-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ohessa erittäin mielenkiintoinen juttu siitä, miksi hyvän pelaajan kannattaa harkita bladeilla pelaamista muistakin kuin ulkonäkö syistä. . Blades Versus Cavity Backs: A Golf Club Epiphany As I’ve spent 50 years playing this crazy game, and 25+ years in the equipment industry, I’ve had a number of eye-opening ’epiphanies’ (the dictionary defines ’epiphany’ as ’a sudden, intuitive perception of or insight into the reality or essential meaning of something.’). One of those came in the mid-1990’s as I was reviewing some Iron Byron results we were doing at Hogan. Let me set this up by saying that I’ve always played blades – I like the shot control, trajectory and feel of them, not to mention the clean compact appearance behind the ball. But for a few years prior to this time, I was playing Hogan Edge cavity back forgings. They felt OK, and my handicap stayed about scratch, but my game seemed different. There certainly was no question that they were forgiving. Back to the research. I was looking at a chart of shot patterns of different irons we were testing, and was particularly struck by something I saw. With Iron Byron set to swing a 6-iron with about 165 yards of distance, the cavity back irons we were testing were producing a pattern on dead center hits that was about 8′ wide and about 15-17′ long ! These are duplicate swings, dead center impact, and these shots are coming out 3-4′ right or left of the target line, and as much as 8-9′ short or long ! Not just with one model of iron, but with nearly every cavity back we tested. Now, realize that as we moved the impact further from the center of the face, the forgiveness factor was excellent, but I was puzzled by that ’dead center’ pattern. Then I looked at the chart for the new Apex blade we were developing. On heel misses, it was slightly worse than the cavity back models. On toe misses, the Apex was significantly worse (blades have very little mass out on the toe). But on dead center hits – our shot pattern was about 1/4 the size of the cavity back pattern ! In other words, the perfect shots were much better ! So that got me thinking. My next round of golf, I dusted off my old set of Joe Powell blades, and I had an eye-opening day. I was playing very well at the time, but not making that many birdies. That day I hit it within 10′ of the flag a number of times, and while I did experience some misses that were worse than I had been getting with the Edge irons, my best shots were better than they had been in some time. One of my friends who knows my game well exclaimed, ’Where’s that guy been ?’ He went on to explain that he had noticed I had not been ’knocking down flags’ for some time, which I usually did at least once or twice a round. So, I made a permanent switch back to blade irons, my reasoning being that I will judge my rounds much more by the quality of my best shots than the acceptability of my worse ones. I’ve kept that philosophy consistent. It’s a common belief that mid- to high-handicap players need all the help they can get, and maybe that’s true, but I firmly believe that more golfers can play blades than you might think – maybe even you ! There are some very good ones on the market now that have worked on the toe-hit forgiveness, so you might be surprised if you took a set of demos out for a round or two. Just food for thought and maybe a golf tip that will help you enjoy the game more.
GIR kirjoitti: (11.3.2009 18:39:46)
Ohessa erittäin mielenkiintoinen juttu siitä, miksi hyvän pelaajan kannattaa harkita bladeilla pelaamista muistakin kuin ulkonäkö syistä.
Jep, mäkin olen pelannut niillä lähinnä siksi, että haluan olla hyvän näköinen.
Mä oon kans kuulemma pahuksen hyvännäköinen, joten siksi mulla on cavity back’iä ihan sairaasti jopa wedgeissä.
In other words, the perfect shots were much better !
Tuo pitää tosiaan paikkaansa. Tulee naukea fiilis, kun napsahtaa..
(saisi napsahtaa vaan useammin) 🙂GIR kirjoitti: (11.3.2009 18:39:46)
Ohessa erittäin mielenkiintoinen juttu siitä, miksi hyvän pelaajan kannattaa harkita bladeilla pelaamista muistakin kuin ulkonäkö syistä.
Näkemys hyvästä pelaajasta onkin sitten mielenkiintoinen. Esimerkiksi Rory Sabbatini sanoi telkkarissa, että hän ei pysty pelaamaan bladeilla, koska ovat liian vaikeat mailat hänelle 🙂
Hyvin mielenkiintoista luettavaa. Kiitos!
So, I made a permanent switch back to blade irons, my reasoning being that I will judge my rounds much more by the quality of my best shots than the acceptability of my worse ones.
Varmaankin tuo testipuoli tuosta kirjoituksesta pitää paikkaansa, eli että cavityback-raudoilla hajonta on suurempi kuin bladeilla. Veikkaan kuitenkin, että suurin osa arvioi, myös tuon kirjoituksen lukemisen jälkeen, kierroksiaan tuloksen perusteella, eikä tuolla että kuinka hyviä hyvät lyönnit olivat ja kuinka hyväksyttäviä huonot. Lisäksi on huomioitavaa, että kirjoittaja on todellakin scratch-pelaaja, mikä väistämättä värittää hänen mielipidettään (kuten myös minun mielipidettäni).
Väitänkin, että todellisia blade-rautoja kannattaa kuitenkin harkita vasta siinä scratch-tason tuntumassa. Tätä tasoa alempana olevilla pelaajilla tulee kuitenkin niin huomattava määrä off-center hitsejä, että anteeksiantamaton blade todennäköisesti huonontaa kierrostulosta. Ja vaikka tulisikin täydellinen lyönti, niin todennäköisemmin suunta tai pituus on joka tapauksessa arvioitu väärin. Lisäksi scratch-tason pelaajan svingi on sen ’muotoinen’, että blade-raudoilla pelaaminen onnistuu, eli myös svingi tuottaa bladeille tarkoitetun pallon lentoradan. Todennäköisesti 10-tason handarin pelaajan svingi ei ole ihan samalla ’tasolla’.
nojoo, that’s my 10 cents anyway…
Onneksi tämä on sellainen tapaus jossa kakun voi sekä syödä että säästää. Combosetissä lyhyet raudat ovat bladet ja pitkät cavityt. Ja jos valmistaja on fiksu, molempia on tarjolla koko satsi ja pelaaja saa vapaasti valita missä kohdassa vaihtuminen tapahtuu.
Minua kiinnostaa huomattavasti enemmän hyvä kierrostulos, kuin satunnainen täydellisesti sweet spot’iin osunut ja pikkutipan housuuntulon aiheuttanut tunne. Tämähän on tietenkin arvostuskysymys, jossa kaikille ’oikeata’ mielipidettä ei ole.
Valitettavasti näkee usein näitä stiffvartinen blade-miehiä, joiden käteen sopisi paremmin lapio. Argumentit mailojen valinnan perusteista ovat samat, jotka joku ammattilainen (hcp-taso +6) on jossakin lehtiartikkelissa itselleen sopiviksi arvioinut.
Chip Greenside kirjoitti: (12.3.2009 11:55:43)
Minua kiinnostaa huomattavasti enemmän hyvä kierrostulos, kuin satunnainen täydellisesti sweet spot’iin osunut ja pikkutipan housuuntulon aiheuttanut tunne. Tämähän on tietenkin arvostuskysymys, jossa kaikille ’oikeata’ mielipidettä ei ole.
Noihan se menee. Itse olen toisen leirin väkeä, saan suurimmat kiksit swetariosumasta joka tuottaa halutun pallon lentoradan, niinkuin mailavalinnasta voi arvata. Varret on regut 😉
Usein jopa hyvä treenisessio on antoisampi kuin kierros kentällä.Artikkeli vahvisti ainakin itselle niitä ennakkokäsityksiä mitä bladeilla pelaamisesta on syntynyt. Huonosta osumasta blade rankaisee enemmän kuin cavity back, mutta vastaavasti on jostain syystä hieman tarkempi hyvissä osumissa.
Toinen asia mitä on varmasti vielä vaikeampi osoittaa on se, että blade tuntuu käyttäytyvän swingin aikana eri tavoin kuin cb. Olen uskotellut itselleni että se johtuisi erilaisesta massan jakautumisesta lavassa. Bladessa massa on enemmän keskittynyt sweet spotin ympärille kun taas cb:ssä se on enemmän hajallaan ympäri lapaa. Tämä ei sitten perustu mihinkään malliin tai lähteeseen vaan on puhtaasti mutu-ajatus.
Kysymys ei siten olisi pelkästään hyvästä fiiliksestä vaan myös siitä, että määrätyntyyppisellä pelaajalla bladeilla saisi muitakin hyötyjä aikaiseksi kuin housut märäksi. Eli puhtaissa osumissa se olisi jonkin verran tarkempi ja lisäksi herkkäkätisille antaisi paremman tuntuman mailan lavan liikkeistä.
Kovin epävarmoille swingaajille bladet tuskin sopivat, mutta jos lyönti on melko hyvin tikissä, niin kannattaa ainakin kokeilla huomaako itse mitään eroa. Mitään yhtä totuutta tuskin on olemassa, sillä kuten edellä todettiin niin jokainen saa kiksinsä hieman eri asioista 😉
Mielestäni kahden erimallisen CB:n ero tuntumassa voi olla huomattavasti suurempi kuin esim 550 C/M:n ero. Itse en tunne hyvässä / melkein hyvässä osumassa noiden kahden kohdalla mitään eroa. Sitävastoin monissa game improvement CB:ssä on täysin erilainen kuin 550 C:ssä.
En osaa sanoa mitään syytä tähän, mutta mulla vaan bladet tuntuu keskimäärin paremmilta. Vaikka kuinka olen koittanut aina välillä kokeilla cb mailoja, niin aina olen takaisin bleideihin siirtynyt. Eikä todellakaan ole kyse mistään ego boost jutusta. Mä pelaisin vaikka mega offset game improvement naisten mailoilla, jos niillä tulisi paras tulos.
Musta olisi todella mielenkiintoista tietää noi iron byron tulokset off center osumilla blade vs cavity back. GIR:n postauksessa toi heppu sanoo:
– On heel misses, it was slightly worse than the cavity back models.
– On toe misses, the Apex was significantly worse
Mitähän noi slightly ja significantly on mahtaneet olla?Asiasta kolmanteen,kävin just hakemassa postista Eponin Type-J raudat KBS;än 6.5 varsilla,täytyypä lähteä kokeilemaan millaiset ne on Miuroihin verrattuna.
Buell kirjoitti: (12.3.2009 18:20:01)
Asiasta kolmanteen,kävin just hakemassa postista Eponin Type-J raudat KBS;än 6.5 varsilla,täytyypä lähteä kokeilemaan millaiset ne on Miuroihin verrattuna.Jatketaan kolmannesta….
KBS:stä ei ole kokemusta, muttaType-J / Technica pro tai hieman uudempi versio Epon AF 301 ovat ehkä parhaat cb:t millä olen koskaan pelannut.NimetönTuollainen tekstissä mainittu sweetspot-hajontatesti ei ole hirveän järkevä.
Nimittäin identtisesti toistettujen koejärjestelyjen lopputulosten tulee
olla identtisiä. Jos ja kun ne eivät sitä ole, on jotain muuttunut. Tiedämme,
että mailat eivät muutamasta lyönnistä kulu tai muutoin muuta ominaisuuksiaan merkittävästi. Eli hajonta tuossa testissä kuvaa enemmänkin
mittausmetodin tarkkuutta. Se, että metodi toimii toisella mailalla tarkemmin
johtuu siitä, että metodin osan (esim. robotin) virheet korostuvat toisella mailalla
enemmän. Tutkimatta asiaa tarkemmin on mahdoton sanoa mikä hajontaerot
aiheuttaa. Mahdollisia syitä voi hakea esim. gripin kiinnityksestä robottiin
tai varren jäykkyyksistä, jotka vaikuttavat siihen, miten robotin voimantuoton
virheet ilmenevät. Hajontatestit tulisi aina suorittaa siten, että siinä tarkoituksella muutettava tekijä on mittaajan tiedossa ja hallinnassa.data kirjoitti: (13.3.2009 12:31:46)
Tuollainen tekstissä mainittu sweetspot-hajontatesti ei ole hirveän järkevä.
Nimittäin identtisesti toistettujen koejärjestelyjen lopputulosten tulee
olla identtisiä. Jos ja kun ne eivät sitä ole, on jotain muuttunut. Tiedämme,
että mailat eivät muutamasta lyönnistä kulu tai muutoin muuta ominaisuuksiaan merkittävästi. Eli hajonta tuossa testissä kuvaa enemmänkin
mittausmetodin tarkkuutta. Se, että metodi toimii toisella mailalla tarkemmin
johtuu siitä, että metodin osan (esim. robotin) virheet korostuvat toisella mailalla
enemmän. Tutkimatta asiaa tarkemmin on mahdoton sanoa mikä hajontaerot
aiheuttaa. Mahdollisia syitä voi hakea esim. gripin kiinnityksestä robottiin
tai varren jäykkyyksistä, jotka vaikuttavat siihen, miten robotin voimantuoton
virheet ilmenevät. Hajontatestit tulisi aina suorittaa siten, että siinä tarkoituksella muutettava tekijä on mittaajan tiedossa ja hallinnassa.Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.
Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 13:27:49)
Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.’Mä en oo ihan varma mutku musta tuntuu siltä, että’ kyseessä on varmasti ihan kupru testi. Tekijällä ei ole kuin 50 vuoden kokemus lajista, joista 25 vuotta välinesuunnittelussa, muutama välineistöön liittyvä patentti ja vastuulliset tehtävät kehitystyössä. Kummallista, että tuollaisetkin tyypit raportoivat moista roskaa.
Scoop kirjoitti: (13.3.2009 13:59:35)
Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 13:27:49)
Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.’Mä en oo ihan varma mutku musta tuntuu siltä, että’ kyseessä on varmasti ihan kupru testi. Tekijällä ei ole kuin 50 vuoden kokemus lajista, joista 25 vuotta välinesuunnittelussa, muutama välineistöön liittyvä patentti ja vastuulliset tehtävät kehitystyössä. Kummallista, että tuollaisetkin tyypit raportoivat moista roskaa.
No ei tuota testiä liiasta tieteellisyydestä luetun perusteella voi syyttää. Siinä ei mitenkään oteta kantaa testiolosuhteiden vaikutukseen (tuuli yms), eikä kovin tarkasti kerrota montako blade/cb mailaa on testattu. Eikä siinä myöskään oteta kantaa syistä noihin tuloksiin (edes sanomalla ”en tiedä mistä johtuu”).
Sinänsä toi testi on mun mielestä todella mielenkiintoinen. Mä oon aina epäillyt, että cb mailojen ”anteeksiantavuus” on 95% markkinointiosaston juttua. Jos se olisi muuta, niin eikö mailatehtaat kilvan esittelisi hajontakuvioita???
NimetönChip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 13:27:49)
data kirjoitti: (13.3.2009 12:31:46)
Tuollainen tekstissä mainittu sweetspot-hajontatesti ei ole hirveän järkevä.
Nimittäin identtisesti toistettujen koejärjestelyjen lopputulosten tulee
olla identtisiä. Jos ja kun ne eivät sitä ole, on jotain muuttunut. Tiedämme,
että mailat eivät muutamasta lyönnistä kulu tai muutoin muuta ominaisuuksiaan merkittävästi. Eli hajonta tuossa testissä kuvaa enemmänkin
mittausmetodin tarkkuutta. Se, että metodi toimii toisella mailalla tarkemmin
johtuu siitä, että metodin osan (esim. robotin) virheet korostuvat toisella mailalla
enemmän. Tutkimatta asiaa tarkemmin on mahdoton sanoa mikä hajontaerot
aiheuttaa. Mahdollisia syitä voi hakea esim. gripin kiinnityksestä robottiin
tai varren jäykkyyksistä, jotka vaikuttavat siihen, miten robotin voimantuoton
virheet ilmenevät. Hajontatestit tulisi aina suorittaa siten, että siinä tarkoituksella muutettava tekijä on mittaajan tiedossa ja hallinnassa.Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.
Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
koskee scoopia.Vasen pakki kirjoitti: (13.3.2009 15:48:03)
Scoop kirjoitti: (13.3.2009 13:59:35)
Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 13:27:49)
Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.’Mä en oo ihan varma mutku musta tuntuu siltä, että’ kyseessä on varmasti ihan kupru testi. Tekijällä ei ole kuin 50 vuoden kokemus lajista, joista 25 vuotta välinesuunnittelussa, muutama välineistöön liittyvä patentti ja vastuulliset tehtävät kehitystyössä. Kummallista, että tuollaisetkin tyypit raportoivat moista roskaa.
No ei tuota testiä liiasta tieteellisyydestä luetun perusteella voi syyttää.
Eipä niin. Ja aivan. Kun tuota tietoa ei ole, on tutkimuksen pätevyyttä ihan yhtä triviaalia kritisoida esitetyin argumentein kuin pitää totenakaan. Harvemmin blogikirjoitukset täyttävät tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Mun pointti oli vain ja ainoastaan se, että tuollaisen taustan omaava tyyppi tuskin kirjoittaa ihan mitä sattuu. Eli jos on vastaavien testivälineiden ja -olosuhteiden kanssa työkseenkin tekemisissä, luulisi, että ymmärtäisi suurimmat aukot ja mahdolliset vinouttavat tekijät, ja ottaisi sen huomioon havainnoistaan kirjoittaessaan. Tai sitten ei.
data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
koskee scoopia.Sorry. Tekstisi perusteella ymmärsin sinun väittävän ettei hajonnan syy voisi olla se, minkä kirjoittaa syyksi olettaa.
data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
koskee scoopia.Mutta itse kuitenkin arvailet annettujen rajallisten testi- ja tuloskuvausten perusteella, mikä testissä voisi aiheuttaa noi lopputulokset.
No jaa – toi GIR:n postaama juttu kyllä kuulostaa enemmän baarissa salakuunnellulta tarinalta kuin testiraportilta. En lähtisi tuon perusteella tekemään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.
Scoop kirjoitti: (13.3.2009 16:03:53)
data kirjoitti: (13.3.2009 15:58:56)
Siis…hetkinen, minähän nimenomaan arvostelen arvailua. En ole suorittanut kyseistä mittausta. Ilmeisesti et ole nyt logiikkaani ymmärtänyt. Sama
koskee scoopia.Sorry. Tekstisi perusteella ymmärsin sinun väittävän ettei hajonnan syy voisi olla se, minkä kirjoittaa syyksi olettaa.
Kyseessä on insinöörille tyypillinen tapa vääntää. Tiedän hauskan tapauksen niiltä ajoilta, kun taskulaskimet olivat uusia ja kalliita ja joissa oli valonumerot. Siinä eräs insinööri ei luottanut eräässä esitteessä olleeseen taulukkoon, jossa oli pitkät rivit eri perättäisillä prosenteilla laskettuja lukuja, vaan ryhtyi omalla laskimellaan ’tarkastamaan’ niiden oikeellisuutta puolen tunnin sessiolla, kunnes vehkeestä loppuivat patterit. Mitään virhettä hän ei kuitenkaan todennut ennen laskimen uuvahtamista ja jäi suuren epäilyksen valtaan.
NimetönScoop kirjoitti: (13.3.2009 16:01:12)
Vasen pakki kirjoitti: (13.3.2009 15:48:03)
Scoop kirjoitti: (13.3.2009 13:59:35)
Chip Greenside kirjoitti: (13.3.2009 13:27:49)
Vai väärin testattu! Eikös tuo juttusi perustu aivan puhtaasti jossitteluun ja arvailuun, joita ei tieteellisinä menetelminä kovin korkealle arvosteta.’Mä en oo ihan varma mutku musta tuntuu siltä, että’ kyseessä on varmasti ihan kupru testi. Tekijällä ei ole kuin 50 vuoden kokemus lajista, joista 25 vuotta välinesuunnittelussa, muutama välineistöön liittyvä patentti ja vastuulliset tehtävät kehitystyössä. Kummallista, että tuollaisetkin tyypit raportoivat moista roskaa.
No ei tuota testiä liiasta tieteellisyydestä luetun perusteella voi syyttää.
Eipä niin. Ja aivan. Kun tuota tietoa ei ole, on tutkimuksen pätevyyttä ihan yhtä triviaalia kritisoida esitetyin argumentein kuin pitää totenakaan. Harvemmin blogikirjoitukset täyttävät tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Mun pointti oli vain ja ainoastaan se, että tuollaisen taustan omaava tyyppi tuskin kirjoittaa ihan mitä sattuu. Eli jos on vastaavien testivälineiden ja -olosuhteiden kanssa työkseenkin tekemisissä, luulisi, että ymmärtäisi suurimmat aukot ja mahdolliset vinouttavat tekijät, ja ottaisi sen huomioon havainnoistaan kirjoittaessaan. Tai sitten ei.
Ei, kyllä kritiikki on täysin aiheellista. Nimittäin hajontatesti ilman, että tiedetään, mikä muuttuu tai aiheuttaa hajonnan on järjetön. Esimerkiksi
aseiden patruunoiden hajontatesteissä selvitetään valmistustoleranssien vaikutuksia. Jos ammut täysin identtisellä aseella kaksi täysin identtistä
patruunaa täysin identtisissä olosuhteissa, menevät luodit samasta
reiästä. Sama koskee golfia. Identtisellä mailalla, pallolla ja muilla
olosuhteilla toteutettujen lyöntien pallot putoavat täysin samaan kohtaan.
Aina kuitenkin jokin asia muuttuu ja syntyy hajontaa. Mailassa ei juuri
mikään muutu, joten syyt hajontaan ovat muualla. Useinhan sitten muutetaan esim. osumapistettä tai lapakulmia, jotta saadaan jotain kiinnostavaa aikaiseksi. -
JulkaisijaArtikkelit
-
Onneksi tämä on sellainen tapaus jossa kakun voi sekä syödä että säästää. Combosetissä lyhyet raudat ovat bladet ja pitkät cavityt. Ja jos valmistaja on fiksu, molempia on tarjolla koko satsi ja pelaaja saa vapaasti valita missä kohdassa vaihtuminen tapahtuu.