Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Eurooppa Tourin karsinnat
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Minäpä vastaan: Se on 74 kilpailua, joka on kaikilla sama. Tuon määrän kun saavuttaa niin osaa kilpailla. Kaikista tulee myöskin tuon kilpailumäärän jälkeen yhtä hyviä pelaajia ja kilpailijoita. Golfinpelaajat ovat kaikki varustettu samanlaisilla edellytyksillä, joten heille kaikille saman tason saavuttamiseksi riittää sama määrä harjoittelua ja kilpailemista samanlaisten tulosten saavuttamiseksi.
Arsu kirjoitti: (10.12.2012 22:17:27)
en mä väitä enkä selitä. Kysyin sulta kysymyksen.
Tässä lisää. Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.
I]Kannattaa lukea tuo Golfpisteen juttu Korhosesta, aika monta asiaa liittyen kilpagolffiin tulee hyvin esille siinä. Yritän antaa sulle muutaman vastauksen, vaikka minulta et mitään kysynytkään.
Nyt puhutaan kilpapelaamisesta, ei mistään kymmenen sentin skineistä. Kaikki me ihmiset reagoimme eri tavalla kilpailuihin, mutta pääsääntöisesti voin kertoa, että kyllä siellä 1. boksissa jännitetään. Sama tapahtuu esim. ratkaisevan putin kohdalla. En usko sellaista golffaria olevankaan, joka ei koskaan jännittäisi. Yleensä jännitys tulee ammattilaisilla parhaiten esillä majoreissa, siis kisoissa joiden voittoa arvostetaan eniten. Käy kysymässä Montylta tai tämän kesän epäonnistuja Scotilta, menikö epäonnistuminen jännityksen piikkiin. Jännityksen kautta (tai sen kestääkö pää) tullaan siihen, kuinka tekniikka kestää pelaamisen paineen alla. Tiedän paljon porukkaa, joka voisi range taidoiltaan pelata ET:lla, mutta kierrokset on luokkaa 72-80. Toisin sanoen rangella käynnistä ei ole hyötyä, jos ei tiedä mitä kapasiteetistaan pystyy käyttämään kisoissa. Jipsit yms. ei kehity rangella, vaan kisoissa. Sen jälkeen kun kisoissa huomaa mihin pystyy ja mihin ei, tulee harjoittelu erittäin tärkeänä mukaan. Sun pitää harjoitella ongelmiksi muodostuneet asiat siihen kuntoon, että pystyt tekemään ne myös kentällä. Jos sun kaverit ei kehity, johtuu se harjoittelun puutteesta.
Jokainen turnaus vie asioita eteenpäin, koska silloin ymmärtää mitä asioita on tehty oikein ja missä täytyy parantaa. Kisoista saadaan palaute! Patu ei ole pelannut koskaan yhtään ET kisaa ja CT kisojakin taitaa olla alle 10. Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, ymmärrän syyt kilpailujen väliin jättämiselle, mutta kyllä hänelle olisi ollut ensiarvoisen tärkeää käydä tutustumassa ET:n ilmapiiriin nyt näissä kahdessa kisassa. Tämän jälkeen olisi ollut kaksi kuukautta aikaa harjoitella ongelmakohtia sekä vahvistaa positiivisia asioita, joitaa esille olisi tullut.
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 18:39:58)
Minäpä vastaan: Se on 74 kilpailua, joka on kaikilla sama. Tuon määrän kun saavuttaa niin osaa kilpailla. Kaikista tulee myöskin tuon kilpailumäärän jälkeen yhtä hyviä pelaajia ja kilpailijoita. Golfinpelaajat ovat kaikki varustettu samanlaisilla edellytyksillä, joten heille kaikille saman tason saavuttamiseksi riittää sama määrä harjoittelua ja kilpailemista samanlaisten tulosten saavuttamiseksi.
Miksi 74, eikä 75 tai 73? Miksi mä en pelaa ET:lla, vaikka olen pelannut yli 100 kisaa?
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 18:39:58)
Minäpä vastaan: Se on 74 kilpailua, joka on kaikilla sama. Tuon määrän kun saavuttaa niin osaa kilpailla. Kaikista tulee myöskin tuon kilpailumäärän jälkeen yhtä hyviä pelaajia ja kilpailijoita. Golfinpelaajat ovat kaikki varustettu samanlaisilla edellytyksillä, joten heille kaikille saman tason saavuttamiseksi riittää sama määrä harjoittelua ja kilpailemista samanlaisten tulosten saavuttamiseksi.
Miksi 74, eikä 75 tai 73? Miksi mä en pelaa ET:lla, vaikka olen pelannut yli 100 kisaa?
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Sulle ei ole kerrottu valmentajien ja ammattilaisten tarkoin varjelemaa salaisuutta, eli sitä että jokainen pelattu PB- kisa lisää tuota määrää kolmella. Olet ilmeisesti pelannut runsaasti noita pistebingoja, joten tuo osaavaksi kilpailijaksi kvalifoiva määrä saattaa olla jo niin huima, että kaikki toivo on menetetty.
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Arsun alkuperäinen kysymys oli niin korkeatasoinen, että pyrin vastaamaan siihen samaa korkeaa tasoa ylläpitäen.
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 19:33:45)
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Arsun alkuperäinen kysymys oli niin korkeatasoinen, että pyrin vastaamaan siihen samaa korkeaa tasoa ylläpitäen.
Eli jos Arsu hyppää kaivoon, niin hyppäät perässä? Turha noista provoista on provosoitua ja provosoitumalla tuotat vain mielihyvää provosoijalle..
Ehkä hieman tähdennän omia ajatuksia. Jokainen harjoitus ja kilpailu vie varmasti eteenpäin jos niistä löytää aina jotain oleellista. Paljon on varmasti myös ammattilaisia, jotka tulevat harjoittelun ja kilpilujen jälkeen kotiin ihan yhtä tyhjällä päällä kuin lähtiessään olivat. Amatööreistä luultavasti suurin osa? Vaikka menestystä jossain kisassa ei tulisi on kehittyminen aina mahdollista.
Aikaisemmat viestit koskivat lähinnä meidän ulkopuolisten ihmettelyä. Mäkin ihmettelen joskus miksi naapuri ei kolaa tota pihaansa useammin, mutta en mä siitä rupea nostamaan meteliä. Jos mua oikeasti kiinnostaisi tietää oikea syy niin mun olisi mentävä kysymään. Muuten se olisi arvailua. Tyhmäksi mä tekisin itseni jos keksisin itse syitä ja jakaisin niitä totena naapureille tai ainakin melkein totena.
Vaikka mun mielestä piha pitää kolata, että se näyttää siistiltä ym., voi naapurilla olla ihan eri motiivit. Voi olla, että se on samaakin mieltä, mut sillä on selkä kipeä.. Kuka tietää?
Nämä siis vain omia ajatuksia, eivätkä liity muiden viesteihin aikaisemmin tai keneenkään tiettyyn nimimerkkiin.
Vielä tuosta tekniikan kestämisestä. Kumpi hajoaa ensin pelaaja vai tekniikka?
Monet sanoo, että jännityksen vastakohta on rentous. Mun mielestä se on ammattitaito. Huolimatta siitä, että jännittää pystyy suorittamaan sen mitä pitääkin. Eikö se jännitys kannata osata valjastaa ja tehdä siitä vahvuus itselle? Mikko puhuu kyllä ihan asiaa mun mielestä. Vaikuttaa ammattitaitoiselta.glof kirjoitti: (11.12.2012 20:17:05)
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 19:33:45)
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Arsun alkuperäinen kysymys oli niin korkeatasoinen, että pyrin vastaamaan siihen samaa korkeaa tasoa ylläpitäen.
Eli jos Arsu hyppää kaivoon, niin hyppäät perässä? Turha noista provoista on provosoitua ja provosoitumalla tuotat vain mielihyvää provosoijalle..
Mun ei ole tarkoitus provosoida. Jos jollain teksti herättää tunteita mihin vaan suuntaan niin ihan kiva. Tarkoitus ei ole auttaa kenellekkään hernettä nenää. Mikäli jollain niin käy niin senhän saa sielä aina pois. Toki olen välillä sarkastinen, mutta pyrin osoittamaan sen niihin jotka harrastavat sitä itsekkin. Luulisi heidän ymärtävän. Mä ainakin yritän ymmärtää kun se kohdistuu muhun.
Onhan se niin, että ei ole tyhmiä kysymyksiä ja vastauksia. On vain tyhmiä kysyjiä ja vastaajia.Arsu kirjoitti: (11.12.2012 20:17:58)
Ehkä hieman tähdennän omia ajatuksia. Jokainen harjoitus ja kilpailu vie varmasti eteenpäin jos niistä löytää aina jotain oleellista. Paljon on varmasti myös ammattilaisia, jotka tulevat harjoittelun ja kilpilujen jälkeen kotiin ihan yhtä tyhjällä päällä kuin lähtiessään olivat. Amatööreistä luultavasti suurin osa? Vaikka menestystä jossain kisassa ei tulisi on kehittyminen aina mahdollista.
Aikaisemmat viestit koskivat lähinnä meidän ulkopuolisten ihmettelyä. Mäkin ihmettelen joskus miksi naapuri ei kolaa tota pihaansa useammin, mutta en mä siitä rupea nostamaan meteliä. Jos mua oikeasti kiinnostaisi tietää oikea syy niin mun olisi mentävä kysymään. Muuten se olisi arvailua. Tyhmäksi mä tekisin itseni jos keksisin itse syitä ja jakaisin niitä totena naapureille tai ainakin melkein totena.
Vaikka mun mielestä piha pitää kolata, että se näyttää siistiltä ym., voi naapurilla olla ihan eri motiivit. Voi olla, että se on samaakin mieltä, mut sillä on selkä kipeä.. Kuka tietää?
Nämä siis vain omia ajatuksia, eivätkä liity muiden viesteihin aikaisemmin tai keneenkään tiettyyn nimimerkkiin.
Vielä tuosta tekniikan kestämisestä. Kumpi hajoaa ensin pelaaja vai tekniikka?
Monet sanoo, että jännityksen vastakohta on rentous. Mun mielestä se on ammattitaito. Huolimatta siitä, että jännittää pystyy suorittamaan sen mitä pitääkin. Eikö se jännitys kannata osata valjastaa ja tehdä siitä vahvuus itselle? Mikko puhuu kyllä ihan asiaa mun mielestä. Vaikuttaa ammattitaitoiselta.
’Asiat ovat niin miltä ne näyttävät’ on joku sanonut. Mitä kilpailemiseen tulee, niin aina siitä jotakin jää käteen, jos viitsii hieman analysoida. Vaikkapa se, että eipä jäänyt mitään käteen kun piti tässä kunnossa lähteä. Pieni jännitys on ainakin minulla edellytys siihen, että pystyy suorittamaan hyvällä tasolla oma taso huomioiden. Se saa aistit ja valppauden nousemaan sille tasolle, jolla hyvä suorittaminen on mahdollista. Uskon niin olevan muillakin ja ihmettelen jos ei ole. Liika jännitys sensijaan tuhoaa kaiken kunnollisen suorituksessa. Kilpaileminen varmasti opettaa hallitsemaan jännitystä niillä, joilla on tapana jännittää liikaa. Omalta kohdaltani voin vielä sanoa, että hyvän tuloksen ollessa tulollaan ja vaikka kisan kärkipaikat haarukassa on se aina hieno kokemus pelata viimeisiä reikiä. Siihen haluaa pyrkiä mahdollisimman usein.
glof kirjoitti: (11.12.2012 20:17:05)
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 19:33:45)
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Arsun alkuperäinen kysymys oli niin korkeatasoinen, että pyrin vastaamaan siihen samaa korkeaa tasoa ylläpitäen.
Eli jos Arsu hyppää kaivoon, niin hyppäät perässä? Turha noista provoista on provosoitua ja provosoitumalla tuotat vain mielihyvää provosoijalle..
Mähän tunnen itseni aivan mahtavaks hyväntekijäks nyt 🙂
ts kirjoitti: (11.12.2012 21:13:49)
glof kirjoitti: (11.12.2012 20:17:05)
Chip Greenside kirjoitti: (11.12.2012 19:33:45)
glof kirjoitti: (11.12.2012 19:00:40)
Tälläinen provoilu on täysin turhaa! Varsinkin kun olet monta ihan asiallistakin viestiä onnistunut laittamaan!
Arsun alkuperäinen kysymys oli niin korkeatasoinen, että pyrin vastaamaan siihen samaa korkeaa tasoa ylläpitäen.
Eli jos Arsu hyppää kaivoon, niin hyppäät perässä? Turha noista provoista on provosoitua ja provosoitumalla tuotat vain mielihyvää provosoijalle..
Mähän tunnen itseni aivan mahtavaks hyväntekijäks nyt 🙂
🙂 !!
Ja Patulle onnittelut myös tätä kautta ja koko kasvaneelle perheelle samoin.
Homma pääsee jo vauhtiin. Mainio juttu.
Mitä on liika jännitys tai siis miten jännitystä voidaan mitata? Voiko sanoa, että kun minä heitän poskipaskat ennen kierrosta ja samassa lähdössä oleva Jaska vetää rangella drivejä hyvällä fiiliksellä, että minä jännitän enemmän? Siis toki voi ja voihan se näyttää uloskin siltä, mutta ei kai se välttämättä pidä paikkaansa?
Jokaisen keho on tottunut käsittelemään jännitystä tietyillä tavoilla. Hikoilu, tärinä ym., listaan voisi jokainen laittaa omansa.
Kilpaileminen varmasti auttaa vähentämään jännitystä koska asia ei ole enään uusi. Monta kertaa siis pitää kilpailla, että jännitys on siedettävällä tasolla? Monelle pelkkä kilpailu ja pelaaminen ei riitä.
Meidän kehomme reagoi aina jotenkin. Systeemimme tuottaa eläinten tavoin jännittäessä stressiä ja taas adrealiinia. Lihakset jännittyy ja kaikkea muuta mikä auttaa juoksemaan karkuun. Siis aivan luonnollista. Ehkä liika jännitys johtuu vain siitä, että tätä tapahtuu liikaa? Jotkut varmasti rupeavat jännittämään jännittämistä. Siinä tilanteessa jos pelaa varman päälle niin kannattaa löytää kaikki esteet ja muistaa ne epäonnistuneet lyönnit… niin kattoo palloon;) Milläköhän tasolla ne hormonit tällöin menevät?
Monet sanovat, että vasta pari ekan reiän jälkeen voi ottaa rennosti. Toiset jatkavat sitä alun hermoilua ihan loppuun asti. Ja onhan näköjään niitäkin jotka kääntävät sen eduksi ja laittavat taisteluilmeen päälle.
Kannattaa ajatella mitä ajattelee.glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Tuo riippuu niin paljon pelaajasta ja luonteesta. Yleensä on niin kun korkeammalle tasolle mennään, että taitaa se lyöntikeskiarvo yleensä nousta pari lyöntiä ainakin aluksi. Oikeastaan puhun vain omista kokemuksista yhden perheen pelaajan kädinä. Henkalla oli pääsääntöisesti se tilanne viime kesänä, että mitä kovatasoisempi (FT, NL) kilpailu niin peli oli kyllä parasta, se on aika hyvä merkki, varsinkin kun se näkyy jo ’juniori-iässä’. Tosin olihan nuo jotkut aluetourinkin kisat sitten aika helppoja. Viime kesänä oli muistaakseni kilpailukierroksia yhteensä laskettuna jotakuinkin 65 (ei klubikisoja mukana). Jotkut on sitä mieltä, että tulisi kilpailla vähemmän ja keskittyä paremmin, mutta meidän kohdalla luulen, että sopii paremmin paljon kilpailuja ja mitä kovatasoisempia, niin sen parempi. Siinä saa niin paljon hyvää tietoa tekemisestä ja kehityskohteista. Jos sitten puhutaan jostain ET-tasosta, niin eihän siellä oikein enää pärjää jos on paljon kehitettävää pelissä. Ne pitää olla hoidettu jo paljon aikaisemmin kuntoon, oli ne sitten tekniikaa, fysiikkaa tai henkistä puolta (eritysiesti suhtautuminen epäonnistumisiin ja niiden haittavaikutusten eliminointi). Noita kun ei oikein saa kuntoon ellei ole kunnon valmennusta, analysointia ja ennenkaikkea oikeanlaista harjoittelua (en ala kinaamaan mitä se on, luulen että itse sen tietää parhaiten).
Mun mielestä yksi isoimpia asioita on juuri oikeansuuntainen swingivalmennus, on niin hemmetin tärkeää, että ne avaukset pysyy hyvin pelattavissa paikoissa, mielellään väylällä suurella %:lla. Se vaikuttaa niin paljon koko pelin kulkuun ja itseluottamukseen, hiton iso asia tuloksenteon kannalta. Joskus sitä toivoo että ymmärtäisipä tästä pelistä ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista tarpeeksi, mutta kun piru vie tulee aina vastaan jotain uutta ja asioita joita joutuu pohtimaan ihan eri näkökannalta kuin aikaisemmin luuli. Jos jää kiinni vanhoihin kenties kerrottuihin tai opittuihin asioihin niin pieleen menee, jos ei osaa irtautua vanhoista ajatuksista, mitä nopeammin sen parempi. Onneksi on henk.koht valmentaja joka ovat uudistumiskykyinen ja osaa kyseenalaistaa asioita oikealla tavalla ja on kaikinpuolin uhrautuva valmennettavien suhteen. Seuravalmatajalla en ole huomannut kovasti näistä poikkeavia ominaisuuksia, tosin seuravalmennus on aina vähän niin ja näin kun sitä porukassa tehdään, aika vähän jää henkilökohtaiseen valmennukseen aikoja, mutta hyviä erilaisa treenejä joissa pelaajille asetetaan paineita. Sen mahdollistaa Peuramaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja paikat ja ennenkaikkea Porkkalan kenttä, se jos joku laittaa pelaajan koville Suomessa. Se mitä kenttiä on kierrellyt Suomessa niin tuo on muutaman muun harvan ohessa ainoa oikea paikka oppia pelaamaan tätä peliä.
Olis kyllä niin hemmetin paljon muutakin kerottavaa, mutta ei oikeasti jaksa kaikkea kirjoittaa, toivottavasti edellä oleva nyt jotain vastasi, vaikka ei nyt ET-karsintoja niin paljoa koskettanutkaan,
Huom En jaksa lukea uudelleen montaa kertaa, onko kaikki nyt oikein kirjoitettu, käyttäkää mielikuvitusta, jos jotain on pielessä, tämä tiedoksi LK:lle;)
ts kirjoitti: (11.12.2012 21:37:17)
Ja Patulle onnittelut myös tätä kautta ja koko kasvaneelle perheelle samoin.
Arsu kirjoitti: (11.12.2012 20:17:58)
Ehkä hieman tähdennän omia ajatuksia. Jokainen harjoitus ja kilpailu vie varmasti eteenpäin jos niistä löytää aina jotain oleellista. Paljon on varmasti myös ammattilaisia, jotka tulevat harjoittelun ja kilpilujen jälkeen kotiin ihan yhtä tyhjällä päällä kuin lähtiessään olivat. Amatööreistä luultavasti suurin osa? Vaikka menestystä jossain kisassa ei tulisi on kehittyminen aina mahdollista.
Aikaisemmat viestit koskivat lähinnä meidän ulkopuolisten ihmettelyä. Mäkin ihmettelen joskus miksi naapuri ei kolaa tota pihaansa useammin, mutta en mä siitä rupea nostamaan meteliä. Jos mua oikeasti kiinnostaisi tietää oikea syy niin mun olisi mentävä kysymään. Muuten se olisi arvailua. Tyhmäksi mä tekisin itseni jos keksisin itse syitä ja jakaisin niitä totena naapureille tai ainakin melkein totena.
Vaikka mun mielestä piha pitää kolata, että se näyttää siistiltä ym., voi naapurilla olla ihan eri motiivit. Voi olla, että se on samaakin mieltä, mut sillä on selkä kipeä.. Kuka tietää?
Nämä siis vain omia ajatuksia, eivätkä liity muiden viesteihin aikaisemmin tai keneenkään tiettyyn nimimerkkiin.
Vielä tuosta tekniikan kestämisestä. Kumpi hajoaa ensin pelaaja vai tekniikka?
Monet sanoo, että jännityksen vastakohta on rentous. Mun mielestä se on ammattitaito. Huolimatta siitä, että jännittää pystyy suorittamaan sen mitä pitääkin. Eikö se jännitys kannata osata valjastaa ja tehdä siitä vahvuus itselle? Mikko puhuu kyllä ihan asiaa mun mielestä. Vaikuttaa ammattitaitoiselta.
Et siis tiedä mitään kilpagolffista. Heittelet kuitenkin mielipiteitä ilman mitään perusteluita, tai ainakin tällä kertaa ne kysymysmerkit jäi käyttämättä. Koitan nyt lyhyesti vielä valottaa. Käy katsomassa gogolffin klipit ja mieti miksi Patu oksensi ennen kierroksia, mutta kuitenkin pelasi niin hyvin. Oliskohan sillä mitään tekemistä, että on pelannut ennenkin paineen alla?
Kilpagolffissa kilpailu vliikonloppu menee suunnilleen seuraavasti. Ennen kilpailua hyvissä ajoin tutustutaan kisakenttään. Jos kenttä on täysin vieras voi tutustumisen tehdä vaikka netissä.. Monilla kentillä on pari isoa lyöntiä, joita reenataan rangella kisaa edeltävinä päivinä tai viikkoina. Esim. Augustassa ei pysty pärjäämään jos ei saa lyötyä hookkia 13. avauksessa. Kisaan valitaan myös tiettyjä mailoja juuri sitä kilpailua ajatellen, esim. Michelssonin kaksi driveria Masterssissa. Kaikille väylillä tehdään pelisuunnitelma, jota noudatetaan. Lyönnit on siis suuniteltu etukäteen, kyse on siitä kuinka hyvin ne saadaan toteutettu. Tilastot tulee tasosta riippuen caddien tai pelaajan toimesta. Minkälainen idiootti täytyy olla, jos ei pysty tilastoja sekä omia fiiliksiä pohtimalla vetämään johtopäätöksiä mikä meni hyvin ja mikä huonosti? Kilpailun jälkeen on vuoro laittaa ne ongelmat kuntoon.
En pysty samaistumaan ongelmaasi lumitöiden osalta, itse kun olen hyvissä väleissä naapureideni kanssa ja pystyn keskustelemaan heidän kanssaan. Mitä mieltä olet Pohjois-Korean tilanteesta? Ymmärtääkseni mielestäsi on hyvä kun mitään ei kyseenalaisteta ja kaikki päätökset hyväksytään ilman keskustelua niiden tarkoituksenmukaisuudesta?
Et voi erottaa pelaajaa ja tekniikkaa! Kuka muu sitä mailaa heiluttaa kuin pelaaja?
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 22:22:06)
glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Tuo riippuu niin paljon pelaajasta ja luonteesta. Yleensä on niin kun korkeammalle tasolle mennään, että taitaa se lyöntikeskiarvo yleensä nousta pari lyöntiä ainakin aluksi. Oikeastaan puhun vain omista kokemuksista yhden perheen pelaajan kädinä. Henkalla oli pääsääntöisesti se tilanne viime kesänä, että mitä kovatasoisempi (FT, NL) kilpailu niin peli oli kyllä parasta, se on aika hyvä merkki, varsinkin kun se näkyy jo ’juniori-iässä’. Tosin olihan nuo jotkut aluetourinkin kisat sitten aika helppoja. Viime kesänä oli muistaakseni kilpailukierroksia yhteensä laskettuna jotakuinkin 65 (ei klubikisoja mukana). Jotkut on sitä mieltä, että tulisi kilpailla vähemmän ja keskittyä paremmin, mutta meidän kohdalla luulen, että sopii paremmin paljon kilpailuja ja mitä kovatasoisempia, niin sen parempi. Siinä saa niin paljon hyvää tietoa tekemisestä ja kehityskohteista. Jos sitten puhutaan jostain ET-tasosta, niin eihän siellä oikein enää pärjää jos on paljon kehitettävää pelissä. Ne pitää olla hoidettu jo paljon aikaisemmin kuntoon, oli ne sitten tekniikaa, fysiikkaa tai henkistä puolta (eritysiesti suhtautuminen epäonnistumisiin ja niiden haittavaikutusten eliminointi). Noita kun ei oikein saa kuntoon ellei ole kunnon valmennusta, analysointia ja ennenkaikkea oikeanlaista harjoittelua (en ala kinaamaan mitä se on, luulen että itse sen tietää parhaiten).
Mun mielestä yksi isoimpia asioita on juuri oikeansuuntainen swingivalmennus, on niin hemmetin tärkeää, että ne avaukset pysyy hyvin pelattavissa paikoissa, mielellään väylällä suurella %:lla. Se vaikuttaa niin paljon koko pelin kulkuun ja itseluottamukseen, hiton iso asia tuloksenteon kannalta. Joskus sitä toivoo että ymmärtäisipä tästä pelistä ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista tarpeeksi, mutta kun piru vie tulee aina vastaan jotain uutta ja asioita joita joutuu pohtimaan ihan eri näkökannalta kuin aikaisemmin luuli. Jos jää kiinni vanhoihin kenties kerrottuihin tai opittuihin asioihin niin pieleen menee, jos ei osaa irtautua vanhoista ajatuksista, mitä nopeammin sen parempi. Onneksi on henk.koht valmentaja joka ovat uudistumiskykyinen ja osaa kyseenalaistaa asioita oikealla tavalla ja on kaikinpuolin uhrautuva valmennettavien suhteen. Seuravalmatajalla en ole huomannut kovasti näistä poikkeavia ominaisuuksia, tosin seuravalmennus on aina vähän niin ja näin kun sitä porukassa tehdään, aika vähän jää henkilökohtaiseen valmennukseen aikoja, mutta hyviä erilaisa treenejä joissa pelaajille asetetaan paineita. Sen mahdollistaa Peuramaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja paikat ja ennenkaikkea Porkkalan kenttä, se jos joku laittaa pelaajan koville Suomessa. Se mitä kenttiä on kierrellyt Suomessa niin tuo on muutaman muun harvan ohessa ainoa oikea paikka oppia pelaamaan tätä peliä.
Olis kyllä niin hemmetin paljon muutakin kerottavaa, mutta ei oikeasti jaksa kaikkea kirjoittaa, toivottavasti edellä oleva nyt jotain vastasi, vaikka ei nyt ET-karsintoja niin paljoa koskettanutkaan,
Huom En jaksa lukea uudelleen montaa kertaa, onko kaikki nyt oikein kirjoitettu, käyttäkää mielikuvitusta, jos jotain on pielessä, tämä tiedoksi LK:lle;)
Kiitos Rauski. Mielestäni pelaamaan oppii pelaamalla ja Henkan ikäisenä pitää pelata mahdollisimman paljon! Sitten tossa Korhosen tilanteessa kannattaa ruveta priorisoimaan.
Tosta ET pelaajien tilasta olen kyllä eri mieltä. Kyllä siellä työstetään monia asioita vaikka tourilla jo ollaankin, mielestäni golffari ei ole valmis koskaan. Korhosen haastatteluun viitaten hyvätkin palaa aina säännöllisesti perusasioiden pariin.
glof kirjoitti: (11.12.2012 22:44:10)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 22:22:06)
glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Tuo riippuu niin paljon pelaajasta ja luonteesta. Yleensä on niin kun korkeammalle tasolle mennään, että taitaa se lyöntikeskiarvo yleensä nousta pari lyöntiä ainakin aluksi. Oikeastaan puhun vain omista kokemuksista yhden perheen pelaajan kädinä. Henkalla oli pääsääntöisesti se tilanne viime kesänä, että mitä kovatasoisempi (FT, NL) kilpailu niin peli oli kyllä parasta, se on aika hyvä merkki, varsinkin kun se näkyy jo ’juniori-iässä’. Tosin olihan nuo jotkut aluetourinkin kisat sitten aika helppoja. Viime kesänä oli muistaakseni kilpailukierroksia yhteensä laskettuna jotakuinkin 65 (ei klubikisoja mukana). Jotkut on sitä mieltä, että tulisi kilpailla vähemmän ja keskittyä paremmin, mutta meidän kohdalla luulen, että sopii paremmin paljon kilpailuja ja mitä kovatasoisempia, niin sen parempi. Siinä saa niin paljon hyvää tietoa tekemisestä ja kehityskohteista. Jos sitten puhutaan jostain ET-tasosta, niin eihän siellä oikein enää pärjää jos on paljon kehitettävää pelissä. Ne pitää olla hoidettu jo paljon aikaisemmin kuntoon, oli ne sitten tekniikaa, fysiikkaa tai henkistä puolta (eritysiesti suhtautuminen epäonnistumisiin ja niiden haittavaikutusten eliminointi). Noita kun ei oikein saa kuntoon ellei ole kunnon valmennusta, analysointia ja ennenkaikkea oikeanlaista harjoittelua (en ala kinaamaan mitä se on, luulen että itse sen tietää parhaiten).
Mun mielestä yksi isoimpia asioita on juuri oikeansuuntainen swingivalmennus, on niin hemmetin tärkeää, että ne avaukset pysyy hyvin pelattavissa paikoissa, mielellään väylällä suurella %:lla. Se vaikuttaa niin paljon koko pelin kulkuun ja itseluottamukseen, hiton iso asia tuloksenteon kannalta. Joskus sitä toivoo että ymmärtäisipä tästä pelistä ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista tarpeeksi, mutta kun piru vie tulee aina vastaan jotain uutta ja asioita joita joutuu pohtimaan ihan eri näkökannalta kuin aikaisemmin luuli. Jos jää kiinni vanhoihin kenties kerrottuihin tai opittuihin asioihin niin pieleen menee, jos ei osaa irtautua vanhoista ajatuksista, mitä nopeammin sen parempi. Onneksi on henk.koht valmentaja joka ovat uudistumiskykyinen ja osaa kyseenalaistaa asioita oikealla tavalla ja on kaikinpuolin uhrautuva valmennettavien suhteen. Seuravalmatajalla en ole huomannut kovasti näistä poikkeavia ominaisuuksia, tosin seuravalmennus on aina vähän niin ja näin kun sitä porukassa tehdään, aika vähän jää henkilökohtaiseen valmennukseen aikoja, mutta hyviä erilaisa treenejä joissa pelaajille asetetaan paineita. Sen mahdollistaa Peuramaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja paikat ja ennenkaikkea Porkkalan kenttä, se jos joku laittaa pelaajan koville Suomessa. Se mitä kenttiä on kierrellyt Suomessa niin tuo on muutaman muun harvan ohessa ainoa oikea paikka oppia pelaamaan tätä peliä.
Olis kyllä niin hemmetin paljon muutakin kerottavaa, mutta ei oikeasti jaksa kaikkea kirjoittaa, toivottavasti edellä oleva nyt jotain vastasi, vaikka ei nyt ET-karsintoja niin paljoa koskettanutkaan,
Huom En jaksa lukea uudelleen montaa kertaa, onko kaikki nyt oikein kirjoitettu, käyttäkää mielikuvitusta, jos jotain on pielessä, tämä tiedoksi LK:lle;)
Kiitos Rauski. Mielestäni pelaamaan oppii pelaamalla ja Henkan ikäisenä pitää pelata mahdollisimman paljon! Sitten tossa Korhosen tilanteessa kannattaa ruveta priorisoimaan.
Tosta ET pelaajien tilasta olen kyllä eri mieltä. Kyllä siellä työstetään monia asioita vaikka tourilla jo ollaankin, mielestäni golffari ei ole valmis koskaan. Korhosen haastatteluun viitaten hyvätkin palaa aina säännöllisesti perusasioiden pariin.
Tottakai siellä työstetään monia asioita, mutta ei enää perusasioita, se on olennainen osa tätä peliä. Voi olla etten viestissä tuonut sitä tarpeeksi hyvin esille. Aina on hiomista, tarkennusta, joilla kierroskeskiarvosta niistetään 0, jotain pois pitkällä tähtäimellä tai osa alueita jotka ei toimi kunnolla. Se on juuri sitä oppimista, ja mitä todennäköisemmin se toimii, niin sen suuremmat palkintopotit odottavat. ET-tasolla pitää mennä siis jo hyvinkin ’hienosäätöön’. Toivottavasti senkin joskus joku oppisi, että ennen eläkeikää pääsisi pois normaali päiväduunista lämpimimpiin paikkoihin;)
Suurin virhe mitä pelaaja voi tehdä, että kuvittelee osaavansa tätä lajia ja unohtaa sen hienosäädön ja kehittymisen, aina vaan pienempiin nyanseihin kiinnittäen huomiota ja ymmärtäen ja löytäen ne. Taitotaso on siinä vaiheessa jo niin korkea, että ne pitää kaivamalla kaivaa joko pelaajan itse, pätevän kädin tai pätevän valmentajan taholta. Osaavan kädin rooli on siinä vaiheessa aivan erityisen suuri ja pelaajan tulisi sitäkin kuunnella ja kertoa valmentajalle jos ei ole mukana tapahtumissa. Veikkaisin että joiden suomalaisten (nainen tai mies) tulisi kuunnella pätevää kädiä jopa valmentajan sijaan, joka ei ole paikalla katsomassa läheltä tapahtumia.
glof kirjoitti: (11.12.2012 22:32:17)
Arsu kirjoitti: (11.12.2012 20:17:58)
Ehkä hieman tähdennän omia ajatuksia. Jokainen harjoitus ja kilpailu vie varmasti eteenpäin jos niistä löytää aina jotain oleellista. Paljon on varmasti myös ammattilaisia, jotka tulevat harjoittelun ja kilpilujen jälkeen kotiin ihan yhtä tyhjällä päällä kuin lähtiessään olivat. Amatööreistä luultavasti suurin osa? Vaikka menestystä jossain kisassa ei tulisi on kehittyminen aina mahdollista.
Aikaisemmat viestit koskivat lähinnä meidän ulkopuolisten ihmettelyä. Mäkin ihmettelen joskus miksi naapuri ei kolaa tota pihaansa useammin, mutta en mä siitä rupea nostamaan meteliä. Jos mua oikeasti kiinnostaisi tietää oikea syy niin mun olisi mentävä kysymään. Muuten se olisi arvailua. Tyhmäksi mä tekisin itseni jos keksisin itse syitä ja jakaisin niitä totena naapureille tai ainakin melkein totena.
Vaikka mun mielestä piha pitää kolata, että se näyttää siistiltä ym., voi naapurilla olla ihan eri motiivit. Voi olla, että se on samaakin mieltä, mut sillä on selkä kipeä.. Kuka tietää?
Nämä siis vain omia ajatuksia, eivätkä liity muiden viesteihin aikaisemmin tai keneenkään tiettyyn nimimerkkiin.
Vielä tuosta tekniikan kestämisestä. Kumpi hajoaa ensin pelaaja vai tekniikka?
Monet sanoo, että jännityksen vastakohta on rentous. Mun mielestä se on ammattitaito. Huolimatta siitä, että jännittää pystyy suorittamaan sen mitä pitääkin. Eikö se jännitys kannata osata valjastaa ja tehdä siitä vahvuus itselle? Mikko puhuu kyllä ihan asiaa mun mielestä. Vaikuttaa ammattitaitoiselta.
Et siis tiedä mitään kilpagolffista. Heittelet kuitenkin mielipiteitä ilman mitään perusteluita, tai ainakin tällä kertaa ne kysymysmerkit jäi käyttämättä. Koitan nyt lyhyesti vielä valottaa. Käy katsomassa gogolffin klipit ja mieti miksi Patu oksensi ennen kierroksia, mutta kuitenkin pelasi niin hyvin. Oliskohan sillä mitään tekemistä, että on pelannut ennenkin paineen alla?
Kilpagolffissa kilpailu vliikonloppu menee suunnilleen seuraavasti. Ennen kilpailua hyvissä ajoin tutustutaan kisakenttään. Jos kenttä on täysin vieras voi tutustumisen tehdä vaikka netissä.. Monilla kentillä on pari isoa lyöntiä, joita reenataan rangella kisaa edeltävinä päivinä tai viikkoina. Esim. Augustassa ei pysty pärjäämään jos ei saa lyötyä hookkia 13. avauksessa. Kisaan valitaan myös tiettyjä mailoja juuri sitä kilpailua ajatellen, esim. Michelssonin kaksi driveria Masterssissa. Kaikille väylillä tehdään pelisuunnitelma, jota noudatetaan. Lyönnit on siis suuniteltu etukäteen, kyse on siitä kuinka hyvin ne saadaan toteutettu. Tilastot tulee tasosta riippuen caddien tai pelaajan toimesta. Minkälainen idiootti täytyy olla, jos ei pysty tilastoja sekä omia fiiliksiä pohtimalla vetämään johtopäätöksiä mikä meni hyvin ja mikä huonosti? Kilpailun jälkeen on vuoro laittaa ne ongelmat kuntoon.
En pysty samaistumaan ongelmaasi lumitöiden osalta, itse kun olen hyvissä väleissä naapureideni kanssa ja pystyn keskustelemaan heidän kanssaan. Mitä mieltä olet Pohjois-Korean tilanteesta? Ymmärtääkseni mielestäsi on hyvä kun mitään ei kyseenalaisteta ja kaikki päätökset hyväksytään ilman keskustelua niiden tarkoituksenmukaisuudesta?
Et voi erottaa pelaajaa ja tekniikkaa! Kuka muu sitä mailaa heiluttaa kuin pelaaja?
en mä edes tiennyt, että Patu oksensi. En maininnut koko kaveria. Mä olen hyvissä väleissä mun naapurin kanssa ja itse asiassa mä en kolaa edes omista. Ja päinvastoin, on hyvä kyseenalaistaa. Käytin vain esimerkkejä, pitää ehkä käyttää herroja x ja y.
Saisiko muitakin mielipiteitä, koska on pakko kyseenalaistaa, että mun tekstistä ei saisi mitään tolkkua? Tosin munkin on vaikea ymmärtää miten sulla meni noin ohi koko viestin sisältö?
Mihin mielipiteeseen haluat perustelun?
Ehkä tää on väärä ketju, koska ei nämä jutut liittynyt mitenkään et-karsintoihin.
En mä tainnut mitään erottaa, kysyin vain kysymyksen. Hyvin usein vain kaikki sanoo, että tekniikka hajosi, mut harvemmin kukaan, että pää ei kestänyt. Sitten mennään harjoittelee tekniikkaa, kun vika onkin jossain muualla. Taas mä erotin ne.. Sorry, my bad!
En todellakaan tiedä hirveästi golfista, mut jotain kuitenkin.Arsu kirjoitti: (11.12.2012 23:34:35)
En todellakaan tiedä hirveästi golfista, mut jotain kuitenkin.
Heh, taitaa Arsu olla sukuvika teillä tuo vaatimattomuus.
Väittäisin, notta tiedät golfista hyvinkin paljon ja nimim. glof:ille ja muillekin suosittelisin, notta lukisitte noita Arsun postauksia uudelleen ja ajatuksella.
Taitaa Arsulla olla nyt ’provomoodi’ päällänsä (hymiö *2).
Arsu, hyviä miehiä tarvitaan aina ja teitä on vähän!
Lipulle kirjoitti: (12.12.2012 0:27:18)
Arsu kirjoitti: (11.12.2012 23:34:35)
En todellakaan tiedä hirveästi golfista, mut jotain kuitenkin.
Heh, taitaa Arsu olla sukuvika teillä tuo vaatimattomuus.
Väittäisin, notta tiedät golfista hyvinkin paljon ja nimim. glof:ille ja muillekin suosittelisin, notta lukisitte noita Arsun postauksia uudelleen ja ajatuksella.
Taitaa Arsulla olla nyt ’provomoodi’ päällänsä (hymiö *2).
Arsu, hyviä miehiä tarvitaan aina ja teitä on vähän!
aika imelää, mutta iso kiitos ja aivan loistavaa jos jollekin tuo jotain. 🙂
Ja se on väärin, että tiedät mut nimimerkistä, mutta mä en sua!! Mä yritän kestää tänkin tappion..
Mä luulen, että hyviksiä on paljon, mut ne on jo nukkumassa.Arsu kirjoitti: (12.12.2012 0:46:30)
Lipulle kirjoitti: (12.12.2012 0:27:18)
Arsu kirjoitti: (11.12.2012 23:34:35)
En todellakaan tiedä hirveästi golfista, mut jotain kuitenkin.
Heh, taitaa Arsu olla sukuvika teillä tuo vaatimattomuus.
Väittäisin, notta tiedät golfista hyvinkin paljon ja nimim. glof:ille ja muillekin suosittelisin, notta lukisitte noita Arsun postauksia uudelleen ja ajatuksella.
Taitaa Arsulla olla nyt ’provomoodi’ päällänsä (hymiö *2).
Arsu, hyviä miehiä tarvitaan aina ja teitä on vähän!
aika imelää, mutta iso kiitos ja aivan loistavaa jos jollekin tuo jotain. 🙂
Ja se on väärin, että tiedät mut nimimerkistä, mutta mä en sua!! Mä yritän kestää tänkin tappion..
Mä luulen, että hyviksiä on paljon, mut ne on jo nukkumassa.Oikeassa olet, mä olin jo nukkumassa.
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 23:10:19)
glof kirjoitti: (11.12.2012 22:44:10)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 22:22:06)
glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Tuo riippuu niin paljon pelaajasta ja luonteesta. Yleensä on niin kun korkeammalle tasolle mennään, että taitaa se lyöntikeskiarvo yleensä nousta pari lyöntiä ainakin aluksi. Oikeastaan puhun vain omista kokemuksista yhden perheen pelaajan kädinä. Henkalla oli pääsääntöisesti se tilanne viime kesänä, että mitä kovatasoisempi (FT, NL) kilpailu niin peli oli kyllä parasta, se on aika hyvä merkki, varsinkin kun se näkyy jo ’juniori-iässä’. Tosin olihan nuo jotkut aluetourinkin kisat sitten aika helppoja. Viime kesänä oli muistaakseni kilpailukierroksia yhteensä laskettuna jotakuinkin 65 (ei klubikisoja mukana). Jotkut on sitä mieltä, että tulisi kilpailla vähemmän ja keskittyä paremmin, mutta meidän kohdalla luulen, että sopii paremmin paljon kilpailuja ja mitä kovatasoisempia, niin sen parempi. Siinä saa niin paljon hyvää tietoa tekemisestä ja kehityskohteista. Jos sitten puhutaan jostain ET-tasosta, niin eihän siellä oikein enää pärjää jos on paljon kehitettävää pelissä. Ne pitää olla hoidettu jo paljon aikaisemmin kuntoon, oli ne sitten tekniikaa, fysiikkaa tai henkistä puolta (eritysiesti suhtautuminen epäonnistumisiin ja niiden haittavaikutusten eliminointi). Noita kun ei oikein saa kuntoon ellei ole kunnon valmennusta, analysointia ja ennenkaikkea oikeanlaista harjoittelua (en ala kinaamaan mitä se on, luulen että itse sen tietää parhaiten).
Mun mielestä yksi isoimpia asioita on juuri oikeansuuntainen swingivalmennus, on niin hemmetin tärkeää, että ne avaukset pysyy hyvin pelattavissa paikoissa, mielellään väylällä suurella %:lla. Se vaikuttaa niin paljon koko pelin kulkuun ja itseluottamukseen, hiton iso asia tuloksenteon kannalta. Joskus sitä toivoo että ymmärtäisipä tästä pelistä ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista tarpeeksi, mutta kun piru vie tulee aina vastaan jotain uutta ja asioita joita joutuu pohtimaan ihan eri näkökannalta kuin aikaisemmin luuli. Jos jää kiinni vanhoihin kenties kerrottuihin tai opittuihin asioihin niin pieleen menee, jos ei osaa irtautua vanhoista ajatuksista, mitä nopeammin sen parempi. Onneksi on henk.koht valmentaja joka ovat uudistumiskykyinen ja osaa kyseenalaistaa asioita oikealla tavalla ja on kaikinpuolin uhrautuva valmennettavien suhteen. Seuravalmatajalla en ole huomannut kovasti näistä poikkeavia ominaisuuksia, tosin seuravalmennus on aina vähän niin ja näin kun sitä porukassa tehdään, aika vähän jää henkilökohtaiseen valmennukseen aikoja, mutta hyviä erilaisa treenejä joissa pelaajille asetetaan paineita. Sen mahdollistaa Peuramaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja paikat ja ennenkaikkea Porkkalan kenttä, se jos joku laittaa pelaajan koville Suomessa. Se mitä kenttiä on kierrellyt Suomessa niin tuo on muutaman muun harvan ohessa ainoa oikea paikka oppia pelaamaan tätä peliä.
Olis kyllä niin hemmetin paljon muutakin kerottavaa, mutta ei oikeasti jaksa kaikkea kirjoittaa, toivottavasti edellä oleva nyt jotain vastasi, vaikka ei nyt ET-karsintoja niin paljoa koskettanutkaan,
Huom En jaksa lukea uudelleen montaa kertaa, onko kaikki nyt oikein kirjoitettu, käyttäkää mielikuvitusta, jos jotain on pielessä, tämä tiedoksi LK:lle;)
Kiitos Rauski. Mielestäni pelaamaan oppii pelaamalla ja Henkan ikäisenä pitää pelata mahdollisimman paljon! Sitten tossa Korhosen tilanteessa kannattaa ruveta priorisoimaan.
Tosta ET pelaajien tilasta olen kyllä eri mieltä. Kyllä siellä työstetään monia asioita vaikka tourilla jo ollaankin, mielestäni golffari ei ole valmis koskaan. Korhosen haastatteluun viitaten hyvätkin palaa aina säännöllisesti perusasioiden pariin.
Tottakai siellä työstetään monia asioita, mutta ei enää perusasioita, se on olennainen osa tätä peliä. Voi olla etten viestissä tuonut sitä tarpeeksi hyvin esille. Aina on hiomista, tarkennusta, joilla kierroskeskiarvosta niistetään 0, jotain pois pitkällä tähtäimellä tai osa alueita jotka ei toimi kunnolla. Se on juuri sitä oppimista, ja mitä todennäköisemmin se toimii, niin sen suuremmat palkintopotit odottavat. ET-tasolla pitää mennä siis jo hyvinkin ’hienosäätöön’. Toivottavasti senkin joskus joku oppisi, että ennen eläkeikää pääsisi pois normaali päiväduunista lämpimimpiin paikkoihin;)
Suurin virhe mitä pelaaja voi tehdä, että kuvittelee osaavansa tätä lajia ja unohtaa sen hienosäädön ja kehittymisen, aina vaan pienempiin nyanseihin kiinnittäen huomiota ja ymmärtäen ja löytäen ne. Taitotaso on siinä vaiheessa jo niin korkea, että ne pitää kaivamalla kaivaa joko pelaajan itse, pätevän kädin tai pätevän valmentajan taholta. Osaavan kädin rooli on siinä vaiheessa aivan erityisen suuri ja pelaajan tulisi sitäkin kuunnella ja kertoa valmentajalle jos ei ole mukana tapahtumissa. Veikkaisin että joiden suomalaisten (nainen tai mies) tulisi kuunnella pätevää kädiä jopa valmentajan sijaan, joka ei ole paikalla katsomassa läheltä tapahtumia.
Kysymys Rauskille: mitkä ovat mielestäsi niitä perusasioita mitä tourpelaajan ei tarvitse työstää/ harjoitella tai miettiä?
Mä luulin niiden keskittyvän juuri niihin, että ne pystyvät myös kehittämään peliään muilla saroilla. Ehkä tarkoitit, että ei niitä tarvitse harjoittelemalla harjoitella kun ne jo osaa? Ei, mutta ne varmasti ovat läsnä harjoittelussa. Ihmisillä kuitenkin perusasiatkin muuttuvat kun tulee lisää ikää, fysiologia muuttuu, sairastellaan, elämässä menee hyvin tai huonosti ym. Uskon, että hyvät valmentajat ja pelaajat linkittävät perusasiat aina harjoitteluun. Miksi muuten niillä olisi niitä suuntaustikkuja ja muita hilavitkuttimia mukana.
Siitä en tiedä miten pikkuasioihin kukin menee ja mikä on pikkuasia? Kaymer esimerkiksi halusi oppia lyömään drawta, koska oli ummikko sillä puolella. Raudoillahan kaikki meni loistavasti, mutta tiiltä driverillä oli vaikeuksia jos oikean kautta olisi pitänyt palloa kiertää. Onko tämä sitten perusasia. Sanoilla on kaikille eri merkitys. Se käy hyvin ilmi tälläkin forumilla:)
Luulen kuitenkin, että puhuit kuitenkin näistä ihan samoista asioista?Arsu kirjoitti: (12.12.2012 13:10:05)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 23:10:19)
glof kirjoitti: (11.12.2012 22:44:10)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 22:22:06)
glof kirjoitti: (11.12.2012 18:23:25)
Rauski kirjoitti: (11.12.2012 12:46:32)
Mulla on vahvasti sellainen tunne, että pelaajat itse varsin hyvin tietävät tilanteensa ja suunnittelevat kilpailut ihan omista lähtökohdista. Turha siihen on muiden puuttua.Tämä on keskustelupalsta ja myös pelaajien päätöksistä voi keskustella!
Kuulisin Rauski mielelläni sinulta kommentin viestiin 336. ’Kuinka kauan pitää kilpailla, että osaa kilpailla? Minkä takia jokainen turnaus vie asioita eteenpäin? Mä tiedän lukuisia pelaajia, jotka ovat kilpailleet, mutta ei ne silti pärjää. Eikä ole tulleet paremmiksi pelaajiksi.’
Tuo riippuu niin paljon pelaajasta ja luonteesta. Yleensä on niin kun korkeammalle tasolle mennään, että taitaa se lyöntikeskiarvo yleensä nousta pari lyöntiä ainakin aluksi. Oikeastaan puhun vain omista kokemuksista yhden perheen pelaajan kädinä. Henkalla oli pääsääntöisesti se tilanne viime kesänä, että mitä kovatasoisempi (FT, NL) kilpailu niin peli oli kyllä parasta, se on aika hyvä merkki, varsinkin kun se näkyy jo ’juniori-iässä’. Tosin olihan nuo jotkut aluetourinkin kisat sitten aika helppoja. Viime kesänä oli muistaakseni kilpailukierroksia yhteensä laskettuna jotakuinkin 65 (ei klubikisoja mukana). Jotkut on sitä mieltä, että tulisi kilpailla vähemmän ja keskittyä paremmin, mutta meidän kohdalla luulen, että sopii paremmin paljon kilpailuja ja mitä kovatasoisempia, niin sen parempi. Siinä saa niin paljon hyvää tietoa tekemisestä ja kehityskohteista. Jos sitten puhutaan jostain ET-tasosta, niin eihän siellä oikein enää pärjää jos on paljon kehitettävää pelissä. Ne pitää olla hoidettu jo paljon aikaisemmin kuntoon, oli ne sitten tekniikaa, fysiikkaa tai henkistä puolta (eritysiesti suhtautuminen epäonnistumisiin ja niiden haittavaikutusten eliminointi). Noita kun ei oikein saa kuntoon ellei ole kunnon valmennusta, analysointia ja ennenkaikkea oikeanlaista harjoittelua (en ala kinaamaan mitä se on, luulen että itse sen tietää parhaiten).
Mun mielestä yksi isoimpia asioita on juuri oikeansuuntainen swingivalmennus, on niin hemmetin tärkeää, että ne avaukset pysyy hyvin pelattavissa paikoissa, mielellään väylällä suurella %:lla. Se vaikuttaa niin paljon koko pelin kulkuun ja itseluottamukseen, hiton iso asia tuloksenteon kannalta. Joskus sitä toivoo että ymmärtäisipä tästä pelistä ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista tarpeeksi, mutta kun piru vie tulee aina vastaan jotain uutta ja asioita joita joutuu pohtimaan ihan eri näkökannalta kuin aikaisemmin luuli. Jos jää kiinni vanhoihin kenties kerrottuihin tai opittuihin asioihin niin pieleen menee, jos ei osaa irtautua vanhoista ajatuksista, mitä nopeammin sen parempi. Onneksi on henk.koht valmentaja joka ovat uudistumiskykyinen ja osaa kyseenalaistaa asioita oikealla tavalla ja on kaikinpuolin uhrautuva valmennettavien suhteen. Seuravalmatajalla en ole huomannut kovasti näistä poikkeavia ominaisuuksia, tosin seuravalmennus on aina vähän niin ja näin kun sitä porukassa tehdään, aika vähän jää henkilökohtaiseen valmennukseen aikoja, mutta hyviä erilaisa treenejä joissa pelaajille asetetaan paineita. Sen mahdollistaa Peuramaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja paikat ja ennenkaikkea Porkkalan kenttä, se jos joku laittaa pelaajan koville Suomessa. Se mitä kenttiä on kierrellyt Suomessa niin tuo on muutaman muun harvan ohessa ainoa oikea paikka oppia pelaamaan tätä peliä.
Olis kyllä niin hemmetin paljon muutakin kerottavaa, mutta ei oikeasti jaksa kaikkea kirjoittaa, toivottavasti edellä oleva nyt jotain vastasi, vaikka ei nyt ET-karsintoja niin paljoa koskettanutkaan,
Huom En jaksa lukea uudelleen montaa kertaa, onko kaikki nyt oikein kirjoitettu, käyttäkää mielikuvitusta, jos jotain on pielessä, tämä tiedoksi LK:lle;)
Kiitos Rauski. Mielestäni pelaamaan oppii pelaamalla ja Henkan ikäisenä pitää pelata mahdollisimman paljon! Sitten tossa Korhosen tilanteessa kannattaa ruveta priorisoimaan.
Tosta ET pelaajien tilasta olen kyllä eri mieltä. Kyllä siellä työstetään monia asioita vaikka tourilla jo ollaankin, mielestäni golffari ei ole valmis koskaan. Korhosen haastatteluun viitaten hyvätkin palaa aina säännöllisesti perusasioiden pariin.
Tottakai siellä työstetään monia asioita, mutta ei enää perusasioita, se on olennainen osa tätä peliä. Voi olla etten viestissä tuonut sitä tarpeeksi hyvin esille. Aina on hiomista, tarkennusta, joilla kierroskeskiarvosta niistetään 0, jotain pois pitkällä tähtäimellä tai osa alueita jotka ei toimi kunnolla. Se on juuri sitä oppimista, ja mitä todennäköisemmin se toimii, niin sen suuremmat palkintopotit odottavat. ET-tasolla pitää mennä siis jo hyvinkin ’hienosäätöön’. Toivottavasti senkin joskus joku oppisi, että ennen eläkeikää pääsisi pois normaali päiväduunista lämpimimpiin paikkoihin;)
Suurin virhe mitä pelaaja voi tehdä, että kuvittelee osaavansa tätä lajia ja unohtaa sen hienosäädön ja kehittymisen, aina vaan pienempiin nyanseihin kiinnittäen huomiota ja ymmärtäen ja löytäen ne. Taitotaso on siinä vaiheessa jo niin korkea, että ne pitää kaivamalla kaivaa joko pelaajan itse, pätevän kädin tai pätevän valmentajan taholta. Osaavan kädin rooli on siinä vaiheessa aivan erityisen suuri ja pelaajan tulisi sitäkin kuunnella ja kertoa valmentajalle jos ei ole mukana tapahtumissa. Veikkaisin että joiden suomalaisten (nainen tai mies) tulisi kuunnella pätevää kädiä jopa valmentajan sijaan, joka ei ole paikalla katsomassa läheltä tapahtumia.
Kysymys Rauskille: mitkä ovat mielestäsi niitä perusasioita mitä tourpelaajan ei tarvitse työstää/ harjoitella tai miettiä?
Mä luulin niiden keskittyvän juuri niihin, että ne pystyvät myös kehittämään peliään muilla saroilla. Ehkä tarkoitit, että ei niitä tarvitse harjoittelemalla harjoitella kun ne jo osaa? Ei, mutta ne varmasti ovat läsnä harjoittelussa. Ihmisillä kuitenkin perusasiatkin muuttuvat kun tulee lisää ikää, fysiologia muuttuu, sairastellaan, elämässä menee hyvin tai huonosti ym. Uskon, että hyvät valmentajat ja pelaajat linkittävät perusasiat aina harjoitteluun. Miksi muuten niillä olisi niitä suuntaustikkuja ja muita hilavitkuttimia mukana.
Siitä en tiedä miten pikkuasioihin kukin menee ja mikä on pikkuasia? Kaymer esimerkiksi halusi oppia lyömään drawta, koska oli ummikko sillä puolella. Raudoillahan kaikki meni loistavasti, mutta tiiltä driverillä oli vaikeuksia jos oikean kautta olisi pitänyt palloa kiertää. Onko tämä sitten perusasia. Sanoilla on kaikille eri merkitys. Se käy hyvin ilmi tälläkin forumilla:)
Luulen kuitenkin, että puhuit kuitenkin näistä ihan samoista asioista?
Jaa en mä ole sanonut että olisi jotain perusasioita joita ei tarvitsisi harjoitella, vaan että ne tulisi olla kunnossa, vähän sanoin varmaan huonosti. Jos ei niitä ylläpidä niin varmaan kaikilla swingi saattaa muuttua aina jonkin verran jos ei siitä pidä huolta ja harjoittele. Tärkeää on pelaajan itse oppia mitä ja miten lyö ja että se menee mahdollisimman hyvin kuten ajateltu. Näihin mä lasken, että erilaiset lyönnit kaikilla mailoilla tulee tarvittaessa suurella prosentilla (draw, fade, suora ja tarvittsessa vielä erikorkuisina, joskus jopa slaissia tai hookkia ja ihan kunnolla ja kaikkia vielä erilaislta alustoilta toteutettuna), lähipelissä tulee lyöntivalikoima olla niin laaja että muille ei anneta etua siitä, että lyöntejä puuttuu. Oma maailma on sitten kentän lukeminen, pelistaretegia ja sen suunnittelu, niitä ei tourilla enää aleta opiskelemaan, ne on ollut syytä oppia jo paljon aikaisemmin.
Pääsispä joskus sinne saakka niin ymmärtäisi paljon lisää. En sitten ala vääntämään kättä sanonnoista tämän enempää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Eurooppa Tourin karsinnat