Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Minua on aina hieman hymyilyttänyt ihmisten anteeksipyynnöt, jotka ovat enemmänkin uutta vittuilua kuin anteeksipyytämistä. Oikeutusta omalle käytökselle haetaan muiden toiminnasta. Vika ei oikeastaan ollutkaan itsessä vaan muiden typeryydessä…
data kirjoitti: (15.12.2006 13:07:14)
ts kirjoitti: (15.12.2006 11:13:55)
Osaatko edes hävetä?
No tietysti hieman kirpaisi, mutta sijoitin totuudessa pysymisen ylpeyden edelle.
Kiitos kun kerroit lisää itsestäsi. Sinua siis hävetti tunnustaa olleesi väärässä, mutta ei käyttäytymisesi sinänsä.
Oikeen hyvä…oikeen hyvä..
Sitten vielä kerroin heti ensimmäisessä viestissäni : ’tuo lyönti, kopsahtavalla osumalla ja kaarella, joka lennätti palloa ensimmäiset 130m lähes piikkisuorana pushina oikealle, kääntyen todella jyrkkään kulmaan vasemmalle pudotessaan alas, jäi kovasti mietityttämää’ Aika äkkiä tulee mieleen, että ei tuossa draivista ole kysymys.
Itseriittoisuudessasi et siis edes viitsinyt muiden viestejä ajatuksella lukea, vaan keskityit ylimielisyytesi täydellisyyden hiontaan.
Nimetöndata kirjoitti: (15.12.2006 13:07:14)
Kun antaa neuvoja toisille ilman esitettyä pyyntöä tai selvää perustetta, kannattaa olla tarkkana, koska samalla kertoo oman oletuksensa toisen tietotasosta. Samalla neuvoja viestittää, että minä se tässä tiedänkin enemmän. Jos on epävarma siitä, tarvitseeko tai haluaako toinen neuvoa, voi esittää asian yleisenä huomiona ilman nimimerkkiin viittausta.
Kannattaa myös muistaa kun neuvoja jakelee tai ihan vaan irtotipsaa muita, että neuvot ovat sitten myös oikeita, se, että mutu tietoa jaetaan ei palvele jengiä, ei edes sitä neuvojaa, joka luulee entistä enemmän olevansa oikeassa.
Tässä ollaan just siinä kun neuvoja luulee tietävänsä enemmän ja kertoessaan siitä muille, totuushan on että neuvoja on vaan puhunut paskaa muita enemmän.
Jos hätä tulee käteen, siitä selviää käden käänteessä.No kiva että syntyy keskustelua. Oma vastineeni kyllä oli mielestäni pöyristyttävään viestiin 14.12.06 19.03, jonka kirjoitti Raaka. Mielestäni siinä loukattiin syvästi niitä perusperiaatteita, joita meidänkin laitoksella vielä yritetään vaalia mekaniikan viimeisenä linnakkeena nykyajan globalisaation helvetillisiä invaasioita vastaan.
Mitä tulee Dataan, niin uskon, että hän ei kuulu saamaan ikäkategoriaan minun ja kohtalotoverieni kanssa ja hänen herkästi haavoittuvassa päässään liikkuu helposti ajatuksia, joita (VIELÄ) liian ohut suodatuskerros ei pysäytä, vaan ne lihaksiston pienistä vastaanpyristelyistä huolimatta ikään kuin purskahtavat näppäimistöltä eetteriin ja sitä kautta koko golfaavan kansanosan pohdittaviksi.
Itse aloitin yhäti jatkuvan tutustumiseni fysiikan ja matematiikan saloihin 60-luvulla ja edelleen keskustelen viikottain nuorten kavereiden (jatko-opiskelijoiden) kanssa matematiikan ja mekaniikan alueella. Tästä syystä uskalsin asettaa itseni ainakin kategoriaan, jossa voin esittää tyhmiä kysymyksiä.
Toisaalta olen joskus koodannut muutaman sata tuhatta riviä ohjelmakoodia, silloin kun silmät vielä kestivät hellittämättömän kuvaruutuun tuijottamisen, joista muutama rivi on päätynyt jopa asiakkaille asti. Kukaan ei ole koskaan pyytänyt ohjelmakoodia. Sen sijaan paljon kyseltiin yleisen dokumentaation perään…..
Herbus kirjoitti: (15.12.2006 22:56:07)
No kiva että syntyy keskustelua. Oma vastineeni kyllä oli mielestäni pöyristyttävään viestiin 14.12.06 19.03, jonka kirjoitti Raaka. Mielestäni siinä loukattiin syvästi niitä perusperiaatteita, joita meidänkin laitoksella vielä yritetään vaalia mekaniikan viimeisenä linnakkeena nykyajan globalisaation helvetillisiä invaasioita vastaan.Voisitko hieman valaista, millä tavoin raakan viesti oli pöyristyttävä ja miten siinä loukattiin teidän laitoksen pyhiä arvoja.
Pöyristykseltäsi toettuasi voinet täsmentää miltä osin vastineesi liittyi viestiini. Esittämiäsi kierteen syntymekaniikkaa, pallon pyörimisakselin kiertymistä tai mailan kopsahdusta palloon en käsitellyt viestissäni lainkaan. Enkä esittämistäsi asioista ole kanssasi sen enempää eri mieltä kuin piin likiarvostakaan.
Aikomuksenani oli pohdiskella pallon lennon aikaisia voimia ja niiden seurauksia lyöjän havaintopisteestä käsin. Ehkäpä työvelvoitteideni mukanaan tuomasta kroonisesta aikapulasta johtuen artikulaationi oli viimeistelemätöntä ja viestini hämärtyi, tai jopa vääristyi. Toisaalta, jos olisin pohdiskelujani Herbuksen laitoksella esittänyt, olisin ne varmasti toisin muotoillut.
Ehkäpä sinä Herbus nyt tämän, sinänsä ansiokkaan, sanaleikittelyn, saivartelun ja nälvimisen lisäksi ottaisit kantaa tämän viestiketjun aiheeseenkin.
Hieman vaatimattomampi oman hännän nostelu myös lisäisi rispektiä. Toisaalta, onhan tuosta sanontakin.
Voe helevettiläinen! Tässä ois ollu potentiaalia erinomaisen mielenkiintoiseen keskusteluun, mutta homma vesittyi jo melkein lähtökuopissaan normi juupas-eipäs -touhuksi.
Mä näin tän saman lyönnin viime kesänä yhdellä harvoista kierroksistani. Kaveri löin nimenomaan punch-maisen pushin, joka sitten kohosi lopussa jyrkästi ja taipui yllättävän rajusti vasempaan. Kundi ihmetteli että mites noin… Tää lyönti oli ~170 metristä ja mailana kuulemma R4. Tuulella ei varmasti ollut osuutta asiaan. Olin äimän käkenä.
No, tästä innostuneena ajattelin että tässä olisi hyvä syy käydä tekemässä se vuotuinen vierailu rangelle…
Siispä R4 käteen ja palloja ilmaan. Matalana lähteviä lopuksi nousevia palloja sain aikaiseksi ja aina välillä joku niistä teki pientä kaarrosta vasempaankin, mutta oikein kunnollista late-drawta en saanut aikasieksi. Kokeilin myös R6:lla, jolla sain jo jotain sinne päin. Mutta edelleen se esteetikon silmää humalluttava ’loppuviistous’ jäi tulematta, ja pallot oli enemmänkin tasaisesti kaartuvia.
Päättelin että en lyö tarpeeksi kovaa sitä palloa. Ja koska en yhtäkkiä pysty lyömään sitä palloa yhtään sen kovempaa niin luovutin.
Ja toisaalta funtsin että jos jos multa joku lyönti puuttuu, niin toi ei ehkä oo sieltä tärkeimmästä päästä… Toki mailankäsittelyn tajuamisen/oppimisen kannata ois kiva osata tuokin.
Älkää nyt ottako näitä juttuja niin tosissaan (tämä on jutustelupalsta), tuo Raakan juttu oli siis aivan oikein…mutta silmiini sattui termi kiihtyvä nopeusvektori
Tunnen muuten yhden kaverin, jonka piti kirjoittaa kirja kontinuumimekaniikasta, nyt hän on saanut aikaan 400 sivua koordinaatistoista. Vitsailemme, että hänelle tensorin käsite on pyhä. (no joo, on hän meidän laitoksella)
Se mitä yritin viestiä, että olen tapellut paljon laskennan oikeellisuuden kanssa. Tällöin siis ulkopuolinen tutkiskelee laskennan dokumentaatiota. Yleensä tämä ainesto on julkista tai puolijulkista.
NimetönTäällä näyttää nyt late drawn perustelumetodit jakautuvan neljään pääryhmään.
1. Omaan asemaan perustuva metodi. Eli hienojen ulkoa opittujen termien ja yhtälöiden
osaamisella ja professorimaisesti puhumalla pyritään tekemään vaikutus. Perustelu hoituu siinä sivussa ikään kuin itsestään. Tärkeintä on, että henkilön osaaminen tulee muille varmasti selväksi. Itse aihe on sivuseikka.2. Epämääräisiin näköhavaintoihin ja erilaisiin muiden tarinoihin perustuva todistelu.
Tyyliin Faldoki sano yhdessä lehdessä….3. Fysiikan ilmiöihin perustuva pohdinta. Lähtökohta on hyvä, mutta ilman laskentaa
lopputulos jää arvoitukseksi.4. Fysiikan lakeihin ja pallon aerodynaamisiin mittauksiin perustuva tietokonesimulaatio.
Tällä hetkellä vain metodia 4 käyttänyt tietää, millainen ilmiö on todellisuudessa ja
mitä sen toteuttamiseen vaaditaan.No en pakota ketään uskomaan vaihtoehtoon 4. Tässä on nyt jokaiselle jotakin. Kukin valitkoon itselleen sopivimman uskon kohteen.
NimetönEi millään pahalla, mutta olet sinä aikamoinen vänkääjä…
Tuskin kukaan on kiistänyt, sitä etteikö fysiikan lakeihin perustuvat mittaukset ja simulaatiot olisi erinomainen keino selvittää esim. pallon lentoratoja.
Pointti on ollut siinä, että sinun juttuihisi on mahdoton uskoa tai ottaa kantaa kun et kykene edes selittämään mihin väitteesi ja piirrustuksesi perustuvat. Se että sinulla on joku salainen tietokoneohjelma, josta ei voi kertoa kenellekään, ja kuinka nämä asiat ovat niin hirmuisen monimutkaisia, että kukaan ei voi niitä ymmärtää… on lähinnä lapsellista höpinää.
Jos sinulla on jotain väitteitä jotka haluat osoittaa todeksi niin perustele ne kunnolla, äläkä piiloudu tyhjänpäiväisen höpinän taakse.
http://koti.mbnet.fi/golfopti/sisalto.htm
Kokeile tollasta. Sorry, kun linkitys ei toimi pahojen estojen vuoksi 🙂
Mielenkiinnolla olen seurannut keskustelua vai pitäisikö sanoa ’tieteellistä väittelyä’ :o).
’Blondina’ ei kompetenssi riitä ymmärtämään fysiikan lakeja ja teorioita :o), mutta uskon, että aika moni olisi varmaan kiinnostunut siitä, että miten tuo käytännössä tehdään? Kuka ottaa haasteen vastaan? Lupaan tarjota illallisen sille, joka pystyy opettamaan minulle late drawn ;o).
* Veikkaan, että tässä kohtaa pro’ni pyörittelee päätään, nauraa vedet silmissä ja toteaa ’mission impossible’ 😀 *
GolfBot kirjoitti: (16.12.2006 13:08:53)Lupaan tarjota illallisen sille, joka pystyy opettamaan minulle late drawn ;o).
Ei tartte mennä enään duuniinkaan, jos ruokaa saa näin helposti 😉
NimetönGolfBot kirjoitti: (16.12.2006 13:08:53)
* Veikkaan, että tässä kohtaa pro’ni pyörittelee päätään, nauraa vedet silmissä ja toteaa ’mission impossible’ 😀 *
Juu, mutta G-G eikös pro tykännyt sun yrityksetä muodostaa leit dråå koukkimalla? 😉
Hyvä herra, Te olette mäntti. Ainoastaan syvä myötähäpeän tunne, joka aiheutuu nurkkakuntaisen elitistisestä kirjoittelustanne, estää minua sanomasta mitä todella Teistä ajattelen.
Olette sulkeneet silmänne todellisuudelta pahanpäiväisesti. Olette kietoneet hämähäkinseittiset ajatuksenne maailman pahuudelta suojaavaan viittaan yksinkertaisesti tunkemalla päänne niin syvälle ahdasmielisyyden pusikkoon, ettei sinne varmasti mahdu uusia ajatuksia muiltakaan elämän saroilta, kuin golf.
Tästä voin vain olla vilpittömästi pahoillani! Olkaa hyvä, ja pysähtykää edes pieneksi hetkeksi miettimään kaikkia niitä asioita joille vittaatte välinpitämättömyyden kintaalla vain siksi, ettei tietokoneenne voi niitä teille todistaa, koska syöttämänne parametrit ovat yhtä ahdasmielisiä, kuin niitä ohjelmaan syöttänyt ’äly’.
Ja lisäksi: Miksi, oi miksi, koette tarpeelliseksi edelleen väitellä asiasta, jota todellisuudessa ei ole edes erimielisyyttä? Meitä todellisia golfiin antaumuksella suhtautuvia kiinnostaa ainoastaan seuraava asia: Miten tämä late-draw tehdään.
Hyvää päivän jatkoa.
NimetönGolfBot kirjoitti: (16.12.2006 13:08:53)Lupaan tarjota illallisen sille, joka pystyy opettamaan minulle late drawn ;o).
Data kirjoitti:Tällä hetkellä vain metodia 4 käyttänyt tietää, millainen ilmiö on todellisuudessa ja mitä sen toteuttamiseen vaaditaan.
Valitan StiX:)
Näköjään aivan arvaamattomia ja uusia etuja ilmaantunut menetelmieni sivutuotteena:)Ihailkaapas pojat tuota naisen älyä. Yhdellä viestillä lopetti riidan.
NimetönNo jäi sinne näköjään joku vielä räksyttämään.
Raaka kirjoitti: (16.12.2006 9:19:11)
Ehkäpä sinä Herbus nyt tämän, sinänsä ansiokkaan, sanaleikittelyn, saivartelun ja nälvimisen lisäksi ottaisit kantaa tämän viestiketjun aiheeseenkin.
Luulisin, että rauta nelosella mailanpään nopeus pitää olla luokkaa 100 mph tai yli, muuten tuota ’leijumista’ ei vielä tapahdu. Tämä perustuu näköhavaintoihin rangella. Vieressä oleva kaveri paukutti koko ajan 10-15 m pitempiä nelosia kuin minä ja pallot näyttivät leijuvan ilmassa. Itse yritin matkia hommaa, mutta en onnistunut, vaikka oma rautalyöntinikin parani vain matkimalla ko. herraa. Toisen kerran seurasin Thaimaassa erästä ruotsalaista, joka paukutti viivasuoria lyöntejä. Ei ei ne olleetkaan viivasuoria, noin 230 m (250 yard) kohdalla pallo alkoi kaartamaan fadelle. Vähän aikaa paukutettuan kaveri otti stanssia hieman oikealle ja alkoi paukuttamaan draw kierteellä hiukan matalampaa, mutta muuten samalaista kaarta. Yhteistä näille kavereille oli ammattilaisuus, erinomainen toistettavuus ja pirun pitkä lyönti.
PS. Anteeksi Raaka raaka kohteluni, meillä töissä on noita takertujia, näyttää tarttuneen minuunkin. Saatoin muutenkin innostua liikaa, koska oman alani keskustelua ei juuri mistään löydy.
NimetönHerbus kirjoitti: (16.12.2006 16:54:50)
Yhteistä näille kavereille oli ammattilaisuus, erinomainen toistettavuus ja pirun pitkä lyönti.
…sekä se, että he olivat soittaneet datalle ja saaneet haltuunsa metodi 4:n salaisen koodin 😉
Mutta nythän minä aivan äkkiseltään huomasin ymmärtäväni dataa. Yllättävää vielä, Tetsan teksti sai silmäni aukeamaan.
Data ei vaan ole päässyt pelaamaan riittävän hyvien pelaajien kanssa, jotta olisi noita lyöntejä nähnyt. Meille, joilla on ollut tilaisuus nähdä ammattilaisten pallonlyöntiä ja muutenkin todella hyvien pelaajien tekemistä, nuo lyönnit ovat täysin selvä olemassaololtaan. Niitähän tulee harva se kierros, mutta yleensä ei toivottunina ja siksi niiden tuottamiseen ei tule edes kiinnitettyä huomiota. Mutta ei niiden olemassaoloa kukaan täyspäinen kiistämäänkään mene, vain puolustellakseen epäonnistunutta ja tiettyjä asioita huomioimatonta ohjelmakoodia
Data vaan elää maailmassa, jossa tuota todellisuutta ei ole kukaan hänelle näyttänyt. No ihmekös tuo… kukapa oikeesti Golfiin vakavasti suhtautuva pelaaja tuollaisen vänkääjän kanssa haluaisi kierroksen viettää. Datan maailmankatsomus ja asenne jos edelleen olisivat vallalla, emme kovin kauas kotoa uskaltaisi lähteä… vaaranahan olisi tuo maan reunan yli putoaminen.
Viitsisikös Herbus silleen maallikkokielellä ilman kaavoja vielä esittää näkemyksen siihen, onko ilmiön aikaansaamiseksi parempi vahva vai vähäinen alakierteen määrä. Mietityttää tuo Sergion osuman ääni noissa lyönneissä. Oliko kyseessä leijaava kopsu vai mailan alareunalla lyöty vahva spinni. Tuntuu olevan hieman kahta näkemystä ihmisillä itse asiassa molempien, ala- ja sivukierteen määrässä tuon lyönnin toteutumiseksi
Sen mitä itse silmilläni havaitsin ja mielessäni asiaa itselleni selvitin päädyin seuraavaan:
* kumpikin kaveri löi kovaa alakierrettä
* molemmilla oli mailan pää pitkään alhaalla lyönnin jälkeen (lakaisu)
* kummallakin (vaikka se ei tähän vaikutakkaan) oli uskomattoman hieno (pehmeä) vaihto back- ja down svingin välillä. Maila ikään kuin jäi hetkeksi yläkuolokohtaan.
* olin havaitsevani, että molemmat käyttivät reisilihaksia (?) svingivoiman aikaansaantiin
* koko hommaa kuvasi sanonta: effort less
* rauta nelosella pallo oli melkolailla stanssin keskellä
* rauta nelosella pallo alkoi reippaammin nousta 150 m lennon jälkeenIhmisen silmä on aika hyvä havaitsemaan tehdäänkö asia ’oikein’, mielestäni molemmat svingasivat ’oikein’. Ei nää runtanneet koko vartalolla kuin esim. Arosen Tomi. Miten ton nyt kuvaisi: Nick O’ Hern, Raphael Jacklaen, mut hiukan punch-lyöntiä mukaan.
Yleisön pyynnöstä mä tein open source version datan softasta.
[roisto@lainuks data]$ vi iamright.c
#includeint main (int argc, char** argv)
{
// Forget the parameters – the moron users don’t know what they’re doing anyway
printf(’I’m right!n’);
return 0;
}
~
[roisto@lainuks data]$ gcc -o iamright iamright.c
[roisto@lainuks data]$ ./iamright
I’m right!
[roisto@lainuks data]$Mä oon vielä noviisi näissä IT hommissa, joten mulle ei ole tullut vastaan tietokoneohjelmaa, joka tekisi muuta kuin mitä ohjelmoija sen on ohjelmoinut tekemään. Sen takia mun on vaikea käsittää tätä ’4. Fysiikan lakeihin ja pallon aerodynaamisiin mittauksiin perustuva tietokonesimulaatio’ juttua. Mun rajallisen käsityskykyni mukaan fysiikan lait ja visuaaliset havainnot ovat ihan yhtä hyvä tapa asian tutkimiseen.
Nyt kun ollaan päästy tämän lapsellisen osuuden ohi, niin voitaisiin siirtyä keskustelemaan siitä, miten tuo lentorata saadaan aikaan. Mun ehdotus on ’top spin’. Lapa osuu palloon matkalla alaspäin ja hieman toppina. Tarvittava sivukierre saadaan aikaan lyöntisuuntaan nähden suljetulla lavalla.
Sergio palasi kerran rangelta naama munakoison värisenä: ’Caracho, mikä päivä! Puolitoppina lähti koko päivän hirveetä häntähuukkia ja turistit vaan taputti ja huuteli nais troo serhhio!
Sori, nyt vakavasti. Data, jos kauniisti pyydän, näyttäisitkö muutaman rautalyöntikäppyrän eri lähtöarvoilla. Olisi mielenkiintoista nähdä simulaationa, miten 3d kuvassa lentorata muuttuu kun lapaa deloftataan ja lyödään suuremmalla mailanpäänopeudella hiukan sisältä ulos ’draw releasella’ eli horisotal hinge niinkuin Homer K. asian muotoilisi.
Oletukseni on, että mailanpään nopeuden kasvaessa pallon lentorata lähtee alussa enemmän ulos, kun se hyvin hitaalla nopeudella muuten samalla svingiradalla voi lähteä jopa vasemmalle. Mutta lentoradan loppupää: löytyykö sieltä tiukempaa loppukoukkua joka täyttäisi late draw määritelmän, jota kukaan ei kai vielä ole esittänyt. Spinnihän tapahtuu käsittääkseni yhdellä akselilla ,jossa on enemmän tai vähemmän nostetta ylös ja imua vasempaan (oikeakätisesti lyötynä). Alussa lyöntisuunnan nopeusvektorin ollessa suuren spinnivektorien kyky aiheuttaa poikkeamaa lentoradassa on suhteessa pienempi, tämä lienee saanut yksimielisen hyväksynnän. Tuleeko lentoradan korkeimman kohdan jälkeen tilanne, jossa kaltevan spinniakselin aikaansaama sivuveto on suhteessa suurempi? ja miten fidussa se on selitettävissä? Jos rata nousee lopussa kovan spinnin vuoksi jyrkästi ylös ja näin ’sivuvedolle jää enemmän aikaa’??
Käydyn rakentavan keskustelun pohjalta vastaukseni kysymykseen on: En tiedä. Mutta arvaan. Jos kyseinen lyönti on olemassa (miksei olisi, sehän on vain määrittelykysymys), se 1. lienee helpoin suorittaa mitä lyhyempi =nostavampi maila on kyseessä. Stanssataan ’rännin päässä olevan doglegin’ sisäkulmalle ellei jopa hiukan oikaisulinjaan. Lyödään kohtuullisesti sisältä ulos, ei siis tavoitellen mitään sikahuukkia. normaali täysi release, ei ylikiertoa eikä tietenkään vajaata. pallo stanssissa tuuman verran normaalia taaempana. Mailanpään nopeus tulisi olla pro-tasoa ja osuman puhdas. pidemmillä mailoilla ohuempi, lyhyemmillä punchahtava.
korjatkaa jos olen väärässä 😀NimetönBosco kirjoitti: (16.12.2006 23:59:27)
Alussa lyöntisuunnan nopeusvektorin ollessa suuren spinnivektorien kyky aiheuttaa poikkeamaa lentoradassa on suhteessa pienempi, tämä lienee saanut yksimielisen hyväksynnän.Näin todellakin on, mutta noste kasvaa kuitenkin lähes nopeuden toiseen potenssiin, joten ei tämäkään asia nyt aivan hirveän selkeä ilmiö ole.
Bosco kirjoitti: (16.12.2006 23:59:27)
Tuleeko lentoradan korkeimman kohdan jälkeen tilanne, jossa kaltevan spinniakselin aikaansaama sivuveto on suhteessa suurempi? ja miten fidussa se on selitettävissä? Jos rata nousee lopussa kovan spinnin vuoksi jyrkästi ylös ja näin ’sivuvedolle jää enemmän aikaa’??
Niin… jotakin asiaa lisää toinen tekijä samalla kun toinen tekijä sitä vähentää.
Mikä sitten on lopullinen tulos, voi joskus olla vaikeakin selvittää. Itse olen uskonut, että
matemaattinen tapa ratkaista asia on paras. Monet täällä ovat kuitenkin eri mieltä, mikä
heille sallittakoon. Ehkä olen syyllistynyt liian aggressiiviseen tapaan levittää tietoa,
jolloin uuden asian oppimisen pelko tai kateus nousee pintaan muodostaen voimakkaan vastareaktion. Tämä ilmiö tunnetaan psykologiassa varsin hyvin, mutta jätetään se aihe toiseen ajankohtaan.Bosco kirjoitti: (16.12.2006 23:59:27)
(miksei olisi, sehän on vain määrittelykysymys)
Tässä olet mielestäni asian ytimessä
Noiden kuvien suhteen täytyy katsoa, jos jossain vaiheessa laitan niitä.
NimetönNo niin täällähän on rohkea pioneerihenkinen ryhmä aloittanut kehotuksestani
aiemmin mainitsemieni metodien 2 ja 3 soveltamisen käytäntöön.Pientä virhettä on kuitenkin vielä syntynyt, mutta ei hätää, parametrejä korjaamalla
saadaan tuloksia korjattua.Eli nyt korvat tarkkana ts ja VP
ts:
käytetty metodi:
2. Epämääräisiin näköhavaintoihin ja erilaisiin muiden tarinoihin perustuva todistelu.
Tyyliin Faldoki sano yhdessä lehdessä….Olet ilmeisesti nyt laittanut googleen ’Faldoki’, kun pitää laittaa ’Faldo’
VP:
käytetty metodi:
3. Fysiikan ilmiöihin perustuva pohdinta.Kerroit, että ’pallon nopeus hidastuu lopussa’
Muuta tämä seuraavaksi: ’pallon nopeus hidastuu aika kivasti lopussa’Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, miten tulokset muuttuvat. Itse veikkaan, että
mailanpään nopeus putoaa ainakin 0.1 mph. -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw