Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 16:35:05)
Scoop kirjoitti: (9.8.2008 11:41:23)
[Tuo näkemys placebosta tässä yhteydessä on edelleen täysin absurdi. Eli siis jonkinlainen usko ilman konkretiaa tai omakohtaista evidenssiä riittäisi tuottamaan paremman tuloksen? Toisin sanoen kun henkilö X kertoo rangella, että tuplasolmun sitominen vasempaan kenkään tuottaa hallitun drawn, niin se sellaisenaan tuottaisi epäsuorasti tai suoraan kaivatun tuloksen? I don’t think so.Montysta kuulin jutun – varmaan telkkarislostuksen – että hän puttaa aina harjoitusgriinillä kaksi viimeistä puttiaan ohi, koska on sitä mieltä, että kolmea peräkkäistä puttia ei voi missata ja se kolmashan on sitten kentällä ensimmäinen. Onko tämä reaalitoimintaa vai placeboa vai mitä? Luulisin, että Monty USKOO, että hänen KANNATTAA toimia näin. Itse asiassa näitä urheilijoiden rituaaleja on aika paljon.
Kai se mitä tuo data yrittää sanoa on, että se on aika häälyvä viiva minkä toisella puolella on taikauskoinen mumbojumbo ja missä reaalinen toiminta. Neurologina voinet ymmärtää, että motivaatio vaikuttaa olennaisesti suoritukseen ja motivaation ei tarvitse perustua reaaliseen asiaan vaan uskolla on siinä vahva sijansa.
Silti: uskon kyllä lyöntisi on reaalisesti kehittynyt. Mielestäni keskustelu on ollut siitä, kuinka merkittäviä epäreaaliset tekijät voivat olla.
Hyvä että joku yrittää suomentaa mitä data YRITTÄÄ sanoa 🙂
Mutta tuosta Montysta, taitaa olla lähinnä vaan sitä kuuluisaa taikauskoa ja siitä on placebo kaukana.
Ihan sama mitä esim. jääkiekkoilijat harrastaa, ensin vasen luistin ja sitten oikea jne…yippee kirjoitti: (9.8.2008 18:07:41)
Karkealla laskennalla kirjoitustesi väli oli nyt 24 minuuttia eli ensi yön unimäärästä taisi pudota puoli tuntia vai teitkö töitä (työstä yleisen käsityksen mukaan maksetaan liksaa) tässä(kin) välissä? Ihailtavaa tehokkuutta, jos noin oli.Käytkö muuten vuosittain Suomen PGAn mestiksissä vai etkö ehdi?
Kuten sanoin, työstä on iso osa odottelua. Siis sillon kun ei olla opettamassa. Ja toisaalta hyvähän se on ihmisellä käsitys olla työstä maksettavasta liksasta. Yrittäjällä tahtoo olla vähän toisin asiat.
Ja jos luet näitä ketjuja, kerroin että 4 kierrosta on tullut kesän aikana pelattua. Tai itse asiassa 1 niistä oli huhtikuun puolella. Ei mitään toivoa ehtiä pelaamaan itse…. paitsi huomenna.
yippee kirjoitti: (9.8.2008 18:07:41)
Karkealla laskennalla kirjoitustesi väli oli nyt 24 minuuttia eli ensi yön unimäärästä taisi pudota puoli tuntia vai teitkö töitä (työstä yleisen käsityksen mukaan maksetaan liksaa) tässä(kin) välissä? Ihailtavaa tehokkuutta, jos noin oli.Käytkö muuten vuosittain Suomen PGAn mestiksissä vai etkö ehdi?
Onse hyvä, että joku on huolissaan lähimmäisen unen määrästä :).
Martin Saarikangas nukkui aikoinaan 4 h ja hyvin riitti. Oletko kuullut koskaan, että ihmiset ovat erilaisia? Yllättikö? Voi hyvää päivää……NimetönJamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:19:09)
yippee kirjoitti: (9.8.2008 18:07:41)
Karkealla laskennalla kirjoitustesi väli oli nyt 24 minuuttia eli ensi yön unimäärästä taisi pudota puoli tuntia vai teitkö töitä (työstä yleisen käsityksen mukaan maksetaan liksaa) tässä(kin) välissä? Ihailtavaa tehokkuutta, jos noin oli.Käytkö muuten vuosittain Suomen PGAn mestiksissä vai etkö ehdi?
Onse hyvä, että joku on huolissaan lähimmäisen unen määrästä :).
Martin Saarikangas nukkui aikoinaan 4 h ja hyvin riitti. Oletko kuullut koskaan, että ihmiset ovat erilaisia? Yllättikö? Voi hyvää päivää……Voi hyvänen aika. Mä kun oon pitänyt tamperelaisia ihan jees-porukkana. Kuka mittasi Saarikankaan unimäärän? Yksikään ihminen ei pärjää neljän tunnin vuorokautisella nukkumisella kovin pitkään eli ’valveillaoloaikana’ torkahdellaan jne. Anteeksi nyt kauheasti hra Lupe, että rohkenin kirjoittaa unimääristä jotain koskien idoliasi, sinähän ne paremmin tiedät (ilmeisesti jonkin sortin lääketieteellisen koulutuksen pohjalta?).
ts kirjoitti: (9.8.2008 17:22:38)
Raffi sulkee lapaa, koska hosel osuu siihen ensimmäisenä ja muodostaan johtuen ei saavuta samaa läpäisykykyä ruohosta, kuin terävä leading edge. Ruoho siis tarttuu kiinni varren puoleiseen osaan ja se aiheuttaa lavan sulkeentumisen. Ja mitä pyöreämpi/laakeampi tulo palloonn, sen enemmän se ehtii vaikuttamaan. Siksi raffissa opetetaan tulemaan palloon jyrkästi…
..Papan fysiikan tuntemus golflyönnin osalta näyttää päivä päivältä ohuemmalta ja yksinkertaistetulta. Toivottavasti löytyy avoimuutta kyseenalaistaa vahnat näkemyksesi, koska moni viestisi osoittaa päättelykykyä löytyvän. Muutama perusajatus on vaan vielä hukassa.
Vaikka oma golffysiikan tietämys on varmasti vielä heikompaa kuin Papalla (ja tietysti valovuosien päässä ts:n tietämyksestä) niin uskaltautuisin silti myös hieman kyseenalaistamaan tätä perinteistä selitystä lavan sulkeutumisen syistä.
Ensimmäisenä tulee mieleen hybridit. Miksi hybridin koko lapa tulee raffista läpi huomattavasti paremmin kuin vastaava rauta. Kyseessä ei voi olla terävän leading edgen vaikutus, sillä sellainen (yleensä) hybrideistä puuttuu.
En ota tässä kantaa siihen mihin suuntaan mikäkin sulkeutuu, vaan ihmettelen miksi hybridin lapa tulee ruohosta niin hyvin läpi ilman tätä terävää leading edgeä, jonka perinteisten selitysten mukaan pitäisi juuri edesauttaa läpimenoa.
Voisiko kysymys sittenkin olla enemmänkin bouncen ja/tai pohjan muodosta / pituudesta kuin hosel/leading edge selityksestä ?
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:17:31)
[Mutta tuosta Montysta, taitaa olla lähinnä vaan sitä kuuluisaa taikauskoa ja siitä on placebo kaukana.
Ihan sama mitä esim. jääkiekkoilijat harrastaa, ensin vasen luistin ja sitten oikea jne…
Niinpä. Mutta märittelepä selkeästi taikauskon, placebon ja reaalitoiminnan väliset erot (hyvällä vastauksella voisi päästä osakemarkkinoilla pitkälle).
Ei meillä kellään tunnu olevan lauantai-iltana mitään kovin tähdellistä tekemistä.. Insinöörien kohdalla kyllä ymmärrän, mutta että muutkin – vai onko muita???
Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 18:36:10)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:17:31)
[Mutta tuosta Montysta, taitaa olla lähinnä vaan sitä kuuluisaa taikauskoa ja siitä on placebo kaukana.
Ihan sama mitä esim. jääkiekkoilijat harrastaa, ensin vasen luistin ja sitten oikea jne…
Niinpä. Mutta märittelepä selkeästi taikauskon, placebon ja reaalitoiminnan väliset erot (hyvällä vastauksella voisi päästä osakemarkkinoilla pitkälle).
Ei meillä kellään tunnu olevan lauantai-iltana mitään kovin tähdellistä tekemistä.. Insinöörien kohdalla kyllä ymmärrän, mutta että muutkin – vai onko muita???
No perkele, eikun kehittämään hyvää vastausta :).
Mikäs tän mukavempaa kuin täällä kirjoitella mitä sylki suuhun tuo, siideri edessä.
yippee kirjoitti: (9.8.2008 18:26:50)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:19:09)
yippee kirjoitti: (9.8.2008 18:07:41)
Karkealla laskennalla kirjoitustesi väli oli nyt 24 minuuttia eli ensi yön unimäärästä taisi pudota puoli tuntia vai teitkö töitä (työstä yleisen käsityksen mukaan maksetaan liksaa) tässä(kin) välissä? Ihailtavaa tehokkuutta, jos noin oli.Käytkö muuten vuosittain Suomen PGAn mestiksissä vai etkö ehdi?
Onse hyvä, että joku on huolissaan lähimmäisen unen määrästä :).
Martin Saarikangas nukkui aikoinaan 4 h ja hyvin riitti. Oletko kuullut koskaan, että ihmiset ovat erilaisia? Yllättikö? Voi hyvää päivää……Voi hyvänen aika. Mä kun oon pitänyt tamperelaisia ihan jees-porukkana. Kuka mittasi Saarikankaan unimäärän? Yksikään ihminen ei pärjää neljän tunnin vuorokautisella nukkumisella kovin pitkään eli ’valveillaoloaikana’ torkahdellaan jne. Anteeksi nyt kauheasti hra Lupe, että rohkenin kirjoittaa unimääristä jotain koskien idoliasi, sinähän ne paremmin tiedät (ilmeisesti jonkin sortin lääketieteellisen koulutuksen pohjalta?).
Kyllä se oli Saarikangas itse ja tälläisiä ihmisiä on enemmänkin olemassa. Jotkut ei vaan tartte unta niinkuin ’normaalit’ ihmiset. Mä olen tullut muualta tänne Manseen eli se selittää monta asiaa.
Ja mitä tuohon idoli-hommaa tulee (voit työntää sen sinne….), mulla mitään idoleita ole kuin Hanna Pakarinen :).
ts kirjoitti: (9.8.2008 17:22:38)
Raffi sulkee lapaa, koska hosel osuu siihen ensimmäisenä ja muodostaan johtuen ei saavuta samaa läpäisykykyä ruohosta, kuin terävä leading edge. Ruoho siis tarttuu kiinni varren puoleiseen osaan ja se aiheuttaa lavan sulkeentumisen. Ja mitä pyöreämpi/laakeampi tulo palloonn, sen enemmän se ehtii vaikuttamaan. Siksi raffissa opetetaan tulemaan palloon jyrkästi.Tuollaisesta raffista lähtee yleensä 1-2 mailaa pidempi lyönti kuin väylältä. Tuuppareilla tosin raffi saattaa lyhentääkin lyöntiä. Jos mietin omia (mies)pelureitani, niin sanoisin että väylältä 180m on aika usein mailana R4. Raffista mailaksi vaihtuu R6 tai R5.
Papan fysiikan tuntemus golflyönnin osalta näyttää päivä päivältä ohuemmalta ja yksinkertaistetulta. Toivottavasti löytyy avoimuutta kyseenalaistaa vahnat näkemyksesi, koska moni viestisi osoittaa päättelykykyä löytyvän. Muutama perusajatus on vaan vielä hukassa.
Anteeksi, että jatkan tällä ’yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta vastaa’ -osastolla.
Miksi lavan sulkeminen toimii (minulla) niin hyvin raffilyönneissä?
Hyvinhän nuo sun äijäsi lyövät, jos tulee pitempi silloinkin kun pallosta vain kalotti (pohjoisen napapiirin kokoinen alue ;-)) on ruohopinnan yläpuolella.
Nuo matkat olivat varmaan ilmassa. Kyllähän sitä repias terve mies aina 200 m r4:lla tuuppaa rullineen.
Minä olen aina valmis takkini kääntämään, mistä voisin kertoa – mutten kerro – paljonkin esimerkkejä elämän eri osa-alueilta. Toisaalta, en ole koskaan kääntänyt takkia siksi, että joku sanoo, että takki pitää kääntää. Mutta kun olen huomannut olleeni väärässä, niin ei sen tunnustaminenkaan kovin vaikeata ole ollut. Kyllä tästä RR:n pohtimisestakin on ollut paljon hyöyä.
Yritän vaieta tältä päivältä seuraavan viiniivinkin kera: Barolo, Campo Dei Buoi, 2003 (voi varastoida helposti ainakin 5 vuotta vielä). Pastaa chorizo-kastikkeella. Lopuksi vähän kovia juustoja; vanhaa manchegoa, appenzelleria jne.
NimetönJamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:46:50)
Kyllä se oli Saarikangas itse ja tälläisiä ihmisiä on enemmänkin olemassa. Jotkut ei vaan tartte unta niinkuin ’normaalit’ ihmiset. Mä olen tullut muualta tänne Manseen eli se selittää monta asiaa.Ja mitä tuohon idoli-hommaa tulee (voit työntää sen sinne….), mulla mitään idoleita ole kuin Hanna Pakarinen :).
Hyvä, käsitykseni oikeista manselaisista ei muuttunut.
Saarikangas voi sanoa ihan hyvin neljä tuntia ja mä voin sanoa vaikka niin, että tarvitsen unta vain tunnin vuorokaudessa ja molemmat sanoo scheissea. Monet ihmisethän sanoo, etteivät ole nukkuneet viikkoon/kuukauteen yhtään ja kuitenkin torkkuvat öisin ja päivisin ja kyllä lähelle kuutta tuntia vuorokaudessa keskimäärin mennään ja useimmiten ylikin.
Hanna Pakarinen, voi hemmetti. Miksei vaikka Terveet Kädet?
GIR kirjoitti: (9.8.2008 18:34:29)
ts kirjoitti: (9.8.2008 17:22:38)
Raffi sulkee lapaa, koska hosel osuu siihen ensimmäisenä ja muodostaan johtuen ei saavuta samaa läpäisykykyä ruohosta, kuin terävä leading edge. Ruoho siis tarttuu kiinni varren puoleiseen osaan ja se aiheuttaa lavan sulkeentumisen. Ja mitä pyöreämpi/laakeampi tulo palloonn, sen enemmän se ehtii vaikuttamaan. Siksi raffissa opetetaan tulemaan palloon jyrkästi…
..Papan fysiikan tuntemus golflyönnin osalta näyttää päivä päivältä ohuemmalta ja yksinkertaistetulta. Toivottavasti löytyy avoimuutta kyseenalaistaa vahnat näkemyksesi, koska moni viestisi osoittaa päättelykykyä löytyvän. Muutama perusajatus on vaan vielä hukassa.
Vaikka oma golffysiikan tietämys on varmasti vielä heikompaa kuin Papalla (ja tietysti valovuosien päässä ts:n tietämyksestä) niin uskaltautuisin silti myös hieman kyseenalaistamaan tätä perinteistä selitystä lavan sulkeutumisen syistä.
Ensimmäisenä tulee mieleen hybridit. Miksi hybridin koko lapa tulee raffista läpi huomattavasti paremmin kuin vastaava rauta. Kyseessä ei voi olla terävän leading edgen vaikutus, sillä sellainen (yleensä) hybrideistä puuttuu.
En ota tässä kantaa siihen mihin suuntaan mikäkin sulkeutuu, vaan ihmettelen miksi hybridin lapa tulee ruohosta niin hyvin läpi ilman tätä terävää leading edgeä, jonka perinteisten selitysten mukaan pitäisi juuri edesauttaa läpimenoa.Voisiko kysymys sittenkin olla enemmänkin bouncen ja/tai pohjan muodosta / pituudesta kuin hosel/leading edge selityksestä ?
Hmm… ** menee tutkimaan hybridimailaa**
** palaa takaisin näppäimistön ääreen todettuaan hybridin leading edgen olevan varsin samankaltainen rautojen kanssa**
Siis eihän kysymys ole siitä, onko tuo reuna veitsenterävä. Riittää kun siinä on paljon pienempi kontaktipinta verrattuna hoselin seutuun.
Mutta Papan ajatukseen siitä, että raffi avaa lapaa on tietty selitys ihmisen vaistoissa. Muutama kokemus sulkeutuvasta lavasta raffin vaikutuksesta, pistää alitajunnan rullaamaan seuraavilla kerroilla lapaa auki osumaan tultaessa. Ja siitä sitten lähtee päättelyketju käyntiin.
Hitto kun ois aikaa, nin järkkäis oikeesti jonkiun demotilaisuuden näitten juttujen läpikäymiseen. Kun oikeesti mulla vaan oin halu saada ihmiset ymmärtämään koko tapahtumaketju. Kuittailu alkaa sillon, kun joku häiritsee hyvää prosessia älyttömillä heitoilla. Ja taaskaan ei ole kyse Papasta, eikä tässä yhteydessä GIR:stäkään. Kysymys oli sinänsä ihan asiallinen, vaikka vastaus hieman velmuillen tulikin.
yippee kirjoitti: (9.8.2008 19:04:59)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 18:46:50)
Kyllä se oli Saarikangas itse ja tälläisiä ihmisiä on enemmänkin olemassa. Jotkut ei vaan tartte unta niinkuin ’normaalit’ ihmiset. Mä olen tullut muualta tänne Manseen eli se selittää monta asiaa.Ja mitä tuohon idoli-hommaa tulee (voit työntää sen sinne….), mulla mitään idoleita ole kuin Hanna Pakarinen :).
Hyvä, käsitykseni oikeista manselaisista ei muuttunut.
Saarikangas voi sanoa ihan hyvin neljä tuntia ja mä voin sanoa vaikka niin, että tarvitsen unta vain tunnin vuorokaudessa ja molemmat sanoo scheissea. Monet ihmisethän sanoo, etteivät ole nukkuneet viikkoon/kuukauteen yhtään ja kuitenkin torkkuvat öisin ja päivisin ja kyllä lähelle kuutta tuntia vuorokaudessa keskimäärin mennään ja useimmiten ylikin.
Hanna Pakarinen, voi hemmetti. Miksei vaikka Terveet Kädet?
Jaa, no pakkohan sun on oikeessa olla, sorry. Mulle aivan sama ja luultavasti sullekkin :).
Myös Vetelin Kuivat on hyvä?Pappa Tykki kirjoitti: (9.8.2008 18:50:12)
Anteeksi, että jatkan tällä ’yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta vastaa’ -osastolla.
Miksi lavan sulkeminen toimii (minulla) niin hyvin raffilyönneissä?
Hemmetti…. meinas jäädä asiallinen kysymys vastaamatta…
Se lavan sulkeminen raffilyönneissä saattaa toimia samasta syystä, kuin miksi se ei toimi slaissin poistajana tuuppareilla. Suljettu lapa alkuasenossa >> vaistomainen rullaaminen enemmän auki >> slaissi pahenee.
Sorry kun mulla on tämmönen ’vaistopäivä’ menossa 😉 Puhuin just 2 tuntia yhen pelurin kanssa siitä, miten vaiston pitäs antaa vaikuttaa putin tuntemisessa. Tais jäädä levy päälle 😀
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:06:04)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 18:34:29)
ts kirjoitti: (9.8.2008 17:22:38)
Raffi sulkee lapaa, koska hosel osuu siihen ensimmäisenä ja muodostaan johtuen ei saavuta samaa läpäisykykyä ruohosta, kuin terävä leading edge. Ruoho siis tarttuu kiinni varren puoleiseen osaan ja se aiheuttaa lavan sulkeentumisen. Ja mitä pyöreämpi/laakeampi tulo palloonn, sen enemmän se ehtii vaikuttamaan. Siksi raffissa opetetaan tulemaan palloon jyrkästi…
..Papan fysiikan tuntemus golflyönnin osalta näyttää päivä päivältä ohuemmalta ja yksinkertaistetulta. Toivottavasti löytyy avoimuutta kyseenalaistaa vahnat näkemyksesi, koska moni viestisi osoittaa päättelykykyä löytyvän. Muutama perusajatus on vaan vielä hukassa.
Vaikka oma golffysiikan tietämys on varmasti vielä heikompaa kuin Papalla (ja tietysti valovuosien päässä ts:n tietämyksestä) niin uskaltautuisin silti myös hieman kyseenalaistamaan tätä perinteistä selitystä lavan sulkeutumisen syistä.
Ensimmäisenä tulee mieleen hybridit. Miksi hybridin koko lapa tulee raffista läpi huomattavasti paremmin kuin vastaava rauta. Kyseessä ei voi olla terävän leading edgen vaikutus, sillä sellainen (yleensä) hybrideistä puuttuu.
En ota tässä kantaa siihen mihin suuntaan mikäkin sulkeutuu, vaan ihmettelen miksi hybridin lapa tulee ruohosta niin hyvin läpi ilman tätä terävää leading edgeä, jonka perinteisten selitysten mukaan pitäisi juuri edesauttaa läpimenoa.Voisiko kysymys sittenkin olla enemmänkin bouncen ja/tai pohjan muodosta / pituudesta kuin hosel/leading edge selityksestä ?
Hmm… ** menee tutkimaan hybridimailaa**
** palaa takaisin näppäimistön ääreen todettuaan hybridin leading edgen olevan varsin samankaltainen rautojen kanssa**
Siis eihän kysymys ole siitä, onko tuo reuna veitsenterävä. Riittää kun siinä on paljon pienempi kontaktipinta verrattuna hoselin seutuun.
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Niin minäkin. En ole kyllä koskaan ymmärtänyt, miten tuo voisi vaikuttaa, koska ruoho kuitenkin pakenee jo lavan etummaisen osan osuessa siihen. Mä luulen (huom!! luulen) että jotain liittyy tuohon hybridin painojakaumaan.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Näin olen kuullut sen selitettävän. Mutta jos hybridi kerran ’ui’ paremmin läpi leveämmän pohjansa ansioista, niin silloinhan rauta tarttuu kiinni enemmän sen takia että siinä ei tätä leveää pohjaa ole. Tästä taas seuraisi, että raudan mahdollinen sulkeutuminen raffissa ei johtuisi terävän leading edgen (oletetaan että sama kuin hybridissä) leikkaavuudesta vaan jostain muusta.
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:51:52)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Nyt verrattiinkiin hybridiä ja rautaa, ja mietittiin miksi rauta tarttuu raffiin kiinni mutta hybridi ei. Molemmilla mailoilla kun lyödään samalla tavoin eli alaspäin.
Mulla ei nyt tässä ollu kun pari hybridiä katsottavana, mutta niissä molemmissa lyöntipinta on hoselia edempänä. Raudoissa taas ei, vaikka ei noi Apexit ihan kuokat ole.
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:58:06)
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:51:52)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Nyt verrattiinkiin hybridiä ja rautaa, ja mietittiin miksi rauta tarttuu raffiin kiinni mutta hybridi ei. Molemmilla mailoilla kun lyödään samalla tavoin eli alaspäin.
Hämmennetään soppaa hieman lisää: leveäpohjainen rauta tihkaisee raffiin tiukemmin kiinni kuin kapeapohjainen ja siksi leveäpohjaisella raudalla on huonompi lyödä raffista kuin kapeapohjaisella.
ts kirjoitti: (9.8.2008 20:05:57)
Mulla ei nyt tässä ollu kun pari hybridiä katsottavana, mutta niissä molemmissa lyöntipinta on hoselia edempänä. Raudoissa taas ei, vaikka ei noi Apexit ihan kuokat ole.Minulla on käytössä kahden merkkisiä hybridejä, Clevelandin Halo sekä Tourstagen X-UT. Halossa lyöntipinta on edempänä, mutta Tourstagessa ei ole. Molemmat läpäisevät raffia samalla tavoin.
Sanottakoon, että en enää käytä Halo:a vaan X-UT:tä sillä se käyttäytyy enemmän ’rautamaisesti’ (kuin Halo) omaten samalla kaikki hybridien hyvät puolet.
Hörhö kirjoitti: (9.8.2008 20:07:46)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:58:06)
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:51:52)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Nyt verrattiinkiin hybridiä ja rautaa, ja mietittiin miksi rauta tarttuu raffiin kiinni mutta hybridi ei. Molemmilla mailoilla kun lyödään samalla tavoin eli alaspäin.
Hämmennetään soppaa hieman lisää: leveäpohjainen rauta tihkaisee raffiin tiukemmin kiinni kuin kapeapohjainen ja siksi leveäpohjaisella raudalla on huonompi lyödä raffista kuin kapeapohjaisella.
Pitää kyllä paikkansa ja mielummin menen bladen kanssa raffiin kuin isomman kuokan. Toisaalta bladeissa on varsin lyhyt bounce ja terävä edge verrattuna leveäpohjaisiin rautoihin.
GIR kirjoitti: (9.8.2008 20:22:27)
Hörhö kirjoitti: (9.8.2008 20:07:46)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:58:06)
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:51:52)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Nyt verrattiinkiin hybridiä ja rautaa, ja mietittiin miksi rauta tarttuu raffiin kiinni mutta hybridi ei. Molemmilla mailoilla kun lyödään samalla tavoin eli alaspäin.
Hämmennetään soppaa hieman lisää: leveäpohjainen rauta tihkaisee raffiin tiukemmin kiinni kuin kapeapohjainen ja siksi leveäpohjaisella raudalla on huonompi lyödä raffista kuin kapeapohjaisella.
Pitää kyllä paikkansa ja mielummin menen bladen kanssa raffiin kuin isomman kuokan. Toisaalta bladeissa on varsin lyhyt bounce ja terävä edge verrattuna leveäpohjaisiin rautoihin.
Tietysti terävä leading edge auttaa, mutta on niitä melko pyöreitä leading edgejä ja silti menee raffista niin, että vaan suhahtaa, kunhan on kapea sole. TM:n rac mb:ssä on melko pyöreä leading edge ja samoin esim. Mizunon mp 33:ssa ja molemmissa kapea sole -> toimii hyvin raffissa. Callyn x-Forgedissa myös suht kapea sole ja terävä leading edge -> toimii hyvin raffissa. Callyn X-Tour on taas jo leveämpipohjainen eikä enää toimi raffissa.
Hörhö kirjoitti: (9.8.2008 20:42:52)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 20:22:27)
Hörhö kirjoitti: (9.8.2008 20:07:46)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:58:06)
ts kirjoitti: (9.8.2008 19:51:52)
Jamasa Lupe kirjoitti: (9.8.2008 19:40:05)
GIR kirjoitti: (9.8.2008 19:18:33)
OK, (omissa hybrideissä on kyllä vähemmän terävä egde, mutta olkoon) jos molemmissa edge on samaa terävyysluokkaa (ja hybridissä lisäksi leveämpi pohja) niin miksi hybridi menee paremmin läpi eikä tartu niin herkästi kiinni. Kysymys ei ole kettuilua…Itse olen kuullut sanottavan, että kun siinä hyrpeksessä on leveämpi pohja, niin se ’ui’ paremmin raffin läpi eikä takerru kuin rautamaila jossa kapeampi pohja.
Toisaalta kukkan ei koskaan ole ainakaan mulle osoittanut, että hyb menis paremmin raffin läpi, kuin esim puu 7. Tuota vois tietysti tarkastella myös hoselin seutua tutkimalla. Siellä on aika paljon eroja rakenteessa.
Nyt verrattiinkiin hybridiä ja rautaa, ja mietittiin miksi rauta tarttuu raffiin kiinni mutta hybridi ei. Molemmilla mailoilla kun lyödään samalla tavoin eli alaspäin.
Hämmennetään soppaa hieman lisää: leveäpohjainen rauta tihkaisee raffiin tiukemmin kiinni kuin kapeapohjainen ja siksi leveäpohjaisella raudalla on huonompi lyödä raffista kuin kapeapohjaisella.
Pitää kyllä paikkansa ja mielummin menen bladen kanssa raffiin kuin isomman kuokan. Toisaalta bladeissa on varsin lyhyt bounce ja terävä edge verrattuna leveäpohjaisiin rautoihin.
Tietysti terävä leading edge auttaa, mutta on niitä melko pyöreitä leading edgejä ja silti menee raffista niin, että vaan suhahtaa, kunhan on kapea sole. TM:n rac mb:ssä on melko pyöreä leading edge ja samoin esim. Mizunon mp 33:ssa ja molemmissa kapea sole -> toimii hyvin raffissa. Callyn x-Forgedissa myös suht kapea sole ja terävä leading edge -> toimii hyvin raffissa. Callyn X-Tour on taas jo leveämpipohjainen eikä enää toimi raffissa.
Voisiko tästä vetää sen suuntaisia johtopäätöksiä, että kapea sole on tärkeämpi tekijä raffin läpäisykyvyn kannalta kuin terävä edge ?
ja voisiko (rautojen ollessa kyseessä) sillä myös olla suurempi merkitys myös lavan raffissa sulkeutumisen kanssa kuin edgellä ?…jos näin olisi niin sitten vanhat selitykset pitäisi miettiä uudelleen.
Rupesin huvikseni vikipedittamaan tota unen määrää, jo löysin tämmösen täysin OT taulukon.
Eli jos haluaa pelata jätkien kanssa skinejä, kantsii pelata 9:ltä jolloin testosteroni on korkeimmillaan.
Jos haluaa tehdä tulosta, kantsii pelata klo 14, jolloin koordinaatio on parhaimmillaan.Ikinä ei kannata mennä pelaamaan ennen puol 9:ä, tai käy paskattamaan kesken kaiken.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri