-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen yhden kesän golffannut, ihan hyvin meni, tasoituskin jo alle 30. Se vaan tässä golmaailmassa pyörryttää, kun näitä välineitä on niin turkasen montaa sorttia. Itsellä on ihan perus-aloittelijan Wilson setti, syksyllä ostin Nike SQ2 draiverin, (tosi hyvä), mutta muut mailahankinnat tulevaisuudessa on ihan sumun peitossa, kun ei mistään oikein voi lukemalla tutustua näihin mailatyyppeihin , mitä kaikkia niitä onkaan. Esim. mitä eroa on 5 väyläpuulla ja vaikka 3 hybriidillä, näyttävät tietysti erillaisilta, mutta mikä ero on käytännössä, milloin lyödään ’resque’ mailalla,milloin raudalla. Mikä on ’resque ’ maila etc., etc… Tällaisiin perusasioihin olisi mukava perehtyä, jotta voisi ryhtyä miettimään bagin sisältöä joskus sitten, kun oppii pelaamaan kunnolla.
Hybridit ovat periaatteessa puu- ja rautamailan välimuotoja.
Hybrideissä yhdistyy rautamailan tarkkuus ja puumailojen pituus.
Alla tältä sivustolta lainattu vastaavuustaulukko, toivottavasti tästä oli apua.Puu-3 (15-16 astetta) / Rauta-1 / Hybridi-1 (15-16 astetta)
Puu-5 (17-19 astetta) / Rauta-2 / Hybridi-2 (17-19 astetta)
Puu-7 (20-22 astetta) / Rauta-3 / Hybridi-3 (20-22 astetta)
Puu-9 (23-25 astetta) / Rauta-4 / Hybridi-4 (22-24 astetta)
Puu-11 (25-27 astetta) / Rauta-5 / Hybridi-5 (24-26 astetta)
Rauta-6 / Hybridi-6 (26-28 astetta)
Rauta-7 / Hybridi-7 (28-30 astetta)Puu-5:n ja 3-hybridin ero on lähinnä varren pituudessa, varsinkin jos nostokulma on sama. Tietenkin lapa on usein myös hieman eri muotoinen, mutta ero on aika pieni. Puu-5:llä on siis periaatteessa varren pituuden takia vaikeampi lyödä, mutta toisaalta pallo lentää pidemmälle kuin vastaavalla hybridillä.
Resquella tarkoitetaan usein juuri näitä hybridi mailoja. Idea niissä on, että pallon saa helpommin ilmaan pienestä raffistakin, kuin vastaavalla rautamailalla. Varsinkin hitailla mailanpään nopeuksilla 21-asteisella hybridillä pallo lentää huomattavasti 21-asteista rautamailaa pidemmälle. Kannattaa tietenkin huomioida myös, että hybrideistäkin löytyy erikseen paremmille pelaajille suunnitellut versiot, jotka eivät välttämättä ole yhtään sen helpompia lyödä kuin nykyiset rautasi. Nämä kyllä onneksi erottaa helposti suolaisista hintalapuista kaupoissa 🙂
Settiä kasatessa kannattaa siis mitata kuinka pitkälle milläkin mailalla lyöt. Jos esim 4-raudan ja 5-raudan eroksi jää alle 5 metriä, niin kannattaa harkita kannattaisiko 4-rauta korvata jollain hybridillä, jolla eroa 5-rautaan syntyy n. 10metriä. Vastaavasti jos bägissä on useampia hybridejä, kannattaa tarkistaa, että niiden välillä on eroa tuo 10metriä, mikäli 3-hybridi ja 4-hybridi tuottavat lähes identtisen tuloksen, voi 3-hybridin korvata puu-5:llä, jolla eroa pitäisi tulla enemmän.
Jukka_- kirjoitti: (25.3.2010 14:50:09)
Puu-5:n ja 3-hybridin ero on lähinnä varren pituudessa, varsinkin jos nostokulma on sama. Tietenkin lapa on usein myös hieman eri muotoinen, mutta ero on aika pieni. Puu-5:llä on siis periaatteessa varren pituuden takia vaikeampi lyödä, mutta toisaalta pallo lentää pidemmälle kuin vastaavalla hybridillä. …Siis hybridien ja puumailojen lapojen muodot eroavat niin toisiinsa kuin keskenäänkin. Paljonkin.
Mitä sitten tulee taas hybridi versus puu lyönnin helppoudessa niin itse olen kokenut asjan niin että puufemmaa vastaavaa hybriidiä on vaikiampi lyyä. Nykypuufemma muuten on enneminkin i2 kuin se i3. Mutta alle ainakin 20-asteinen on meikäläisen hyppysissä oltava punmaila, en osaa sano mistä johtuu. Tällä hetkellä mun väyläpuu on niinkin nostava kuin 21 astetta ja hyrpiidi rautafemmaa vastaava.
kebax kirjoitti: (25.3.2010 18:32:59)
Mitä sitten tulee taas hybridi versus puu lyönnin helppoudessa niin itse olen kokenut asjan niin että puufemmaa vastaavaa hybriidiä on vaikiampi lyyä.Minä taas olen kokenut asian tismalleen päinvastoin, joten kovin yksilöllistä on mistä tykkää. Saattaa riippua myös eri mailamerkkien tuottamista eroista, joten ketjun avaajan kohdalla totuus selvinnee vain kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja ja niiden tuottamia fiiliksiä.
Kiitoksia sinulle, ja kaikille muillekin vastauksista, valaisi ihan mukavasti tätä minulle hieman hämärää aluetta 🙂
Pauli Kirvesmäki kirjoitti: (25.3.2010 13:40:05)
mailahankinnat tulevaisuudessa on ihan sumun peitossa, kun ei mistään oikein voi lukemalla tutustua näihin mailatyyppeihin , mitä kaikkia niitä onkaan.Minäkin aloitin harrastuksen viime kesänä. Tosin kaikki aika meni harjoitusalueilla ja pienellä par3 kentällä. Vasta loppukesästä suoritin kortin. Mailoihin tutustumiseen huomasin hyväksi lähikentillä järjestetyt demo-päivät. Siellä pääsi keskustelemaan ja kyselemään erilaisista mailoista ja tietysti kokeilemaan niitä. Myös tänä kesänä aion ahkerasti kierrellä demo-päivillä, koska olisi tarkoitus täydennellä hankittua mailasettiä.
Ardbeg kirjoitti: (25.3.2010 14:37:33)
Hybridit ovat periaatteessa puu- ja rautamailan välimuotoja.
Hybrideissä yhdistyy rautamailan tarkkuus ja puumailojen pituus.
Alla tältä sivustolta lainattu vastaavuustaulukko, toivottavasti tästä oli apua.Puu-3 (15-16 astetta) / Rauta-1 / Hybridi-1 (15-16 astetta)
Puu-5 (17-19 astetta) / Rauta-2 / Hybridi-2 (17-19 astetta)
Puu-7 (20-22 astetta) / Rauta-3 / Hybridi-3 (20-22 astetta)
Puu-9 (23-25 astetta) / Rauta-4 / Hybridi-4 (22-24 astetta)
Puu-11 (25-27 astetta) / Rauta-5 / Hybridi-5 (24-26 astetta)
Rauta-6 / Hybridi-6 (26-28 astetta)
Rauta-7 / Hybridi-7 (28-30 astetta)
Hello pitkästä aikaa!
Tuohon viitteelliseen listaan kommentoisin sen verran, että nuo raudat 1-3 on kyllä suurimmalla osalla pelaajista kannattavinta jättää varastoon/kauppaan. Haluaisin nähdä
pelaajan, joka lyö rauta-1:lla vastaavan lyönnin kuin puu-3:lla. Noin yleisesti arvioisin, että hybridit on kyllä ihan jees työkaluja. Miksi yrittää väkisellä vääntää rautakolmosta 180 metristä ja jäädä 40m lyhyeksi, kun vois töötätä parikytasteisella hybridillä helpommalla jopa perille asti.Minulla alkaa 3. kausi ja en ole vielä lähtenyt tutustumaan tarkemmin mailojen ihmeelliseen mailmaan.
1 kausi
Ostin halvan käytetyn täyden setin, koska neuvo oli että mailoilla kun mailoilla pääsee alle 30.
Jymähti 34. Kävin ammattilaisen luona.
Lyöntipituudet: rautavitonen n 120m, Puumailoilla n 150m
Svingi oli melko surkea.
Mailat kuin rautakanget. Lie kulma ainoa joka oli kohdallaan. Tylyä tekstiä
Talvella pron opissa.
2 kausi
Rautamailoilla lyöntipituudet kasvoi 20m, Draiverilla pääsin jo n 200m (uusi draiveri)
Tasoitus putosi 30 pintaan (vain 7 kierrosta omien kiireiden johdosta)
Jälleen ammatimiehen analysoitavaksi
Svingi jo keskitasoa.
Ostin pörssistä käytetyt raudat jotka varmasti on sopivammat kuin vanhat rautakankeni.
Näillä pitäisi päästä 15 pintaan.Vasta kun svingini on vakiintunut hankin svingiini sopivat mailat.
Hyvään svingiin pääsee kuleman mukaan n. 3-6 vuoden jälkeen (jos koskaan)
Niin kauan kun tasoitus on yli 10 niin mailojen osuus ei ole se ratkaiseva tekijä.Ja ei kun pelaamaan.
Lasky kirjoitti: (29.3.2010 12:20:41)
…Tuohon viitteelliseen listaan kommentoisin sen verran, että nuo raudat 1-3 on kyllä suurimmalla osalla pelaajista kannattavinta jättää varastoon/kauppaan. Haluaisin nähdä
pelaajan, joka lyö rauta-1:lla vastaavan lyönnin kuin puu-3:lla. Noin yleisesti arvioisin, että hybridit on kyllä ihan jees työkaluja. Miksi yrittää väkisellä vääntää rautakolmosta 180 metristä ja jäädä 40m lyhyeksi, kun vois töötätä parikytasteisella hybridillä helpommalla jopa perille asti.Tervetuloa vaikkapa mainioon GPI tapahtumaan rinkkuun, niin sattaisit jopa nähdä pelaajan joka lyö r1.llä 😉 Mä kannistelen bägissäni edelleen lähes 20 vuotta vanhaa r1:stä. Sillä lyöminen on minulle helpompaa, kuin esim. hybridi3:llani 😉
Mun r1:llä ja puu-3:lla ei kuitenkaan voi lyödä samanlaisia lyöntejä. Pallojen lentokaaret ovat hyvin erilaisia. r1:llä lyön yleensä jos on tarjolla kovaa vastatuulta ja kuiva kenttä. puu3:n carry on paljon pidempi – rullit vähäisempiä.Mailoja ei kannata ajatella vain lyöntipituuksien mukaan, vaan myös käyttötarkoituksen.
Iltoja.
Laitanpa tähän topicciin kun tuntuu ainakin otsikkoon sopivan. Pientä kyselyä draivereista. En ole hankkimassa uutta, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn. Varmaan selviäisi jostain netistä kaivelemalla, mutta annan kuitenkin laiskuudelle periksi ja kyselen täältä ensin. Jos muuten on jotain sivua johon olisi näppärästi kerätty näitä selityksiä niin antakaa vaan linkkiä.
No mutta, asiaan. Aloitin golfin viime kesänä, ja kävin (taas laiskuuttani) ostamassa Wilsonin aloittelijasetin. Myyjä sanoi että niillä pääsee mukavasti alkuun, ja niinhän se on, ei mun tämän hetkiset tulokset mailojen huonoudesta johdu. Vielä myyjä lisäsi että muutaman vuoden päästä tulee tarvetta parempaan, ensimmäisenä draiveri alkaa vaatia parempaa tilalle. Ja tämän johdatuksen jälkeen tulee ne varsinaiset kysymykset. Mistä minä tiedän että nyt on aika vaihtaa draiveria (tai rautojakaan)? Eli siis mikä tekee toisista dravereista paremman kun toisista? Mikä on se syy miksi minunkin sitten joskus tulisi vaihtaa ajuria? Varmasti helppo ratkaisu olisi jostain hakea testiin muita mailoja, mutta kun olen vielä niin uusi tämän harrastuksen kanssa niin jääköön mielenkiinto uusiin mailoihin tänne virtuaalimaailmaan.
Neljästä viimeisimmästä driveristani, tai no melkein viidestä olen kaksi ostanut summamutikassa mainosten perusteella, viimeisimmän kypsyttyäni kruunun etureunaan edellisen kanssa seurustelumme alkumatkalla ilmaantuneista rypyistä. Kaksi viimeistä ostosta on tallessa ja jälkimmäistä käytän pelatessani säännöllisesti.
Viimeistä edellisen ostin testattuani 4 erilaista driveria Paloheinän rangella, kun kauppaliikkeet olivat suhteellisesti sopivalla etäisyydellä.
4,5. on laskennallisesti viimeisin neljästä, joka tuunattiin monitoroinnin jäljiltä uudella varsi-installaatiolla. Sen kanssa parisuhteemme parani huomattavasti aikaisempaan hyvänpäivän ihastukseen verrattuna. Hajonta pieneni huomattavasti siitä, millainen se oli ennen pimppausta.
Sopimaton varsi voi vaikuttaa todella merkittävästi driverin aiheuttamaan reaktioon pallon liikkumisessa ja sitä kautta myös muuhun peliin heikon luottamuksen myötä. Toki heikko swingi on vielä pahempi tuholainen.
Jotkut ’game-improvement’-driverit on pohjassa lukevaa astelukua nostavampia ja antavat kehnommillakin osumilla pienempää hajontaa. Tietyt merkit ovat ainakin aikaisempiin malleihinsa lisänneet loftia jopa useita asteita. Kaiken maailman 9-pisteiset sweet spotit ja muut teknologiset ihmeet on pelkästään hyväuskoisten asiakkaiden höynäyttämiseksi lanseerattuja jippoja.
Liian iso lofti lisää puolestaan spinniä, joka syö metrejä ja nostaa pallon lentokaarta. Vaatimattomilla mailanpäännopeuksilla nostavampi lapa lähettää pallon paremmalla kulmalla taivaalle ja edesauttaa hajonnan pienenmisen lisäksi myös pituudessa.
Nää on sitten omia havaintoja ja lopputulokseen on varmasti välineitä enemmän vaikuttanut se, että olen oppinut swingaamaan paremmin – paljon paremmin.
Pitääkin tässä seuraavalla harjoittelukerralla kokeilla tuota #3:sta. Toivottavasti vieraissa käynti ei hyllytä nyt hyvin toimivaa rakastani # 4,5. 😉
Kun ostaa yksittäistä vaikka hybridiä rautojen ja puiden väliin niin kannattaa kokeilla että swingipaino/tuntuma on myös samanlainen joko pitkän raudan tai väyläpuun kanssa tai jotain siltä väliltä. Se ei kai haittaa jos swingipaino hieman kevenee pitempään päin mennessä, mutta muutosten pitää olla johdonmukaisia.
Eli ainakin pari omaa mailaa mukaan testaukseen jotta voi vertailla. Pelitilateessa kun harvemmin olisi tarkoitus lyödä samalla mailalla kahdesti peräkkäin.Drivereissa eri merkkiset ja malliset varret voivat olla tuntumaltaan ihan eri planeetalta vaikka nimellinen jäykkyysmerkintä olisi sama. Pelasin äskettäin lainamailoilla ja valittava oli kolmesta driverista. Ensin kokeilin jotain McGregoria stiffillä varrella – ei tullut mitään, pelkkää hukkia tai blokkia. Sitten Cleveland Aldilan NV-70 stiffilla ja se toimi heti kuin ajatus. Lopuksi kokeilin huvikseni Burneria regulla varrella – täydellä swingillä hirveätä slaissia, sai jotenkin toimimaan kun koitti swingata tosi rauhallisesti. Sitten taas Cleveland käteen, eikä mitään ongelmaa.
Sitten vielä varoitus että swingin pitäisi olla jotakuinkin kuosissa jotta testausta kannattaa tehdä. Viime keväänä tarvitsin toiseen settiin driverin ja kävin testaamassa aika kylmiltäni ennen kauden alkua. Löysin mielestäni tuntumalta vanhaa driveria vastaavan ja numerot näytti silloin ihan OK:lta, paitsi mailanpään nopeus oli normaalia alhaisempi. Kesällä ongelmat sitten alkoivat tuon uuden driverin kanssa, kun swingi alkoi olla taas kuosissaan. Tuli välillä tosi pitkiä (minulle), mutta yhtä usein slaissia tai hukkia. Menin sitten lopulta sen driverin kanssa testailemaan uusia vaihtoehtoja ja fittaaaja totesi aika pian että tuo varsi on vain liian löysä sinulle. Vaihdettiin löysä stiffi jäykempään stiffiin ja homma alkoi pelata.
Paksupekka kirjoitti: (31.3.2010 10:40:48)
Lasky kirjoitti: (29.3.2010 12:20:41)
…Tuohon viitteelliseen listaan kommentoisin sen verran, että nuo raudat 1-3 on kyllä suurimmalla osalla pelaajista kannattavinta jättää varastoon/kauppaan. Haluaisin nähdä
pelaajan, joka lyö rauta-1:lla vastaavan lyönnin kuin puu-3:lla. Noin yleisesti arvioisin, että hybridit on kyllä ihan jees työkaluja. Miksi yrittää väkisellä vääntää rautakolmosta 180 metristä ja jäädä 40m lyhyeksi, kun vois töötätä parikytasteisella hybridillä helpommalla jopa perille asti.Tervetuloa vaikkapa mainioon GPI tapahtumaan rinkkuun, niin sattaisit jopa nähdä pelaajan joka lyö r1.llä 😉 Mä kannistelen bägissäni edelleen lähes 20 vuotta vanhaa r1:stä. Sillä lyöminen on minulle helpompaa, kuin esim. hybridi3:llani 😉
Mun r1:llä ja puu-3:lla ei kuitenkaan voi lyödä samanlaisia lyöntejä. Pallojen lentokaaret ovat hyvin erilaisia. r1:llä lyön yleensä jos on tarjolla kovaa vastatuulta ja kuiva kenttä. puu3:n carry on paljon pidempi – rullit vähäisempiä.Mailoja ei kannata ajatella vain lyöntipituuksien mukaan, vaan myös käyttötarkoituksen.
Joo noinhan asia ilman muuta on että ei mitkään lyöntipituudet yksin ratkaise vielä kovinkaan paljoa. Mutta jos joku esittää kysyjälle listan, jossa on eri mailojen keskinäisiä vastaavuuksia, niin mihin nämä vastaavuudet esim. tässä viestiketjussa esitetyssä listassa perustuvat?
Jos nyt kuitenkin jollakin tavalla pyrkisi vastaavuksien vertailua tekemään, niin vähintään jotakin vastaavuuttahan pitäisi kai löytää. Voisiko Paksupekan tapauksessa esimerkki olla pitkä lähestymislyönti? Sanotaan 240m hienoiseen vastatuuleen. Millä mailalla ko. lyöntiä lähtee Paksupekan tasoinen pelaaja lyömään?
Uskottavahan se on jos pelaaja sanoo, että (20v vanhalla) rauta1:lla lähtee niin sitten lähtee. Kuitenkin väittäisin, että suurin osa ns. hyvistä pelaajista valitsee tilanteessa puu3:n, koska rauta1 ei yksinkertaisesti vaan riitä ja toisalta puu3 riittää. Jos nyt sitten lähdetään kaivamalla kaivamaan niin ok joskus jollekin pelaajalle on varmasti rauta1 parempi vaihtoehto…
Loppujen lopuksi nuo vastaavuustaulukot olis varmaan pidettävä kohtuu viitteellisinä ja liekkö noilla liiemmälti virkaa hiljan alottaneille tai parhaillaan aloitteleville pelaajille.
Paksupekka kirjoitti: (31.3.2010 10:40:48)
Lasky kirjoitti: (29.3.2010 12:20:41)
…Tuohon viitteelliseen listaan kommentoisin sen verran, että nuo raudat 1-3 on kyllä suurimmalla osalla pelaajista kannattavinta jättää varastoon/kauppaan. Haluaisin nähdä
pelaajan, joka lyö rauta-1:lla vastaavan lyönnin kuin puu-3:lla. Noin yleisesti arvioisin, että hybridit on kyllä ihan jees työkaluja. Miksi yrittää väkisellä vääntää rautakolmosta 180 metristä ja jäädä 40m lyhyeksi, kun vois töötätä parikytasteisella hybridillä helpommalla jopa perille asti.Tervetuloa vaikkapa mainioon GPI tapahtumaan rinkkuun, niin sattaisit jopa nähdä pelaajan joka lyö r1.llä 😉 Mä kannistelen bägissäni edelleen lähes 20 vuotta vanhaa r1:stä. Sillä lyöminen on minulle helpompaa, kuin esim. hybridi3:llani 😉
Mun r1:llä ja puu-3:lla ei kuitenkaan voi lyödä samanlaisia lyöntejä. Pallojen lentokaaret ovat hyvin erilaisia. r1:llä lyön yleensä jos on tarjolla kovaa vastatuulta ja kuiva kenttä. puu3:n carry on paljon pidempi – rullit vähäisempiä.Mailoja ei kannata ajatella vain lyöntipituuksien mukaan, vaan myös käyttötarkoituksen.
Joo noinhan asia ilman muuta on että ei mitkään lyöntipituudet yksin ratkaise vielä kovinkaan paljoa. Mutta jos joku esittää kysyjälle listan, jossa on eri mailojen keskinäisiä vastaavuuksia, niin mihin nämä vastaavuudet esim. tässä viestiketjussa esitetyssä listassa perustuvat?
Jos nyt kuitenkin jollakin tavalla pyrkisi vastaavuksien vertailua tekemään, niin vähintään jotakin vastaavuuttahan pitäisi kai löytää. Voisiko Paksupekan tapauksessa esimerkki olla pitkä lähestymislyönti? Sanotaan 240m hienoiseen vastatuuleen. Millä mailalla ko. lyöntiä lähtee Paksupekan tasoinen pelaaja lyömään?
Uskottavahan se on jos pelaaja sanoo, että (20v vanhalla) rauta1:lla lähtee niin sitten lähtee. Kuitenkin väittäisin, että suurin osa ns. hyvistä pelaajista valitsee tilanteessa puu3:n, koska rauta1 ei yksinkertaisesti vaan riitä ja toisalta puu3 riittää. Jos nyt sitten lähdetään kaivamalla kaivamaan niin ok joskus jollekin pelaajalle on varmasti rauta1 parempi vaihtoehto…
Loppujen lopuksi nuo vastaavuustaulukot olis varmaan pidettävä kohtuu viitteellisinä ja liekkö noilla liiemmälti virkaa hiljan alottaneille tai parhaillaan aloitteleville pelaajille.
Lasky kirjoitti: (13.4.2010 13:24:56)
Joo noinhan asia ilman muuta on että ei mitkään lyöntipituudet yksin ratkaise vielä kovinkaan paljoa. Mutta jos joku esittää kysyjälle listan, jossa on eri mailojen keskinäisiä vastaavuuksia, niin mihin nämä vastaavuudet esim. tässä viestiketjussa esitetyssä listassa perustuvat?
Lyöntipituudethan ne ratkaisevat lopulta. Katselisin speksejä, eli loft kulma ja varren pituus. Viimeisenä tulee mailan numero, joka on vain tietyn mailasarjan sisäinen järjestysnumero, kun standardeja ei ole. Aloittelijalle tuo nyt ei ole ehkä niin tarkkaa, mutta joku tolkku pitää olla oman setin spekseissä.
Esim: 10v vanhan Hogan Apex rauta-1:n lofti on 17astetta, rauta-2 19. Uuden Wilson Di9:n rauta-3 on 18 astetta ja kun varren pituuskin osuu väliin, niin sitä voisi kutsua Apex spekseissä vaikka rauta-1.5:ksi. Lentorata ei tietenkään ole sama kun lavat ovat kovin erilaiset.
Uusista hybrideista esim: Clevelandin 2i hybridi loft 18 astetta, Taylorin Burner Resque 3 on 19 astetta.
Näin telkkarista taannoin klinikan jota veti Jack Nicklaus ja siinä kävi useampi pro esittämässä lyöntejä. Kenny Perry tuli siihen lyömän Rauta-3:lla joka kantoi n. 250y ja totesi Jackille että tämähän on oikeastaan rauta-1, pohjassa vaan lukee numero 3. Kenny (n. 50v) on kai nähnyt mailakehitystä jo jonkin verran.
Jake2 kirjoitti: (14.4.2010 0:38:22)
…Näin telkkarista taannoin klinikan jota veti Jack Nicklaus ja siinä kävi useampi pro esittämässä lyöntejä. Kenny Perry tuli siihen lyömän Rauta-3:lla joka kantoi n. 250y ja totesi Jackille että tämähän on oikeastaan rauta-1, pohjassa vaan lukee numero 3. Kenny (n. 50v) on kai nähnyt mailakehitystä jo jonkin verran.
Ja sitten, kun ajattelee, että siellä 3i:n pohjassa lukeekin 7, niin alkaa lyönti sujua myös sillä.
– Klinikkaa vetäneen karhuherran kommentti jonkin vuoden takaa GD-lehdestä.Varren pituus ja lofti tekee töitä pelaajan puolesta, eikä pidemmällä varrella varustettua mailaa ole tarpeen piiskata yhtään lyhytvartista lujempaa saati pyrkiä nostamaan palloa taivaalle.
Ja vielä semmonen pullahti mieleen, että jossain on mailanpään ’kynnysnopeus’, jolla pienempinumeroinen rauta ei mene kentällä yhtään edellistä pidemmälle.
Siihen kohtaan settiä pitää hankkia sopiva hyrbä tai väyläpuu, jolla pallo etenee vastaavan verran kauemmas kuin edellisten rautojen väli. Ja siitä jatketaan valitulla tiellä, kunnes ollaan driverissa. Sen ja seuraavan mailan väli voikin sitten olla jotain_ihan_muuta.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)
Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)