Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:21:21)
*Keskimäärin* ao. lihas on erittäinkin aktiivinen dsw:n eri vaiheissa.Niin, tämä on siis tutkittua tietoa…
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:21:21)
Dosto kirjoitti: (5.9.2008 14:55:12)
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 14:38:10)
Dosto kirjoitti: (5.9.2008 14:23:46)
Heh, minä voisin syöttää Scoopille nyt hatullisen divotteja tietyllä tapaa…
Onko latissimus dorsin tehtävä töitä tuossa svingissä?Haluaisinpa nähdä miten suunnanvaihdon jälkeen alat vetää oikeata kyynärpäätä slottiin ylävartaloa kiertävässä liikkeessä ilman että latissimus dorsi (yhdessä serratus anteriorin kanssa) tekee työtä.
Voit tulla kattoon minä päivänä tahansa. Mulla on nimittäin poistettu tuo oikea latissimus dorsi. Sorry, oli pieni kompa;)
Oho! Että pitikin vielä kirjoittaa sinä-muotoon… Pelaatko oikealta? No, onhan noita aktiivisia lihaksia tuolla tietysti enemmänkin, mutta yhtenä isona sellaisena ld on olennainen kuitenkin. Aika kärjistävä on ollut kirurgin näkemys (kun tulee mieleen aika montakin lajia, jossa se on varsin tärkeä lihas), mutta toisaalta onhan niitä kompensoiviakin lihaksia tarjolla. Sovitaan sitten, että outlierit jätetään tämän pohdinnan ulkopuolelle 🙂 *Keskimäärin* ao. lihas on erittäinkin aktiivinen dsw:n eri vaiheissa.
Joo, oikealta lyön. En kyllä huomannut poiston jälkeen, että svingi olisi mitenkään muuttunut, mutta kyllähän ne kaikki lihakset varmaan jotenkin omalta osaltaan vaikuttaa. Mutta olennainen osa voimantuoton kannalta se ei joka tapauksessa ole.
Jake2 kirjoitti: (5.9.2008 6:50:40)
fukke diise saisse kirjoitti: (4.9.2008 22:57:22)Kinkkinen juttu toi vasemman käsivarren pitäminen kiinni tissin päällä, nimittäin se helposti alkaa vääntämään kroppaa ja vaikuttamaan svingin tasapainoon. Mä olisin taipuvainen rajoittamaan olkakulmaa kiinni pitävän lihastyön vain downsvingin alkuun, kun oikea käsi ei ole vielä vetänyt vasenta alaspäin ja toisekseen siksi, että ei vain vahingossa aleta vetämään vasemman olkapään/hartiaseudun ulkopuolisia lihaksia supistamalla.
Tuosta olisi kiva saada lisävalaistusta, miksi pidät tuota vasemman olkapään vetoa taakse/ylös pahana (jos ymmärsin oikein)? Olen nähnyt tuohon ihan päinvastaistakin ohjetta, eli että vasen olkapää pitäisi koittaa saada mahdollisimman kauaksi pallosta osumassa ja olkapään veto taakse/ylös olisi hyvä asia.
Jos sä käytät näitä vasemman hartiaseudun lihaksia, niin silloin sä supistat niitä eli vedät svingikaaren osuman jälkeen nopeasti sisään ja kainaloon. Samalla se lopettaa lantiovedon vaikutuksen ja saa aikaan sen, ettei jalkatyö ole enää lainkaan tarpeellinen. Siis oikotie negatiiviseen luuppiin.
Alavartalovetoisessa läpilyönnissä vasemman hartiaseudun lihakset ovat täydessä venytystilassa, eli ne siis välittävät vetoa, ja tämä tunne usein mielletään harhaanjohtavasti lihastyöksi. Sama pätee itse asiassa koko vasemman käden kohdalla.
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:31:01)
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:21:21)
*Keskimäärin* ao. lihas on erittäinkin aktiivinen dsw:n eri vaiheissa.Niin, tämä on siis tutkittua tietoa…
Kyllä ao. lihas varmasti tekee työtä, mutta onnistuuko se lisäämään vetoa (siis lisäämään mailanpään nopeutta) vai pyrkiikö se vaan pysymään kyydissä, ettei alkaisi rajoittamaan follow throughssa.
Totuus kuitenkin on, että monet huippuhyvin palloa lyövät ammattilaiset ovat sanoneet, että oikea käsi on vain mukana. Tämä tuntemus voi perustua väärään tulkintaan, mutta joku selitys sille tuntemukselle täytyy olla. Itse asiassa joskus omassa hyvässä lyönnissäkin tuntuu siltä, että oikea on vain mukana, vaikka tiedän tasan tarkkaan, että se tekee töitä. Jos se tekee töitä osuman alueella vain pysyäkseen kyydissä, siihen ei pahemmin painetuntemuksia kohdistu.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 15:54:51)
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:31:01)
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 15:21:21)
*Keskimäärin* ao. lihas on erittäinkin aktiivinen dsw:n eri vaiheissa.Niin, tämä on siis tutkittua tietoa…
Kyllä ao. lihas varmasti tekee työtä, mutta onnistuuko se lisäämään vetoa (siis lisäämään mailanpään nopeutta) vai pyrkiikö se vaan pysymään kyydissä, ettei alkaisi rajoittamaan follow throughssa.
Totuus kuitenkin on, että monet huippuhyvin palloa lyövät ammattilaiset ovat sanoneet, että oikea käsi on vain mukana. Tämä tuntemus voi perustua väärään tulkintaan, mutta joku selitys sille tuntemukselle täytyy olla. Itse asiassa joskus omassa hyvässä lyönnissäkin tuntuu siltä, että oikea on vain mukana, vaikka tiedän tasan tarkkaan, että se tekee töitä. Jos se tekee töitä osuman alueella vain pysyäkseen kyydissä, siihen ei pahemmin painetuntemuksia kohdistu.
Jos seistään yhdellä jalalla niin luultavasti kaikki sen jalan lihakset ovat aktiivisia kun ihminen yrittää pysyä pystyssä vaikka mihinkään suuntaan ei liikuta. Ds:ssä oikealla kädellä yritetään ohjata mailaa tiettyyn suuntaan kovassa vauhdissa jossa erisuuntaan vaikuttavia voimia on lukuisia. Tällöin voisi olettaa että käsivarren kaikki lihakset joutuvat osallistumaan tähän ’tasapainoiluun’. Mutta se on eri asia kuin yrittää suoristaa oikeaa kättä. Taas vähän kouluttamattoman miehen ajatuksia…
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 15:39:32)
Jake2 kirjoitti: (5.9.2008 6:50:40)
fukke diise saisse kirjoitti: (4.9.2008 22:57:22)Kinkkinen juttu toi vasemman käsivarren pitäminen kiinni tissin päällä, nimittäin se helposti alkaa vääntämään kroppaa ja vaikuttamaan svingin tasapainoon. Mä olisin taipuvainen rajoittamaan olkakulmaa kiinni pitävän lihastyön vain downsvingin alkuun, kun oikea käsi ei ole vielä vetänyt vasenta alaspäin ja toisekseen siksi, että ei vain vahingossa aleta vetämään vasemman olkapään/hartiaseudun ulkopuolisia lihaksia supistamalla.
Tuosta olisi kiva saada lisävalaistusta, miksi pidät tuota vasemman olkapään vetoa taakse/ylös pahana (jos ymmärsin oikein)? Olen nähnyt tuohon ihan päinvastaistakin ohjetta, eli että vasen olkapää pitäisi koittaa saada mahdollisimman kauaksi pallosta osumassa ja olkapään veto taakse/ylös olisi hyvä asia.
Jos sä käytät näitä vasemman hartiaseudun lihaksia, niin silloin sä supistat niitä eli vedät svingikaaren osuman jälkeen nopeasti sisään ja kainaloon. Samalla se lopettaa lantiovedon vaikutuksen ja saa aikaan sen, ettei jalkatyö ole enää lainkaan tarpeellinen. Siis oikotie negatiiviseen luuppiin.
Alavartalovetoisessa läpilyönnissä vasemman hartiaseudun lihakset ovat täydessä venytystilassa, eli ne siis välittävät vetoa, ja tämä tunne usein mielletään harhaanjohtavasti lihastyöksi. Sama pätee itse asiassa koko vasemman käden kohdalla.
Tätä vasemman käsivarren kiinni pitämistä ’rinnassa’ olen minäkin pähkäillyt. Tänään taas kun tuntui, että ei tästä nyt mitään tuu, niin ’muistin’ että pidäppäs vasen käsivarsi rinnassa/kropassa kinni ja taas lähti ihan hyvin.
Mutta minä kun pidän tuota vasenta käsivarta kropassa/rinnassa kiinni, niin tuntuu että se ei ole ihan ’oiken’, koska svingi ei tunnu ’vapaalta’. Lyönnit on suoria, mutta ei ’ilmavia’ ja tuntuu jotenkin, että mailanpään vauhtikin tippuisi…. tosin toiset sanoo, että kun vasenkäsivarsi on kropassa kiinni tapahtuu oikea oppinen release.
Kysymys vasemmasta hartiasta/olkapäästä:
Kun olen pyrkinyt aktivoimaan alkerran kiertoa ongelmaksi on muodostunut juuri tuo vasemman pulen toiminta. Parhaiten lyönti on toiminut silloin kun olen pyrkinyt pitämään hartialinjaa hiukan suljettuna(lantioon, ei kohdelinnjaan nähden) osumassa. Siis varmaankin juuri käskyttänyt vasenta kättä pysymään kiinni. Tolellisuudessa kyse on todennäköisesti vain siitä, että olen estänyt hartialinjaa saavuttamasta lantion kiertoa, jolloin osumassa lantio on enemmän auki ja kädet tulevat perässä. Ollaanko pahasti hakusessa?
Pulli-Paavo kirjoitti: (5.9.2008 17:06:55)
Kysymys vasemmasta hartiasta/olkapäästä:Kun olen pyrkinyt aktivoimaan alkerran kiertoa ongelmaksi on muodostunut juuri tuo vasemman pulen toiminta. Parhaiten lyönti on toiminut silloin kun olen pyrkinyt pitämään hartialinjaa hiukan suljettuna(lantioon, ei kohdelinnjaan nähden) osumassa. Siis varmaankin juuri käskyttänyt vasenta kättä pysymään kiinni. Tolellisuudessa kyse on todennäköisesti vain siitä, että olen estänyt hartialinjaa saavuttamasta lantion kiertoa, jolloin osumassa lantio on enemmän auki ja kädet tulevat perässä. Ollaanko pahasti hakusessa?
Aika lailla oikeilla jäljillä minun mielestäni.
Range kirjoitti: (5.9.2008 16:58:09)
Tätä vasemman käsivarren kiinni pitämistä ’rinnassa’ olen minäkin pähkäillyt. Tänään taas kun tuntui, että ei tästä nyt mitään tuu, niin ’muistin’ että pidäppäs vasen käsivarsi rinnassa/kropassa kinni ja taas lähti ihan hyvin.Mutta minä kun pidän tuota vasenta käsivarta kropassa/rinnassa kiinni, niin tuntuu että se ei ole ihan ’oiken’, koska svingi ei tunnu ’vapaalta’. Lyönnit on suoria, mutta ei ’ilmavia’ ja tuntuu jotenkin, että mailanpään vauhtikin tippuisi…. tosin toiset sanoo, että kun vasenkäsivarsi on kropassa kiinni tapahtuu oikea oppinen release.
Niin, kyse on kai siitä millä se saadaan pysymään siellä. Ajatusketjuni on tässä vaiheessa tälläinen (taas erittäin yksinkertaistettuna):
1. Jos se karkaa niin että osumaan tullaan ennen kuin hartialinja on ehtinyt aueta kunnolla, niin homma on ihan metsässä (tästä lähdin keväällä liikkeelle).
2. Jos sitä joutuu pidättelemään kovasti osumaan saakka niin silloin ongelmia voi olla vartalon kierron kanssa ja/tai oikealla kädellä tehdään mahdollisesti jotain väärää. Kun opetellaan pois 1. vaihtoehdosta tuo estelevä lihaskäskytys voi hyvinkin olla tarpeen.
(tätä jouduin opettelemaan pitkään)3. ideaali olisi kai että oikeanlaisella oikean puolen lihastyöllä ja vartalon kierrolla se pysyy siellä ihan itsekseen ja silloin:
3.1 Jos ei tehdä riittävää RR kiertoa, niin painettä syntyy väkisinkin rintalihakseen päin (tämä on välillä jo onnistunut).
3.2 Riittävällä RR kierrolla on mahdolista saada vasen olka vetämään ilman että tuota painetta syntyy (tämän selvisi eilen).
Saa nähdä saanko jalkatyön koskaan toimimaan niikuin tanssi (kun tuo tanssiminen ei ole vahvuuksiani), jotta saisi kierrot toimimaan niin että tuota 3.2:ta voisi soveltaa kunnolla.
Tässä on kuitenkin tullut monta hyvää ajatusta lisää.
Muistan esim. kun muutamia kuukausia sitten kun tuosta minnistämisestä oli viimeksi puhetta ja sen sanottiin johtuvan tilan puutteen kompensoinnista. Näin pitkään kesti ennen kuin tajusin konkreettisesti mistä mahdollisesti voi olla kyse.
Näprääjä kirjoitti: (5.9.2008 13:59:25)
fukke diise saisse kirjoitti:
… että en ole ihan varma, mutta tietoista kääntöä tai suoristusta ei kyllä kannata alkaa harrastamaan. Käännössä nimittäin vaihtuu yläkäsivarren tietoisen kiertoliikkeen suunta kesken svingin (mitä ei ole mahdollista ajoittaa oikein). Käden suoristajillakin on taipumus pysäyttää kiertoliike, että saatan sittenkin kallistua ts:n suuntaan – nukun vielä yön yli tätä pureksien.Tuon ajoituksen saa oikeaksi. Minkä verran tarvitsee harjoittelua että alkaa olemaan kuosisissa joka lyönnillä, ei harmainta aavistustakaan. Toivottavasti pari reintsi kertaa riittää…
Uskon tietoisen suunnan vaihdon hallitsemisen olleen Hoganin suurin ero muihin.Tässä meillä on selvä näkemysero, itse asiassa koko minun ajatusmaailmani perustuu siihen, ettei downsvingin aikana tapahdu mitään lihas/vastalihas-työvaihtoja tai erityisen tarkkaa ajoitusta vaativia lihaskäskyjä. Yritän tässä esittää muutamia pointteja, joiden avulla olen nämä asiat itselleni perustellut.
Aloitan Benin omista sanoista kirjassaan Five Lessons sivulla 96: ’As I explain to my audiences at golf clinics, the correct hitting motion is one unbroken thrust from the beginning of the downsving to the end of the follow-through. I point out also that I think only two things: starting the hips back and then hitting just as hard as I can …’
Jos jos jonkin tietyn lihastyön ajoittaminen tiettyyn hetkeen olisi merkitsevää, hyvien pelaajien svingit eivät näyttäisi pääsääntöisesti hyviltä ja huonojen pelaajien svingit huonoilta. Toisaalta hyvä svingi näyttää hyvältä huonostikin ajoitetussa lyönnissä, ja huono svingi näyttää huonolta, vaikka sen sjoitus olisi onnistunut ja kaveri tehnyt hole-in-onen.
Toisaalta, jos Hoganin svingissä olisi vain ajoitus tarkempi kuin muilla, niin miksi se on niin selvästi erilainen kuin muilla hyvilläkin pelaajilla ja miksei sitä pysty muut apinoimaan.
Tuliko Hoganille yhtäkkiä kyky ajoittaa svingi kohdalleen, kun hän aiemmin oli jo lopettaa uransa rahan ja menestyksen puutteessä? Veikkaan, että hän löysi tavan lyödä, jossa ajoituspoikkeamat eivät olleet enää niin merkitseviä. Siis hänen kykynsä ajoittaa lihastöitä ovat aina olleet samat, hän vain otti käyttöön erilaiset lihastyöt.
Toisaalta menettikö David Duval yhtäkkiä kykynsä ajoittaa lyönti, eli pysyikö kaikki muu eli tekniikka ja pyrkimykset lyönnissä samoina? Veikkaan, että hän on edelleenkin yhtä hyvä ajoittamaan lihaskäskyjä kuin ennenkin, hän vain on ottanut käyttöön vääriä lihastöitä.
Esimerkkejä lyönnin löytymisestä ja kadottamisesta on useita, eikä niille on ole löytynyt yksimielisesti hyväksyttyä syytä. En jaksa uskoa, että ihminen yhtäkkiä löytää tai kadottaa kyvyn ajoittaa lyönti jotenkin ylimaallisella tavalla.
Ja vielä, kun katsoo, millaisia kädettömiä ihmisiä pelaa toureilla tai miten muuten atleettisia nuoria vajoaa klubipelaajan tasolle, niin ei voi kuin ihmetellä, miten se on mahdollista. Ratkaisevaa ei voi olla suorituskyky vaan suoritustapa, siis mitä yrittää tehdä.
Puhuin aiemmin tässä ketjussa onnistumisen etsimisistä eli hyvien ja onnistuneiden lyöntien hakemisesta. Olen itse kokenut ja nähnyt satojen muidenkin kokevan, että sellaista ajoitusta ei rangella löydy, jonka voi kentälle viedä. Voit lyödä 100 onnistunutta ajotusta peräjälkeen rangella ja ykköstiillä vedät outtiin. Olen myös nähnyt päinvastaista, kuinka pallo menee rangella mihin sattuu, mutta sitten ykköstiillä keskelle kenttää. Olen vakuuttunut, että sellaista lihasmuistia ei ole, korvaa väärän tekniikan.
Ihmisen suorituskyky vaihtelee päivästä toiseen, vireystilasta toiseen, fyysisestä olotilasta toiseen tai painetilanteesta toiseen. Hänen svinginsä ajoitus vaihtelee jatkuvasti ja poikkeamia suuntaan tai toiseen esiintyy. Minun mielestäni kaikille huippugolfaajille ominaista on se, että heidän lyöntiteknikkansa antaa liikkumatilaa virheille ja poikkeamien seuraukset eivät vaikuta niin ratkaisevasti lyönnin lopputulokseen kuin klubipelaajilla.
Tietenkin kun majoreita voitetaan, niin korkeimmalla pallilla seisovat ne, joilla oikeaoppinen tekniikka ja suorituskyky yhdistyvät samaan henkilöön, mutta ei ole olemassa mitään suorituskykyyn perustuvia esteitä sille, etteikö keskivertoisella fysiikalla varustettu henkilö pysty pääsemään scratch-tasoitukseen, jos ajattelee oikein ja rakentaa svinginsä faktoihin perustuen.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 20:05:32)
Näprääjä kirjoitti: (5.9.2008 13:59:25)
fukke diise saisse kirjoitti:
… että en ole ihan varma, mutta tietoista kääntöä tai suoristusta ei kyllä kannata alkaa harrastamaan. Käännössä nimittäin vaihtuu yläkäsivarren tietoisen kiertoliikkeen suunta kesken svingin (mitä ei ole mahdollista ajoittaa oikein). Käden suoristajillakin on taipumus pysäyttää kiertoliike, että saatan sittenkin kallistua ts:n suuntaan – nukun vielä yön yli tätä pureksien.Tuon ajoituksen saa oikeaksi. Minkä verran tarvitsee harjoittelua että alkaa olemaan kuosisissa joka lyönnillä, ei harmainta aavistustakaan. Toivottavasti pari reintsi kertaa riittää…
Uskon tietoisen suunnan vaihdon hallitsemisen olleen Hoganin suurin ero muihin.Tässä meillä on selvä näkemysero, itse asiassa koko minun ajatusmaailmani perustuu siihen, ettei downsvingin aikana tapahdu mitään lihas/vastalihas-työvaihtoja tai erityisen tarkkaa ajoitusta vaativia lihaskäskyjä…
Jos jos jonkin tietyn lihastyön ajoittaminen tiettyyn hetkeen olisi merkitsevää, hyvien pelaajien svingit eivät näyttäisi pääsääntöisesti hyviltä ja huonojen pelaajien svingit huonoilta. Toisaalta hyvä svingi näyttää hyvältä huonostikin ajoitetussa lyönnissä, ja huono svingi näyttää huonolta, vaikka sen sjoitus olisi onnistunut ja kaveri tehnyt hole-in-onen.
Toisaalta, jos Hoganin svingissä olisi vain ajoitus tarkempi kuin muilla, niin miksi se on niin selvästi erilainen kuin muilla hyvilläkin pelaajilla ja miksei sitä pysty muut apinoimaan.
Tuliko Hoganille yhtäkkiä kyky ajoittaa svingi kohdalleen, kun hän aiemmin oli jo lopettaa uransa rahan ja menestyksen puutteessä? Veikkaan, että hän löysi tavan lyödä, jossa ajoituspoikkeamat eivät olleet enää niin merkitseviä. Siis hänen kykynsä ajoittaa lihastöitä ovat aina olleet samat, hän vain otti käyttöön erilaiset lihastyöt.
…Tuo kaikki mitä kirjoitit on mielestäni myös täysin ok.
Pelkästä ajoituksesta ei tosiaankaan ole kyse, vaikka loppujen lopuksi on oltava kohdillaan. Hoganilla swingin avulla vai muuten vain ;?)
Tietoisen suunnan vaihdon avulla Hogan uskoakseni pystyi harjoittamaan itseään todella samoin/oikein joka kerta. Ne pari kolme hyvää lyöntiä kisakierroksella oli varmaan niitä joissa ajoitus osui kohdilleen ’rentonakin’.
Kisa kierroksilla kun alakerta teki oman hommansa niin suurin osa voimasta suuntautui jo oiken, yläkerran tehtäväksi jäi hoitaa hyvä osuma ja suunnan hienosäätö.WannaBeTiger kirjoitti: (5.9.2008 16:42:32)
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 15:54:51)
Kyllä ao. lihas varmasti tekee työtä, mutta onnistuuko se lisäämään vetoa (siis lisäämään mailanpään nopeutta) vai pyrkiikö se vaan pysymään kyydissä, ettei alkaisi rajoittamaan follow throughssa.
Jos seistään yhdellä jalalla niin luultavasti kaikki sen jalan lihakset ovat aktiivisia kun ihminen yrittää pysyä pystyssä vaikka mihinkään suuntaan ei liikuta. Ds:ssä oikealla kädellä yritetään ohjata mailaa tiettyyn suuntaan kovassa vauhdissa jossa erisuuntaan vaikuttavia voimia on lukuisia. Tällöin voisi olettaa että käsivarren kaikki lihakset joutuvat osallistumaan tähän ’tasapainoiluun’. Mutta se on eri asia kuin yrittää suoristaa oikeaa kättä. Taas vähän kouluttamattoman miehen ajatuksia…
Se mitä haen tässä on se, mitkä lihakset/lihasryhmät näyttelevät olennaisinta roolia missäkin vaiheessa dsw:ä. Kyseessä on kuitenkin dynaaminen liikesuoritteiden sarja (vrt. tuo passiivinen seisominen lihastyönä), jossa optimaalisessa tilanteessa kineettisen energian kokonaismäärä on enemmän kuin osiensa summa. Jos ajatellaan yksinkertaistaen, että lähdetään jaloista liikkeelle lantioon, keskivartaloon, hartioihin, jne., sekvenssissä seuraavan suoritteen pitäisi näin ollen aina hyötyä sitä edeltävästä suoritteesta. Nyt kun täälläkin on moneen otteeseen puhuttu ’oikean puolen tulittamisesta’, ’paketin vetämisestä slottiin’, ’sisäkehän supistamisesta’, jne., minua kiinnostaa minkälainen tuo optimaalinen sekvenssi voisi olla, ja mitkä lihakset tekevät keskeisimmän työn silloin kun ’tulitetaan’, ’vedetään pakettia’ tai ’supistetaan sisäkehää’. Ongelma tietysti on, että kun lihastyötä mitataan, ei ole ihan helppo sanoa mitä juuri silloin on tehty ja/tai pyritty tekemään ja mitä funktiota swingissä lihastyö palvelee. Osa työstä kohdistuu liikeratojen kontrolloimiseen (vrt. wbt:n pointti tasapainoilusta), osa (suurin sellainen) mailanpään vauhdin lisäämiseen. Molemmilla on kuitenkin olennainen merkitys itse suorituksen kannalta (käsittäen näin ollen myös toistettavuuden ja ajoituksen suorituksen kriteereinä). Pelkkä ’oikean puolen tulittaminen’ käsitteenä kuvaamassa tietynlaista fyysistä työtä ei vielä oikein avaa itse prosessia näkyväksi, eihän? 🙂
Tää nippeleiden viilaus taitaa olla ihan loputonta. Onkohan tässä enää mitään oikeasti hyödyllistä substanssia, joka ei olisi jo tullut esille?
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 22:18:31)
WannaBeTiger kirjoitti: (5.9.2008 16:42:32)
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 15:54:51)
Kyllä ao. lihas varmasti tekee työtä, mutta onnistuuko se lisäämään vetoa (siis lisäämään mailanpään nopeutta) vai pyrkiikö se vaan pysymään kyydissä, ettei alkaisi rajoittamaan follow throughssa.
Jos seistään yhdellä jalalla niin luultavasti kaikki sen jalan lihakset ovat aktiivisia kun ihminen yrittää pysyä pystyssä vaikka mihinkään suuntaan ei liikuta. Ds:ssä oikealla kädellä yritetään ohjata mailaa tiettyyn suuntaan kovassa vauhdissa jossa erisuuntaan vaikuttavia voimia on lukuisia. Tällöin voisi olettaa että käsivarren kaikki lihakset joutuvat osallistumaan tähän ’tasapainoiluun’. Mutta se on eri asia kuin yrittää suoristaa oikeaa kättä. Taas vähän kouluttamattoman miehen ajatuksia…
Se mitä haen tässä on se, mitkä lihakset/lihasryhmät näyttelevät olennaisinta roolia missäkin vaiheessa dsw:ä. Kyseessä on kuitenkin dynaaminen liikesuoritteiden sarja (vrt. tuo passiivinen seisominen lihastyönä), jossa optimaalisessa tilanteessa kineettisen energian kokonaismäärä on enemmän kuin osiensa summa. Jos ajatellaan yksinkertaistaen, että lähdetään jaloista liikkeelle lantioon, keskivartaloon, hartioihin, jne., sekvenssissä seuraavan suoritteen pitäisi näin ollen aina hyötyä sitä edeltävästä suoritteesta. Nyt kun täälläkin on moneen otteeseen puhuttu ’oikean puolen tulittamisesta’, ’paketin vetämisestä slottiin’, ’sisäkehän supistamisesta’, jne., minua kiinnostaa minkälainen tuo optimaalinen sekvenssi voisi olla, ja mitkä lihakset tekevät keskeisimmän työn silloin kun ’tulitetaan’, ’vedetään pakettia’ tai ’supistetaan sisäkehää’. Ongelma tietysti on, että kun lihastyötä mitataan, ei ole ihan helppo sanoa mitä juuri silloin on tehty ja/tai pyritty tekemään ja mitä funktiota swingissä lihastyö palvelee. Osa työstä kohdistuu liikeratojen kontrolloimiseen (vrt. wbt:n pointti tasapainoilusta), osa (suurin sellainen) mailanpään vauhdin lisäämiseen. Molemmilla on kuitenkin olennainen merkitys itse suorituksen kannalta (käsittäen näin ollen myös toistettavuuden ja ajoituksen suorituksen kriteereinä). Pelkkä ’oikean puolen tulittaminen’ käsitteenä kuvaamassa tietynlaista fyysistä työtä ei vielä oikein avaa itse prosessia näkyväksi, eihän? 🙂
Kyllä noi sun juttus käy järkeen ja itse asiassa sopii siihenkin, että enää osumahetkellä ei oikean puolen vetoa ole vaikka tulitus olisikin. Tuli mieleen Vijayn oikea käsi, joka irtoaa mailasta osuman jälkeen, sehän on ilmiselvä merkki siitä, että käsi pyrkii putomaan kelkasta, kun vasen samalla tekee RR:ää. Ainakaan mitään krossaukseen viittaavaa lihastyötä siitä ei löydy. Toisaalta esim. pallon heitossa heittävä käsi on irti pallosta samassa vaiheessa, mikä puolestaan viittaisi siihen, että oikean käden vetävä työ on tehty jo ennen osumaa ja osuman läpi tullaan sitten mukana, jotta loppu sujuisi jotenkuten ilman vammoja. Se taas sotii vastaan ajatusta, että oikea vain putoaa alussa ja sitten lyö osumahetkellä läpi. Tämähän löisi oikean käden kiinni vasempaan ensistä tiukemmin. Missä vaiheessa tuo veto loppuu ja minkälainen toimintamalli sille on parasta mieltää osumahetkellä, on aikamoinen kysymysmerkki.
Olen kuitenkin taipuvainen siihen ajatukseen, joka minulla on ollut jo jonkin aikaa, että oikea vetää heti alusta lähtien niin kovaa kuin pystyy ja jatkaa läpi osuman, niin kovaa kuin jaksaa, mutta sen vetovaikutus heikkenee osumaan tultaessa.
Joka tapauksessa olen sama mieltä kanssasi, että molemmilla käsillä on olennainen merkitys, vaikka se ei vetoa olisikaan.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 22:39:04)
[. Pelkkä ’oikean puolen tulittaminen’ käsitteenä kuvaamassa tietynlaista fyysistä työtä ei vielä oikein avaa itse prosessia näkyväksi, eihän? 🙂Tärpättipullo.. tärpättipullo…
Siis oikean jalan kiertävä ponnistus, joka tuo koko kehon oikean puolen läpi osumasta.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 22:39:04)
Olen kuitenkin taipuvainen siihen ajatukseen, joka minulla on ollut jo jonkin aikaa, että oikea vetää heti alusta lähtien niin kovaa kuin pystyy ja jatkaa läpi osuman, niin kovaa kuin jaksaa, mutta sen vetovaikutus heikkenee osumaan tultaessa.
Tämä vastaa hyvin omaa tuntumaa, ja on hyvä esimerkki sekä homman dynaamisuudesta että haasteellisuudesta. Kun vedon pyrkii toteuttamaan satasella, kehon biomekaaninen taipumus on myötäillä noin voimasta liikettä, ja käytännössä se tekisi sen mielellään luistamalla lantiota vedon suuntaan. Jotta vedon hyöty kuitenkin realisoituisi oikealla tavalla, liukumisen sijaan pitääkin kiertää lantiota (left hip left), joka tarkoittaa myös tietynlaista vastatyötä. Jos tämä onnistuu optimaalisella tavalla, minusta ainakin tuntuu siltä, että veto muuttuu (käsivarren) oikenemisen sijaan oikaisemiseksi. Eli aktiivinen työ jatkuu saumattomasti, mutta hieman eri muodossa. Tosin tuntuma tässä on tietenkin eri asia kuin faktuaalinen tapahtuma…
Ballmarker kirjoitti: (5.9.2008 22:24:53)
Tää nippeleiden viilaus taitaa olla ihan loputonta. Onkohan tässä enää mitään oikeasti hyödyllistä substanssia, joka ei olisi jo tullut esille?Niinpä.
Mutta kun nyt on saatu ’asiaa’ haittaavat tahot pois, niin näitäpä saa hieroa sitten loputtomiin.
Ylläpidolle tiedoksi. kaikki nimimerkilläni kirjoitetut viestit kaikkiin ketjuihin vaadin poistettavaksi, koska ne lienevät epäasiallisia viestejä.
Iloksenne ilmoitan: voipi mennä hetki ennen kuin tänne enää mitään kirjoitan. Myös tiedän ketä pidän vastuullisena – täysin riippumattomasti onko hän toiminut suoraan vai vain tarjonnut mallin.
ts kirjoitti: (5.9.2008 22:59:02)
Tärpättipullo.. tärpättipullo…
Mä tiedän, että on perjantai, mutta nyt piti avata prosessi, ei pullo 🙂
ts kirjoitti: (5.9.2008 22:59:02)
Siis oikean jalan kiertävä ponnistus, joka tuo koko kehon oikean puolen läpi osumasta.
Mutta kun tuo ei vielä riitä. Voi olla välttämätön ehto, muttei riittävä. Pelkkä ponnistus ei johda haluttuun lopputulokseen, ellei sitä seuraava sekvenssi muuta lihatyötä realisoidu. Minähän voin kiertää tärpättipullon auki kädet bäkärin huipulla… Vai tarkoititko, että ’oikean puolen tulittaminen’ on nimenomaan tuota? Silloin se on kyllä redusoitu kirjaimellisesti ruohonjuuritasolle…
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 22:39:04)
Scoop kirjoitti: (5.9.2008 22:18:31)
WannaBeTiger kirjoitti: (5.9.2008 16:42:32)
fukke diise saisse kirjoitti: (5.9.2008 15:54:51)
Kyllä ao. lihas varmasti tekee työtä, mutta onnistuuko se lisäämään vetoa (siis lisäämään mailanpään nopeutta) vai pyrkiikö se vaan pysymään kyydissä, ettei alkaisi rajoittamaan follow throughssa.
Jos seistään yhdellä jalalla niin luultavasti kaikki sen jalan lihakset ovat aktiivisia kun ihminen yrittää pysyä pystyssä vaikka mihinkään suuntaan ei liikuta. Ds:ssä oikealla kädellä yritetään ohjata mailaa tiettyyn suuntaan kovassa vauhdissa jossa erisuuntaan vaikuttavia voimia on lukuisia. Tällöin voisi olettaa että käsivarren kaikki lihakset joutuvat osallistumaan tähän ’tasapainoiluun’. Mutta se on eri asia kuin yrittää suoristaa oikeaa kättä. Taas vähän kouluttamattoman miehen ajatuksia…
Se mitä haen tässä on se, mitkä lihakset/lihasryhmät näyttelevät olennaisinta roolia missäkin vaiheessa dsw:ä. Kyseessä on kuitenkin dynaaminen liikesuoritteiden sarja (vrt. tuo passiivinen seisominen lihastyönä), jossa optimaalisessa tilanteessa kineettisen energian kokonaismäärä on enemmän kuin osiensa summa. Jos ajatellaan yksinkertaistaen, että lähdetään jaloista liikkeelle lantioon, keskivartaloon, hartioihin, jne., sekvenssissä seuraavan suoritteen pitäisi näin ollen aina hyötyä sitä edeltävästä suoritteesta. Nyt kun täälläkin on moneen otteeseen puhuttu ’oikean puolen tulittamisesta’, ’paketin vetämisestä slottiin’, ’sisäkehän supistamisesta’, jne., minua kiinnostaa minkälainen tuo optimaalinen sekvenssi voisi olla, ja mitkä lihakset tekevät keskeisimmän työn silloin kun ’tulitetaan’, ’vedetään pakettia’ tai ’supistetaan sisäkehää’. Ongelma tietysti on, että kun lihastyötä mitataan, ei ole ihan helppo sanoa mitä juuri silloin on tehty ja/tai pyritty tekemään ja mitä funktiota swingissä lihastyö palvelee. Osa työstä kohdistuu liikeratojen kontrolloimiseen (vrt. wbt:n pointti tasapainoilusta), osa (suurin sellainen) mailanpään vauhdin lisäämiseen. Molemmilla on kuitenkin olennainen merkitys itse suorituksen kannalta (käsittäen näin ollen myös toistettavuuden ja ajoituksen suorituksen kriteereinä). Pelkkä ’oikean puolen tulittaminen’ käsitteenä kuvaamassa tietynlaista fyysistä työtä ei vielä oikein avaa itse prosessia näkyväksi, eihän? 🙂
Kyllä noi sun juttus käy järkeen ja itse asiassa sopii siihenkin, että enää osumahetkellä ei oikean puolen vetoa ole vaikka tulitus olisikin. Tuli mieleen Vijayn oikea käsi, joka irtoaa mailasta osuman jälkeen, sehän on ilmiselvä merkki siitä, että käsi pyrkii putomaan kelkasta, kun vasen samalla tekee RR:ää. Ainakaan mitään krossaukseen viittaavaa lihastyötä siitä ei löydy. Toisaalta esim. pallon heitossa heittävä käsi on irti pallosta samassa vaiheessa, mikä puolestaan viittaisi siihen, että oikean käden vetävä työ on tehty jo ennen osumaa ja osuman läpi tullaan sitten mukana, jotta loppu sujuisi jotenkuten ilman vammoja. Se taas sotii vastaan ajatusta, että oikea vain putoaa alussa ja sitten lyö osumahetkellä läpi. Tämähän löisi oikean käden kiinni vasempaan ensistä tiukemmin. Missä vaiheessa tuo veto loppuu ja minkälainen toimintamalli sille on parasta mieltää osumahetkellä, on aikamoinen kysymysmerkki.
Olen kuitenkin taipuvainen siihen ajatukseen, joka minulla on ollut jo jonkin aikaa, että oikea vetää heti alusta lähtien niin kovaa kuin pystyy ja jatkaa läpi osuman, niin kovaa kuin jaksaa, mutta sen vetovaikutus heikkenee osumaan tultaessa.
Joka tapauksessa olen sama mieltä kanssasi, että molemmilla käsillä on olennainen merkitys, vaikka se ei vetoa olisikaan.
Mulla taitaa olla hieman erillainen svingiajatus kuin sinulla scoop koska minulle oikean käden tykitys ei ole käsien eikä ehkä edes ylävartalon lihaksien aikaan saamaa. Tästä asiasta joskus esitin kannanottoni jossa väitin että ts:n ja Fukken svingit eroaisivat toisistaan. Ajattelen että Fukke kuten ehkä sinäkin annatte oikealla olkavarrella alkuvauhdin svingille mutta minä annan vartalon rotaation ensin supistaa kehää (vasen rintaan ja oikea olkavarsi kylkeen) ja sitten purkaa ne, kuin lingota ne ulos kehältä. Minun svingissä oikea olkavarsi tippuu kylkeen kiinni pääasiassa rotaation suunnavaihdoksen ja passiivisen RC:n yhdistelmän takia, ei minkään ylävartalon voimakkaan lihassupistuksen johdosta. Eli en koe svingiäni oikean käden tykitykseksi vaan body releaseksi yhdistettynä RR:ään.
Haukut väärää puuta jos minuun kohdistat. En ole asiaan vaikuttanut suoraan enkä välillisesti. Ja toisekseen, täytyy ihmetellä, että oppinut ja sivistynyt mies puolustelee tuota käytöstä, jota täällä nähtiin.
Ja Scoop juu… nimenomaan tuo loppu on se juttu. Selittää myös pitkälyöntisten räjähtävän voiman mittaustulokset oikean pohkeen osalta.
fukke diise saisse kirjoitti: (4.9.2008 15:32:26)
Ajoitus myöhentyy, mutta mailanpään nopeus osuma-alueella kasvaa, joten pallot alkavat nousta taivaaseen eli tulee korkeata lyöntiä. Siihen auttaa vasemman ranteen kuppaus eli kämmenselän painaminen maata vasten (yhdessä RR:n kanssa). Silloin päästään Hoganin näköiseen käsien asentoon osumahetkellä. Mutta tämä vaatii paljon mailanpään nopeutta ja siksi RR ei ole mikään autuaaksi tekevä asia yksinään toteutettuna.
Minulla on nyt aikas korkea kaari lyönneissä ja pitkillä mailoilla ei haittaa mutta lyhyillä raudoilla pitäisi saada madallettua. Kokeilin tuota kuppausta ja sen saa toimimaan silloin tällöin mutta jäi vaan sellainen ajatus kytemään että sitähän ei voi tehdä kuin vasta juuri ennen osumaa. Ja silloin se tuntuisi olevan aika vaikea ajoittaa oikealle hetkelle. Jos sen tekee liian aikaisin niin lapa sulkeutuu.
ts kirjoitti: (5.9.2008 23:34:06)
Haukut väärää puuta jos minuun kohdistat. En ole asiaan vaikuttanut suoraan enkä välillisesti. Ja toisekseen, täytyy ihmetellä, että oppinut ja sivistynyt mies puolustelee tuota käytöstä, jota täällä nähtiin.
Jos olisit mies tunnustaisit vastuusi ryhmittymän henkisenä johtajaa, vaikka mitään käskytystä et olisi antanutkaan. [SYVÄÄ HALVEKSUNTAA]
Ketään en puolustele, muttei minusta myöskään ole ensimmäisen kiven enkä niitä seuraavienkaan heittäjäksi. Joka aamu sen suurimman roiston kuva katsoo minua peilistä.
Alalaidassa on kohta ’Ilmoita asiattomasta viestistä.’
Pappa Tykki kirjoitti: (5.9.2008 23:42:39)
ts kirjoitti: (5.9.2008 23:34:06)
Haukut väärää puuta jos minuun kohdistat. En ole asiaan vaikuttanut suoraan enkä välillisesti. Ja toisekseen, täytyy ihmetellä, että oppinut ja sivistynyt mies puolustelee tuota käytöstä, jota täällä nähtiin.
Jos olisit mies tunnustaisit vastuusi ryhmittymän henkisenä johtajaa, vaikka mitään käskytystä et olisi antanutkaan. [SYVÄÄ HALVEKSUNTAA]
Ja minkä helvetin ryhmittymän. Herää aikuinen mies. Täällä ole mitään taatanan ryhmittymää jota johtaisin henkisesti tai muutenkaan. Koko perkeleen raportointi ja hyllytys tuli mulle täytenä yllätyksenä. Luepas edes hieman noita tuota aikaa edeltäviä viestejä äläkä puhu paskaa toisten tekemisistä ja ryhmän johtamisista. Ja mä ihan oikeesti luulin sua fiksuks ihmiseks kenen kanssa vois tätä keskustelua käydä… taitaakin olla kahden miehen ryhmittymä joka koittaa taas asialliseks käynyttä keskustelua terrorisoida…
Pappa Tykki kirjoitti: (5.9.2008 23:42:39)
ts kirjoitti: (5.9.2008 23:34:06)
Haukut väärää puuta jos minuun kohdistat. En ole asiaan vaikuttanut suoraan enkä välillisesti. Ja toisekseen, täytyy ihmetellä, että oppinut ja sivistynyt mies puolustelee tuota käytöstä, jota täällä nähtiin.
Jos olisit mies tunnustaisit vastuusi ryhmittymän henkisenä johtajaa, vaikka mitään käskytystä et olisi antanutkaan. [SYVÄÄ HALVEKSUNTAA]
Ketään en puolustele, muttei minusta myöskään ole ensimmäisen kiven enkä niitä seuraavienkaan heittäjäksi. Joka aamu sen suurimman roiston kuva katsoo minua peilistä.
Alalaidassa on kohta ’Ilmoita asiattomasta viestistä.’
Ai se huhu oli totta siis. Eiköhän syyttävä sormi ole osoitettava ylläpitoon. Mikään datan kirjoitus ei mun mielestäni ole antanut mitään syytä laittaa häntä jäähylle. Jos multa kysytään, datan keskustelutyyli on ala-arvoista (ei mitään perusteluita väitteisiinsä jne), mutta se ei ole mikään peruste laittaa kaveria jäähylle. Datalla olisi halutessaan oikeasti paljonkin annettavaa näihin keskusteluihin. Sen takia olen itse koittanut houkutella häntä esim kokeilemaan itse RC swingiä. Voisi olla tajuntaalaajentava kokemus.
Jos tuosta ylläpidon virheestä jotain positiivista pitäisi löytää, niin ainakin se aktivoinut fds:n osallistumaan keskustelluun. Noita fukken juttuja on aina ilo lukea. Tosin mun henkinen oppi-isä on nykyään tuplakotka Juki.
GIR kirjoitti: (5.9.2008 8:06:21)
Tilapäinen Koira kirjoitti: (5.9.2008 0:48:16)
Ymmärsinkö oikein, tarkoitat, että Hoganilla olisi vasen käsivarsi ja hartialinja eri tasolla? Ainakin Jim Hardyn One plane/Two Plane jutuissa on one plane esimerkkinä juuri Hogan, jolla maila, vasen käsivarsi ja hartialinja ovat samalla tasolla.
Hogan ei ollut one plane miehiä, vaikka toistakin näkee ajoittain väitettävän.
Olisko mitään kuvaa heittää, josta näkisi ettei ole samalla planella? Mulla on kopio Golf Digestin One plane/two plane artikkelista, jossa kuva Hoganista. Siinä selkeästi kaikki kolme samalla tasolla…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Duffikuuri