Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tässä alkaa kahdensadan viestin raja lähestymään ilman sen suurempaa toivoa selkeästä lopputulemasta.
Minuakin on alkanut sen verta kiinnostamaan tämä laskenta että esitän pari kysymystä ohjelman isälle (ilman mitään ketunhäntiä kainalossa):1. Miten tarkaksi itse arvioit simulaatio-ohjelman? Jos vaikka arvioit sen että lyödään 220m pitkä draivi kohtuullisella sivuierteellä niin kuinka lähelle simuloitu pallo putoaa luonnossa lyötyä palloa.
2. Lasketaanko pallon käyttäytyminen samoilla ’säännöillä’ koko lennon ajan vai käyttäytyykö pallo eri tavalla eri nopeusalueilla. Jotain tuollaista turbulenttinen/ei-turbulenttinen virtaus-tyyppistä oli mielessä.
data kirjoitti: (17.12.2006 12:08:23)
VP:käytetty metodi:
3. Fysiikan ilmiöihin perustuva pohdinta.Kerroit, että ’pallon nopeus hidastuu lopussa’
Muuta tämä seuraavaksi: ’pallon nopeus hidastuu aika kivasti lopussa’Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, miten tulokset muuttuvat. Itse veikkaan, että
mailanpään nopeus putoaa ainakin 0.1 mph.Heh heh;-). Kun laittaa itse pikku piikkiä, niin sitä osasi odottaa takaisinkin:).
Mä kuitenkin jokaisessa viestissäni myönnän lintsanneeni fysiikantunneilta ja julkituon täydellisen oppiarvojen puutteeni. Siitä huolimatta taisi käydä niin, että mun ehdotukseni ilmiön aiheuttajasta johti sinut oikeille jäljille, jonka jälkeen miehekkäästi myönsit erehtyneesi.Nyt kun me kaikki ollaan veljellisesti yhtä mieltä siitä, että tuollainen ongenkoukku lentorata on olemassa, niin voitaisiin siirtää keskustelu aiheeseen ’millaisella lyönnillä se saadaan aikaan’. Itse kokeilin tuota ’top spin’ teoriaani eilen Malmin kuplassa käytännössä. Minunlaiseni lupaava nuori amatööri oppi n. 3 lyönnin jälkeen lyömään tarkoituksellisia kopsuja. Pystyin lyömään tarkoituksella myös normaaleja toppeja ja näkemään erot lentoradoissa sen ensimmäisen 30-40m matkalla. Olen myös aikanaan lukenut Trevinon caddien haastattelun, jossa hän kertoi pomonsa lyöneen tuollaisia jopa isojen kisojen viimeiselle griinille voittotaistelussa ollessaan. Balata kaudella lyönnin hinta taisi olla pallo/lyönti. Sergio oli ts:n mukaan lyönyt kopsuja. Vaikka ts on todistetusti sokea ja häneltä pitäisi ottaa ajokortti pois, niin hänen kuuloaan en menisi epäilemään, ellei jokin ATK ohjelma mulle toisin todista.
Jos tuota lentorataa haluaisi draiverilla, niin eiköhän sitä haettaisi samalla tavalla. LD hemmot lyö tarkoituksella palloa switarin yläpuolisella osalla lapaa alakierteen minimoidakseen. Viimevuoden MM kisojen DVD:tä katsoessani näin nopealla kameralla otettua kuvaa osumasta ja TrackManin arvot jokaisen lyönnin jälkeen. Kierteen ero yläosumissa ja alaosumissa oli huikea.
Pystytkö data simuloimaan pallon lentoa, jos lyöntiparametreina on kopsun parametrit? Siis lapa matkalla alaspäin osumahetkellä ja osuma palloon lavan alaosalla. Minkähän verran alusta vaikuttaa tilanteeseen? Jonkinlainen kitkahan siihen (ihan kivasti) vaikuttaa ja se on alustasta riippuva.
Vasen pakki kirjoitti: (17.12.2006 13:08:32)
Jos tuota lentorataa haluaisi draiverilla, niin eiköhän sitä haettaisi samalla tavalla. LD hemmot lyö tarkoituksella palloa switarin yläpuolisella osalla lapaa alakierteen minimoidakseen. Viimevuoden MM kisojen DVD:tä katsoessani näin nopealla kameralla otettua kuvaa osumasta ja TrackManin arvot jokaisen lyönnin jälkeen. Kierteen ero yläosumissa ja alaosumissa oli huikea.Eikö näissä useimmissa LD-miesten drivereissa ole normaali rollattu lyöntipinta (hurraa GRT), eli eikö se siis tarkoita, että lavan lofti on suurempi juuri swetarin yläpuolisella alueella? Eikö suurempi lofti aiheuta nimeomaan suuremman alakierteen, eli eikö pienempi alakierre pitäisi täten syntyä swetarin alapuolisella alueella?
Se on tietysti asia erikseen että millä kohden lapaa LD-miehen optimaalinen lähtökulma ja alakierre löytyy. Vai olenkos minä nyt ymmärtänyt asian ihan väärin?
Kettu kirjoitti: (17.12.2006 13:31:41)
Vasen pakki kirjoitti: (17.12.2006 13:08:32)
Jos tuota lentorataa haluaisi draiverilla, niin eiköhän sitä haettaisi samalla tavalla. LD hemmot lyö tarkoituksella palloa switarin yläpuolisella osalla lapaa alakierteen minimoidakseen. Viimevuoden MM kisojen DVD:tä katsoessani näin nopealla kameralla otettua kuvaa osumasta ja TrackManin arvot jokaisen lyönnin jälkeen. Kierteen ero yläosumissa ja alaosumissa oli huikea.Eikö näissä useimmissa LD-miesten drivereissa ole normaali rollattu lyöntipinta (hurraa GRT), eli eikö se siis tarkoita, että lavan lofti on suurempi juuri swetarin yläpuolisella alueella? Eikö suurempi lofti aiheuta nimeomaan suuremman alakierteen, eli eikö pienempi alakierre pitäisi täten syntyä swetarin alapuolisella alueella?
Se on tietysti asia erikseen että millä kohden lapaa LD-miehen optimaalinen lähtökulma ja alakierre löytyy. Vai olenkos minä nyt ymmärtänyt asian ihan väärin?
Gear effect syntyy myös korkeussuuntaisissa poikkeamissa switarista (tai pitäisikö sanoa CG:n jatkeen missaamisista). Ei tosin yhtä paljon kuin leveyssuunnassa, koska varsi vastustaa kiertymistä paremmin kuin sivuun osuessa. Vaikka nupeissa yleensä on rollia, niin se loftin muutos ei vielä tuolla matkalla ole kovin iso ja gear effect enemmän kuin korvaa sen pienen loftin lisääntymisen.
Lähtökulmaa ne kaverit näytti hankkivan lyömällä sellaisen pöytäkuusen korkuisen tiin päältä.
Nimetöndata kirjoitti: (17.12.2006 12:03:20)
Bosco kirjoitti: (16.12.2006 23:59:27)
Tuleeko lentoradan korkeimman kohdan jälkeen tilanne, jossa kaltevan spinniakselin aikaansaama sivuveto on suhteessa suurempi? ja miten fidussa se on selitettävissä? Jos rata nousee lopussa kovan spinnin vuoksi jyrkästi ylös ja näin ’sivuvedolle jää enemmän aikaa’??
Niin… jotakin asiaa lisää toinen tekijä samalla kun toinen tekijä sitä vähentää.
Mikä sitten on lopullinen tulos, voi joskus olla vaikeakin selvittää. Itse olen uskonut, että
matemaattinen tapa ratkaista asia on paras. Monet täällä ovat kuitenkin eri mieltä, mikä
heille sallittakoon. Ehkä olen syyllistynyt liian aggressiiviseen tapaan levittää tietoa,
jolloin uuden asian oppimisen pelko tai kateus nousee pintaan muodostaen voimakkaan vastareaktion. Tämä ilmiö tunnetaan psykologiassa varsin hyvin, mutta jätetään se aihe toiseen ajankohtaan.Sorry nyt vaan että hämmennän taas hieman tätä keitosta, mutta kun katselee Boscon esittämää kysymystä ja datan vastausta niin ei voi muuta kuin ihmetellä jälleen kerran :-/
Olisi todella mukava saada datalta yhdenkin kerran sellainen vastaus jossa olisi edes häivähdys faktaa ja jonkinlaista vinkkiä siitä, että kaveri erottaa oikean vasemmasta.
Kaikkiin hiemankin asiapitoisiin pohdiskeluihin kun näyttää tulevan vastineena samanlaista tuubaa.Kettu kirjoitti: (17.12.2006 13:31:41)
Eikö suurempi lofti aiheuta nimeomaan suuremman alakierteen, eli eikö pienempi alakierre pitäisi täten syntyä swetarin alapuolisella alueella?
Arvaan, en tiedä:
Noissa ’reunaosumissa’ rollaus ja gear-effect vaikuttavat erisuuntiin ja pyrkivät siis kumoamaan toistensa vaikutusta. Pakin esittämistä oikeasti mitatuista arvoista voisi päätellä että gear effect vie voiton tuossa kisassa.Alan lehdissa on näkynyt joskus väitettä, että monissa tai joissain korkeaotsaisissa driverin lavoissa todellinen sweet-spot olisi selkeästi lavan keskelle piirrettyä malitaulua ylemopänä ja siten pisin lyönti löytyisi sieltä.?????
Viikonlopun kisassa näyttivät Ernien draivista hidastusta ja ainakin meikäläisen silmään näytti siltä että kontakti palloon tuli melko ylös lapaan.
Parti kirjoitti: (17.12.2006 12:40:30)
Tässä alkaa kahdensadan viestin raja lähestymään ilman sen suurempaa toivoa selkeästä lopputulemasta.
Minuakin on alkanut sen verta kiinnostamaan tämä laskenta että esitän pari kysymystä ohjelman isälle (ilman mitään ketunhäntiä kainalossa):1. Miten tarkaksi itse arvioit simulaatio-ohjelman? Jos vaikka arvioit sen että lyödään 220m pitkä draivi kohtuullisella sivuierteellä niin kuinka lähelle simuloitu pallo putoaa luonnossa lyötyä palloa.
2. Lasketaanko pallon käyttäytyminen samoilla ’säännöillä’ koko lennon ajan vai käyttäytyykö pallo eri tavalla eri nopeusalueilla. Jotain tuollaista turbulenttinen/ei-turbulenttinen virtaus-tyyppistä oli mielessä.
Tällainen tuli vielä mieleen:
3. Erilaiset dimpelit/pallon pinta aiheuttavat eroja pallon käyttäytymiseen eri spinneillä. Lisäksi kuvittelisin että erilaisissa palloissa spinnin määrä laskee eri tahtiin (riippuen massan sijainnista ja pyörimisvastuksesta).
Käytätkö jonkintyyppistä keskiarvoa, referenssipalloa vai jotain muuta menetelmää?Pallonvalmistajien kuvittelisi olevan melko nihkeitä luovuttamaan mitattua tietoa tai laskelmia omista palloistaan.Vaikka mun höpinät ei ketään kinnostaisikaan, niin ajattelin silti tuoda lisää toisen käden tietoa tähän graalin maljan tavoitteluun. Juttelin nimittäin puhelimessa tämän KsHenkilön kanssa, joka viime kesänä tyri tokan lyöntinsä lyhyellä par5:llä pahasti pitkäksi juuri Late-drawn takia.
Kaveri (kutsuttakoon häntä tässä Veijoksi, sillä hän ei ymmärrettävistä syistä halua tuoda oikeaa nimeään julkisuuteen foorumilla, jossa jäsenet tekevät vain ja ainoastaan täydellisiä lyöntejä. Varsinkin jos itse ohjelmoivat ne omaan tietokoneeseensa) Mihis mä jäin… Ai niin… Tää kundi siis muistaa hyvin tän tapauksen. Sen PITI lyödä pieni R4 drawlla kohti griinin oikeaa reunaa ja pallon oli tarkoitus taipua ihan normisti sisään ja rullitella johonkin lipun välitömään läheisyyteen.
Nyt kävi kuitenkin niin kun joskus käy, eli KsPelaaja teki joka oikeat asiat väärässä järjestyksessä, väärät asiat oikeassa järjestyksessä tai sitten ihan selkeesti väärät asiat väärässä järjestyksessä. Lopputulema oli kuitenkin se mitä aina välillä sattuu itse kullekin, eli Veijo sai aikaiseksi svingin, joka oli tehoiltaan aivan eri luokkaa kuin yleensä, ja pallo pärähti reippaasti ilmassa yli griinin.
Nyt jälkikäteen sillä oli sellainen käsitys, että svingi oli edelleen ’pieni’, eli vajaa bäkäri ja saatto, mutta jostain syystä pallo lähti tavallista enemmän oikealle ja pysyi pitkään matalana. Arvatenkin matala saatto johti tähän. Osuma oli kuitenkin ollut perus-rapea, eli ei mikään kopsaus.
Toi ainakin tukisi mun henk.koht. intuitiota siitä, mitä lavan pitää tehdä jotta pallo käyttäytyisi tässä tapauksessa halutulla tavalla. Eli nää mitä täällä jo on mainittu: Vauhtia mailanpäässä, pitkä matala saatto jne…
Taitaa olla pakko mennä tammikuun Dubain reissulla rangelle vielä kokeilemaan.
Bosco kirjoitti: (17.12.2006 16:06:13)
Alan lehdissa on näkynyt joskus väitettä, että monissa tai joissain korkeaotsaisissa driverin lavoissa todellinen sweet-spot olisi selkeästi lavan keskelle piirrettyä malitaulua ylemopänä ja siten pisin lyönti löytyisi sieltä.?????Minä epäilen tuota – tai siis en epäile sitä, että lehdissä on noin kirjoitettu vaan sitä että asia todella on noin.
Se, mitä itse olen asiasta lueskellut kertoo ,notta melko lailla keskellä lapaa se swetari on eikä sen sijainnille voi paljoa minkäänmoisella facen rakenteella eikä lavan painopisteellä vaikuttaa. Paljoltihan tuossa swetarissa on kyse lyöntipinnan maksimaalisesta taipumasta osumahetkellä. Toki osuman pitää olla myös linjassa lavan painopisteen kanssa ,nottei lapa lähde vikuroimaan osumassa.
’Korkealla’ olevan swetarin myytti johtunee siitä, että tuolla kohdalla on lavan rollin takia enemmän lofia kuin keskellä lapaa eivätkä osumat ole vielä niin kaukana oikeasta swetarista että tehohävikki kasvaisi ja osuman tuntuma heikkenisi liiaksi. Lisääntynyt lofti kompensoi tuon pikkaisen pienemmän pallon nopeuden ja lyönneille tulee lisää mittaa tuota kautta.
Kyseessä lienee siis erittäin onnistunut vähän epäonnistunut lyönti pikkuisen epäsopivalla mailalla.
Tämä on toki vain omaa ajatteluani, jota en ole vahvistanut tietokonesimulaatiolla enkä edes päässälaskulla.
NimetönBosco kirjoitti: (17.12.2006 16:06:13)
Alan lehdissa on näkynyt joskus väitettä, että monissa tai joissain korkeaotsaisissa driverin lavoissa todellinen sweet-spot olisi selkeästi lavan keskelle piirrettyä malitaulua ylemopänä ja siten pisin lyönti löytyisi sieltä.?????En osaa sanoa voidaanko sweet-spotin paikkaa paljoa nostella ylöspäin….epäilen kyllä että ei voida.
Se mistä saattaa olla kysymys on ns. ’reactive cup face’ teknologia, jossa draiverin facen yläosa osa hieman ohuempaa metallia ja joustaa siten hieman alaosaa enemmän. Tällöin pallo voisi osua myös lavan yläosaan ilman, että spinnin määrä kasvaa.Niin siis.. tästälään minulla ei ole virallisen politbyron toimittamaa kohdan nro4 mukaista simullatiotulosta, mutta jotenkin olen päätynyt käsitykseen, että pallo hidastuu ennen pysähtymistään 🙂 tai siis ainakin sen eteneminen hidastuu, koska se putoaa alas kohtalaisen pystyä reittiä. Kierteiden määrä kuitenkin vähenee huomattavasti vähemmän, joka varsin vanhan ja yleisen käsityksen mukaan antaa vallan sivukierteen vaikutukselle.
Siis nostetta ei ole pelkän alakierteen vaikutuksesta, vaan tarvitaan myös riittävä vastaan tuleva ilmavirtaus. Jokainen tietää miten pallot käyttäytyvät kovassa vastatuulessa. On helppo lyödä sekä korkeita, että vahvasti lopussa kiertyviä lyöntejä. Ei kai tuo keskustellun lyönnin ilmiö sen kummallisempi ole. Sivukierteen vaikutus voimistuu juuri silloin, kun pallo on hidastunut ja lähtee lakipisteestään putoamaan. Kierre ja kohtaava ilmavirta eivät riitä vastustamaan maan vetovoimaa, mutta koska sivusuunnassa tuota kumottavaa vastavoimaa ei ole, pääsee se osaltaan edelleen vaikuttamaan.
Tämä mielestäni tukisi sitä ajatusta, että voimakas alakierre on ilmiön taustalla. Sellaisella lyöty pallo saavuttaa tuon lakipisteensä eri tavalla (aiemmin??) jolloin sivukierrettä on jäljellä vielä enemmän ???
Tuolla muulla palstalla joku esitti näkemyksen, että lyönti saataisiin aikaiseksi pienellä sivukierteen määrällä. Onko vastaus lopulta siinä, että sivu-ja alakierteen määrän täytyy olla juuri sopivassa suhteessa jotta noin kävisi? Pieni sivukierteen määrä auttaisi selittämään myös tuon lennon alkuvaiheen varsin suoran osuuden. Eli sivukierrettä olisi niin vähän, että lennon alkuvaiheessa se ei näy juurikaan lennossa, mutta juuri sopivasti, että se saa pallon taipumaan jyrkähkösti putoamisvaiheessa.
Data: vihjailusi epämääräisiin näköhavaintoihin voit työntää anukseesi. Meitä oli tuota lyöntiä hämmästelemässä noin kymmenen henkeä, alle 5 händäreillä liki kaikki. Kaksi opettavaa ammattilaista mukaan lukien. Lisäksi oli 3 tyttöä, mutta ne ei tuota lyöntiä huomanneet, kun tuijottivat Sergiota herkeämättä. Lisäksi olen vastaavasti käyttäytyviä lyöntejä nähnyt joskus griinin takaa peliä seuraten. Kyse ei ole syvyysnäön harhasta. varsin poikittain putoavat viimeiset metrit, ja vielä rullaavatkin niin. Jos tuollaisen lyönnin ’koukku’ ei jyrkentyisi lopussa, olisi pallon täytynyt koukata jo maan rajojen ulkopuolelta päästäkseen tuohon loppulentoon.
Mika Hekkanen kirjoitti: (17.12.2006 17:26:43)
Bosco kirjoitti: (17.12.2006 16:06:13)
Alan lehdissa on näkynyt joskus väitettä, että monissa tai joissain korkeaotsaisissa driverin lavoissa todellinen sweet-spot olisi selkeästi lavan keskelle piirrettyä malitaulua ylemopänä ja siten pisin lyönti löytyisi sieltä.?????Minä epäilen tuota – tai siis en epäile sitä, että lehdissä on noin kirjoitettu vaan sitä että asia todella on noin.
Se, mitä itse olen asiasta lueskellut kertoo ,notta melko lailla keskellä lapaa se swetari on eikä sen sijainnille voi paljoa minkäänmoisella facen rakenteella eikä lavan painopisteellä vaikuttaa. Paljoltihan tuossa swetarissa on kyse lyöntipinnan maksimaalisesta taipumasta osumahetkellä. Toki osuman pitää olla myös linjassa lavan painopisteen kanssa ,nottei lapa lähde vikuroimaan osumassa.
’Korkealla’ olevan swetarin myytti johtunee siitä, että tuolla kohdalla on lavan rollin takia enemmän lofia kuin keskellä lapaa eivätkä osumat ole vielä niin kaukana oikeasta swetarista että tehohävikki kasvaisi ja osuman tuntuma heikkenisi liiaksi. Lisääntynyt lofti kompensoi tuon pikkaisen pienemmän pallon nopeuden ja lyönneille tulee lisää mittaa tuota kautta.
Kyseessä lienee siis erittäin onnistunut vähän epäonnistunut lyönti pikkuisen epäsopivalla mailalla.
Tämä on toki vain omaa ajatteluani, jota en ole vahvistanut tietokonesimulaatiolla enkä edes päässälaskulla.
Sen LD MM-kisa DVD:n varmaan kyllä saa jostain käsiinsä. Ainakin Janokselta se löytyy, koska kesällä sitä pyöritettiin Rinkun klubitalossa. Aikani sitä katsottuani kysäisin Janokselta lyökö ne tahallaan paksuja osumia ja vastaus oli yksikäsitteinen ’kyllä, sillä saadaan spinni pysymään alhaalla’. Mun visuaaliset havainnot eivät olleet mitään puolisokean ts:n ’tosta se tuli ja tonne se meni’ tyyppisiä tietokonesimulaatiolla vääräksi todistettavia havaintoja. Kaikki osumat oli kuvattu erikseen jollain nopealla kameralla ja ne näytettiin hidastettuina.
Pienemmillä mailanpäännopeuksilla noi yläosumat voi auttaa sen takia, että lofti ja lähtökulma ovat suurempia. Mun launch monitor kokeilut ovat osoittaneet sen, että me amatöörit emme osaa lyödä palloa riittävän korkealle riittävän pienellä spinnillä. Siinä on testattu iso joukko hcp +2 ja -4 välillä olevia hemmoja. Purhosen Pasi on ainoa, joka on lyönyt taulukoiden mukaan optimi lähtökulma/spinni arvoilla. Muilla on liian matalia ja liikaa spinnaavia draiveja. Pasi antoi mulle viime talvena kuuman vinkin asian korjaamiseksi – ’better timing’.
Alkuperäiseen asiaan palatakseni vielä yksi kysymys lähinnä ts:lle. Jos Sergio kerran löi kopsuja, niin miksi hän löi kopsuja? Voisiko selitys olla se, että hän harjoitteli draiveri lyöntiä 7i:llä? Voisiko olla niin, että draiverin spinni switari osumalla ei olisi riittävä tuottamaan tuota koukkua? Pallossahan on vain yksi kierre, eikä erillistä alajengaa ja sivujengaa.
Hyvä kysymys. Itse asiassa koko juttu ois varmaan unohtunu ja ois todennu vaan, että taas noi isot pojat osaa jotain mitä mäe en, ellei tuo Parti olis lehtensä kanssa saapaunut ja tuota Augustan artikkelia ja Faldon kommenttia esiin nostanut.
Tuon yhdistelmänä nimenomaan päättelin, että tuo R7 oli tekniikkaharjoittelua nimenomaan draivia varen tietyssä tilanteessa. Sen johdosta taas epäilin, että tuossa hit pointin ja separation pointin välissä tapahtuu joku liike, mihin halusi tuntuman hakea raudalla.
Sen jälkeen olikin viime viikkoon asti hiljasempaa näistä pohdinnoista. Onneks viikon aikana on selvinny, että oonkin nähny unta ja sitäkin huonosti pahoin heikentyneen näkökykyni ansiosta. Harmi sikäli, sillä sen unen seurauksena on tätäkin sontaa jouduttu lukemaan yli 6000 kertaa. Ja sitten oon vielä joutunu puheimessa vastaamaan paikalla olleiden ihmttelyy, että kuka tää yks ääliö on joka heitä haukkuu sokeiks idiooteiks.
Minä en todellakaan tiedä mitä siinä lyönnissä tapahtuu. Hyviä ajatuksia on tullut täällä ja muualla, mutta yhtenäistä linjaa ei vaikuta olevan. Tosin eihän ole mahdotnta, että nuo molemmat tavat toimivat.
Mika Hekkanen kirjoitti: (17.12.2006 17:26:43)
Bosco kirjoitti: (17.12.2006 16:06:13)
Alan lehdissa on näkynyt joskus väitettä, että monissa tai joissain korkeaotsaisissa driverin lavoissa todellinen sweet-spot olisi selkeästi lavan keskelle piirrettyä malitaulua ylemopänä ja siten pisin lyönti löytyisi sieltä.?????Minä epäilen tuota – tai siis en epäile sitä, että lehdissä on noin kirjoitettu vaan sitä että asia todella on noin.
Se, mitä itse olen asiasta lueskellut kertoo ,notta melko lailla keskellä lapaa se swetari on eikä sen sijainnille voi paljoa minkäänmoisella facen rakenteella eikä lavan painopisteellä vaikuttaa. Paljoltihan tuossa swetarissa on kyse lyöntipinnan maksimaalisesta taipumasta osumahetkellä. Toki osuman pitää olla myös linjassa lavan painopisteen kanssa ,nottei lapa lähde vikuroimaan osumassa.
’Korkealla’ olevan swetarin myytti johtunee siitä, että tuolla kohdalla on lavan rollin takia enemmän lofia kuin keskellä lapaa eivätkä osumat ole vielä niin kaukana oikeasta swetarista että tehohävikki kasvaisi ja osuman tuntuma heikkenisi liiaksi. Lisääntynyt lofti kompensoi tuon pikkaisen pienemmän pallon nopeuden ja lyönneille tulee lisää mittaa tuota kautta.
Kyseessä lienee siis erittäin onnistunut vähän epäonnistunut lyönti pikkuisen epäsopivalla mailalla.
Tämä on toki vain omaa ajatteluani, jota en ole vahvistanut tietokonesimulaatiolla enkä edes päässälaskulla.
Tällaisen artikkelin löysin: hot spot
Ja sitten Tiikerin swingi: Tiger
Lyökö Tiger huonon osuman, vai jotain muuta?sotanorsu kirjoitti: (17.12.2006 22:54:28)
Tällaisen artikkelin löysin: hot spotJa sitten Tiikerin swingi: Tiger
Lyökö Tiger huonon osuman, vai jotain muuta?
Mielenkiintoinen video. Kyllä tuo mun silmään näyttää yläosumalta. Tietysti yhden otoksen nähtyään on vaikea mitään tilastollista päätelmää ruveta rakentamaan, mutta löisköhän noi tour pelaajatkin tarkoituksella tuolla osalla lapaa? Saman verran switarin alle, niin jengaa tulee TrackManin mukaan toistatuhatta rpm:ää lisää.
ts kirjoitti: (17.12.2006 22:06:16)
Sen jälkeen olikin viime viikkoon asti hiljasempaa näistä pohdinnoista. Onneks viikon aikana on selvinny, että oonkin nähny unta ja sitäkin huonosti pahoin heikentyneen näkökykyni ansiosta.
Ootko koittanut nukkua silmälasit päässä?
ts kirjoitti: (9.12.2006 19:29:40)
Kah.. sehän on Stix jo kerinnyt tänne jatkamaan viime yön pohdiskeluja 🙂Niin siis koko hommahan lähti käyntiin tuosta kun kohta vuosi sitten helmikuussa katselin Sergion lyöntejä rangella kovin hämmästyneenä. Voin kyllä kertoa tunnistavani normaalin drawn, mutta tuo lyönti, kopsahtavalla osumalla ja kaarella, joka lennätti palloa ensimmäiset 130m lähes piikkisuorana pushina oikealle, kääntyen todella jyrkkään kulmaan vasemmalle pudotessaan alas, jäi kovasti mietityttämään. En ollut nimittäin tuulettomissa oloissa tuota ennen kyseisellä tavalla käyttäytyvää palloa nähnyt.
Tuo ’kopsahtava osuma’ palautti mieleeni taannoisen myös aaningin verran lämpöisen backspin-keskustelun, johon laitoin seuraavan kommentin:
Kävin jokin aika sitten harjoittelemassa eräällä eteläsuomalaisella kentällä lähipeliä. Paikalle saapui pelimiehen oloinen heppu, joka marssi ensin 30-40 metrin päähän greenistä ja myöhemmin 45-50 metrin etäisyydelle ja alkoi lyödä palloja harjoitusviheriölle. Näytti valitsevan lobbiwedgen. Lyöntipaikaksi kuivahkon pläntin, joka oli hiukan lyöntisuuntaan alaspäin viettävä. Löi n. 3/4-4/5 svingillä ja täydellä saatolla. Omiin vaatimattomiin nostoihini verrattuna hänen lyöntinsä vaikuttivat lähes pelottavilta, topahtavilta kajautuksilta, joiden lentorata oli kolmasosan omaani matalampi. Oma palloni putosi alas, tömpsähti ja kieri metrin verran eteenpäin. Hänen pallonsa tuli alas useimmiten loivassa kulmassa, otti useamman metrin loikan eteenpäin, uusi kosketus greenin, josta n. 10 cm:n pikkuhypähdys ja sitten pallo vaihdellen joko pysähtyi kuin seinään tai otti jojomaisen backspinnin puolesta metristä jopa 4-5 metriin asti. osumakuvio oli kapea, mutta syvyyssuunnassa toki oli lipulta +/- 5-7 metrin haarukka.
jalkastanssi oli kapea ja pallo oli hiukan stanssin takaosassa. Turpeita ei lennellyt, pikkunirhamia jäi lyöntipaikan kuivaan ruohopintaan. Vastaanottava greeni oli nopeudeltaan tavallista klubilaatua, johon korkeasta lobista jäi puolen pallon syvyinen jälki.(Bosco 15.8.2006 10:04:30) Näytä profiili | Ilmoita asiattomasta viestistä
Uskon äänestä tunnistavani hyvän osuman, tai siis uskoin, mutta spinniä molemmissa tapauksissa haettanee lisää reippaasti ylös (pallon takayläosaan) lyödyllä?Vasen pakki kirjoitti: (17.12.2006 23:17:07)
sotanorsu kirjoitti: (17.12.2006 22:54:28)
Ja sitten Tiikerin swingi: Tiger
Lyökö Tiger huonon osuman, vai jotain muuta?
Mielenkiintoinen video. Kyllä tuo mun silmään näyttää yläosumalta. Tietysti yhden otoksen nähtyään on vaikea mitään tilastollista päätelmää ruveta rakentamaan, mutta löisköhän noi tour pelaajatkin tarkoituksella tuolla osalla lapaa? Saman verran switarin alle, niin jengaa tulee TrackManin mukaan toistatuhatta rpm:ää lisää.
Hyvän osuman lyö. En tiedä kaikista tour-pelaajista mutta kaikki hitterit käsittääkseni lyövät yläosalla lapaa. (Tai ainakin jokaisessa swing-vision -drivessa mitä olen nähnyt ovat lyöneet) Silloin saavat sen mitä pitkissä driveissa on välttämätöntä: Mahdollisimman suuri launch angle mahdollisimman pienellä spinnillä.
Ja kun jossain tässä aikaisemmin oli puhetta sweetspotista niin ainakin Clevelandin mukaan perinteisen muotoisessa driverin nupissa sweetspot on hiukan lavan keskikohdan yläpuolella. –> Lisää aiheesta
Noniih, sotanorsu ehtikin jo aiheesta kaivaa tietoa ensin. Jälkeenpäin maltto vasta kaikki linkit kattoa.=)
Harrastelija pohjalta tää tulee mutta tulee kumminkin.
Osuman on oltava pitkä. Siis nopeutta on oltava mailan päässä riittävästi sekä ajoituksen kohdillaan, painon siirron, hartioiden ja ranteiden kanssa.
Lapa tulee reilusti alaspäin paloon jotta saadaan aikaa osuma alueelle.
Lapa on osuman alussa auki jolloin painon siirto pitää pallon lavassa, maila tulee voimakkaasti sisältä ulos. Paino siirto myös muuttaa lavan jyrkän tulon.
Kun lapa on kääntynyt miltei kohtisuoraan hartia linjan kanssa niin hartiat ottavat vallan ja antavat potkua pallolle.
Ranteiden loppu release vie pallon matalaan linjaan, lapa kulkee hieman alaspäin ennen normi nousua osuman loputtua.
Osuman lopussa lapa on kiertynyt jo kiinni päin.Jos lapa ei ole auki tai vauhti ei riitä niin tulee hukki tai slaissi ja nää on tuttuja.
NimetönParti,
Hyviä kysymyksiä. Jos sopii, niin palaan asiaan parin päivän kuluttua.StiX kirjoitti: (11.12.2006 14:01:11)
….klips……
eräästä gradusta.
Stix, sorry, olit jo näämä tämän gradun tänne postannut huomattavasti aikaisemmin kuin minä. Saman kun postasin tuolla myöhemmin….
Huh, näyttäisi, että sain simuloitua LateDraw ilmiön. Ajattelin eilen pikaisesti kokeilla asiaa, enkä saanut sitä näkyviin. Näin sitten yöllä näyn, jossa rautamailaa heilutteleva sir Isaac Newton kertoi minulle mikä on vialla. Kirjoitin siitä muutaman sivun teoriaa. Jotain käppyröitä vois liittää mukaan. Olen kyllä sorvin ääressä lähipäivät, mutta myöhemmin voin jättää tulokseni vaikka kiinnostuneille.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw