-
JulkaisijaArtikkelit
-
Skenaario. Eräs pelaaja PT todettuaan, että matkaa pitäisi saada, mutta taidot eivät riitä ison mailan käyttöön muistaa, että flierihan se lentää pitkälle. Hän huiskii parilla harjoitusheilahduksella ruohoa ilmaan vajaan heinähäkillisen toivoen, että osa siitä päätyy hänen pallonsa päälle. Näin käykin ja hän menee ja läväyttää flierinsa paljon pitemmälle kuin olisi ko mailalla muuten päässyt. Hän siis muuttanut pallonsa pelattavuutta (mieleiseensä suuntaan, mutta suuntaan joka ei kaikille olisi mieleinen) sen sijaan, että olisi pelannut palloa ”as it lies”. Kaikki tämä tarkoitushakuisuus jää ääneen lausumatta.
Noh, tämä haara keksutelua alkaa olla jo off^2topic. Pahoittelen, että rupesin inttämään varsinaisena pontimenani ainoastaan liian monen harjoitusheilahduksen katselu viimeisen 35 vuoden aikana.
En tunne kaikkia sääntöjen hienouksia (kuten todennäköisesti ei moni muukaan harrastaja) ja varmasti kyselen joskun myös ns. tyhmiä kysymyksiä. Rohkaisen kuitenkin mieleni ja pyydän anteeksi jo etukäteen mahdollisesta mielipahasta ja harmista joita saatan tyhmyyttäni aiheuttaa.
Edelleenkin minusta tuntuu ettei kaikki mene ihan logiikan mukaan jos/kun vapaudutaan lyömään tarkoituksellisia ja hiekkaan osuvia harjoitussvingejä (siis ei harjoituslyöntejä) viereiseen bunkkeriin.
– siis tarkoituksella kokeilla hiekan ominaisuuksia ennen lyöntiä.
– koetin hieman katsella löytyykö tähän liittyviä dekkareita (decisions) mutta ei osunut silmiin..Eräässä sääntökohdassa viitattiin sääntöön 8.1, jossa määritellään olosuhteiden (conditions) parantamisesta.
– yleisesti ottaen koko kentän alueella on kiellettyä on mm. parantaa lyöntiin vaikuttavia olosuhteita.Huonosti sääntöjä tuntien en osaa sanoa voisiko viereisessä bunkkerissa tehdyt harjoitussvingit aiheuttaa säännöissä mainitulla tavalla olosuhteiden paranemista juuri lyönnin kohteena olevassa paikassa. Sitähän pelaaja kuitenkin tavoittelee.
– hiekkaan osuvilla harjoitussvingillä on nimenomaisena tarkoituksena saada tietoa/parempaa tuntumaan suoritukseen.Ehkä olisi fiksua jos löytyisi joku dekkari, joka ohjeistaisi tätä nimenomaista asiaa.
– toisekseen jos R&A:n alkuperäinen (englanninkielinen) sääntökohdan tarkoituksen todella on se että hiekkaa saa kokeilla muissa bunkkereissa kuin siinä jossa pallo makaa, niin olisi kohtuullista korjata tarkennus myös suomekielisiin sääntöihin.P.S.
Jos tulkinta on sellainen kuin KL1 esittää (topic’in avauksessa) niin on mielenkiintoista miten tuomari tulkitsee tilanteen jossa:
1. pelaaja käy lyömässä hiekkaan osuvia harjoitusvingejä viereisessä bunkkerissa.
2. palaa kokeilujen jälkeen lyömään palloaan.
3. lyö palloaan joka kuitenkin osuu bunkkerin reunaan ja putoaa juuri siihen viereiseen bunkkeriin jossa ennen lyöntiä käytiin testaamassa hiekan ominaisuuksia.
– aiheutuuko tästä mahdollisesti rankkuja?Skenaario. Eräs pelaaja PT todettuaan, että matkaa pitäisi saada, mutta taidot eivät riitä ison mailan käyttöön muistaa, että flierihan se lentää pitkälle. Hän huiskii parilla harjoitusheilahduksella ruohoa ilmaan vajaan heinähäkillisen toivoen, että osa siitä päätyy hänen pallonsa päälle. Näin käykin ja hän menee ja läväyttää flierinsa paljon pitemmälle kuin olisi ko mailalla muuten päässyt. Hän siis muuttanut pallonsa pelattavuutta (mieleiseensä suuntaan, mutta suuntaan joka ei kaikille olisi mieleinen) sen sijaan, että olisi pelannut palloa ”as it lies”. Kaikki tämä tarkoitushakuisuus jää ääneen lausumatta.
No niin, nyt tilanteessa onkin mukana ’intent’, ts. pelaaja tekee jotakin tarkoituksella eikä vahingossa. Jos mietitään tuota esimerkkiä siltä kantilta, että saisiko pelaaja sormin varistaa ruohosilppua pallonsa päälle tarkoituksenaan muuttaa tämän ominaisuuksia, niin vastaus on jyrkkä ei säännön 4.2a(2) perusteella. Tuon säännön kiertäminen ruohoa ilmaan huitomalla nimenomaan tarkoituksena saada sitä ruohosilppua pallon päälle tämän ominaisuuksia muuttamaan ei onnistu, koska pelaaja tekee tuon tarkoituksella (with intent).
Lopullinen tuomio riippuu aivan siitä voidaanko pelaajan tarkoituksellisuus jotenkin todentaa. Yleensä pelaaja kertoo rehellisesti mitä ja miksi on milloinkin tehnyt. Tuomarin esittäessä kysymyksen ’miksi huitelit 17 harjoitusheilautusta tuossa ruohossa tuulen yläpuolella pallosta’ pelaaja kertoo asiasta oman näkemyksensä ja sen perusteella tuomari sitten joko päästä pelaajan pinteestä tai diskaa tämän mainitun säännön rikkomisesta.
Eräässä sääntökohdassa viitattiin sääntöön 8.1, jossa määritellään olosuhteiden (conditions) parantamisesta.
– yleisesti ottaen koko kentän alueella on kiellettyä on mm. parantaa lyöntiin vaikuttavia olosuhteita.Huonosti sääntöjä tuntien en osaa sanoa voisiko viereisessä bunkkerissa tehdyt harjoitussvingit aiheuttaa säännöissä mainitulla tavalla olosuhteiden paranemista juuri lyönnin kohteena olevassa paikassa. Sitähän pelaaja kuitenkin tavoittelee.
– hiekkaan osuvilla harjoitussvingillä on nimenomaisena tarkoituksena saada tietoa/parempaa tuntumaan suoritukseen.Sääntö 8.1 ei tähän sovellu, koska pelaaja ei mitenkään paranna olosuhteita pallon paikan, pelaajan stanssin tai aiotun mailan liikeradan alueen osalta eikä myöskään pelilinjansa osalta. Yhtä hyvin voitaisiin kieltää kaikki sellaiset harjoitusheilautukset, jotka osuvat johonkin (muuhun kuin ilmaan).
Ehkä olisi fiksua jos löytyisi joku dekkari, joka ohjeistaisi tätä nimenomaista asiaa.
Dekkareita ei enää ole, ainoastaan tulkintoja. Tämän nimenomaisen asian osalta pätee periaate ’mikä ei ole säännöissä erikseen kiellettyä, on sallittua’.
– toisekseen jos R&A:n alkuperäinen (englanninkielinen) sääntökohdan tarkoituksen todella on se että hiekkaa saa kokeilla muissa bunkkereissa kuin siinä jossa pallo makaa, niin olisi kohtuullista korjata tarkennus myös suomekielisiin sääntöihin.
On varsin mahdollista, että seuraavaan painokseen tämä(kin) asia korjataan. Muistetaan kuitenkin, että kiistatilanteissa R&A/USGA:n julkaisema alkukielinen teksti pätee.
Jos tulkinta on sellainen kuin KL1 esittää (topic’in avauksessa) niin on mielenkiintoista miten tuomari tulkitsee tilanteen jossa:
1. pelaaja käy lyömässä hiekkaan osuvia harjoitusvingejä viereisessä bunkkerissa.
2. palaa kokeilujen jälkeen lyömään palloaan.
3. lyö palloaan joka kuitenkin osuu bunkkerin reunaan ja putoaa juuri siihen viereiseen bunkkeriin jossa ennen lyöntiä käytiin testaamassa hiekan ominaisuuksia.
– aiheutuuko tästä mahdollisesti rankkuja?En nyt aivan heti keksi miksi pitäisi aiheutua, eihän pelaaja ole tehnyt yhtään mitään kiellettyä. Moinen tilannehan saattaa hyvin tulla vastaan silloinkin, kun pelaaja ensin lyö pallonsa griinibunkkerista griinin yli toiseen bunkkeriin ja sitten toistaa tempun päätyen jälleen siihen ensimmäiseen bunkkeriin. Ei pelaajaa silloinkaan mitenkään voi rangaista eikä sille ole mitään perusteitakaan.
Ajatukseni oli sellainen että pelaaja, lyödessään hiekkaan osuvia harjoitussvingejä, toisessa bunkkerissa nimenomaan testaa hiekan laatua..Ja jos nyt ollaan hieman kyynisiä niin käytännössä samalla myös harjoittelee etukäteen, ennen varsinaista hiekkalyöntiään.
Tällöin voidaan ajatella että säännössä 8.1 kerrotut olosuhteet (conditions) muuttuvat ko. pelaajan kannalta sikäli että hän (kokeilunsa perusteella) tietää kuinka hiekka/maila käyttäytyy lyötäessä palloa samanlaisessa viereisessä bunkkerissa.
Tässä lähtökohdasta voisi myös miettiä mitä virallisissa R&A:n säännöissä (kohta 8.1.) tarkoittaa sana *conditions* tässä nimenomaisessa asiayhteydessä.
– onko kysymys pelkästään fyysisestä olosuhteesta (=conditions)
– vai kuvaillaanko ko. sanalla myös tilannetta kokonaisuudessaan(=conditions)?
– itsessään sana *condition* on varsin laajamerkityksellinen ja ehkä juuri siksi sitä käytetään tässä tapauksessa. (siis siksi että se tarkoittaa muutakin kuin pelkää fyysistä ulottuvuutta)
– tästä joku englantia äidinkielenään puhuva/osaava voisi mahdollisesti kommentoida paremmin.Mutta tämä nyt on vain tällaista ajatuksen juoksua..lähinnä siksi koska kokonaisuudessaan säännöissä ollaan erityisen tarkkana juuri bunkkerissa pelaamisen osalta. Jotenkin tässä tulkinnassa (=viereisessä bunkkerissa saa kokeilla vapaasti hiekan ominaisuuksia) logiikka kuulostaa ikäänkuin ”ontuvalta”.
Mutta ei tällä liene mitään todellista merkitystä. Vaikka haittaakaan ei olisi jos tähän kohtaan saataisiin yksiselitteisempi määritys.
Hieman analoginen tilanne on viherion testaaminen säännön 13.1e mukaisesti. Kokeileminen on siis sallittua sillä viheriöllä, joka on juuri pelattu, muttei muilla viheriöillä. Samalla logiikalla voisi ajatella, että kielletään bunkkerin testaaminen sen jälkeen, kun kyseinen bunkkeri on pelattu – muttei missään muussa bunkkerissa. Voi olla, että samaa logiikkaa käytetään näissä tulevissa sääntömuutoksissa… mutta sitä odotellessa pelataan voimassaolevien sääntöjen mukaan (gloffarelle vinkiksi).
Tässä lähtökohdasta voisi myös miettiä mitä virallisissa R&A:n säännöissä (kohta 8.1.) tarkoittaa sana *conditions* tässä nimenomaisessa asiayhteydessä.
– onko kysymys pelkästään fyysisestä olosuhteesta (=conditions)
– vai kuvaillaanko ko. sanalla myös tilannetta kokonaisuudessaan(=conditions)?
– itsessään sana *condition* on varsin laajamerkityksellinen ja ehkä juuri siksi sitä käytetään tässä tapauksessa. (siis siksi että se tarkoittaa muutakin kuin pelkää fyysistä ulottuvuutta)
– tästä joku englantia äidinkielenään puhuva/osaava voisi mahdollisesti kommentoida paremmin.Ei tuossa tarvita sen suurempia ponnisteluja kuin sääntökirjan avaaminen kohdasta Definitions ja hakemalla sieltä Conditions Affecting the Stroke. Siinä on seikkaperäisesti kerrottu mitä nuo lyöntiin vaikuttavat olosuhteet oikein tarkoittavat.
Mukavia lukuhetkiä, gloffare!
Hieman analoginen tilanne on viherion testaaminen säännön 13.1e mukaisesti. Kokeileminen on siis sallittua sillä viheriöllä, joka on juuri pelattu, muttei muilla viheriöillä. Samalla logiikalla voisi ajatella, että kielletään bunkkerin testaaminen sen jälkeen, kun kyseinen bunkkeri on pelattu – muttei missään muussa bunkkerissa.
Tuosta en löytänyt minkäänlaista logiikkaa…
Tähän ohuesti liittyen, suosittelen Kersti Juvan kirjaa ”Löytöretki suomeen” kaikille sääntöjä englannista suomeksi kääntäville!
Kiitos vinkistä, tilattu…
KL1: Mukavia lukuhetkiä, gloffare!
Kiitos!
Mielelläni lueskelen, vaikka mielenkiintoisimmat vinkit tulee usein täältä keskustelupalstan kautta.P-P: Hieman analoginen tilanne on viherion testaaminen säännön 13.1e mukaisesti. Kokeileminen on siis sallittua sillä viheriöllä, joka on juuri pelattu, muttei muilla viheriöillä. Samalla logiikalla voisi ajatella, että kielletään bunkkerin testaaminen sen jälkeen, kun kyseinen bunkkeri on pelattu – muttei missään muussa bunkkerissa.
KL: Tuosta en löytänyt minkäänlaista logiikkaa…Siis toisin sanoen, ennen puttia voisi olla hyötyä kokeilla samaa tai viereistä griiniä. Palloa vierittämällä, viheriön pintaa tunnustelemalla. Siis samaan tapaan, kuin testaa naapuribunkkerin hiekkaa. Viereisen viheriön kokeilu on kuitenkin kielletty ja samalla logiikalla myös viereisen bunkkerin kokeilu voitaisiin säätää rangaistavaksi.
Tuosta edellisestä postauksestasi sai täysin päinvastaisen kuvan, mutta nyt tuossa on jo looginen ajatuksenkulku.
Juu, niin varmasti voitaisiin, mytta sääntö on nyt mikä on ja mennään sillä. Huomaa kuitenkin, että pelaaminen väärältä viheriöltä on kielletty myös stanssin osalta. Pitäisikö sinun mielestäsi sama kielto ulottaa myös bunkkeriin, jossa pelaajan pallo ei ole? Jaloillahan saa jo varsin paljon tietoa hiekan tiiviydestä, kosteudesta, syvyydestä, jne. Saattaisi olla melkoinen helpotus joissain tilanteissa, kun palloa pitäisi lyödä bunkkerisssa seisten ja pallo olisi lantion korkeudella…
KL: Huomaa kuitenkin, että pelaaminen väärältä viheriöltä on kielletty myös stanssin osalta
Väärän viheriön -säännön laajentaminen koskemaan myös stanssia johtuu käsittääkseni siitä, että sillä säännöllä halutaan suojella viheriöitä, kun pelaaja lyö kunnon swingin – eikä siis viheriön tunnustelemisesta jaloilla (jota saa muuten tehdä myös pelattavalla viheriöllä).
Sen sijaan bunkkerin kohdalla ei logiikka toimi, kun bunkkerissä jäljet haravoidaan. Samoin bunkkeria ei saa jaloillakaan kokeilla, mutta stanssia otettaessa saa tietoa bunkkerista.
Näin syyssateilla tuli mieleen, että miten toimii tilapäinen vesi bunkkerissa
– Säännön 12.2b(1) mukaan saa kaivaa jalkoja maahan ottaessaan lyöntiasentoa
– Tilapäinen vesi ”On näkyvissä pelaajan asetuttua lyöntiasentoon tai jo ennen sitä”Bunkkerissa saa kuitenkin ”hieroa” jalkoja hiekaan ottaessaan stanssia. Syyskeleillä tällä tavoin saa aika ajoin veden näkyviin kenkien alla. Eli onko mitään rajoituksia tälle menettelylle, jossa stanssia hierotaan maahan, jolloin kengänkoloon saadaan vesi näkyviin tarkoituksena vapautua bunkkeriin sääntöjen sallimissa rajoissa parempaan paikkaan?
Aiheellinen kysymys. Bunkkerin tapauksessa pätevät ne samat periaatteet kuin muutenkin ja muuallakin, ts. veden tulee näkyä pelaajan ottaessa normaalin lyöntiasennon normaalilla tavalla. Bunkkerissa tämä tarkoittaa jalkojen kohtuullista kaivamista hiekkaan, joten jos vettä tuon jälkeen näkyy, niin vapautuminen on sallittua.
Liiallinen hiekan kaiveleminen on säännön 8.1 rikkomus ja siitä pelaajalle voi koitua yleinen rangaistus.
EDIT: Miten kenkien alla oleva vesi voi näkyä pelaajan ollessa lyöntiasennossa? Jos vettä on ainoastaan kenkien alla, ei vapautukseen ole perusteita.
Kaverilla oli myös reikäpelissä tapana ottaa lyöntiasennon tapainen asento bunkkerissa. Vettä ei tullut näkyviin. Sitten hän nousi pois ja kävi tähtäämässä suuntaa pallon takana ja meni uudestaan ottamaan asentoa ja nyt näkyi vettä. Käytti systeemiä pelialueella ja bunkkerissa.
Kaverilla oli myös reikäpelissä tapana ottaa lyöntiasennon tapainen asento bunkkerissa. Vettä ei tullut näkyviin. Sitten hän nousi pois ja kävi tähtäämässä suuntaa pallon takana ja meni uudestaan ottamaan asentoa ja nyt näkyi vettä. Käytti systeemiä pelialueella ja bunkkerissa.
Ymmärsinkö oikein, että kaverin palatessa niille samoille jalansijoilleen kenkien ympärillä näkyi vettä?
Kyllä ymmärsit. Vetiseen maahan kun tekee painanteen, niin jalanjäljen reunalta lorottaa vettä jalanjäljen painanteeseen. Siihen kun astuu uudelleen , niin vesi tulee näkyviin ja monesti näkyy jo ennen astumistakin. Vanha reikäpelikikka.
Ennen astumista näkyvä vesi ei ole mitenkään relevantti. Veden tulee näkyä sen jälkeen, kun pelaaja on ottanut lyöntiasennon, ihan vain tarkennuksena.
Mielenkiintoinen juttu, itse en ole tuohon koskaan törmännyt. Näin äkkipäätään tulee mieleen, että pelaajalla tulee olla jokin syy ottaa lyöntiasento kahdesti. Jos syy on hyväksyttävä, niin mitään rikettä ei ole tapahtunut. Sen sijaan, jos pelaaja tekee tuon vain silloin, kun stanssin kohdalla on kosteaa, niin tuomari saattaa vaatia pelaajalta erittäin hyvän syyn moiseen käytökseen.
Jos syksyn aikana vielä kentälle pääsen, niin kokeilenpa tuota ja katson millaisissa olosuhteissa kahden stanssin ottaminen tuo vettä näkyviin vasta toisella kerralla.
Kahden lyöntiasennon ottaminen on joillakin ihan rutiinitapa. Otetaan lyöntiasento ja mennään uudelleen pallon taakse ja katsotaan mailalla lyöntisuunta uudestaan. Yleisintä se on tiiauspaikallam mutta myös muuallakin. Itse olen monasti kokeillut systeemiä. Ensimmäisellä kerralla ei ole vettä näkynyt , mutta kun nousee pois ja katsoo uudelleen suuntausta pallon takaa ja astuu sitten samoihin jälkiin, niin niihin onkin kasaantunut vettä, joka näkyy astuessakin kengän reunalla. Ps. jos kentällä on selvästi vettä, niin pitääkö siihen astua ja katsoa mitä tapahtuu, samoin askeljäljessä olevan veden osalta.
Hmmmm…. itsekin menen ensin pallolle tekemään harjoitussvingin ja sen jälkeen pallon taakse varmistamaan lyöntisuunnan, mutta en suurin surminkaan astu samoihin jalanjälkiin! Eihän sitä harjoitussvingiä tehdä samasta kohdasta kuin palloa oikeasti lyödään!
Perin oudolta kuulostaa semmoinen tapa, että mennään seisomaan siihen oikeaan lyöntiasentoon mitään muuta tekemättä ja sen jälkeen mennään pallon taakse tähtäilemään. Olen minäkin nähnyt tuhansia erilaisia rutiineja, vaan en milloinkaan tuommoista…
No, oli niin tai näin, erilaiset rutiinit ovat toki sallittuja, kunhan niiden tarkoitus ei ole parantaa lyöntiin vaikuttavia olosuhteita.
Minä en puhunutkaan mitään harkkasvingistä, vaan lähdetaan tarkistamaan lyöntisuuntaa uudelleen ja mennään takaisin lyöntiasentoon. Voidaan myös hieman vaihtaa jalkojen paikkaa suljetusta avoimempaan tai avoimemmasta suljetumpaan asentoon ja takaisin. Jalkoja voidaan myös siirrellä, kun pallon paikkaa mietitaan. Taka vai etujalalla. Tapoja on paljon, kun etsitään tilapäistä vettä.
Tätä harrastetaan paljon ns. rahapeleissä ja reikäpeleissä, mutta kyllä lyöntipeleissäkin. Jokaisella pelaajalla on ihan omat rutiininsa. Lyöntiasennon ottamisen jälkeen jopa kaivetaan etäisyysmittariakin esille.
Reikäpeleissä esiintyy varsinkin mitä erilaisempia tapoja, joilla ihan sääntöjen mukaan yritetään hermostuttaa vastustaja, esim. merkkausnastan siirto greenilla, lyöntivuoro, vastustajan pallon merkkaus, jne.Reikäpeleissä esiintyy varsinkin mitä erilaisempia tapoja, joilla ihan sääntöjen mukaan yritetään hermostuttaa vastustaja, esim. merkkausnastan siirto greenilla, lyöntivuoro, vastustajan pallon merkkaus, jne.
Vastustajan hermostuttamisen tulee kuitenkin mennä sääntöjen mukaan. Vastustajan pallon merkkaus siihen liittyvine pallon liikuttamisineen ei ole sallittua, vaan siitä rapsahtaa yksi penaltti (9.5b). Tahallinen häirintäkin menee nykyään säännön 1.2 alle ja siitä voidaan myös tuomita rangaistuksia. Pitkällinen vatuloiminen lyöntiasennon ottamisen kanssa saattaa puolestaan mennä tarpeettoman viivyttelyn (5.6) puolelle. Stanssin ottaminen useaan kertaan vain tarkoituksena saada tilapäistä vettä näkyviin johtaa siihen, ettei vapautusta saakaan, koska siihen ei ole aihetta.
Klubitason reikäpelien haasteena on toki tuomarin puuttuminen, joten yksittäisessä ottelussa pelaaja saattaa olla hieman aseeton tällaisten ’hermostuttajien’ kanssa, mutta kyllä sen vastapuolenkin saa hermostumaan, kun alkaa ladella sääntöjä, joita kertoo vastustajan parhaillaan rikkovan. Tuomarillisissa kilpailuissa kaikista kyseenalaisista tilanteista kannattaa heti tehdä valitus ja hommata tuomari paikalle niin pian kuin se on mahdollista.
Täytyy tähän lopuksi todeta, että reikäpelissä vastustajan tarkoituksellinen hermostuttaminen muilla tavoin kuin pelaamalla hyvin on minun mielestäni lapsellista, epäkypsää ja golfin henkeen täysin soveltumatonta toimintaa, ja halveksin kaikkia niitä, jotka moiseen sortuvat.
KL: Täytyy tähän lopuksi todeta, että reikäpelissä vastustajan tarkoituksellinen hermostuttaminen muilla tavoin kuin pelaamalla hyvin on minun mielestäni lapsellista, epäkypsää ja golfin henkeen täysin soveltumatonta toimintaa, ja halveksin kaikkia niitä, jotka moiseen sortuvat.
Jos pääsee pelaamaan reikäpeliä tyhjään kenttään, tyypillinen ja laillinen keino on nopea pelaaminen. Itse olen aika nopea pelaaja ja kävelijä myös, jolloin erityisesti mäkisellä kentällä vastustaja on helppo ”uuvuttaa”.
Päinvastainen tilanne on sitten ongelmallisempi. Jos vastusta haluaa pelata omaa hidasta rytmiään, vaikka tilaa olisi nopealle pelille, tulee helposti tilanne, jossa syntyy fiilis ”tarpeettomasta viivyttelystä” – ei siis ainoastaan valmistautuessa, vaan myös kävelyssä. Varmaan haastavia tilanteita, vaikka tuomarikin kutsuttaisiin paikalle.
-
JulkaisijaArtikkelit