Ayrin kaupungin tuntumassa Turnberryssä pelattava British Open ei ole sattumalta löytänyt tietään vuodeksi 2009 Skotlannin lounaisosiin. Turnberryn championship-kentän Ailsan sekä sen sisarkentän Arranin perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta. Yllätys ei siis ole, että R&A on halunnut kunnioittaa valinnallaan tasalukemat saavuttavaa paikallista golftoimintaa. Toki valintaan on muitakin syitä; Turnberryn Ailsa on maailman kaikkien golfkenttien todellista kuohukermaa ja sitä pidetään erilaisten raatien mukaan jopa koko Britannian parhaana golfkenttänä. Kuten niin usein Britanniassa, on rautateiden ilmestyminen maisemaan kulkenut käsi kädessä links-kenttien synnyn kanssa; kentille pääseminen haluttiin tehdä matkailijoille riittävän helpoksi. Majoituksesta on vastannut monen links-kentän läheisyyteen rakennettu hotelli. Siksi myös alkuperäinen, mutta viime vuonna uudistettu hotelli palvelee Turnberryyn saapuvaa golfturismia tänäkin päivänä perinteisellä, mutta eksklusiivisella otteella. Turnberryn golftoiminnan taustalla on Glasgow and South Western -niminen rautatieyhtiö, joka jo siis viime vuosituhannen alussa värväsi vuonna 1883 British Openin voittaneen Willie Fernien tulevan laatukentän suunnittelijaksi. Ennen pitkää Ailsan ”ilmatilassa” eivät viuhuneet enää pelkät golfpallot vaan jo ennen ensimmäistä maailmansotaa useiden huippukisojen järjestäjänä toiminut Turnberry joutui luovuttamaan kenttänsä Britannian ilmavoimien käyttöön. Golfelämä palasi Ayrshireen hetkeksi ennalleen, kunnes toinen maailmansota toi seudulle taas siivekkäitä kulkuvälineitä myös Yhdysvalloista asti. Atlantin takaa lentäneet koneet tarvitsivat strategisesti hyvältä alueelta laskeutumispaikan huilatakseen ja luonnollisesti myös kiitoratoja jatkaakseen taas eteenpäin vihollisen kimppuun keskemmälle Eurooppaa. Blogistimme Lassi Tilander pelasi Turnberryssä 20 vuotta sitten ja hän muistaa erottaneensa Arranilla vielä tuolloin vanhojen kiitoratojen jäämiä. Kun sota oli vihdoin ohi, päästiin kenttää suunnittelemaan uudelleen. Tällä kertaa kynän varressa oli Philip Mackenzie Ross, jonka työn tulosta päästiin ihailemaan vuonna 1951. Kymmenen vuotta myöhemmin kentällä pelattiin Britannian amatöörimestaruudesta, kunnes vuonna 1977 Turnberrylle myönnettiin ensimmäisen kerran British Openin järjestelyt. Tuosta Turnberryn debyyttimajorista tulikin sitten yksi kaikkien aikojen kaksintaisteluista. Kisassa kaksi täysin ylivoimaista pelaajaa Tom Watson ja Jack Nicklaus tahkosivat Ailsalla solkenaan birdieitä ja jonkun eaglenkin. Maailman tuolloisen kärkikaksikon eroksi jäi jännittävässä kilpailussa lopulta yksi lyönti Watsonin hyväksi, joka pelasi kaksi viimeistä kierrostaan 65 lyönnillä. Turnberryn kaksi jälkimmäistä British Openia ovat olleet hengeltään hieman toisenlaisia. Vuonna 1986 Greg Norman oli johtanut kauden aikaisempia major-turnauksia kolmen kierroksen jälkeen, mutta Turnberryssä ”suuren valkoisen hain” hermot kestivät voittoon saakka. 15 vuotta sitten, 1994, ruotsalaiset olivat tekemässä golfhistoriaa Turnberryssä Jesper Parnevikin muodossa. Parnevik ei ollut kuitenkaan finaalikierroksen loppusuoralla aivan terävimmillään ja näin 17:nnellä eaglen tehnyt Nick Price hiipi kalkkiviivoilla ohi. Claret Jugin (British Openin kiertopalkinto) tai minkään muun majorin jahti ei ole ruotsalaispelaajien monista hienoista saavutuksista huolimatta tuottanut jatkossakaan onnistunutta tulosta länsinaapureille. Uudistuksia Katsoi Turnberryn Ailsa-kenttää sitten mistä kulmasta tahansa, on se joka solullaan kaunis maisemallinen ilmestys tai dramaattiseen huippugolfiin ainekset tarjoava areena. Jos silmä osuu molemmin puolin bunkkeroitujen väylien kapeampiin kohtiin tai kallioröykkiöiden ylityksen vaativiin pitkiin välimatkoihin, ei hetkessä käy epäselväksi millaisella taktiikalla kentällä voi menestyä. Onnistumisen taustalla ovat oikeat valinnat ja järkipelaaminen – kaikissa olosuhteissa. 
Paul Caseyn takana näkyvä Turnberryn majakka on rakennettu 1300-luvulla vaikuttaneen Skotlannin kuninkaan ja kansallissankarin Robert the Brucen synnyinkodin Turnberryn linnan raunioille. © Getty Images