Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri
-
JulkaisijaArtikkelit
-
No mä kyllä tarkotin, verrattuna ton hoselin paksuuteen ja pinta-alaan joka kohtaa pitkän ruohon. Silloinhan vaikuttaa myös tuo, että hosel on 5 senttiä korkea (matalaholkkisissa pitää siis miettiä myös varsi mukaan) kun leading edge on paksuimmillaankin noin 3-4mm.
data kirjoitti: (9.8.2008 17:38:25)
Jospa nyt et alentuisi ts-mäiseen lässytykseen, vaikka seuralla on taipumus tehdä
kaltaisekseen.
En minä lässytä. Sinun väitteistäsi ei vain saa mitään muuta selkoa kuin sen, että väität tietäväsi paremmin mitä minun swgingiremontissani on tapahtunut kuin minä.
data kirjoitti: (9.8.2008 17:38:25)
Minusta vaikuttaa, että et osaa erottaa toisistaan swingimetodia ja suoritteen
virhetoleransseja. Harjoittelun avulla voidaan muuttaa swingimetodi toiseksi, mutta
myös pienentää virhetoleransseja.
Ihanko totta?! Eli minun swingiremontissani ei ole tapahtunut metoditason muutosta, vaan kaikki menee vaihtelun piikkiin? Tuo on edelleen yhtä absurdi väite, kuin että jos minä sanoisin aiemmin pelanneeni tennistä oikealla kädellä, nyt vasemmalla, ja että nyt lyönti kulkee paremmin, ja sinä väittäisit, että ehkä vain kuvittelen, ja virhetoleranssiin vedoten toteaisit minun mahdollisesti lyöneen edelleen oikealla kädellä, mutta en vain halua myöntää sitä, koska assan seinässä on grafiitti, jossa lukee ’vasemmalla lyö paremmin’…
data kirjoitti: (9.8.2008 17:38:25)
’Oppikirjaswingi’, NG-swingi tai vaikkapa s&t, kaikki ne tarvitsevat toistoja koordinaation
tarkentamiseen ja virhetoleranssien pienentämiseen. Lopputulos määräytyy
valitun metodin yksilökohtaisen soveliaisuuden, harjoittelun määrän ja laadun
yhteisvaikutuksena. Huono metodi laadukkaalla ja määrällisesti suurella harjoittelulla
voi tuottaa paremman tuloksen kuin hyvä metodi heikolla harjoituksella.Hienosti sanottu. Vaan mitä tekemistä tuolla on tämän keskustelun kanssa? Minä olen käyttänyt monikertaisesti vähemmän aikaa nykyisen swingiremontin tekemiseen kuin aiempien (silti omien resurssien puitteissa ihan kohtuullisesti), ja tulosta on tullut huomattavasti aiempaa nopeammin ja näkyvämmin. Sinä se vain edelleen väität, että syynä on jonkin epämääräisen uskon aiheuttama sivutuote, eikä todellinen, perusteltuun ja mielekkääseen metodiin palautuva aito muutos. Tuntematta ihmistä, koskaan yhtään prosessin mitään vaihetta näkemättä, ja – kirjoitustesi perusteella – itse muutoksen taustalla olevien swingiajatusten ymmärrystä? Täähän on hemmetti vieköön kuin suoraan Kafkan romaaneista.
Tää on yleensä se vaihe, kun data taas poistuu takavasemmalle. Kun asialliseen argumentointiin ei pysty vastaamaan, se on ainoa konsti.
Toi Kafka oli kyl hyvä… ja ikävä kyllä osuva.
On se vaan jännää, että vapaa-ajan liikunnasta saa esiin näin ihmeellisiä analyysejä, eikös vaan?
ts kirjoitti: (9.8.2008 21:00:41)
No mä kyllä tarkotin, verrattuna ton hoselin paksuuteen ja pinta-alaan joka kohtaa pitkän ruohon. Silloinhan vaikuttaa myös tuo, että hosel on 5 senttiä korkea (matalaholkkisissa pitää siis miettiä myös varsi mukaan) kun leading edge on paksuimmillaankin noin 3-4mm.Samanlainen hosel se on hybrideissä sekä (kapean ja leveän solen) raudoissa. Niiden kaikkien raffinläpäisykyky poikkeaa kuitenkin toisistaan, vaikka leading edge olisikin samanlainen.
Eli voisiko millään olla, että terävä leading edge ei olisikaan se tekijä joka lavan mahdollista sulkeutumista eniten ohjaa ?GIR kirjoitti: (9.8.2008 22:21:27)
ts kirjoitti: (9.8.2008 21:00:41)
No mä kyllä tarkotin, verrattuna ton hoselin paksuuteen ja pinta-alaan joka kohtaa pitkän ruohon. Silloinhan vaikuttaa myös tuo, että hosel on 5 senttiä korkea (matalaholkkisissa pitää siis miettiä myös varsi mukaan) kun leading edge on paksuimmillaankin noin 3-4mm.Samanlainen hosel se on hybrideissä sekä (kapean ja leveän solen) raudoissa. Niiden kaikkien raffinläpäisykyky poikkeaa kuitenkin toisistaan, vaikka leading edge olisikin samanlainen.
Eli voisiko millään olla, että terävä leading edge ei olisikaan se tekijä joka lavan mahdollista sulkeutumista eniten ohjaa ?Kyllä se on se hosel, joka eniten vaikuttaa siihen lavan sulkeutumiseen.
ts kirjoitti: (9.8.2008 21:57:06)
Tää on yleensä se vaihe, kun data taas poistuu takavasemmalle. Kun asialliseen argumentointiin ei pysty vastaamaan, se on ainoa konsti.Toi Kafka oli kyl hyvä… ja ikävä kyllä osuva.
Mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle ihminen voi mennä, ennen kuin joutuu myöntämään olevansa väärässä. Tai sitten on taas tullut hetki kun data poistuu takavasemmalle ja palaa sitten kun uskoo muitten unohtaneen mihin keskustelu jäi.
Jotenkin kyllä tuntuu, että data on niitä ihmisiä jotka eivät pysty myöntämään ikinä olevansa väärässä vaikka kuinka rautalangasta väännettäisiin. Voi kuinka ihmismieli voikin olla uskossaan sokea…
Ei kai enää edes Pappa voi ottaa tuota kaveria vakavasti?
Voisiko lavan yläosan leveys olla se ratkaiseva tekijä raffin läpäisykyvyssä? Raudoissa raffi osuu ensinl eading edgeen sitten lavan pintaan ja lopuksi kiepsahtaa yläreunan yli ja taakse aiheuttaen ’tarrautumisefektin’? Hybrideissä ja metallipuissa on leveä yläkansi joten samaa tarrautumista ei tapahdu. Wedgeissä taas on suuren kulman takia terävä kulma joka katkaisee ruohon ennenkuin tarrautuminen ehtii tapahtua. Yepyep…
Hörhö kirjoitti: (9.8.2008 22:27:42)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 22:21:27)
ts kirjoitti: (9.8.2008 21:00:41)
No mä kyllä tarkotin, verrattuna ton hoselin paksuuteen ja pinta-alaan joka kohtaa pitkän ruohon. Silloinhan vaikuttaa myös tuo, että hosel on 5 senttiä korkea (matalaholkkisissa pitää siis miettiä myös varsi mukaan) kun leading edge on paksuimmillaankin noin 3-4mm.Samanlainen hosel se on hybrideissä sekä (kapean ja leveän solen) raudoissa. Niiden kaikkien raffinläpäisykyky poikkeaa kuitenkin toisistaan, vaikka leading edge olisikin samanlainen.
Eli voisiko millään olla, että terävä leading edge ei olisikaan se tekijä joka lavan mahdollista sulkeutumista eniten ohjaa ?Kyllä se on se hosel, joka eniten vaikuttaa siihen lavan sulkeutumiseen.
Ehkä vaikuttaa ehkä ei…
Hybridissä ja raudassa on samanlainen hosel, silti toinen sulkeutuu helpommin kuin toinen.
Kapean ja leveän solen raudoissa on samanlainen hosel, mutta niiden raffinläpäisykyky on erilainen. Eivätkä ne aivan samalla tavoin myöskään käänny raffilyönneissä. jne……eli uskon kyllä että hoselilla on oma osuutensa siihen kuinka lapa kääntyy raffissa. En kuitenkaan edelleenkään ole vakuuttunut siitä mitä alunperin väitetiin:
’raffi sulkee lapaa, koska hosel osuu siihen ensimmäisenä ja muodostaan johtuen ei saavuta samaa läpäisykykyä ruohosta kuin terävä leading edge’
Vielä lisätäkseni edelliseen, raudoissahan lapa on melko matala hoselin läheltä jolloin tarraava efekti on voimakkaampi kantapuolella. Tämäkin voi voimistaa sulkeutumista raffissa.
WannaBeTiger kirjoitti: (9.8.2008 22:46:37)
Voisiko lavan yläosan leveys olla se ratkaiseva tekijä raffin läpäisykyvyssä?Tarkoittanet lavan otsapinnan korkeutta. Näin sen täytyy olla: rautamailojen lavan kanta on varsin matala, jolloin ruoho lakoamisen sijaan taipuu lavan ympäri aiheuttaen kannassa paljon suuremman vastustavan voiman kuin muualla lavan alueella. Hybridien lavassa ei ole tällaisia matalampia kohtia, johon ruoho pääsisi takertumaan.
Uskon, että hoselilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä se läpäisee ruohon helposti ja lisäksi momenttivarsi on jotakuinkin nolla.
GIR kirjoitti: (9.8.2008 22:49:50)
Hybridissä ja raudassa on samanlainen hosel, silti toinen sulkeutuu helpommin kuin toinen.
Kapean ja leveän solen raudoissa on samanlainen hosel, mutta niiden raffinläpäisykyky on erilainen. Eivätkä ne aivan samalla tavoin myöskään käänny raffilyönneissä. jne…Tuotanoin… Nyt on pakko kysyä, että millaset raudat sulla oikein on, jos niissä on samanlainen hosel kuin hybrideissä?
4par kirjoitti: (9.8.2008 23:15:20)
WannaBeTiger kirjoitti: (9.8.2008 22:46:37)
Voisiko lavan yläosan leveys olla se ratkaiseva tekijä raffin läpäisykyvyssä?Tarkoittanet lavan otsapinnan korkeutta. Näin sen täytyy olla: rautamailojen lavan kanta on varsin matala, jolloin ruoho lakoamisen sijaan taipuu lavan ympäri aiheuttaen kannassa paljon suuremman vastustavan voiman kuin muualla lavan alueella. Hybridien lavassa ei ole tällaisia matalampia kohtia, johon ruoho pääsisi takertumaan.
Uskon, että hoselilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä se läpäisee ruohon helposti ja lisäksi momenttivarsi on jotakuinkin nolla.
Tuota.. otitkos huomioon, missä asennossa tuo hosel tulee osumaan. Siis maan pintaan noin 45 asteen kulmassa. Lisäksi täytyy muistaa, että lapa tulee tuossa vaiheessa kärki perässä. Ei siis suorassa asennossa.
ts kirjoitti: (9.8.2008 23:26:19)
4par kirjoitti: (9.8.2008 23:15:20)
WannaBeTiger kirjoitti: (9.8.2008 22:46:37)
Voisiko lavan yläosan leveys olla se ratkaiseva tekijä raffin läpäisykyvyssä?Tarkoittanet lavan otsapinnan korkeutta. Näin sen täytyy olla: rautamailojen lavan kanta on varsin matala, jolloin ruoho lakoamisen sijaan taipuu lavan ympäri aiheuttaen kannassa paljon suuremman vastustavan voiman kuin muualla lavan alueella. Hybridien lavassa ei ole tällaisia matalampia kohtia, johon ruoho pääsisi takertumaan.
Uskon, että hoselilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä se läpäisee ruohon helposti ja lisäksi momenttivarsi on jotakuinkin nolla.
Tuota.. otitkos huomioon, missä asennossa tuo hosel tulee osumaan. Siis maan pintaan noin 45 asteen kulmassa. Lisäksi täytyy muistaa, että lapa tulee tuossa vaiheessa kärki perässä. Ei siis suorassa asennossa.
Simulaatiot käytävän matolla (anteeksi alakerra naapurit) vahvistavat, että kanta edellä etenevä lapa pyrkii enemmän avautumaan kuin sulkeutumaan. Käsittääkseni sulkeutumispyrkimuksen aiheuttaa juurikin rautamailojen matala kantaosa.
Lueskelin eilen illalla hieman ennen puolta yötä nämä keskeisimmät viestiketjut – kuten lähes joka päivä. Tänään ehdin avata koneen vasta nyt – n. vrk myöhemmin. Aiempaan 58 viestin ketjuun oli tullut 80 kpl uusia viestejä. Kysymys kuuluukin….. milloin ihmeessä te kaikki a. nukutte b. käytte harrastamassa rakasta lajiamme????:)
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:10:55)
Se lavan sulkeminen raffilyönneissä saattaa toimia samasta syystä, kuin miksi se ei toimi slaissin poistajana tuuppareilla. Suljettu lapa alkuasenossa >> vaistomainen rullaaminen enemmän auki >> slaissi pahenee.
Kaksi huomautusta:
1) Taisi tässä asiassa olla jutun juurta 😉
2) Tuo vastaus ei oiken tyydytä minua. Kuten siinä pitkässä viestissä selitin ajatus oli: square lapa alkuasennossa ja tarkoituksellinen rullaminen vähemmän auki. Muuten: millä muulla tavalla pääsee tuohon T&F:n ’if the grass is firm and tough or is growing against you, play the ball off your right toe and with a square clubface, strike a steeply descending blow directly behind the ball’. Kun tullaan jyrkästi palloon, lavan on tultava suljetummin.Pelaan Hogan Apex FTX:llä, joissa ei ole juurikaan offsettia. En usko, että tuo lyöntitekniikka toimisi voimakkaan offsetin mailoilla, koska niillä jyrkästi raffiin tultaessa varsi on jo syvällä ruohossa, kun lapa tulee peliin. Jotenkin tuntuisi äkkiseltään, että offsetti selittää hybridin toimintaakin kun niissä ei taida olla offsettia (en kyllä tiedä kun en käytä).
Joskus esi-hybridiaanisella ajalla taisi Taylorilla olla sellainen reki-rescue, jossa oli jalakset pohjassa pitämässä lapaa suorassa. Olin sitä mieltä että puppua on ja taisin olla kerrankin oikeassa, koska tällaisia ei juuri ole neää näkynyt.
Väitän siis edelleen, että tämä avaa/sulkee -juttu ei ole ihan trivaali. Riippuu raffista ja siitä missä kulmassa ja miten palloon halutaan tulla, Joka tapuksessa tuo T&F -ohje on jotain, jota voin lämpimästi suositella jos on kanttia lyödä lujaa.
Vaan nyt on pappojen nukkumaanmenoaika.
4par kirjoitti: (9.8.2008 23:15:20)
WannaBeTiger kirjoitti: (9.8.2008 22:46:37)
Voisiko lavan yläosan leveys olla se ratkaiseva tekijä raffin läpäisykyvyssä?Tarkoittanet lavan otsapinnan korkeutta. Näin sen täytyy olla: rautamailojen lavan kanta on varsin matala, jolloin ruoho lakoamisen sijaan taipuu lavan ympäri aiheuttaen kannassa paljon suuremman vastustavan voiman kuin muualla lavan alueella. Hybridien lavassa ei ole tällaisia matalampia kohtia, johon ruoho pääsisi takertumaan.
Uskon, että hoselilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä se läpäisee ruohon helposti ja lisäksi momenttivarsi on jotakuinkin nolla.
Siis ensimmäisessä viestissä tarkoitin lavan yläreunan leveyttä joka radoilla on ehkä vajaa sentin ja hybrideillä n.5cm ja draivereilla n.10-15cm. Toisessa viestissä puhuin lavan korkeudesta.
Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 23:51:35)
Pelaan Hogan Apex FTX:llä, joissa ei ole juurikaan offsettia. En usko, että tuo lyöntitekniikka toimisi voimakkaan offsetin mailoilla, koska niillä jyrkästi raffiin tultaessa varsi on jo syvällä ruohossa, kun lapa tulee peliin. Jotenkin tuntuisi äkkiseltään, että offsetti selittää hybridin toimintaakin kun niissä ei taida olla offsettia (en kyllä tiedä kun en käytä).Tässä yksi ajatus miksi tuo sulkeminen voisi toimia esittämässäsi tapauksessa:
Tuo lavan auki/sulki olo on suhteellista ja riippuu osumaantulogeometriasta. Jos pallo on takana stanssissa ja tullaan siihen jyrkässä kulmassa suurella varren etukallistuksella, niin siinä on elementtejä jotka aiheuttavat lavan auki oloa. Eli siis jos vastaavan löisi väylältä, voisit ehkä joutua sulkemaan lapaa vielä enemmän kuin raffista saadaksesi aikaan suoran lyönnin.Oma kokemus on kyllä se että raffii pyrkii sulkemaan lapaa verrattuna siihen jos löisin vastaavan lyönnin väylätä.
Mailakysymys on mielenkiintoinen. Mitä vaikuttaa se että hybrideissä on tyypillisesti painopiste selvästi lyöntipinnan takana. Samaan kai pyritään noilla ultra-game-improvement raudoilla. Inertiamomentti kasvaa samalla, joka kai vaikuttaa siihen kuinka helposti lapa vääntyy vaikka raffin vikutuksesta. Mielestäni pienilapainen väyläpuu toimii raffista ihan yhtä hyvin kuin hybridi.
ts kirjoitti: (9.8.2008 21:57:06)
Tää on yleensä se vaihe, kun data taas poistuu takavasemmalle. Kun asialliseen argumentointiin ei pysty vastaamaan, se on ainoa konsti.
Toi Kafka oli kyl hyvä… ja ikävä kyllä osuva.Epäilen vahvasti että Data provosoi noita juttuja vain saadakseen väittellä. Valitettavasti kyse ei ole kunnon asiapohjaisesta väittelystä jossa asiaa käsiteltäisi kokonaisuutena vaan se juuttuu johonkin juttuun ja menee juupas-eipäs linjalle. Noista saa sen kuvan että asia itse ei ole tärkeä, vaan se että syntyy väittelyä.
Eihän tuossa placebo jutussakaan ole mitään järkeä. Lääketutkimuksissa tuollaista vertailua todelllisen lääkkeen ja placebon välillä voi tehdä jotenkin kontrolloidusti.
Miten kukaan voi osoittaa mistä jonkun yksilön suoritusten paraneminen on viime kädessä johtunut? Ja millä perusteella edes valittaisi oikeat ja väärät lääkkeet? Ai niin – hyvä väittelyn kohde kun siitä ei voi saavuttaa yksimielisyyttä. Kaikilla ns. huippuvalmentajillakin tuppaa olemaan omat lääkkensä joita tarjoavat ja mikä osuus kuuluu lääkkeille, mikä lääkärille ja mikä potilaan omalle tekemiselle? Parhaat lääkärit käsittelevät potilasta yksilönä, lääkkeet valitaan yksilöllisesti taudin kuvan mukaan ja mentaalipuolta ei unohdeta.Sen mitä sain irti Data kommenteista aiemmassa keskustelussa swinginopeudesta, JB Holmesille kai pitäisi mennä kertomaan että antaa liikaa tasoitusta toisille kavereille kun pitää bs:n niin lyhyenä.
Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 23:51:35)
Joskus esi-hybridiaanisella ajalla taisi Taylorilla olla sellainen reki-rescue, jossa oli jalakset pohjassa pitämässä lapaa suorassa. Olin sitä mieltä että puppua on ja taisin olla kerrankin oikeassa, koska tällaisia ei juuri ole neää näkynyt.
Ei niitä tarvikkaan näkyä muualla kun planeetan parhaassa hybridissä:
Lavantauti kirjoitti: (10.8.2008 6:24:05)
Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 23:51:35)
Joskus esi-hybridiaanisella ajalla taisi Taylorilla olla sellainen reki-rescue, jossa oli jalakset pohjassa pitämässä lapaa suorassa. Olin sitä mieltä että puppua on ja taisin olla kerrankin oikeassa, koska tällaisia ei juuri ole neää näkynyt.
Ei niitä tarvikkaan näkyä muualla kun planeetan parhaassa hybridissä:
On ne hienot, hienommat kuin mun MD:t ja nekin on hyvät.
Tässä päästäänkin ny kysymään eräs tärkeä kysymys: Miksi pallo pitää ensinkään lyödä raffiin?
MakeeK kirjoitti: (10.8.2008 10:15:00)
Tässä päästäänkin ny kysymään eräs tärkeä kysymys: Miksi pallo pitää ensinkään lyödä raffiin?Suomessa se nyt on ihan se ja sama onko pallo raffissa, jos se vain on tarpeeksi pitkällä. Ei täällä ole monellakaan kentällä raffia joka oikeasti ongelmia tuottaisi nykyvälineillä.
…Paitsi Linnassa.
NimetönJake2 kirjoitti: (10.8.2008 5:48:47)
Eihän tuossa placebo jutussakaan ole mitään järkeä. Lääketutkimuksissa tuollaista vertailua todelllisen lääkkeen ja placebon välillä voi tehdä jotenkin kontrolloidusti.
Miten kukaan voi osoittaa mistä jonkun yksilön suoritusten paraneminen on viime kädessä johtunut? Ja millä perusteella edes valittaisi oikeat ja väärät lääkkeet? Ai niin – hyvä väittelyn kohde kun siitä ei voi saavuttaa yksimielisyyttä. Kaikilla ns. huippuvalmentajillakin tuppaa olemaan omat lääkkensä joita tarjoavat ja mikä osuus kuuluu lääkkeille, mikä lääkärille ja mikä potilaan omalle tekemiselle? Parhaat lääkärit käsittelevät potilasta yksilönä, lääkkeet valitaan yksilöllisesti taudin kuvan mukaan ja mentaalipuolta ei unohdeta.Sen mitä sain irti Data kommenteista aiemmassa keskustelussa swinginopeudesta, JB Holmesille kai pitäisi mennä kertomaan että antaa liikaa tasoitusta toisille kavereille kun pitää bs:n niin lyhyenä.
Juuri noin. Selviittämnen on vaikeaa, koska useita asioita muuttuu yhtä aikaa. Siksi
tuota placeboa tai sen sukuisia ilmiöitä ei voi mitenkään pois sulkea. Eli suomennettuna
tilannetta, jossa parannus ei olekaan tullut uskotun asian seurauksena
vaan jonkun muun asian, joka on syntynyt sivutuotteena prosessissa. Tätä
selvitin edellä tosin sillä seurauksilla, että asiaa ei suostuttu tai pystytty ymmärtämään.
Selvitystyötä helpottaa, jos teoriapohjalta voi sulkea asioita pois. Teoriapohjalta
sekä videon perusteella tiedän, että scoopin tai januzin swigi ei sisällä metodina mitään
kovin merkittävää tarkkuusetua. (Tätä todistelen ehkä jossain vaiheessa.
Nyt se jää uskon asiaksi.) Siksi itse henkilökohtaisesti pidän placebo-ilmiötä tässä
parannuksiin liittyen hyvin todennäköisenä….toinen voisi olla ja aika varmasti onkin lyhentynyt bs, jota varsin usein käytetään tarkkuuden parantamiseen.Sanotaanko näin, että Holmesilla näyttää (aika leveät hartiat:)) olevan varaa tasoituksen antamiseen.
data kirjoitti: (9.8.2008 12:25:28)
kertaan vielä:-usko (virheellinenkin) luo pohjan innostukselle ja kovemmalle harjoittelulle
-harjoittelu ja kohonnut motivaatio parantavat urheilusuorituksia kaikissa lajeissa
-tietysti muuttunut tekniikka vaikuttaa myös pallon lentokaareen, mutta todelliset
tulokselliset edut, mikäli niitä on, johtuvat parantuneesta hermoston toiminnasta (harjoittelu).
Tai ainakin ilman pitkällisiä tutkimuksia on vaikea mennä väittämään, että edut
olisivat vain eri metodin aikaansaamia. Toistettavuudenhan olette mainostaneet
nimenomaan parantuneen eli alueen, johon harjoittelu, sen määrä ja motivaatio vaikuttavat ratkaisevasti tekniikkametodista riippumatta.Entäs kun harjoittelumääräni ovat selvästi laskeneet?
Tilastoidut lyönnit (ei putteja) vuosina 2003-2007 tammi-kesäkuussa keskimäärin 25 400 (20500-32000) Tänä vuonna vastaavana aikana 18 600. Minulla harjoittelu- ja pelimäärät ovat selvästi pudonneet. Tuloksia on siis syntynyt vähentyneen harjoittelun tuoman hyvänolontunteen (eli placebon) vaikutuksesta. Vaimitensenytoli?
Vaikka sinä näytät vankkumattomasti uskovan johonkin ei se todista, että kaikki muutkin ovat uskovaisia.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri