Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Poodri Hoo kirjoitti: (24.5.2012 16:08:32)
Quid Pro Quo kirjoitti: (23.5.2012 14:07:18)
Tässä tutkittuja swingejähän näkee juuri näin keväisin alkeiskursseilla kautta maan sekä pitkin kautta ns. pidemmälle ehtineiden, slaissiongelmaansa fixin löytäneiden amatöörien keskuudessa, mutta huomattavasti harvemmin Tom Bertrandin swingikehitysvaiheeseen 3 edistyneiden kohdalla. ’You don´t hit at the ball – you capture the ball and sling it to the target.’Katselin tuon Berntrandin videon kadonneesta linkistä. Mitä mieltä foorumin ammattilaiset ovat TBn opeista? Onko tuossa myös ’the missing link’ aksaalikierto/ supinointi ristiriitaan. TB työnnättää vasemman kyynärvarren lukkoon eli kyynärnivelen muljahdus aiheuttaa näennäisen kiertoliikkeen, mutta mailan asentoon se ei todellisuudessa vaikuta.
Itse kiinnitin eilisellä kierroksella vasempaa kyynärniveleen huomiota ja jostain tuntemattomasta syystä minulla homma toimi. Lyönnit lähtivät rennosti ja osumat olivat hyviä. Yksi kierros ei vielä kesää tee, mutta lupaavalta tuntui. Kiitos QPQlle vinkistä.
Eipä kestä, hyvä jos toimii. Ja katso miten toimii Benin vasen käsivarsi ja ranne
Tom:
’The left elbow turns inward toward the left hip and squares the clubface. This allows the powerful right side to explode freely through the hitting area and capture the ball, as Hogan describes it. This why Hogan wished he had the power of ’three right hands’.
When Hogan began to understand the workings of a repeatable golf swing, he realized that all his energy should not be directed toward a violent encounter with the ball. Instead, he envisioned his clubface capturing the ball and slinging it to the target. Thus the downswing energy is released toward the target and not at the ball. I believe this is what created a unique sound to Hogan´s golf shots as he connected with the ball.
Remember, the left hand and left side guide the powerful right hand and right side to capturing the ball.’
Ja kun vasen ranne on 5L:n sivun 102 (tai John Schlee:n Maximum Golf:in sivun 61) tilanteessa, se toimii luonnollisena rajoittimena lavan (aksaali)sulkemiselle.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että Tompan ’Missing link’ on vain yksi video kymmenestä, joilla hän aukaisee avainmenreikiä Hoganin swingiin. Suosittelen lämpimästi koko satsia Legendary Golf Series I ja II. Taitavat olla jonkinlaisessa tarjouksessakin täällä.
Vasen pakki kirjoitti: (24.5.2012 23:07:27)
Olin tuossa Vierumäen rangen vieressä joku aika sitten fillarin kanssa parkissa. Siinä selän takana oli range täynnä palloa hakkaavia ihmisiä ja mä katselin sinne tennishallille päin. Yhtäkkiä siitä selän takaa kuului golf lyönnin ääni. Mun pää kääntyi heti 180 astetta katsomaan kuka siellä lyö palloa. Se ääni joka kuuluu pelimiehen/naisen lyödessä palloa on täysin poikkeava siitä pallon kolhinnasta, jota tavallinen pelaaja saa aikaan. Mä oon kiertänyt samoissa kisoissa sellaisten 0 hcp pelaajien kanssa ja siellä sitä ääntä ei yleensä kuule. Mä oon käynyt katsomassa ET kisoja paikan päällä ja siellä sen kuulee lähes joka lyönnissä.
Al Barkow kirjoitti:
Hogan was unique in his golf. The sound of his impact — metal against balata and turf — was strangely different from anyone else’s. I don’t say that as some sort of unreasoning idol worshipper. Others heard the same thing. There is no adequate descriptive word for it. It wasn’t a thwack, or thunk or zunk. It was . . different
Quid Pro Quo kirjoitti: (26.5.2012 13:06:55)
Thus the downswing energy is released toward the target and not at the ball.täällä.Tässä vaiheessa mulla aina menee usko näihin juttuihin. Ja mä luulen, että tää on se vaihe, jossa noi fyysikko tutkijat koittaa pidätellä nauruaan. Kyse ei ole siitä, että mä kuvittelisin Tompan jutujen olivan huonoja tai virheellisiä. Tällaiset voi olla swingaamisen kannalta jopa erittäin hyviä juttuja, mutta ennen kaikkea ne on mielikuvia. Jos ruvetaan sotkemaan mielikuvia ja todellisia fysiikanlakien mukaisia tapahtumia keskenään, niin siitä tulee vähän koomista luettavaa.
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:32:49)
Mäpäs heitän yhden hassun väitteen vielä ja painun sitten askareisiini.Pelimiehet osuu palloon hemmetin paljon myöhemmin ja siksi niiden on vältettävä sulkevaa kiertoa kuin ruttoa. Hyvää illanjatkoa kaikille.
Ei toi mikaan hassu vaite ole ollenkaan, ts. Olenkin odottanut tota jo pitkaan tassa(kin) keskustelussa. Se selittaa paljon sita mista olette jo jokusen vuoden puhuneet/riidelleet, joskin sun pitaa ensin selittaa tuuppaajille, etta mita tuo ’myohemmin’ golfissa tarkoittaa.
Sitte alkaa aueta monille… Ihan peruskauraa kylla, jos on vahaakaan syventynyt svingin saloihin. Siis kun puhutaan muustakin kun vaan kasista.
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:32:49)
Mäpäs heitän yhden hassun väitteen vielä ja painun sitten askareisiini.Pelimiehet osuu palloon hemmetin paljon myöhemmin ja siksi niiden on vältettävä sulkevaa kiertoa kuin ruttoa. Hyvää illanjatkoa kaikille.
Allekirjoitan tuon täysin kun olen nähnyt Henkan muutaman kerran lyövän. Siinä ajassa kun Henkka on vetänyt kolme palloa ilmaan siten ettei ensimmäinen ole vielä ehtinyt laskeutua, kun viimeinen lähtee. Vieressä kun löi yksi toinen Henkka, ehkä joskus jopa ihan oikea pelimies, niin se vasta lähti bäkäriin kun Henkalla oli siis jo ne kolme palloa lähtenyt. Johtopäätös siis: Jopa melkein pelimies osuu palloon hemmetin paljon myöhemmin kuin tuuppari (sori Henkka, ihan kumpi vaan tai kumpikin, miten vaan). Tuli vaan mieleen olinkohan mä ymmärtänyt tän nyt oikein tai väärin tai kumpikin em. vaihtoehdoista?;)
Lopuksi tuli yksi kysymys mieleen: Miten kiertoa suljetaan?
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:24:04)
Ne pelimiehen kädet on lapaan nähden aivan eri paikassa kuin tuupparin osumassa. Hemmetin paljon edellä ihan x-akselillakin ja vielä paljon enemmän kierron osalta. Tuossa kun parikymmentä pelaajaa taulukoin niin näyttää olevan vahva korrelaation myös smashin tuolla.
Mikä on hypoteesi.
’Koehenkilöiden’ kuvaus: esim hcp, ikä, sukupuoli, pituus ja paino?
Käytettyjen mailojen specsit, jos käyttivät omiaan.
Miten määrittelet mittauspisteen? Kädet lienee turhan epämääräinen.
Miten valikoitiin tutkittavat lyönnit?
Mikä oli koehenkilöiden lyöntien toistettavuus eri smashiin vaikuttavien tekijöiden suhteen?
Mikä mahdollinen vaikutus käsien sijainnilla impact-hetkellä xyz-koordinaatistossa on eri tekijöihin. Sekä niihin, jotka vaikuttavat smashiin että niihin, jotka eivät vaikuta?
Vertailu valittujen lyöntien FS/Trackman arvojen välillä esim ’tuupparit’ / ’pelimiehet’
Mitkä tekijät vaikuttavat smashiin? Koska käsien sijainti ei vaikuta suoraan palloon, täytyy yhteyttä hakea joko lavan ’osuma-arvoista’tai osuman ’puhtaudesta’ (kärki-kanta-duffi-toppi).
Jos selittävää yhteyttä ei näistä löydy, täytyy lähteä tarkemmilla instrumenteilla analysoimaan pelimiesten lavan kiihtyvyysarvoja juuri impactiin tullessa versus tuupparit. Niistä saadaankin kätevästi tukivoiman määrä. Korrelaatiosta: Paljonko tässä on vahva ja onko se plus vai miinusmerkkinen.
Jos oletetaan, että korrelaatio on vahva ja positiivinen (mikä on varsin mahdollista), mikä on johtopäätöksesi? Millä perusteella?B kirjoitti: (27.5.2012 11:00:31)
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:24:04)
Ne pelimiehen kädet on lapaan nähden aivan eri paikassa kuin tuupparin osumassa. Hemmetin paljon edellä ihan x-akselillakin ja vielä paljon enemmän kierron osalta.
Mitkä tekijät vaikuttavat smashiin? Koska käsien sijainti ei vaikuta suoraan palloon, täytyy yhteyttä hakea joko lavan ’osuma-arvoista’tai osuman ’puhtaudesta’ (kärki-kanta-duffi-toppi).
Kädet edempänä -> lapa enemmän deloftattu -> enemmän smash. Ei oo mikään amerikan temppu…
greeninone kirjoitti: (27.5.2012 11:21:22)
B kirjoitti: (27.5.2012 11:00:31)
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:24:04)
Ne pelimiehen kädet on lapaan nähden aivan eri paikassa kuin tuupparin osumassa. Hemmetin paljon edellä ihan x-akselillakin ja vielä paljon enemmän kierron osalta.
Mitkä tekijät vaikuttavat smashiin? Koska käsien sijainti ei vaikuta suoraan palloon, täytyy yhteyttä hakea joko lavan ’osuma-arvoista’tai osuman ’puhtaudesta’ (kärki-kanta-duffi-toppi).
Kädet edempänä -> lapa enemmän deloftattu -> enemmän smash. Ei oo mikään amerikan temppu…
Vaan siinähän se juju onkin, että ei ole deloftattuna, mutta kädet silti reilusti edellä. Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada… 3D maailma…
ts kirjoitti: (27.5.2012 11:34:26)
Vaan siinähän se juju onkin, että ei ole deloftattuna, mutta kädet silti reilusti edellä. Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada… 3D maailma…
Sä nyt kuitenkin tarkastelet yhdessä tasossa tuota asiaa jos käytät x (kohdelinjan suuntainen) ja z(’sisään-ulos’) koordinaatti.
B kirjoitti: (27.5.2012 11:49:26)
ts kirjoitti: (27.5.2012 11:34:26)
Vaan siinähän se juju onkin, että ei ole deloftattuna, mutta kädet silti reilusti edellä. Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada… 3D maailma…
Sä nyt kuitenkin tarkastelet yhdessä tasossa tuota asiaa jos käytät x (kohdelinjan suuntainen) ja z(’sisään-ulos’) koordinaatti.
Ja mistäs helvatista sä noin idioottimaisen päätelmän taas kehitit?
Sinun epätäsmällisistä ilmaisuistasi ’x-koordinaatin’ ja ’kierron’ suhteen.
There are 3 factors that determine the maximum obtainable smash factor:
– The coefficient of restitution (COR) between the club and ball
– The spin loft (the angle between clubface orientation and club head direction)
– The mass ratio between the ball weight and the club weightKäsien sijainnin avaruudessa impact-hetkellä pitää vaikuttaa smashiin näiden kautta.
ts kirjoitti: (27.5.2012 11:34:26)
greeninone kirjoitti: (27.5.2012 11:21:22)
B kirjoitti: (27.5.2012 11:00:31)
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:24:04)
Ne pelimiehen kädet on lapaan nähden aivan eri paikassa kuin tuupparin osumassa. Hemmetin paljon edellä ihan x-akselillakin ja vielä paljon enemmän kierron osalta.
Mitkä tekijät vaikuttavat smashiin? Koska käsien sijainti ei vaikuta suoraan palloon, täytyy yhteyttä hakea joko lavan ’osuma-arvoista’tai osuman ’puhtaudesta’ (kärki-kanta-duffi-toppi).
Kädet edempänä -> lapa enemmän deloftattu -> enemmän smash. Ei oo mikään amerikan temppu…
Vaan siinähän se juju onkin, että ei ole deloftattuna, mutta kädet silti reilusti edellä. Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada… 3D maailma…
Onhan siinä kuitenkin pakostakin vähemmän loftia kuin jos vertaa esimerkiksi siihen että kädet olisivat pallon kohdalla osumassa? Onko se lavan liikesuunta sitten se merkittävin tekijä smashiin?
greeninone kirjoitti: (27.5.2012 12:15:17)
ts kirjoitti: (27.5.2012 11:34:26)
greeninone kirjoitti: (27.5.2012 11:21:22)
B kirjoitti: (27.5.2012 11:00:31)
ts kirjoitti: (25.5.2012 17:24:04)
Ne pelimiehen kädet on lapaan nähden aivan eri paikassa kuin tuupparin osumassa. Hemmetin paljon edellä ihan x-akselillakin ja vielä paljon enemmän kierron osalta.
Mitkä tekijät vaikuttavat smashiin? Koska käsien sijainti ei vaikuta suoraan palloon, täytyy yhteyttä hakea joko lavan ’osuma-arvoista’tai osuman ’puhtaudesta’ (kärki-kanta-duffi-toppi).
Kädet edempänä -> lapa enemmän deloftattu -> enemmän smash. Ei oo mikään amerikan temppu…
Vaan siinähän se juju onkin, että ei ole deloftattuna, mutta kädet silti reilusti edellä. Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada… 3D maailma…
Onhan siinä kuitenkin pakostakin vähemmän loftia kuin jos vertaa esimerkiksi siihen että kädet olisivat pallon kohdalla osumassa? Onko se lavan liikesuunta sitten se merkittävin tekijä smashiin?
Se on monen tekijän summa eikä voida noin yksinkertaistaa. Koko ydin on siinä miten saada kädet edelle ja veto säilytettyä ilman deloftausta ja sulkemista.
ts kirjoitti: (27.5.2012 12:26:11)
Se on monen tekijän summa eikä voida noin yksinkertaistaa. Koko ydin on siinä miten saada kädet edelle ja veto säilytettyä ilman deloftausta ja sulkemista.
Minkä ydin? Miksi käsien pitää olla ’edellä’ ja ’vedon säilytettynä’ ilman sulkemista ja deloftausta? Mihin pyrit?
ts kirjoitti: (27.5.2012 11:34:26)
Pitää se R3:kin jollain ilmaan saada
Voin olla ihan hakoteillä, mutta ’saada ilmaan’ ja ’saada pysymään ilmassa’ taitaa olla hieman eri asia. Jos tehdään sellainen yksinkertaistus, että osuma olisi yhtä hyvä, niin toiseen vaikuttaa efektiivinen lofti ja tulokulma ja toiseen spinni. Tuupparikin voi saada 3i:n ilmaan, mutta tuupparin 3i:n ja 5i:n carry on sama. Toki se 3i pomppii sitten pidemmälle.
Tää voi olla ihan väärä musitikuva, mutta mun muistaakseni entisaikaan pelimiesten rautojen launch angle oli vielä pienempi kuin nykyään. Voi tietysti johtua myös esim lankapallon ominaisuuksista tjms.
Mutta just nyt mulla on hypoteesi, jota on pakko lähteä tutkimaan Paloheinän rangelle.
B kirjoitti: (27.5.2012 13:31:46)
ts kirjoitti: (27.5.2012 12:26:11)
Se on monen tekijän summa eikä voida noin yksinkertaistaa. Koko ydin on siinä miten saada kädet edelle ja veto säilytettyä ilman deloftausta ja sulkemista.
Minkä ydin? Miksi käsien pitää olla ’edellä’ ja ’vedon säilytettynä’ ilman sulkemista ja deloftausta? Mihin pyrit?
Miten sä kuvittelet että sun aiemman käyttäytymisen jälkeen mulla olis pienintäkään halua alkaa tätä täällä enempää valottamaan? Sä voit ihan ite pohtia ton ajatuksen taustoja ja seurauksia, mä kattelen niitä livenä. Jos se vielä jotain kiinnostaa niin muita reittejä voi asiasta kysellä.
Mutta kun kineettiseen ketjuun, kaksoisheiluriin ja hidastuvuuteen perustuvasta vapautuksesta pääsee eroon ja ymmärtää voimantuoton aikajanan, niin tuohonkin löytyy vastaus.
ts kirjoitti: (27.5.2012 13:41:09)
Miten sä kuvittelet että sun aiemman käyttäytymisen jälkeen mulla olis pienintäkään halua alkaa tätä täällä enempää valottamaan? Sä voit ihan ite pohtia ton ajatuksen taustoja ja seurauksia, mä kattelen niitä livenä. Jos se vielä jotain kiinnostaa niin muita reittejä voi asiasta kysellä.Mutta kun kineettiseen ketjuun, kaksoisheiluriin ja hidastuvuuteen perustuvasta vapautuksesta pääsee eroon ja ymmärtää voimantuoton aikajanan, niin tuohonkin löytyy vastaus.
Lähinnä kiinostaisi tietää, oletko vielä tukivoimatodistelussa vai reaalimaailmassa?
Itse lähden liikkeelle mieluummin fysikaalisista realiteeteista. Sen jälkeen voi miettiä svingin optimointia.B kirjoitti: (27.5.2012 14:00:58)
ts kirjoitti: (27.5.2012 13:41:09)
Miten sä kuvittelet että sun aiemman käyttäytymisen jälkeen mulla olis pienintäkään halua alkaa tätä täällä enempää valottamaan? Sä voit ihan ite pohtia ton ajatuksen taustoja ja seurauksia, mä kattelen niitä livenä. Jos se vielä jotain kiinnostaa niin muita reittejä voi asiasta kysellä.Mutta kun kineettiseen ketjuun, kaksoisheiluriin ja hidastuvuuteen perustuvasta vapautuksesta pääsee eroon ja ymmärtää voimantuoton aikajanan, niin tuohonkin löytyy vastaus.
Lähinnä kiinostaisi tietää, oletko vielä tukivoimatodistelussa vai reaalimaailmassa?
Itse lähden liikkeelle mieluummin fysikaalisista realiteeteista. Sen jälkeen voi miettiä svingin optimointia.Mulle on aivan sama mistä lähdet liikkeelle. Sen verran vahvasti olet osoittanut yksinekrtaisen ajattelusi mallit aiheesta että turha lähteä enempää selittämään. Sellaisten mallien, mistä puuttuu monta muuttujaa vaikka ne miten isukki olisi sinulle laskenut.
ts kirjoitti: (27.5.2012 14:04:58)
Mulle on aivan sama mistä lähdet liikkeelle. Sen verran vahvasti olet osoittanut yksinekrtaisen ajattelusi mallit aiheesta että turha lähteä enempää selittämään. Sellaisten mallien, mistä puuttuu monta muuttujaa vaikka ne miten isukki olisi sinulle laskenut.
Tätä tasoa nää sun horinat on ollut aina ja joka paikassa jokaisella foorumilla. Muutama RR:stä kiinnostunut taitaa odotella vielä langoilla ensi viikoksi tai joulukuuksi lupaamiasi selityksiä svingiajatuksistasi. Joulukuu tietty on taas tulossa joskus.
B kirjoitti: (27.5.2012 14:43:56)
ts kirjoitti: (27.5.2012 14:04:58)
Mulle on aivan sama mistä lähdet liikkeelle. Sen verran vahvasti olet osoittanut yksinekrtaisen ajattelusi mallit aiheesta että turha lähteä enempää selittämään. Sellaisten mallien, mistä puuttuu monta muuttujaa vaikka ne miten isukki olisi sinulle laskenut.
Tätä tasoa nää sun horinat on ollut aina ja joka paikassa jokaisella foorumilla. Muutama RR:stä kiinnostunut taitaa odotella vielä langoilla ensi viikoksi tai joulukuuksi lupaamiasi selityksiä svingiajatuksistasi. Joulukuu tietty on taas tulossa joskus.
Eikös oo jännää että kaikkien muidne mielestä olen antanut vähintään tuhatkertaisesti asiasisältöä sinuun verrattuna? Sitten vaan tuli raja täyteen kusipäisyyteen ja halu jakaa tietoa ja tuloksia mittauksista täällä loppui.
Siitä koko palsta saa onnitella sinua ja se taisi olla myös tavoitteesi, niin sairaalta kuin se kuulostaakin.
ts kirjoitti: (27.5.2012 14:04:58)
Sen verran vahvasti olet osoittanut yksinekrtaisen ajattelusi mallit aiheesta että turha lähteä enempää selittämään. Sellaisten mallien, mistä puuttuu monta muuttujaa …
Asiat kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina. Se on hyvä lähtökohta.
B kirjoitti: (27.5.2012 18:13:43)
ts kirjoitti: (27.5.2012 14:04:58)
Sen verran vahvasti olet osoittanut yksinekrtaisen ajattelusi mallit aiheesta että turha lähteä enempää selittämään. Sellaisten mallien, mistä puuttuu monta muuttujaa …
Asiat kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina. Se on hyvä lähtökohta.
Oot sää vaan B yksi helekatun iso PELLE. Koskas tajuat ottaa vastaan palkinnon joka alkaa D-kirjaimella?
B kirjoitti: (27.5.2012 13:31:46)
ts kirjoitti: (27.5.2012 12:26:11)
Se on monen tekijän summa eikä voida noin yksinkertaistaa. Koko ydin on siinä miten saada kädet edelle ja veto säilytettyä ilman deloftausta ja sulkemista.
Minkä ydin? Miksi käsien pitää olla ’edellä’ ja ’vedon säilytettynä’ ilman sulkemista ja deloftausta? Mihin pyrit?
Itsekin täällä joskus mallinnusnäkökulmaa puolustaneena kommentti tähän.
ts:n kommentti pitää lukea:
1) Olennaista on kiihtyvyyden säilyttäminen osumaan asti = ’veto säilytettynä’ (fysiikkaa)
2) Kiihtyvyys voidaan säilyttää vain niin, että kädet ovat osumassa pallon etupuolella (biomekaniikkaa)
3) Jotta osuma tuottaa halutun lentoradan, osumassa lapa ei saa olla suljettu eikä dloftattu (fysiikkaa)Ergo:
1) On löydettävä osumageometria, joka takaa tuon kohdan 3) osuma-asennon (geometriaa)
2) On löydettävä svingirata, jolla ihminen pääsee ’luontevasti’ tuohon geometriaan (fysiologiaa ja biomekaniikkaa, ehkä hieman psykologiaakin)Kohta 1) helppo, kohta 2) monimutkainen ja lopulta kait se svingin syvin olemus…
Tätä keskustelua sivusta seuranneena ja eimpine kokemusten perusteella siitä sivuun jääneenä ihmetyttää se, ettette laita osaamisianne yhteen vaan egopullistelette. No, okei, onhan se ts ärsyttävä eikä kyllä tiedä perusfysiikasta mitään, mutta kannattaa kuunnella siltä kantilta, että miten se sanottaisiin fyysikon mielestä oikein mitä se sanoo. Ja sitten voi jotain oppia. Minäkin joskus taannoin, vaikka erimielisyyksiäkin jäi.
Oma isäni sanoi runsaat puolivuosiataa sitten, että fiksumpi antaa periksi – lieneekö enää tämän maailman totuuksia… Mallintajan/fyysikon kannattaa kuitenkin olla asikaslähtöinen: ei tehdä eikä uskota mitä asiakas sanoo, mutta yritetään ymmärtää se 😉
Pappa Tykki kirjoitti: (27.5.2012 21:55:03)
[
Itsekin täällä joskus mallinnusnäkökulmaa puolustaneena kommentti tähän.ts:n kommentti pitää lukea:
1) Olennaista on kiihtyvyyden säilyttäminen osumaan asti = ’veto säilytettynä’ (fysiikkaa)
2) Kiihtyvyys voidaan säilyttää vain niin, että kädet ovat osumassa pallon etupuolella (biomekaniikkaa)
3) Jotta osuma tuottaa halutun lentoradan, osumassa lapa ei saa olla suljettu eikä dloftattu (fysiikkaa)Kiihtyvyys pitää turvata antamalla vartalolle mahdollisuus saavuttaa huippunsa osuman jälkeiseen aikaan ja osuman viivästyttäminen taas on aika puhdasta geometriaa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › 3D mallinnusta