-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (3.10.2012 21:08:58)
Tuossa aivan erinäköisiä rautamailalyöntejä. Siinä keskivaiheilla lienee suurinpiirtein sama maila kuin tuossa Tikrun videossa. Pallo käyttäytyy lavassa ja lähdössä melko paljon eritavalla. Noiden erojen saaminen jotenkin mittaamalla/simuloimalla/laskemalla on käsittääkseni täysin mahdoton tehtävä.
Hyvä video. Pallo käyttäytyy täysin fysiikan lakien mukaisesti (tosin ei sillä muita vaihtoehtoja olekaan). Erojen saaminen laskemalla/simuloimalla on lasten leikkiä, mikäli tarvittavat mittaustulokset ovat tiedossa. Pelkästään kuvaa tutkimalla voidaan todeta:
– pallo lähtee aina lähes lavan pinnan normaalin suuntaan, mutta
– pallon lähtökulma vaakatasoon nähden on hieman pienempi kuin lavan normaalin suunta vaakatasoon nähden
– mitä epäkeskisempi on osuma (= mitä suurempaa loftia käytetään/ mitä alemmas lapa osuu palloon), sen suuremman spinnin pallo saa
– (spinni pienentää pallon lähtökulmaa)Tuon viimeisen väitteen tukemiseksi tarvittaisiin useampia ja tarkempia mittauksia. Fysiikan perusteiden mukaan asia on kuitenkin varma. Ilman kitkaa alakierteistä spinniä ei synny ja pallo pystyisi ottamaan vastaan vain lavan pinnan normaalin suuntaisen voiman. Eli jos pallon ja lavan välillä ei olisi kitkaa lainkaan, pallo lähtisi aina lavan normaalin suuntaan riippumatta siitä, mihin kohtaa lapa pallon osuisi tai mihin suuntaan lapa maanpintaan nähden osumahetkellä kulkisi. Pallo lähtee käytännössä normaalivoiman ja kitkavoiman resultantin suuntaan, muilla voimilla ei ole merkitystä (vielä tässä vaiheessa). Alaviistoon vaikuttava kitka luonnollisesti pienentää lähtökulmaa.
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
NimetönKL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Juuri näin. Kyselin jo aikaisemmin, että miksei ammattilaisetkaan saa palloa spinnaamaan TAIPUNEEN pitkän ruohon päältä. Data jo tarjosi pallon ja mailan väliin jääviä korsia vastaukseksi. Siksi laitoin tuohon nimenomaan taipuneen, jotta ei sotkettaisi ruohonkorsia tähän.
Eli,kysymys kuuluu edelleen, miksi makuulla on merkitystä, jos kerran painetta maata vastaan ei synny?Jokainen 30:n handarilläkin lyövä tietää, että sillä on omankin lyönnin spinniin merkitystä, miltä alustalta lyö.
Katsohan PG noi mun postaamat kuvat mailasta ja pallosta ja mieti hetki mitä siinä oikeen on tapahtunu ja miten se sopii esittämääsi asiaan.
KL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Hyvä kysymys, jota kannattaa tutkia. Lonkalta voisin heittää, että muut syyt, kuin pallon ja maan välinen kitka tai pallon paine maata vasten.
Yksi mahdollisuus on tietenkin se, että kovalla pinnalla maan ja pallon välinen kitka (tai paine maanpintaa vasten) on suurempi kuin pehmeällä ja tuolla sittenkin on merkitystä. Tosin tätä on vaikea uskoa fysiikan lakien valossa, eikä suurnopeusvideot tue millään tavalla tätä käsitystä, päinvastoin. Esim. tuosta Tigrun videosta nähdään, että pallo litistyy osumassa valtavasti lavan pinnan normaalin suunnassa, mutta korkeussuunnassa pallo pullistuu, koska siinä suunnassa pallo voi vapaasti elää ilman paineita. Korkeussuunnassa vaikuttaa vain pallon painovoima, noin kymmenestuhannesosa normaalivoiman aiheuttamasta ja vain murto-osa pallon ja lavan välisestä kitkavoimasta. Pallo ei puristu maata vasten, vaan lähtee heti yläviistoon 4-5 asteen kulmassa (lähes lavan pinnan normaalin suunnassa). Miten olemattomalla maan ja pallon välisellä paineella tai vastaavalla kitkalla voisi olla jotain merkitystä spinnin kannalta?
PG kirjoitti: (4.10.2012 20:20:31)
KL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Hyvä kysymys, jota kannattaa tutkia. Lonkalta voisin heittää, että muut syyt, kuin pallon ja maan välinen kitka tai pallon paine maata vasten.
Yksi mahdollisuus on tietenkin se, että kovalla pinnalla maan ja pallon välinen kitka (tai paine maanpintaa vasten) on suurempi kuin pehmeällä ja tuolla sittenkin on merkitystä. Tosin tätä on vaikea uskoa fysiikan lakien valossa, eikä suurnopeusvideot tue millään tavalla tätä käsitystä, päinvastoin. Esim. tuosta Tigrun videosta nähdään, että pallo litistyy osumassa valtavasti lavan pinnan normaalin suunnassa, mutta korkeussuunnassa pallo pullistuu, koska siinä suunnassa pallo voi vapaasti elää ilman paineita. Korkeussuunnassa vaikuttaa vain pallon painovoima, noin kymmenestuhannesosa normaalivoiman aiheuttamasta ja vain murto-osa pallon ja lavan välisestä kitkavoimasta. Pallo ei puristu maata vasten, vaan lähtee heti yläviistoon 4-5 asteen kulmassa (lähes lavan pinnan normaalin suunnassa). Miten olemattomalla maan ja pallon välisellä paineella tai vastaavalla kitkalla voisi olla jotain merkitystä spinnin kannalta?
Samalla miettikaa sita miksi tiukalta alustalta ei lahde ’flaijereita’, vaan juurikin vain tietynlaisista raffeista. Mika on flaijeri ja miksi niita on vaikea, mutta ei mahdoton, ennalta ’ehkaista’ / arvata.
Kualeppi kirjoitti: (4.10.2012 18:04:41)
KL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Juuri näin. Kyselin jo aikaisemmin, että miksei ammattilaisetkaan saa palloa spinnaamaan TAIPUNEEN pitkän ruohon päältä. Data jo tarjosi pallon ja mailan väliin jääviä korsia vastaukseksi. Siksi laitoin tuohon nimenomaan taipuneen, jotta ei sotkettaisi ruohonkorsia tähän.
Eli,kysymys kuuluu edelleen, miksi makuulla on merkitystä, jos kerran painetta maata vastaan ei synny?Jokainen 30:n handarilläkin lyövä tietää, että sillä on omankin lyönnin spinniin merkitystä, miltä alustalta lyö.
Tuollaiseen kysymykseen on nihkeää vastata, koska se sisältää jo valmiin
faktana esitetyn väittämän ilman tarkempia tietoja tilanteesta. Minä olen sitä
mieltä, että pro saa siitä ruohon päältä ihan saman spinnin, jos lyönti on mahdollista
suorittaa samalla tavalla niin, ettei ruoho mene väliin. Ainakin lyöntirobotti saa. En tiedä onko
se robotti sitten jo älykkäämpi kuin ihminen. Ehkä sitä pro poloa pitää vaan mennä
viereen vähän kannustamaan, että älä pelkää….lyö kuin löisit lyhyeltä ruoholta.
……..kyllä se spinni tulee sieltä fysiikan lakien mukaan…älä muuta swingiäsi turhaan.data kirjoitti: (4.10.2012 21:06:06)
Kualeppi kirjoitti: (4.10.2012 18:04:41)
KL kirjoitti: (4.10.2012 16:55:38)
PG kirjoitti: (4.10.2012 16:51:27)
Pallon ja maan välisellä kitkalla on käytännön merkitystä vain puttlyönneissä. Kitkan ansiosta pallo lähtee vieriään, pallo saa YLÄkierteen: Väylältä palloa lyötäessä maan ja pallon välinen kitka on vähäinen (lavan ja pallon väliseen kitkaan ja normaalivoimaan verrattuna). Se toki pienentää alakierteistä spinniä, mutta ei niin paljon, että sillä olisi käytännön merkitystä.Mistä sitten johtuu, että pehmeältä pinnalta tulee vähemmän spinniä kuin kovalta? Tämän huomaa jopa kaltaisen tuuppari lyödessään tiiviimmältä ja vähemmän tiiviiltä väyläpinnalta. Tiiltä lyötäessä spinniä tulee kaikkein vähiten, kun pallo ei makaa maan pinnalla lainkaan.
Juuri näin. Kyselin jo aikaisemmin, että miksei ammattilaisetkaan saa palloa spinnaamaan TAIPUNEEN pitkän ruohon päältä. Data jo tarjosi pallon ja mailan väliin jääviä korsia vastaukseksi. Siksi laitoin tuohon nimenomaan taipuneen, jotta ei sotkettaisi ruohonkorsia tähän.
Eli,kysymys kuuluu edelleen, miksi makuulla on merkitystä, jos kerran painetta maata vastaan ei synny?Jokainen 30:n handarilläkin lyövä tietää, että sillä on omankin lyönnin spinniin merkitystä, miltä alustalta lyö.
Tuollaiseen kysymykseen on nihkeää vastata, koska se sisältää jo valmiin
faktana esitetyn väittämän ilman tarkempia tietoja tilanteesta. Minä olen sitä
mieltä, että pro saa siitä ruohon päältä ihan saman spinnin, jos lyönti on mahdollista
suorittaa samalla tavalla niin, ettei ruoho mene väliin. Ainakin lyöntirobotti saa. En tiedä onko
se robotti sitten jo älykkäämpi kuin ihminen. Ehkä sitä pro poloa pitää vaan mennä
viereen vähän kannustamaan, että älä pelkää….lyö kuin löisit lyhyeltä ruoholta.
……..kyllä se spinni tulee sieltä fysiikan lakien mukaan…älä muuta swingiäsi turhaan.Hyvä. Nyt saatiin tiukkaa tieteellistä faktaa tuohonkin pulmaan.
Mä löin tänään pari ihan tolkuttomasti spinnaavaa matalaa wedgeä. Osu muuten aika korkeelle pallossa lapa tuossa ensikosketuksessa. Välillä se sitten lähti ihan siitä lavan lyöntipinnasta heti alkuunsa ni nous pirusti liikaa, mutta noi pari oli ihan loistavia.
Juu… märältä pehmeeltä maalta ois tapahtunu varmaan ihan hassuja asioita noin lyödessä, vaikka sillä alustalla ei nyt tieteellisen todistelun jälkeen mitään merkitystä olekaan 🙂
ts kirjoitti: (4.10.2012 21:25:34)
Mä löin tänään pari ihan tolkuttomasti spinnaavaa matalaa wedgeä. Osu muuten aika korkeelle pallossa lapa tuossa ensikosketuksessa. Välillä se sitten lähti ihan siitä lavan lyöntipinnasta heti alkuunsa ni nous pirusti liikaa, mutta noi pari oli ihan loistavia.Juu… märältä pehmeeltä maalta ois tapahtunu varmaan ihan hassuja asioita noin lyödessä, vaikka sillä alustalla ei nyt tieteellisen todistelun jälkeen mitään merkitystä olekaan 🙂
Onko tämä sinun lyöntisi tekniikka mielestäsi poikkeuksellinen vai käyttävätkö
huiput sitä yleisesti?Märällä pinnalla pallokin on usein valmiiksi märkä. Lisäksi vettä voi aina päästä väliin.
Nyt vasta aloin tätä ketjua katsella. Ei tämän ilmiön ymmärtäminen ainakaan perustasolla kovin kummallista fysiikan ymmärtämistä vaadi, FEMeistä puhumattakaan.
Lähtökohtaisesti mitä suurempia ovat
– mailan pään nopeus
– lavan liikeradan pystysuuntainen komponentti (jyrkkä svingi, pallo takana)
– lavan ja pallon välinen kitka (materiaalit, urat, mahd vähän ruohoa ja muuta likaa välissä)
– lavan ja pallon kosketusaika (pehmeä pallo ja kitka pallon ja alustan välissä nostaa tätä eli esim kova alusta)
… sitä enemmän tulee alakierrettäNoiden eri osien vaikuttavuuden suhteellinen määrittäminen onkin jo isompi laskuharjoitus, ja riippuu lisäksi voimakkaasti olosuhteista. Mutta kaikilla noilla neljällä on iso merkitys jos jostain kumman syystä haluaa maksimoida alakierteen. Parilla kolmellakin sitä toki saa aikaan.
Kualeppi kirjoitti: (4.10.2012 11:15:00)
Eihän tuota ole vaikea ymmärtää vaikken ts olekaan. Astuppa tennispallon toisen puoliskon päälle ja kato paljonko tulee spinniä. Sen jälkeen koita potkaista sama jenka tennispallooon ilmasta. Saa olla jalkaterässä vauhtia melko paljon ja pallo lentää huitin sudaniin.Tuo paineen kautta lisääntynyt spinnihän vaattii, että pinnalla, jossa pallo makaa, täytyy olla jonkin verran kitkaa, mutta ei liikaa. Voisiko tuota pinnan kitkaa muuttelemalla havainnollistaa ja jopa mitata asiaa.
Tuossa tennispallotestissä pystysuuntainen voima pyrkii painamaan palloa maata vasten ja samalla pyöräyttämään sitä alakierteen suuntaan. Pystysuuntaisesta voimasta aiheutuu kitkavoima, joka pitää pallon paikoillaan. Kitka on aluksi lepokitkaa, ja lepokitkan ylittyessä se muuttuu liikekitkaksi. Liikekitka on lepokitkaa pienempi, jolloin pallon liikettä vastustava voima pienenee äkisti ja pallo ampaisee liikkeelle. Homma ei toimi, jos kitka on liian pieni – lepokitkaa ei synny tarpeeksi -, tai jos se on liian suuri, jolloin pallo jää paikoilleen.
Teoriassa sama voisi kai tapahtua golflyönnissäkin. Se vaatisi kylllä kohtuullisen suuren alaspäin vaikuttavan voiman, että (lepo)kitkaa syntyisi merkittävästi. Kun pallo on lähtenyt liikkeelle, syntyvä liikekitka vaikuttaa joka tapauksessa spinniä vähentävästi. Tuon ekstrabuustin pitäisi siten ylittää tämä vaikutus, että nettovaikutus olisi spinniä lisäävä. Tämä kyllä toisaalta selittäisi sen, jos kovalta alustalta tulee spinniä helpommin – itse en tiedä tästä mitään, kun olen keskittynyt lyömään lähinnä sivukierteitä, ja niitäkin enimmäkseen hallitsemattomasti.
data kirjoitti: (4.10.2012 22:05:23)
ts kirjoitti: (4.10.2012 21:25:34)
Mä löin tänään pari ihan tolkuttomasti spinnaavaa matalaa wedgeä. Osu muuten aika korkeelle pallossa lapa tuossa ensikosketuksessa. Välillä se sitten lähti ihan siitä lavan lyöntipinnasta heti alkuunsa ni nous pirusti liikaa, mutta noi pari oli ihan loistavia.Juu… märältä pehmeeltä maalta ois tapahtunu varmaan ihan hassuja asioita noin lyödessä, vaikka sillä alustalla ei nyt tieteellisen todistelun jälkeen mitään merkitystä olekaan 🙂
Onko tämä sinun lyöntisi tekniikka mielestäsi poikkeuksellinen vai käyttävätkö
huiput sitä yleisesti?Märällä pinnalla pallokin on usein valmiiksi märkä. Lisäksi vettä voi aina päästä väliin.
Tuota.. ei se vesi mutta kun en halunnu sen pallon uppoovan sinne maan sisään…
Parhaat spinnit saadaan lyhyillä mailoilla lyömällä suurella mailanpäänopeudella puhtaalla osumalla niin, että maata ei oteta mukaan ennen osumaa ja mahdollisimman vähän osuman jälkeenkään. Näin on hiekalta, kovalta alustalta ja ruoholta. Eri olosuhteissa tuon lyönnin suorittaminen onnistuu paremmin tai heikommin. Pitkässä ruohossa luonnollisesti huonosti, samoin jos pallo on eguna bunkassa, ei lyöntiä voi suorittaa. Sen sijaan onnistuu bunkasta klubipelaajaltakin joskus vahingossa. Onnistumisprosentti tosin on huono .Onnistuu myös erittin hyvin lyhyeltä väyläruoholta ja raffista, jos pallon makuu on sellainen, ettei ruohoa väliin jää.
Kivikovalla alustalla lavan bounce tulee vastaan. silloin lyödään leading edgellä puhtaasti palloon. Pienikin maakosketus ennen palloa tuhoaa lyönnin. Puhtaalla osumalla saadaan hyvä kompressio, mikä tuupparin saattaa yllättää. Näin trapping-legenda saa siivet selkään.
Fysikaalisesti tuossa ’spinnilyönnissä’ palloa tangeeraava voimakomponentti kasvaa suuremmaksi ja palloa vasten tuleva normaalivoima jää hiukan pienemmäksi . Toki dzongaa tulee muillakin mailoilla, mutta yleensä sitä vähemmän, mitä pidempi maila.
Punchi-lyönti ( jyrkästi takajalalta niin, että lapa uppoaa maahan) lähtee matalana, mutta tunnetusti rullia tulee paljon. Epäilemättä voidaan kikkailemalla saada erikoisia lyöntejä a la ts, mutta niiden varaan ei kannata peliä rakentaa.
B kirjoitti: (5.10.2012 7:29:42)
Fysikaalisesti tuossa ’spinnilyönnissä’ palloa tangeeraava voimakomponentti kasvaa suuremmaksi ja palloa vasten tuleva normaalivoima jää hiukan pienemmäksi …
…kuin vastaavassa lyönnissä pienemmällä spinnillä. Vrt esimerkiksi rulliva/ tsekkaava chippi 30-40 metristä. Tarvitaan isompi mailanpäänopeus muuta suhteessa siihen vähemmän mittaa ja enemmän spinniä.
J.J. kirjoitti: (4.10.2012 22:33:11)
Nyt vasta aloin tätä ketjua katsella. Ei tämän ilmiön ymmärtäminen ainakaan perustasolla kovin kummallista fysiikan ymmärtämistä vaadi, FEMeistä puhumattakaan.Lähtökohtaisesti mitä suurempia ovat
– mailan pään nopeus
– lavan liikeradan pystysuuntainen komponentti (jyrkkä svingi, pallo takana)
– lavan ja pallon välinen kitka (materiaalit, urat, mahd vähän ruohoa ja muuta likaa välissä)
– lavan ja pallon kosketusaika (pehmeä pallo ja kitka pallon ja alustan välissä nostaa tätä eli esim kova alusta)
… sitä enemmän tulee alakierrettäNoiden eri osien vaikuttavuuden suhteellinen määrittäminen onkin jo isompi laskuharjoitus, ja riippuu lisäksi voimakkaasti olosuhteista. Mutta kaikilla noilla neljällä on iso merkitys jos jostain kumman syystä haluaa maksimoida alakierteen. Parilla kolmellakin sitä toki saa aikaan.
Mitä tuo perustaso nyt sitten on. Sinä ainakin näytät tuon listan perusteella tarkoittavan sillä vain mailanpään nopeuden vaikutuksen ymmärtämistä. Ja tottahan se on. Kyllä sen voi
ymmärtää jollain tasolla ymmärtämättä fysiikasta mitään. Tästä voidaan päätyä
filosofiseen pohdiskeluun sen suhteen, että minkä tasoinen jonkin asian tiedostaminen
tai hyväksyminen muuttuu ymmärtämiseksi.Heipä hei.
Heitetäänpäs tähän vähän ajatuksensiementä. Biljardista jo puhuttiinkin.
Biljardissa kierteet ovat oleellinen osa peliä. Mietitäänpäs nyt ihan perus pakittaavaa takakierrettä. Palloa lyödään keskipisteen alapuolelle (lyönnin suuntavektori ohittaa massakeskipisteen sen alapuolelta). Pallo lähtee liukumaan kohti toista palloa. Liukumaan, koska pallolla on alakierrettä se siis ei pyöri liikkeen suuntaan. Osuessaan toiseen palloon pallo pakittaa riippuen kierteen määrästä.
Jos halutaan vielä enemmän takakierrettä niin suoritetaan ns. masse lyönti jossa palloa lyödään yläviistosta kohti verkaa. Tällä tavalla saadaan maksimispinnit. Jos joku ei tiedä mikä massa lyönti on voi googeloida.
Tällaiselle yksinkertaiselle hemmolle tulee mieleen kaikenlaista yhteneväisyyttä masselyönnin ja hardpanilta lyödyn spinnaavan wedgelyönnin välillä. Tuleeko muille mitä mieleen?
Statisti kirjoitti: (5.10.2012 11:12:23)
Tällaiselle yksinkertaiselle hemmolle tulee mieleen kaikenlaista yhteneväisyyttä masselyönnin ja hardpanilta lyödyn spinnaavan wedgelyönnin välillä. Tuleeko muille mitä mieleen?
Joillakin tulee tennislyönnistä mieleen yhteneväisyyksiä golflyöntiin joillakin jalkapallon potkaisuista jne jne. En tiedä johtuuko tarkemmasta perehtymisestä sitten, mutta minusta golflyönnistä löytyy eniten yhtymäkohtia golflyöntiin. Tai, jos nyt asian ilmaisee toisin, niin minusta golflyönnin tutkiminen onnistuu parhaiten tutkimalla golflyöntiä.
Käsittääkseni spinnin tuottminen wedge lyönnissä ei ole erityisen suuri ongelma ammattilaisille. Spinniä syntyy jopa ajoittain haitallisen paljon. Itselläni on ainakin käsitys, ettei hyvä pallonlyöjä pyri lyödessään maksimaaliseen spinnin määrään, vaan rittävään spinniin. Miksi suurikaan spinni määrä ei ole aina riittävä? Miksi sama spinnmääräi voi joskus olla liiallinen?
Keskustelusn alussa määriteltiin hyvä lyönti matalaksi ja spinnaavaksi. Tigerin lyönnin analysointi toi keskusteluun uutta pontta. Tigerin lyönnissä haettiin matalaa kaarta, muttei mielestäni maksimaalista spinniä ( kuvassa spinnin määrä näyttää minimaaliselle).
Lähestymislyönnissä on kai tarkoitus saada pallo mahdollisimman lähelle lippua (näin olen kuullut, tosin perin harvoin onnistunut). Matala kaari on tavoittelemisen arvoinen, koska korkealta tippuvan spinnaavan pallon kierre kuolee alastulon yhteydessä. Suurinkin spinni kuolee, mikäli pallo tippuu korkealta suurella kohtaamisnopeudella griinin pintaan. Vastaavasti matalakaarisen spinnaavan pallon kontakti griiniin vähentää huomattavasti vähemmän spinnia ja parin pompun jälkeen pallolla on energiaa muuttaa kulkusuuntaansa (spinni puree griiniin ja pallo pakittaa). Asiaa voi helpoiten kokeilla esim. hulavanteella. Heitä vanne korkealle maksimaalisella takakierteellä ja katso miten käy. Toista sama heittämällä vanne samaan alastulokohtaan matalalla kaarella (sama spinni). Kummallako tavalla vanne pakittaa pidemmälle takaisin? Kummassa tapauksessa pallon käytös muistuttaa hyvää golflyöntiä? (pari pommppua, käsitämätön pallon hidastuvuus ja kääntyminen takaisinpäin).
Joillakin kentillä pallo pakittaa enemmän kuin toisilla kentillä mutta silti spinnin määrä voi olla sama.
Ei mulla muuta.B kirjoitti: (5.10.2012 7:29:42)
Parhaat spinnit saadaan lyhyillä mailoilla lyömällä suurella mailanpäänopeudella puhtaalla osumalla niin, että maata ei oteta mukaan ennen osumaa ja mahdollisimman vähän osuman jälkeenkään. Näin on hiekalta, kovalta alustalta ja ruoholta. Eri olosuhteissa tuon lyönnin suorittaminen onnistuu paremmin tai heikommin. Pitkässä ruohossa luonnollisesti huonosti, samoin jos pallo on eguna bunkassa, ei lyöntiä voi suorittaa. Sen sijaan onnistuu bunkasta klubipelaajaltakin joskus vahingossa. Onnistumisprosentti tosin on huono .Onnistuu myös erittin hyvin lyhyeltä väyläruoholta ja raffista, jos pallon makuu on sellainen, ettei ruohoa väliin jää.Kivikovalla alustalla lavan bounce tulee vastaan. silloin lyödään leading edgellä puhtaasti palloon. Pienikin maakosketus ennen palloa tuhoaa lyönnin. Puhtaalla osumalla saadaan hyvä kompressio, mikä tuupparin saattaa yllättää. Näin trapping-legenda saa siivet selkään.
Fysikaalisesti tuossa ’spinnilyönnissä’ palloa tangeeraava voimakomponentti kasvaa suuremmaksi ja palloa vasten tuleva normaalivoima jää hiukan pienemmäksi . Toki dzongaa tulee muillakin mailoilla, mutta yleensä sitä vähemmän, mitä pidempi maila.
Punchi-lyönti ( jyrkästi takajalalta niin, että lapa uppoaa maahan) lähtee matalana, mutta tunnetusti rullia tulee paljon. Epäilemättä voidaan kikkailemalla saada erikoisia lyöntejä a la ts, mutta niiden varaan ei kannata peliä rakentaa.
Kovasti meillä kokemukset eroavat toisistaan.
Minä en muuta lyöntiäni alustan mukaan, vaan mailan ja halutun lentokaaren mukaan. Suomeksi: yritän lyödä palloa saman matkan samalla tavalla samoissa tuuliolosuhteissa. Jostain kumman syystä kuitenkin tiiviiltä alustalta spinniä tulee enemmän kuin pehmeältä/märältä (vaikka pallo olisi LCP-säännön mukaisesti nostettu, puhdistettu ja asetettu, jolloin pallo on kuiva).
Myöskin minun punchini on tyystin erilainen kuin sinun. Minulla punchiin tulle vahva spinni, selvästi vahvempi kuin peruslyöntiin. Se kyllä rullaa pidemmälle alastulokohdastaan kuin peruslyönti, mutta tämä on aivan itsestään selvää, kun pallon alastulokulma on pirun paljon pienempi.
Niin, ja edelleenkin, tiin päältä tulee minulla vähemmän spinniä kuin tiiviiltä alustalta.
B kirjoitti: (5.10.2012 7:29:42)
Kivikovalla alustalla lavan bounce tulee vastaan. silloin lyödään leading edgellä puhtaasti palloon. Pienikin maakosketus ennen palloa tuhoaa lyönnin. Puhtaalla osumalla saadaan hyvä kompressio, mikä tuupparin saattaa yllättää. Näin trapping-legenda saa siivet selkään.
Miksi kovalla alustalla puhtaalla osumalla saadaan parempi kompressio kuin puhtaalla osumalla pehmeältä alustalta? Juurihan todistelit, ettei niin ole.
KL kirjoitti: (5.10.2012 14:07:50)
Miksi kovalla alustalla puhtaalla osumalla saadaan parempi kompressio kuin puhtaalla osumalla pehmeältä alustalta? Juurihan todistelit, ettei niin ole.Kivikovalta alustalta ei edes tuuppari saa palloa ilmaan muuten kuin puhtaalla osumalla. Puhtaan osuman aikaansaama tunne sitten saattaa yllättää perusduffarin. No, yleensä sen tason pelaajat lyövät palloa mieluummin raffista kuin tiukalta väylältä kivikovasta alustasta puhumattakaan.
Pelimiesten ja -naisten lyönnissä osumakompressio on hyvä keskimäärin alustasta riippumatta. Sillä puolestaan ei ole trappingin kanssa mitään tekemistä.
Spinnaavaa lähilyöntiä ei pelimies todellakaan lyö takajalalta ’kirveslyönnillä’, mutta siitähän sinä et tiedä näemmä mitään.B kirjoitti: (5.10.2012 14:33:14)
KL kirjoitti: (5.10.2012 14:07:50)
Miksi kovalla alustalla puhtaalla osumalla saadaan parempi kompressio kuin puhtaalla osumalla pehmeältä alustalta? Juurihan todistelit, ettei niin ole.Kivikovalta alustalta ei edes tuuppari saa palloa ilmaan muuten kuin puhtaalla osumalla. Puhtaan osuman aikaansaama tunne sitten saattaa yllättää perusduffarin. No, yleensä sen tason pelaajat lyövät palloa mieluummin raffista kuin tiukalta väylältä kivikovasta alustasta puhumattakaan.
Pelimiesten ja -naisten lyönnissä osumakompressio on hyvä keskimäärin alustasta riippumatta. Sillä puolestaan ei ole trappingin kanssa mitään tekemistä.Toisin sanoen, havaitsemani erot johtuvat mielestäsi taitotasosta eikä alustalla ole niiden kanssa mitään tekemistä?
B kirjoitti: (5.10.2012 14:33:14)
Spinnaavaa lähilyöntiä ei pelimies todellakaan lyö takajalalta ’kirveslyönnillä’, mutta siitähän sinä et tiedä näemmä mitään.Nyt ei puhuttu spinnaavasta lähilyönnistä, vaan punchista. Vai onko niiden erottaminen toisistaan sinulle vaikeaa..?
En viitsi jatkaa Sinun kanssasi tästäkään aiheesta tämän enempää.
B kirjoitti: (5.10.2012 14:33:14)
[
Pelimiesten ja -naisten lyönnissä osumakompressio on hyvä keskimäärin alustasta riippumatta.Mitä??
No tuostakaan aiheesta en viitsi kanssasi enempää jatkaa.
-
JulkaisijaArtikkelit