-
JulkaisijaArtikkelit
-
data kirjoitti: (5.10.2012 22:54:24)
glof kirjoitti: (5.10.2012 21:48:28)
data kirjoitti: (4.10.2012 21:06:06)
Kualeppi kirjoitti: (4.10.2012 18:04:41)
KL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Juuri näin. Kyselin jo aikaisemmin, että miksei ammattilaisetkaan saa palloa spinnaamaan TAIPUNEEN pitkän ruohon päältä. Data jo tarjosi pallon ja mailan väliin jääviä korsia vastaukseksi. Siksi laitoin tuohon nimenomaan taipuneen, jotta ei sotkettaisi ruohonkorsia tähän.
Eli,kysymys kuuluu edelleen, miksi makuulla on merkitystä, jos kerran painetta maata vastaan ei synny?Jokainen 30:n handarilläkin lyövä tietää, että sillä on omankin lyönnin spinniin merkitystä, miltä alustalta lyö.
Tuollaiseen kysymykseen on nihkeää vastata, koska se sisältää jo valmiin
faktana esitetyn väittämän ilman tarkempia tietoja tilanteesta. Minä olen sitä
mieltä, että pro saa siitä ruohon päältä ihan saman spinnin, jos lyönti on mahdollista
suorittaa samalla tavalla niin, ettei ruoho mene väliin. Ainakin lyöntirobotti saa. En tiedä onko
se robotti sitten jo älykkäämpi kuin ihminen. Ehkä sitä pro poloa pitää vaan mennä
viereen vähän kannustamaan, että älä pelkää….lyö kuin löisit lyhyeltä ruoholta.
……..kyllä se spinni tulee sieltä fysiikan lakien mukaan…älä muuta swingiäsi turhaan.Kaikkia perusasioita ei voi eikä kannata kyseenalaistaa. Fysiikassakaan ei kyseenalaisteta esim. valonnopeutta tai metrin mittaa. Jos yrittää tehdä spinnistä tiedettä, niin joitain perusolettamuksia kannattaa tehdä. Kovalta väylältä tulee parempi spinni kuin pehmeältä. Kovasta punkkerista tulee parempi spinni kuin pehmeästä. Jos haluat tehdä tiedettä, niin kannattanee lähteä johtamaan asioita siitä eteenpäin miksi näin tapahtuu. Jokainen pelaaja, joka sitä spinniä lyö tietää tämän oman kokemuksensa kautta. Kaikki aika jonka käytät tämän yleisesti tiedetyn asian kiistämiseksi laskee vain positiivisten havaintojen arvoa. Vai kiistätkö seuraavaksi maan vetovoiman?
Ei ne nyt mitään yksiselitteisiä faktoja ole. Olen nähnyt luotettavia mittaustuloksia tour pelaajien lyönneistä väylältä ja erilaisista raffeista. Lisäksi olen nähnyt robotilla lyötyjä tuloksi kumitupin päältä lyötynä. Robotti lyö kumitupin päältä samat arvot kuin pro väylältä. Lisäksi mainittakoon, että en ole missään laadukkaassa tutkimuksessa nähnyt kiinnitettävän huomiota alustaan muilta osin kuin väliin jäävän ruohon määrän suhteen. Ja, jos tarkkoja ollaan, niin en missään muussakaan tutkimuksessa….en lehdissä en missään. Aina spinnin erot alustojen välillä on selitetty väliin jäävällä ruoholla. Fysiikan lait eivät tue myöskään teoriaa maanpaineen spinniä lisäävästä vaikutuksesta. Mutta, jos joku pystyy esittämään luotettavan testijärjestelyn, joka osoittaa muuta, voin kiinnostua selvittämään, mistä on kysymys.
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
Oletan meidän molempien ymmärtävän tutkimuksesta. On aivan mahdotonta tietää mikä on alustan tilastollinen merkitsevyys spinniin. On myös mahdotonta tietää mikä on se raja-arvo, jolla pallo ei jääkään paikoilleen vaan tuleekin taaksepäin. Tulokset ovat sellaisia joihin vaikuttaa aivan liikaa olosuhteet, jotka eivät ole vakioitavissa. Aivan yhtä vaikeaa on osoittaa kaavoilla kuinka paljon merituuli eroaa maatullesta, kuitenkin jokainen tietää että niissä on eroa.
yeux de serpent kirjoitti: (5.10.2012 22:09:59)
glof kirjoitti: (5.10.2012 21:33:05)
Lyhyesti: yksi normaalia suurempi maila, 3/4 swingi, terävä osuma ja lapa osuu maahan pari senttiä pallon jälkeen, osuma alaurilla ja kannan puolella. Chipin spinnistä en tiedä, koska siihen ei spinniä yritetä lyödä.
Ai ei vai?
’Spin’hän on yhtä kuin alakierre, ja chipissäkin ks. kierrettä tulee palloon väkisinkin, jos nyt jollain tavalla palloon järkevästi osuu. Itsekin vajavaisilla taidoillani ja fyysisine puutteineni pystyn loihtimaan chippiin sen verran alakierrettä, että pallo jonkin verran tarraa griinin pintaan (edellyttäen, että chippini griiniin sattuu osumaan).
Hämmästyttävää on se, että mitä tiukempi lie, niin sitä enemmän tulee spinniä (edelleen hyvällä osumalla). En millään jaksa uskoa, että pallon sijainti raffissa / väylällä / forella / hardpanilla vaikuttaisi siihen, että miten chipin lyön. Vietän lähipelialueella jonnin verran aikaa kauden aikana, ja väittäisin, että chipit on mulla paremmasta päästä, muuhun taitoon (tai sen puutteeseen) verraten.
Jotain maagista tuon alustan vaikutuksella on, mutten tiedä, että mitä. Oman kokemukseni perusteella olisin kyllä taipuvainen uskomaan, että kovalta alustalta saa enemmän spinniä kuin raffista. Hassua ettei tuota olisi vielä tutkittu. Voisiko Iron Byronin laittaa chippaamaan erilaisilta alustoilta ja katsoa, että kuinka käy?
Kuten sanoin, chippiin ei yritetä lyödä spinniä. Putti ja chippi lyödään mahdollisimman spinnittömänä. Spinniä lyödään pitciin ja lopiin jne. Termien määrittelykysymyksiä 🙂
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..Oletan meidän molempien ymmärtävän tutkimuksesta. On aivan mahdotonta tietää mikä on alustan tilastollinen merkitsevyys spinniin. On myös mahdotonta tietää mikä on se raja-arvo, jolla pallo ei jääkään paikoilleen vaan tuleekin taaksepäin. Tulokset ovat sellaisia joihin vaikuttaa aivan liikaa olosuhteet, jotka eivät ole vakioitavissa. Aivan yhtä vaikeaa on osoittaa kaavoilla kuinka paljon merituuli eroaa maatullesta, kuitenkin jokainen tietää että niissä on eroa.
Kyllä maanpinnan laadun vaikutus pallon lähtöspinniin voidaan tutkia varsin helposti ja luotettavasti. Jos vaikutus on niin pieni, ettei mittalaitteiden tarkkuus sen selvittämiseen riitä, niin silloin sillä ei ole käytännön merkitystäkään Sitten taas pallon pakitus griinillä on aivan eri tutkimuksen kohde.
Minua hieman ihmetyttää, kun epäilet nykytieteen mahdollisuuksia selvittää asiaa luotettavasti, mutta kuitenkin tunnut uskovan maallikoiden levittämiin uskomuksiin ja huhupuheisiin varsin vankasti.
Nimetönglof kirjoitti: (6.10.2012 10:19:01)
Kuten sanoin, chippiin ei yritetä lyödä spinniä. Putti ja chippi lyödään mahdollisimman spinnittömänä. Spinniä lyödään pitciin ja lopiin jne. Termien määrittelykysymyksiä 🙂
Kyllä mä ainakin haluan chippiini spinniä, ihan jo kontrolloimaan matkaa. Ja semmonen kuva mulle on tullut, että tuolla huipullakin käytetään terävää spinnaavaa chippiä, kun sellainen paikka on. Mun silmillä tv:stä katsottuna hyvinkin usein.
Tässä on tullut joidenkin kirjoituksista kuvä, että kun puhutaan spinnin saamisesta, niin aina puhuttaisiin maksimaalisesta spinnistä. Spinnihän on vain pallon kontrolloinnin väline. On sitä vähän tai paljon, sillä ei ole suurta merkitystä. Merkitystä on sillä, että pystyy etukäteen päättämään paljonko sitä tulee.
data kirjoitti: (6.10.2012 11:04:07)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..Oletan meidän molempien ymmärtävän tutkimuksesta. On aivan mahdotonta tietää mikä on alustan tilastollinen merkitsevyys spinniin. On myös mahdotonta tietää mikä on se raja-arvo, jolla pallo ei jääkään paikoilleen vaan tuleekin taaksepäin. Tulokset ovat sellaisia joihin vaikuttaa aivan liikaa olosuhteet, jotka eivät ole vakioitavissa. Aivan yhtä vaikeaa on osoittaa kaavoilla kuinka paljon merituuli eroaa maatullesta, kuitenkin jokainen tietää että niissä on eroa.
Kyllä maanpinnan laadun vaikutus pallon lähtöspinniin voidaan tutkia varsin helposti ja luotettavasti. Jos vaikutus on niin pieni, ettei mittalaitteiden tarkkuus sen selvittämiseen riitä, niin silloin sillä ei ole käytännön merkitystäkään Sitten taas pallon pakitus griinillä on aivan eri tutkimuksen kohde.
Minua hieman ihmetyttää, kun epäilet nykytieteen mahdollisuuksia selvittää asiaa luotettavasti, mutta kuitenkin tunnut uskovan maallikoiden levittämiin uskomuksiin ja huhupuheisiin varsin vankasti.
Jo aiempi viittauksesi Trackmanin mittaustulosten tarkasteluun tieteellisenä tuloksena asetti sinut yksinkertaisesti hienoilla leluilla leikkivän ja niihin uskovan pikkupojan asemaan tässä keskustelussa.
Sinulta on ymmärtämättä tapahtumien nopeus ja fysiikan äärettömän nopea vaikutus, jota ihmissilmä ei, ei edes nykysin käytössä olevat nopeat kamerat ole pystyneet juurikaan hahmottamaan.
Tämä johtaa äärettömän huvittaviin kuvitelmiisi, tosin yleisemmän viestinnän sinisilmäisenä uhrina, ’tiedemiesten’ kuvailemaan osumahetkeen, jota he ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuosikymmeniä levittäneet ja siihen ihmiset, taas muutamaa tiedemiestä ja tietysti suurinta osaa osaavista pelaajista, uskoneet.
Sitten on aina kuitenkin se, mitä Fukke aloitusviestissä oikeesti kysyi. Mistä noi pelimiehet on sen löytäneet ja keksineet? Vastauskin on kerrottu moneen kertaan, se vaan pitää löytää
ts kirjoitti: (6.10.2012 11:36:09)
data kirjoitti: (6.10.2012 11:04:07)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..Oletan meidän molempien ymmärtävän tutkimuksesta. On aivan mahdotonta tietää mikä on alustan tilastollinen merkitsevyys spinniin. On myös mahdotonta tietää mikä on se raja-arvo, jolla pallo ei jääkään paikoilleen vaan tuleekin taaksepäin. Tulokset ovat sellaisia joihin vaikuttaa aivan liikaa olosuhteet, jotka eivät ole vakioitavissa. Aivan yhtä vaikeaa on osoittaa kaavoilla kuinka paljon merituuli eroaa maatullesta, kuitenkin jokainen tietää että niissä on eroa.
Kyllä maanpinnan laadun vaikutus pallon lähtöspinniin voidaan tutkia varsin helposti ja luotettavasti. Jos vaikutus on niin pieni, ettei mittalaitteiden tarkkuus sen selvittämiseen riitä, niin silloin sillä ei ole käytännön merkitystäkään Sitten taas pallon pakitus griinillä on aivan eri tutkimuksen kohde.
Minua hieman ihmetyttää, kun epäilet nykytieteen mahdollisuuksia selvittää asiaa luotettavasti, mutta kuitenkin tunnut uskovan maallikoiden levittämiin uskomuksiin ja huhupuheisiin varsin vankasti.
Jo aiempi viittauksesi Trackmanin mittaustulosten tarkasteluun tieteellisenä tuloksena asetti sinut yksinkertaisesti hienoilla leluilla leikkivän ja niihin uskovan pikkupojan asemaan tässä keskustelussa.
Sinulta on ymmärtämättä tapahtumien nopeus ja fysiikan äärettömän nopea vaikutus, jota ihmissilmä ei, ei edes nykysin käytössä olevat nopeat kamerat ole pystyneet juurikaan hahmottamaan.
Tämä johtaa äärettömän huvittaviin kuvitelmiisi, tosin yleisemmän viestinnän sinisilmäisenä uhrina, ’tiedemiesten’ kuvailemaan osumahetkeen, jota he ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuosikymmeniä levittäneet ja siihen ihmiset, taas muutamaa tiedemiestä ja tietysti suurinta osaa osaavista pelaajista, uskoneet.
Sitten on aina kuitenkin se, mitä Fukke aloitusviestissä oikeesti kysyi. Mistä noi pelimiehet on sen löytäneet ja keksineet? Vastauskin on kerrottu moneen kertaan, se vaan pitää löytää
Trackmannin mainitsin vain esimerkkinä. Spinniä mitataan myös muilla tarkemmilla menetelmillä. Siis minulta jää ymmärtämättä tapahtumien nopeus? Mitä tarkoitat? Käsittääkseni olen tässä porukassa yksi harvoista, joka käsittelee palloa laskelmissaan elastisena toisiinsa joustavasti, mutta häviöllisesti kiinnittyneiden massa-alkioden muodostamana joukkona. Tulokset saadaan ajan funktiona, koko osumatilanteen ajalta hetkittäin ja pallon osalta tarvittaessa eri kohdista. Vastaan myös käytetyn ohjelman laskentamenetelmien kehittelystä sekä ohjelmoinnista.Myös varren taipumarekyylin vaikutus saadaan spinnin laskelmiin mukaan. Varren mallinnus ja toiminta perustuu niin ikään muodonmuutokset sallivaan malliin.
Jos taas punnitaan vertailuksi sinun menetelmiäsi, niin niissähän laskelmat ja nyt myös
mittauksetkin on korvattu sanakuvallisin menetelmin. Tyyliin: koska ammattilaiset saavat
enemmän spinniä, sen on pakko johtua maavoimasta, koska en muutakaan keksi. Tiedemiehet ovat hölmöjä eivätkä ole tajunneet tällaista yksinkertaista asiaa. Ainoa tapa, jolla olet etsinyt näyttöä väitteillesi on ollut videokuvasta tekemäsi havainnot. Havainto on vain havainto ja siitä on pitkä matka vielä toimivaan teoriaan. Homma voi tyssätä jo alkuunsa siihen, että havainto osoittautuukin virheelliseksi tai toisaalta siihen, että havaitulla asialla ei ole uskottua vaikutusta. Nyt toteutuu osin molemmat. Ja tämänkin selvitystyön ovat nyt muut tehneet puolestasi. Kiitosta vaan ei koskaan kuulu.Teiltä ’tiedemiehiltä’ vaan unohtuu se, että pallossa saattaakin olla useampi osumakohta. Etkä toki ole yksin tuon ymmärryksen puutteen kanssa.
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:19:01)
Kuten sanoin, chippiin ei yritetä lyödä spinniä. Putti ja chippi lyödään mahdollisimman spinnittömänä. Spinniä lyödään pitciin ja lopiin jne. Termien määrittelykysymyksiä 🙂
Ei noin. Pelimiehet kyllä hallitsevat useammanlaisia chippejä, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän spinniä. Sopivalla spinnin määrällä chipin pituutta on helpompi hallita verrattuna täysin spinnittömään lyöntiin, jota käytännössä on lähes mahdoton suorittaa.
ts kirjoitti: (6.10.2012 13:12:11)
Teiltä ’tiedemiehiltä’ vaan unohtuu se, että pallossa saattaakin olla useampi osumakohta. Etkä toki ole yksin tuon ymmärryksen puutteen kanssa.Tuo tilanne on sitten jo KL:n heiniä:)
data kirjoitti: (6.10.2012 13:48:28)
ts kirjoitti: (6.10.2012 13:12:11)
Teiltä ’tiedemiehiltä’ vaan unohtuu se, että pallossa saattaakin olla useampi osumakohta. Etkä toki ole yksin tuon ymmärryksen puutteen kanssa.Tuo tilanne on sitten jo KL:n heiniä:)
Ei se ole. Tuijota hetki niitä postamiani pallon ja mailan kuvia ja yritä ymmärtää arvoituksen ratkaisu.
ts kirjoitti: (6.10.2012 13:53:38)
data kirjoitti: (6.10.2012 13:48:28)
ts kirjoitti: (6.10.2012 13:12:11)
Teiltä ’tiedemiehiltä’ vaan unohtuu se, että pallossa saattaakin olla useampi osumakohta. Etkä toki ole yksin tuon ymmärryksen puutteen kanssa.Tuo tilanne on sitten jo KL:n heiniä:)
Ei se ole. Tuijota hetki niitä postamiani pallon ja mailan kuvia ja yritä ymmärtää arvoituksen ratkaisu.
Yleensä lapa koskettaa palloon laajalla alueella osumassa ja tämä aluekin siirtyy ja muuttaa kokoaan, mutta tarkoitatko, että lapa ensin osuu paloon yhteen kohtaan….irtoaa siitä ja osuu taas uudestaan toiseen kotaan. Vai mitä ajat takaa? Tuon kuvan pohjalta voisi ajatella, että vihreän osuman jälkeen pallo on kierähtänyt ympäri ja osunut sitten punaiseen kohtaan. Näin niin kuin vastauksena arvoitukseen epätieteellisesti.
Tämän ketjun voisi liittää alaketjuksi taannoiseen ts:n ja datan vääntöön supinoinnista ja lavan aukaisemisesta. Samasta asiastahan tässäkin on kyse: ts:n lapaa aukaisevan swingin yksi tärkeimmistä asioistahan on paineen saaminen osumaan, ja datan krossauksessa sitä ei haeta. Pitäisiköhän seuraavaksi keskustella, millainen pallon kaari on tavoiteltava asia. Josko sitä kautta tulisi jotain selvyyttä ja jonkun perääntyminen.
data kirjoitti: (6.10.2012 14:30:10)
Tuon kuvan pohjalta voisi ajatella, että vihreän osuman jälkeen pallo on kierähtänyt ympäri ja osunut sitten punaiseen kohtaan. Näin niin kuin vastauksena arvoitukseen epätieteellisesti.Ei lainkaan huonosti päätelty. Joskus asioiden tutkimiseen löytyy ihan halpoja ja yksinkertaisia tapoja. Enkä tarkoita nyt simulaatioita, joista esim tuollainen tapahtuma puuttuu ja johtaa siten väärään lopputulokseen.
ts kirjoitti: (6.10.2012 14:33:25)
data kirjoitti: (6.10.2012 14:30:10)
Tuon kuvan pohjalta voisi ajatella, että vihreän osuman jälkeen pallo on kierähtänyt ympäri ja osunut sitten punaiseen kohtaan. Näin niin kuin vastauksena arvoitukseen epätieteellisesti.Ei lainkaan huonosti päätelty.
Vaatisiko 14-4 päivitystä?
ts kirjoitti: (6.10.2012 14:33:25)
data kirjoitti: (6.10.2012 14:30:10)
Tuon kuvan pohjalta voisi ajatella, että vihreän osuman jälkeen pallo on kierähtänyt ympäri ja osunut sitten punaiseen kohtaan. Näin niin kuin vastauksena arvoitukseen epätieteellisesti.Ei lainkaan huonosti päätelty. Joskus asioiden tutkimiseen löytyy ihan halpoja ja yksinkertaisia tapoja. Enkä tarkoita nyt simulaatioita, joista esim tuollainen tapahtuma puuttuu ja johtaa siten väärään lopputulokseen.
Laitas videota tosta sun lyönnistä, niin voidaan olla viisaampia sen jälkeen.
data kirjoitti: (6.10.2012 11:04:07)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..Oletan meidän molempien ymmärtävän tutkimuksesta. On aivan mahdotonta tietää mikä on alustan tilastollinen merkitsevyys spinniin. On myös mahdotonta tietää mikä on se raja-arvo, jolla pallo ei jääkään paikoilleen vaan tuleekin taaksepäin. Tulokset ovat sellaisia joihin vaikuttaa aivan liikaa olosuhteet, jotka eivät ole vakioitavissa. Aivan yhtä vaikeaa on osoittaa kaavoilla kuinka paljon merituuli eroaa maatullesta, kuitenkin jokainen tietää että niissä on eroa.
Kyllä maanpinnan laadun vaikutus pallon lähtöspinniin voidaan tutkia varsin helposti ja luotettavasti. Jos vaikutus on niin pieni, ettei mittalaitteiden tarkkuus sen selvittämiseen riitä, niin silloin sillä ei ole käytännön merkitystäkään Sitten taas pallon pakitus griinillä on aivan eri tutkimuksen kohde.
Minua hieman ihmetyttää, kun epäilet nykytieteen mahdollisuuksia selvittää asiaa luotettavasti, mutta kuitenkin tunnut uskovan maallikoiden levittämiin uskomuksiin ja huhupuheisiin varsin vankasti.
En todellakaan usko mitä maallikot sanoo tai usko huhupuheisiin! Mutta jos itse lyön vuosittain kymmeniä tuhansia palloja ja pelaan toista sataa kierrosta, niin kyllä mulla on aika hyvä käsitys siitä kuinka golfpallo käyttäytyy erilaisilla greeneillä erilaisissa olosuhteissa erilaisilta alustoilta lyötynä. Parhaiten spinniä oppii lyömään kokeilemalla erilaisia temppuja, eikä mun oma mielipiteeni muutu siitä mihinkään, vaikka asiasta minkälaisen kaavan saisi väännettyä. Mun swingillä spinni tehdään tietyillä jutuilla ja varmasti joku muu tekee saman asian eri tavalla.
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kualeppi kirjoitti: (6.10.2012 11:06:56)
glof kirjoitti: (6.10.2012 10:19:01)
Kuten sanoin, chippiin ei yritetä lyödä spinniä. Putti ja chippi lyödään mahdollisimman spinnittömänä. Spinniä lyödään pitciin ja lopiin jne. Termien määrittelykysymyksiä 🙂
Kyllä mä ainakin haluan chippiini spinniä, ihan jo kontrolloimaan matkaa. Ja semmonen kuva mulle on tullut, että tuolla huipullakin käytetään terävää spinnaavaa chippiä, kun sellainen paikka on. Mun silmillä tv:stä katsottuna hyvinkin usein.
Tässä on tullut joidenkin kirjoituksista kuvä, että kun puhutaan spinnin saamisesta, niin aina puhuttaisiin maksimaalisesta spinnistä. Spinnihän on vain pallon kontrolloinnin väline. On sitä vähän tai paljon, sillä ei ole suurta merkitystä. Merkitystä on sillä, että pystyy etukäteen päättämään paljonko sitä tulee.
Oletko koskaan kuullut vanhaa vitsiä: puttaa aina kun voit, jos et voi putata niin chippaa ja jos et voi chipata niin pitchaa? Mistököhän muusta tässä on kyse, kuin spinnistä?
Lähipelissä spinnin kontrolloiminen on äärettömän vaikeaa ja tekee helposti metrien eron lopputulokseen. Spinnittömällä pallolla pääsee parempaan keskiarvoon. Asian huomaa todellisuudessa vasta sitten, kun ollaan oikeasti liukkailla greeneillä. Myös makuasia, joista tunnetusti ei voi kiistellä. Turhaan kuitenkin väännämme kättä termeistä, kunhan haastoin ajattelemaan asiaa. Tässä esimerkit mitä asialla tarkoitan:
Hain videot ihan sattumana juutuupista, mutta kyllä jälkimmäinen herra aika hyvin selittää mitä siinä pitchissä pitäisi pyrkiä tekemään.
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
En todellakaan usko mitä maallikot sanoo tai usko huhupuheisiin! Mutta jos itse lyön vuosittain kymmeniä tuhansia palloja ja pelaan toista sataa kierrosta, niin kyllä mulla on aika hyvä käsitys siitä kuinka golfpallo käyttäytyy erilaisilla greeneillä erilaisissa olosuhteissa erilaisilta alustoilta lyötynä. Parhaiten spinniä oppii lyömään kokeilemalla erilaisia temppuja, eikä mun oma mielipiteeni muutu siitä mihinkään, vaikka asiasta minkälaisen kaavan saisi väännettyä. Mun swingillä spinni tehdään tietyillä jutuilla ja varmasti joku muu tekee saman asian eri tavalla.
Joo ja juuri siksi toiset meista opettaa golfia ja toiset pelaa golfia. On paljon pelaajia, jopa ET:lla ja PGA Tourilla, jotka vetaa fiiliksella ja silla lihasmuistilla milla ne on tietyt lyonnit oppineet, mutta eivat osaa kunnolla selittaa, etta mita tekevat. Nama pelaajat tuppaa menestymaan keskimaaraista paremmin.
Sitten on niita, jotka yrittaa oppia kaavojen ja viivojen kautta oppia ja tehda ties mita, mutta itse pelin ja pelaamisen oppinen tyssaa lahes tulkoon siihen. Ne osaa selittaa, mutta ei pelata. Naita kavereita ei nay viikonloppusin kentalla ihan hirveen usein. Riippuu toki turnauksista ja kenttasetupeista. Ja paivan kunnosta.
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.glof kirjoitti: (6.10.2012 10:14:51)
Näin erään ’laadukkaan’ tutkimuksen jossa tutkittiin lämpötilan vaikutusta pallon pituuteen. palloja viilennettiin eri lämpötiloihin ja sen jälkeen lätkittiin ropottidriverilla. Tuloksena oli ettei lämpötila vaikuta merkittävästi lentopituuteen. Kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa..
.Tässä siis tutkittiin onko pallon lämpötilalla vaikutusta lentoradan pituuteen. Koska kaikki lyönnit suoritettiin peräkkäin samassa lämpötilassa (=samoissa olosuhteissa), voimme nyt olla varmoja siitä, että pallon lämpötilalla ei ole merkitystä. Ilman lämpötilalla luonnollisesti on. Hyvä tutkimus.
data kirjoitti: (6.10.2012 20:24:12)
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.Miten helvatissa siitä lyhyeks leikatulta ja märältä väylältä menis yhtään mitään enemmän väliin kuin kovalta ja kuivaltakaan. On nää uskomattomia nää sun tarinas
ts kirjoitti: (6.10.2012 20:42:51)
data kirjoitti: (6.10.2012 20:24:12)
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.Miten helvatissa siitä lyhyeks leikatulta ja märältä väylältä menis yhtään mitään enemmän väliin kuin kovalta ja kuivaltakaan. On nää uskomattomia nää sun tarinas
Pallo on jo märkä tai kostea.
Meillä on maila vaikkapa eqvalisator,(lue pitch wedge), siihen tietty varsi ja kulmat ja painotukset sopivat 77 mph lavan nopeuteen. Spinniä kertyy mukavasti 8500 minuutille tiiltä ilman maa kosketuksia. Niin pallo on myös tähän juuri sopiva. Tuolla 77 vauhdilla varsi taipuu sopivasti jotta lavalla ja pallolla on yhteistä aikaa.
Jos palloa lyödään kovaa pintaa vasten niin on aika helppoa ymmärtää että vauhtia ei tarvita yhtä paljon että varsi taipuu saman ja pallo menee saman verran ’läjään’ ja saadaan likimain spinniä sama määrä.
Treeniä vaatinee…data kirjoitti: (6.10.2012 20:54:09)
Pallo on jo märkä tai kostea.EIlen jossain puhuttiin pesasta. Nyt marasta ja kosteasta… lol Olisko jo niin OT:ta, etta kantsis perustaa uusi topiikki ja alkaa puhumaan vaikka erilaisten varsien merkityksesta spinniin ja launchiin? 😉
data kirjoitti: (6.10.2012 20:54:09)
ts kirjoitti: (6.10.2012 20:42:51)
data kirjoitti: (6.10.2012 20:24:12)
glof kirjoitti: (6.10.2012 18:24:10)
Vielä kertauksena. Alusta, jolta pallo lyödään, vaikuttaa palloon tulevaan spinniin. Piste. Fakta.
Kyllä alustan tiedetään vaikuttavan, mutta vain väliin menevän ruohon ja kosteuden
kautta. Mistä tiedät, että havaitsemasi erot eivät johdu tästä. Miten hyvä spinni sinulla
tulee mielestäsi tiin päältä lyötynä.Miten helvatissa siitä lyhyeks leikatulta ja märältä väylältä menis yhtään mitään enemmän väliin kuin kovalta ja kuivaltakaan. On nää uskomattomia nää sun tarinas
Pallo on jo märkä tai kostea.
LOL!!!
-
JulkaisijaArtikkelit