällä etelässä olisi 15 kenttää yhdellä vuosimaksulla 30pv varausoikeudella niin eipä muuta mallia tulisi edes mietittyä.
Hyvä, että päästiin taas varsinaiseen asiaan. Haluan kuitenkin vielä kertoa oikeat vastaukset aiemmin esittämiini pähkinöihin/päässälaskutehtäviin koskien osakaspariskunnan kierroshintaa eli 2 pelilipun hintaa (ja pari muutakin asiaa):
a) 181 € vuonna 2022
b) 1000 €:n oletusmyyntihinnalla vähintään 900 € lainan takaisinmaksuvuoden inflaatiosta ja yhtiövastikkeen suuruudesta riippuen.
Asiassa ei ole mitään epäselvää.
Eli vaikka osake oli ostettu jo 20 vuotta sitten, silti osakkeen hankintakustannuksen tulee olla mukana osakkaan pelikustannuksia laskettaessa – ainakin tässä tapauksessa.
Entä sitten, kun osake ei ole enää pankin omistuksessa?
Kuten Putti-Possu aiemmin hyvin selkeästi perusteli, inflaatiokin on kustannustekijä. Samaa periaatetta voidaan jatkossakin käyttää apuna vaikkapa järkevän green feen määrittämiseen. (Uno: Golf kentille toivoisin järkevämpää greenfee hinnoittelua).
Mielestäni geen fee on yleensä järkevällä pohjalla, jos se on keskimäärin vähintään osakkaan pelilipuistaan maksaman reaalihinnan suuruinen. Siihen tuo kaavanikin tähtäsi.
Vain siinä tapauksessa, että yhtiökokous haluaa päästä pelilipuista kokonaan eroon, saattaa olla järkevää nostaa osakkaan pelilipun hinta green feetä korkeammalle (esim. vähentämällä pelilippujen määrää), jolloin kenenkään osakkaan ei kannata vaihtaa pelioikeuttaan pelilippuihin.
Sen pituinen se.
Vain siinä tapauksessa, että yhtiökokous haluaa päästä pelilipuista kokonaan eroon, saattaa olla järkevää nostaa osakkaan pelilipun hinta green feetä korkeammalle (esim. vähentämällä pelilippujen määrää), jolloin kenenkään osakkaan ei kannata vaihtaa pelioikeuttaan pelilippuihin.
Pelilippujen haitta on siinä, että ne kilpailevat golfkentän gf-myynnin kanssa … ja erityisesti dynaamista hinnoittelua vastaan. Peliliput ohjautuvat tyypillisesti prime-aikoihin, kun taas gf-hinnoittelu pyrkii suosimaan hiljaisia aikoja.
Hyvä kompromissi on nimetty sarjakortti, jolla voi maksaa nimetyn lisäksi vieraita samassa lähdössä. Tämä ei kilpaile pörssissä gf-myynntiä vastaan, mutta tarjoaa joustavamman ratkaisun vähän pelaaville tai esim perheille. Minusta on yllättävää, kuinka vähän sarjakortteja on tarjolla.
Jos täällä etelässä olisi 15 kenttää yhdellä vuosimaksulla 30pv varausoikeudella niin eipä muuta mallia tulisi edes mietittyä.
Niin, tuo kaiketi riippuisi kenttien välisistä etäisyyksistä, niiden laadusta ja paketin hinnasta. Kultakortin kenttävalikoimaa kun katselee, niin täytyy tykätä autossa istumisesta, jos koko edun haluaa käyttää.
Onko tietoa miten tuo GolfStar kuvio on muodostunut? Kenttien yhteistyönä vai jonkin toimijan ostaessa muut pois?
Jos arvata pitää, niin jälkimmäisellä tavalla. Kenttäyhteistyön haasteena on tuoton jyvittäminen. Hoitokulut eivät käsittääkseni ihan hirveästi vaihtele kierrosmäärien mukaan, mutta voisin kuvitella vilkkaammin käytettävien kenttien haluavan suuremman osuuden potista kuin vähemmän käytettävät saisivat. Suomen osakekenttämallissa tuo olisi jonkinmoinen haaste, koska mukaan lähtevä kenttä voi kärsiä osakaskadosta ja siten rahaakin tulisi vähemmän. Ruotsissa on paljon yhdistyspohjaisia kenttiä, mutta niillä olisi varmasti sama ongelma jäsenmäärän pienentyessä.
Minusta on yllättävää, kuinka vähän sarjakortteja on tarjolla.
Sarjakorttikin kilpailee prime time -ajoista normi-green feen kanssa.
Kävin kesällä kaverin kanssa Golfstar kentillä, kahdella. Tuo halvin hinta on sellainen että voi olla vain yksi varaus kerrallaan voimassa. Kenttiä on niin monta että aina pääsee pelaamaan sopivasti. Kentillä on omat kerhot joissa ollaan jäsenenä ja yhdellä paikalliset harmitteli kun ei ollut kerhoa ollenkaan. Ei siis kukaan järjestänyt kisoja tms. En tiedä olivatko jossain muualla jäsenenä.
Jotenkin luulen ettei GolfStar omista kenttiä vaan kyseessä on markkinointiyhteistyö. Suomessa ehkä tuntemattomampi käsite. Osakepohjaista pelaaminen ei ole, erilaista kuin Suomessa. Meni vähän mutuksi.
PG:n pähkinään kommentti:
”Eli vaikka osake oli ostettu jo 20 vuotta sitten, silti osakkeen hankintakustannuksen tulee olla mukana osakkaan pelikustannuksia laskettaessa – ainakin tässä tapauksessa.”
Ei pidä ottaa hankintakustannusta huomioon, koska kyseessä on osake jolla on ainakin teoriassa jälleenmyyntiarvo. Esim. yrityksen hankkiman pitkävaikutteisen osakeomaisuuden (käyttöomaisuus) hankintamenoa ei huomioida vuotuisessa laskelmassa lainkaan – ellei niiden arvo ole laskenut. Voidaan siis ottaa huomioon vuotuisina kuluina, jos (golfosakkeen tapauksessa kun) osakkeiden arvo on laskenut.
Esim. AA ostaa golfosakkeen 2000 EUR ja pelaa kaksi vuotta 50 kierrosta/v. Vuotuinen vastike 1000 EUR. Silloin kulu/kierros olisi PG:n kaavalla (2000 + (2*1000))/100 = 40 EUR per kierros. Ja sitten kolmantena vuonna AA myy osakkeen hintaan 2000 EUR, eikä enää pelaa. Mikä tuli kierroksille hinta? 20 EUR/kierros. Jos osakkeen hinta kolmantena vuonna = 0, niin silloin hinta/kierros on 40 EUR. Jne…
Ei pidä ottaa hankintakustannusta huomioon, koska kyseessä on osake jolla on ainakin teoriassa jälleenmyyntiarvo
En ottaisi huomioon hinnan mahdollista muutosta ylös tai alaspäin. Sen sijaan sitoutuneen pääoman korko tulisi ottaa huomioon. Golfosakkeen ei ole tarkoitus tuottaa osinkoa/voittoa, vaan hinnan muutos perustuu spekulaatioon, joka riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Golfosake on vähän niinkuin kryptovaluutta.
Toisin sanoen ”menetetty”pääoman tuotto tulisi lisätä, mutta jättää osakkeen hinnan muutos (tai takaisinmaksuaika) huomiotta. Silloin Makexin esimerkissä kierroshinta on vuodessa 50 kierroksella (2000 € * 5% + 1000 €) / 50 = 22 €. Tämä on siis indiffentti sen kanssa, että jos maksaisi vuokraa 1.100 €, edellyttäen osakkeenomistajan ja pelioikeusvuokraajan ehdot ovat samanmoiset.
EDIT: 5 % on hyvä pääoman korko riskittömälle sijoituksella. Mutta näinä epävarmoina aikoina, pitäisi päälle lisätä riskilisää esim. 5 %, jolloin pääomakustannus edellisessä esimerkissä on 10 % ja kierroksen hinta 1200 € / 50 = 24 €.
Erinomainen vastaus Putti-Possu! Juuri näin kuten kirjoitit, ja tuolla ajattelumallilla voi verrata kumpi tulee edullisemmaksi, ostaa vai vuokrata – jos se kiinnostaa. Vuokraajan kulut on yleensä yksiselitteiset. Kuluja vähentää sitten vuokraajasta riippuen minne on sijoittanut sen pääoman jota ei ole golfosakkeeseen sitonut. Esimerkiksi jostain high yield -korkorahastosta voisi pitkällä tähtäyksellä saada verojen jälkeen 5% tuoton, jolla voi sitten osan vuokrasta maksaa.
Golfosakkeeseen sijoittanut (= kannatusmaksun maksanut) taas saa totaalikustannuksensa selville vasta osakkeen myytyään, todennäköinen myyntitappio pitää jyvittää pelivuosille ja sen lisäksi pitää ottaa huomioon em. 5% menetetty vaihtoehtoinen tuotto, joka otettava huomioon siis vuosittain.
Itse en ole koskaan laskenut pelikierroksen hintaa, ei kiinnosta, ja olen siis sellaisen kannatusmaksun aikoinaan maksanut.
Vuonna 2022 hankintakustannus (= 10000 €:n pankkilaina) on tietenkin mukana vain korkoa laskettaessa. Golfyhtölle Kalle maksaa kyseisenä vuotena yhtiövastiketta 1000 € ja pankille tehdyn sopimuksen mukaan 8,1% koron ottamalleen 10000 € lainalle. Mitään muita kuluja ei ole ole. Vuoden 2022 pelikustannukset ovat yhteensä siis 1810 €. Pelilippua kohti kustannukset ovat 90,5 €. Minkälaisen summan sinä sait?
Esittämäsi asiat taisivat olla veroteknisiä juttuja? Golfosakkeen myyntitappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. On siis ihan sama miten Kalle ajattelee pankkilainansa jaettavan.
Hmmm. Nämä PG:n laskelmat näyttävät kyllä edelleenkin aika lennokkailta. Vuonna 2022, montako sellaista kenttää Suomesta löytyi, joilla yhteen pelioikeuteen oikeuttavan osakkeen hankintahinta oli tuon 10000 e tai enemmän? Sarfvik oletettavasti, mutta sen lisäksi maksimissaan 2-3 muuta – enkä noistakaan ole ollenkaan varma siitä, oliko tuollaisella pyyntihinnalla yhtään toteutunutta kauppaa (mihin täältä katosivat ne pörssin pyyntihistoriat?). Hankintahintojen laskeminen tuolla 10000 eurolla vaikuttaa tarkoitushakuiselta, kun toteutuneiden kauppojen keskihinta Suomen 100+ osakekentällä ei varmastikaan ollut ko. vuotena puoliakaan tuosta, todennäköisesti vielä tuotakin selkeästi vähemmän.
Niistä henkilöistä, jotka olisivat yli 10000 e maksavaa golfosaketta hankkimassa, en myöskään usko monenkaan rahoittaneen hankintaa pankkilainalla – ja mikäli lainalle olisi ollut tarvetta niin näiden nimenomaisten asiakkaiden korko ei ole 8,1 % nähnytkään ainakaan tämän vuosituhannen puolella.
Tässä uusi pähkinä:
Jos Teppo maksaa pelaamisestaan enemmän kuin Jaakko, niin kumpi maksaa pelaamisestaan vähemmän kuin Topi?
Vihje: Topilla on kaksi osaketta, joista toinen on hänen vaimonsa nimissä, ja inflaatio on 2,5%.
P.S. Liittyy GoGolfiin ihan penteleesti…
@Sport Goofy. Golfyhtiöt ovat erilaisia, mutta pelikustannuksia laskettaessa samaa periaatetta (kaavaa) voidaan soveltaa useimmille vastikkeellisille yhtiöille. Numeeriset esimerkit selventävät teoriaa, mutta yksittäisillä esimerkeillä ei ole yleispätevyyttä. Otin tuon lainalaskelmankin vain siksi, jotta ymmärtäisit, että jopa 20 vuoden takaisella ostoksella on merkitystä kustannuksia laskettaessa. On selvää, että Kallen pelaamisen kustannukset lasketaan 2003 tehdyn hankintahinnan mukaan, eikä nykyhinnoilla.
korko ei ole 8,1 % nähnytkään ainakaan tämän vuosituhannen puolella.
Kalle maksoi lainansa korot vuosittain. Korko vain 1% yli inflaation. Matalan inflaation vuosina siis hyvin alhainen. Tällä hetkellä kulutusluoton todellinen korko näyttää olevan 9 % – 29%.
https://www.banknorwegian.fi/apply/loan/vakuudeton-laina/?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_term=vakuudeton%20kulutusluotto&utm_content=matchtype=b|network=g|placement=|adposition=|creative=347010179188|adgroupid=141395083153&utm_campaign=17998343680&gclid=CjwKCAjw7oeqBhBwEiwALyHLMwAxJK339hCNsKc24xeOwsJRtFXpDiRj8c4wA0HOYUe6G9NLrkyJyhoCxAAQAvD_BwESuurin osa kotikenttäni nykyisistä osakkeenomistajista osti osakkeensa 2000 luvun alun buumiaikaan hintaan 10000 € – 21000 €. Hinta oli korkeimmillaan juuri 20 vuotta sitten. Osakkaat eivät ole paljon vaihtuneet (tämän asian olen selvittänyt osakasluetteloista – nykyisistä ja vanhoista). Arvioin, että osakkeesta keskimäärin maksettu hinta on edelleen kymppitonnin yläpuolella.
Tässä yhden pelioikeuden osakkeiden myynti/pyyntihintoja noin kahdenkymmenen vuoden takaa. Lähde: Golfpisteen pörssin osakelista sekä omat muistiinpanoni vuoden 2003 hinnoista (pörssin lista alkaa vasta 2004 tai myöhemmin).
Sarfvik 75000
Master 35000
Kytäjä 21000
Keimola 12000
Ringside 13000
Talma 11000
Hirsala 25000
Kullo 14000
Linna 15000
Pickala 15000
Peuramaa 10000
Lakeside 11000
Tahko 12000
Tapiola 16000 (v.2009)
Vuosaari 13000Edelleen, ei sitä hankintakustannusta pidä laskea mukaan pelikierrosten hintaan. Paitsi, jos on aivan varma että osakkeen arvo on nyt nolla. Kierroksen hinnan laskemiseen voi laskea halutessaan vaihtoehtoisen (menetetyn) tuoton, esim. 5 % mukaan. Eli esim. 2000 osakkeelle 100 ERU lisää kulua per vuosi.
Mietipä niin, että ostat 500 000 EUR asunnon, josta vuotuinen vastikemaksu on 5000 EUR. Et sinä laske silloin vuotuiseksi asuinkustannukseksi 5 vuodessa näin: 500 000 + (5*5000)/5 = 105 000 EUR. Eihän tossa ole mitään järkeä. Vuotuinen kustannus lienee jotain 30 000 (500 000 * 5% + 5000), jota voi verrata sitten vastaavasti tuon tason asumisen vuokrakustannukseen.
-
JulkaisijaArtikkelit