Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw
-
JulkaisijaArtikkelit
-
…Johonkin se raja on vedettävä tällaisilla avoimilla palstoilla ja minulla se raja on nyt ollut täällä nähty. No miksi en sitten kerro tuosta lyönnistä? Arvatkaapa kaksi kertaa.
Älä vedä rajaa tähän…
Mitä Data luulet toimiiko golf pallon kanssa ilmanvastus samoin kuin futiksella sen osalta että se pienentyisi kun vauhtia tulee sopivasti lisää?Nimetönts kirjoitti: (28.12.2006 11:54:36)
Nyt on data vaan yksinkertaisesti niin, että ainoa joka on tarkoitushakuisesti tässä asiassa toiminut olet sinä. Olet myös ainoa jolla siihen on syytä taloudellisin perustein.
Eikös ’taloudellisin perustein’ kannattaisi nimen omaan olla samaa mieltä kuin
valtavirta. Politiikassa käytetään termiä populismi ja kaupallisen puolen
perusoppeja on, että asiakas on aina oikeassa.The final whistle
So what can we learn from Roberto Carlos? If you kick the ball hard enough for the airflow over the surface to become turbulent, then the drag force remains small and the ball will really fly. If you want the ball to curve, give it lots of spin by hitting it off-center. This is easier on a dry day than on a wet day, but can still be done regardless of conditions. The ball will curve most when it slows down into the laminar flow regime, so you need to practice to make sure that this transition occurs in the right place – for example, just after the ball has passed a defensive wall. If conditions are wet, you can still get spin, but you would be better off drying the ball (and your boots).
Koko juttu täältä.
MItes toi mailan lofti vaikuttaa pallon lähtönopeuteen tai kuinka merkityksellistä se on?
Jos 9° nuppi liikkuu 139 mph (tulokulma 0°) ja pallo lähtee 184 mph nopeudellla niin mikäköhän oisi 15° nupilla pallon lähtönopeus?
Pudonnee 180 tienoille (arvaus) vai putoaako merkittävästi alemmas?
StiX kirjoitti: (28.12.2006 10:31:49)
Tossa käyrässä tämä piilee. Ja sanoissa ’ilmanvastuksen vaikutus’. Kun pallo hidastuu (tullaan käyrää ylhäältä alas), niin ilmanvastuksen vaikutus pienenee nopeuden pienenemisen mukana (lineaarinen). Tässä vaiheessa pallon takana tyhjö.Kun päästään riittävän alhaisiin nopeuksiin, niin pallon takana oleva tyhjö muuttuukin turbulentiksi (pyörteiseksi) ilmaksi, jolloin ilmanvastuksen vaikutus äkillisesti kasvaa vauhdin hidastuessa (mennään siis edelleen käyrää vasemmalle ja noustaan kummulle).
Jos tässä vaiheessa pallolla on siis sivukierrettä, niin se ’nappaa’ paremmin kiinni ja vaikuttaa siis enemmän kuin tähän mennessä.
En lähde tätä (v @ top) spekuloimaan, mutta edellisen kohdan myötä myös alakierre vaikuttaa loppuvaiheessa yhtäkkisesti paljon juurikin tässä lakipisteessä – kierre koittaa saada palloa itseasiassa takaviistoon -> eteenpäin työntävää komponenttia vastaan -> vauhti edelleen hidastuu -> suht pysty loppukaari.
Kaipa sitä joku joskus tekee nää mittaukset myös kolopallolle ja tekee siitä gradun=)
Parasta hyväksyä omat rajansa ja vetäytyä keskustelusta aeromystiikan osalta:-).
Tuo loppukaaren muoto on kuitenkin kiinnostava asia. Maan vetovoima tuo palloa alas, mutta tulokulma taitaa poiketa aika paljon kierteen määrästä riippuen. Mitä pystympi kulma, sen pienempi lateraalinopeus. Mitä pienempi lateraalinopeus, sitä jyrkempi koukku – vai?
Ja kiitos tarjouksista, mutta en valitse puolta tässä data vs. muu maailma sodassa;-)
Näprääjä kirjoitti: (28.12.2006 13:02:44)
MItes toi mailan lofti vaikuttaa pallon lähtönopeuteen tai kuinka merkityksellistä se on?Tossa tuli aikaisemmin aika selväksi, että koko homman (pitkälle lyömisen) juju on pallon lähtökulma ja nopeus vs alakierre.
Se, että millä draiverin kulmalla tää toteutetaan on irrelevanttia.
Aloittelijalla / hiljaa lyövällä on asteita enemmän, jotta saataisiin pallolle edes jonkun verran happea, koska pallon nopeus (ja alakierre) ei tätä saa aikaan.
Miksköhän esim Janus lyö tollasilla 4-5° mailoilla? Jotta mahdollisimman vähän menee harakoille draiverin kulmassa suhteessa varteen. Toikin varmaan on lähellä nollaa, koska varsi on taipunut impaktissa…
Eli vastaus: tullaan vaaterissa palloon ja draiverissa on vaikka se viistoista astetta (eikä varsi ole taipunut) – hommassa menee heti hukkaan noin 1 – cos 15° (~ 1 – 0.97 = 0,03 = 3%), koska voiman suunta poikkeaa tämän verran palloon vaikuttavasta pinnasta.
Sitten vielä se, että pallo lähtee ihan väärään suuntaan vs nopeus ja alakierre, mutta sitähän sä et kysyny =)
StiX kirjoitti: (28.12.2006 13:31:02)
Eli vastaus: tullaan vaaterissa palloon ja draiverissa on vaikka se viistoista astetta (eikä varsi ole taipunut) – hommassa menee heti hukkaan noin 1 – cos 15° (~ 1 – 0.97 = 0,03 = 3%), koska voiman suunta poikkeaa tämän verran palloon vaikuttavasta pinnasta.Sitten vielä se, että pallo lähtee ihan väärään suuntaan vs nopeus ja alakierre, mutta sitähän sä et kysyny =)sitähän sä et kysyny =)
No eiks Näprääjä just sitä kysynyt?
Näprääjä kirjoitti: (28.12.2006 13:02:44)
MItes toi mailan lofti vaikuttaa pallon lähtönopeuteen tai kuinka merkityksellistä se on?3% se on aika vähän, metrejä se kyllä vie hieman enemmän kun rullitkin vähenee.
Mikäköhän on optimikulma pallolle lähdössä jos vauhtia pallolla on 162 mph ja spinniä 3300 rpm paikkeilla?
Pienellä deloftauksella (lapa 10-15°?) jos löisi niin huonotkin avaukset pysyisivät paremmin pelissä.
Hyvät tuottasi matalan alkumatkan jolloin tuuli ei vaikuttaisi paljoa.Näprääjä kirjoitti: (29.12.2006 8:33:57)
Mikäköhän on optimikulma pallolle lähdössä jos vauhtia pallolla on 162 mph ja spinniä 3300 rpm paikkeilla?
GolfAchiever, joka valmistaa launch monitoreja, kertoo että tuolla pallon nopeudella optimilaunch on välillä 12-13,5 astetta.
Näprääjä kirjoitti: (29.12.2006 8:33:57)
3% se on aika vähän, metrejä se kyllä vie hieman enemmän kun rullitkin vähenee.Mikäköhän on optimikulma pallolle lähdössä jos vauhtia pallolla on 162 mph ja spinniä 3300 rpm paikkeilla?
Pienellä deloftauksella (lapa 10-15°?) jos löisi niin huonotkin avaukset pysyisivät paremmin pelissä.
Hyvät tuottasi matalan alkumatkan jolloin tuuli ei vaikuttaisi paljoa.
Tuota… en kyllä tuolle tielle lähtisi. Deloftaus muuttaa tulokulmaa tietty ja spinni lisääntyy. Se saattaa lähteä kyllä aika suoraan, mutta loppuun voi tulla paha koukku jompaan kumpaan suuntaan….
Jos lopussa tulisi koukku siihen suuntaan mihin haluaa, late draw/fade…no joo.
Hekkasen taulukkoa kun katsoo niin yllättävän paljon pitää olla vauhtia pallossa.
Niin ja näkee myös sen että muilla mailoilla riittää todella että swingaa paitsi Rivelinolla.
Ditto kirjoitti: (28.12.2006 23:09:51)
StiX kirjoitti: (28.12.2006 13:31:02)
Sitten vielä se, että pallo lähtee ihan väärään suuntaan vs nopeus ja alakierre, mutta sitähän sä et kysyny =)sitähän sä et kysyny =)No eiks Näprääjä just sitä kysynyt?
Näprääjä kirjoitti: (28.12.2006 13:02:44)
MItes toi mailan lofti vaikuttaa pallon lähtönopeuteen tai kuinka merkityksellistä se on?Mä osaan lukee!
Voi vittu – sorppa =)
Eli lähtönopeuteen se vaikuttaa tosi vähän (3%). Enemmän merkitystä on siis lähtökulmalla ja kierteellä – oikeastaan näitten yhdistelmällä – jossain on linkki, jossa kaikkia näitä pääsee muutteleemaan…
Minkäslaisilla alkuarvoilla oikeen Herbus sait simuloitua late draw kaarta Matlabilla. Tai mikä siinä loppujenlopuksi sai sen pallon kiertämään myöhemmin. Pystytkö laittamaan maililla niitä tai tänne jotta saisi kokeiltua??
sturbe kirjoitti: (6.1.2007 20:13:57)
Minkäslaisilla alkuarvoilla oikeen Herbus sait simuloitua late draw kaarta Matlabilla. Tai mikä siinä loppujenlopuksi sai sen pallon kiertämään myöhemmin. Pystytkö laittamaan maililla niitä tai tänne jotta saisi kokeiltua??Luonnollisesti tarvitset Matlab ohjelman…
Nimetönsturbe kirjoitti: (6.1.2007 20:13:57)
Minkäslaisilla alkuarvoilla oikeen Herbus sait simuloitua late draw kaarta Matlabilla. Tai mikä siinä loppujenlopuksi sai sen pallon kiertämään myöhemmin. Pystytkö laittamaan maililla niitä tai tänne jotta saisi kokeiltua??Et ehkä tarvitse Matlabia.
Eikö valmentajasi ts ole vastausta sinulle muistanut kertoa?
Nyt on mielenkiintoista nähdä kuka ’ystävistäsi’ sinulle vastauksen ensimmäisenä tulee kertomaan.Ymmärtänet varmaan, että hyvin tehty simulaatio antaa hyvin lähelle
oikeita tuloksia. Näistä vihjeistä varmaan jo pystyt päättelemään jotakin.Joo noi funktiot on hallussa jo ja Matlabi kans. Yritin vääntää siitä late draw:ta mutta sitä kyselen että mitä arvoja pitää väänellä mihinkin suuntaan jotta saa koukun loppuun. Sain vaan alkuun normaalin tasaisen kaaren joka suoristui loppua kohden. Ja kun noilla funktioilla on saatu tämä lyönti simuloitua niin…
sturbe kirjoitti: (7.1.2007 15:24:32)
kyselen että mitä arvoja pitää väänellä mihinkin suuntaan jotta saa koukun loppuun.Pron mailanpään nopeus ja spinni. Pieni pallon lähtökulma eli pallo pysyy pitkään matalalla. Sivuvastainen tuuli siten, että ylätuuli on kovempi kuin maan pinnassa. Ihan normaali tuulenopeus riittää.
NimetönKetjun ensimmäinen viesti oli seuraava:
data kirjoitti: (9.12.2006 13:17:57)
Sivukierre alkaa kaikissa tapauksissa vaikuttamaan palloon välittömästi
pallon lähtiessä lavasta. Itse asiassa voima sivulle on suurin juuri alussa.
Toisaalta kaareutuvaa liikettä alussa lieventää suuri nopeus. Late draw
voi olla näköharha, joka voidaan osoittaa tietokonesimulaation avulla. Myös
muuttuneet tuuliolot lennon aikana saattavat aiheuttaa tai edistää ilmiön
havaitsemista.Jo ensimmäinen viesti kertoi oleellisen tosin hieman ympäripyöreämmin.
Sen sijaan, että kohteliaasti olisi kyselty, miten noihin päätelmiin olin päätynyt,
sain osakseni kaiken näköistä moskaa ottaa vastaan. Ihmisille kertoo totuuden
ja kiitokseksi saa töykeätä käytöstä. Sitten kun vielä tietää, missä asemissa
jotkut ovat, niin ei voi olla kuin todella huolissaan.Tekniset pisteet näyttävät tässä vaiheessa nostavan datan johtoon. Tyylipisteet menevät tasan 0-0 vahvan V-tyylin vuoksi. 🙂
Bosco kirjoitti: (7.1.2007 18:08:22)
Tekniset pisteet näyttävät tässä vaiheessa nostavan datan johtoon. Tyylipisteet menevät tasan 0-0 vahvan V-tyylin vuoksi. 🙂
Simuloitko pisteet 😀
Voi data sinua, kun sinulla on loputon tarve munata itseäsi.
Ethän sinä tuossa ensimmäisessä kommentissasi vastannut edes kysyttyyn kysymykseen, eli mikä on ero noiden kahden lyönnin välillä. Vastaus oli lopulta aika ymmärrettävä, ja täälläkin osa liikkui oikean suuntaisin ajatuksin.
Minulle tuo on onneksi jo selvinnyt, joskaan ei simulaatioiden eikä matlabin avulla. Matlab kuulemma jopa piirtää käyrän, jossa lyönti selkeästi oikenee loppua kohti. Siihen esim Tracmanin profiilit eivät anna tukea, vaan näyttävät kierteen vaikutuksen (tai siis sivusiirtymän) lisääntyvän loppua kohti.
Koko ketjun alkuperäinen pohdinta oli, mikä saa aikaiseksi nuo eri profiiliset lyönnit. Ja tuohon olen vastauksen saanut jo muualta. Onneksi on myös mitattuja lyöntejä olemassa, eikä pelkkiä laskentakaavoja 🙂
Juu ei… en aio jatkaa aiheesta keskustelua täällä yhtään enempää.
NimetönTässä on mielestäni nähty aika hyvä esimerkki tietokonesimulaatioiden hyödyistä. Jos esim. ts:llä olisi ollut Sergiota katsellessaan soveltuvin ohjelmin varustettu läppäri mukanaan, olisi hän kymmenen minuutin sisällä pystynyt selvittämään, mistä lyönnistä on kysymys ja säästänyt todennäköisesti merkittävän määrän turhaa työtä niin itseltään kuin oppilailtaan.
data kirjoitti: (8.1.2007 11:13:31)
Tässä on mielestäni nähty aika hyvä esimerkki tietokonesimulaatioiden hyödyistä. Jos esim. ts:llä olisi ollut Sergiota katsellessaan soveltuvin ohjelmin varustettu läppäri mukanaan, olisi hän kymmenen minuutin sisällä pystynyt selvittämään, mistä lyönnistä on kysymys ja säästänyt todennäköisesti merkittävän määrän turhaa työtä niin itseltään kuin oppilailtaan.No nyt oli pakko palata kun noin asiallisen kommentin laitoit. Nyt kun vielä kerrot, miten se simullatio olis opettanu meidät tekemään tuon lyönnin. Vielä et ole edes onnistunut kertomaan, mitä siinä tapahtuu toisin, vaikka sinulla tuo ohjelma onkin. Olet vaan keskittynyt jankkaamaan, että noin ei tapahdu, paitsi jossain simullatiossa sait sen näkymään, mutta sitten ei tapahtunutkaan ja me kaikki muut ollaan vaan sokeita idiootteja…. Ja Faldokin on ääliö kun tuollaisesta lyönnistä puhuu.
Se pyörii sittenkin… sanoi joku aikanaan
Niijja tietty toisekseen… ei tuohon oo hirveesti kyllä aikaa käytetty. Aika harvassa ne pelaajat, joille tuo olisi tarpeen.
ts kirjoitti: (8.1.2007 11:52:03)
… Aika harvassa ne pelaajat, joille tuo olisi tarpeen.Minä lyön luontaisesti toppia, notta kiinnostaa tästä lähtökohdasta lähteä lyöntiä jalostamaan. Läppäri on ja softaakin löytyy tämä Solitaire.
StiX kirjoitti: (7.1.2007 11:13:18)
sturbe kirjoitti: (6.1.2007 20:13:57)
Minkäslaisilla alkuarvoilla oikeen Herbus sait simuloitua late draw kaarta Matlabilla. Tai mikä siinä loppujenlopuksi sai sen pallon kiertämään myöhemmin. Pystytkö laittamaan maililla niitä tai tänne jotta saisi kokeiltua??Luonnollisesti tarvitset Matlab ohjelman…
Millä versiolla toimii, varmaankin R12 riittää…
Tarvitaanko jotain kirjastoja, jos niin mitä?Mielenkiinnolla iltaa odotellen.
Lisäksi, joku aiemmin puhui tuosta TrackManistä. Olisiko esim. ts halukas kyselemään, joskos heiltä löytyisi tallennettua dataa late drawsta. He ovat ahkeraan (puoli vuotta) olleet LETillä kuvaamassa ja analysoimassa eripelaajien swingejä laitteellaan.
Kontaktitiedot: Paul Hansen (paul(a)the-range.be) GSM(soita, niin kerron) -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Draw vs late draw