Eteläsuomalaisista seuroista on kantautunut huolta meneillään olevan talven mahdollisista haittavaikutuksista kenttien kevätkuntoon. Jää, lumi ja vesi ovat tämän vuodenajan normaaleja elementtejä, mutta mitä milloinkin saadaan ja missä laajuudessa, on talvehtimisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. Tavoitimme neljä kenttämestaria kertomaan, miltä tilanne heidän kentillään vaikuttaa juuri nyt, kun talven selkä odottaa vielä tovin aikaa taittumistaan.
Jesse Kaan, Pickala Golf:
”Joulun jälkeinen vesisade jakso sulatti kenttää jonkin verran, mutta kun lunta oli tullut lähes 70 cm joulukuun aikana, esti se veden pääsyn ja teräsjään (hapeton tila, missä ruoho kuolee n. 90 vrk) muodostumisen viheriöiden pinnalle. Korkeimmilta ja aukeilta paikoilta muutamia tiipaikkoja ja viheriöitä ehti sulaa osittain, ja näillä alueilla ei ollut havaittavissa vielä minkäänlaisia vaurioita viheriöillä. Tämä tilanne oli vuodenvaihteen jälkeen. Tämän jälkeen lunta on tullut taas lisää ja sitä on nyt keskimäärin n. 40 cm. Osalla viheriöistä on jäätä, mutta ei teräsjäätä, mikä on hyvä asia. Mutta kun pysyvä lumipeite tuli jo marraskuun loppupäivinä, ja oletettavasti tulee pysymään maassa maaliskuun loppupuoliskolle asti, mahdollisen lumihomeen riski kasvaa. Tämä johtuu siitä, kun kevättalven aurinkolämpö alkaa sulattaa lunta, ja maa ei ole jäässä, niin lumihomeelle otolliset olosuhteet ovat olemassa. Lopullisen tuloksen näemme sitten kun kentät alkavat sulamaan. Kannattaa toki muistaa, että keväällä saattaa olla suuriakin eroja kenttien välillä, johtuen erilaisista ruoholajeista mitä kentillä on.”
Tapio Lehto, Nurmijärven Golfkeskus: ”Tällä hetkellä tilanne Nurmijärvellä on se, että lunta on 40-60 cm. Lumen alla ei juurikaan ole jäätä, mutta märkää on. Toisaalta maa ei ole roudassa, joten tukehtumista ei näyttäisi tapahtuvan. Syksyllä tehty syvälle ulottuva ja suhteellisen raju ilmastus näyttää toimivan salaojana lumen alle kerääntyvälle vedelle. Pelkona on tietysti se että lumihome valtaa alaa, vaikka ruiskutukset onnistuivat meillä täsmalleen oikeaan aikaan eli muutamaa tuntia ennen pysyvän lumen tuloa.”
Irmeli Wilenius, St. Laurence Golf:
”On se hiukan erikoista, että näin etelässä on jo neljäs runsasluminen talvi. Muistissa on kyllä monta talvea, kun on satanut vettä, ja vielä tammikuussa on voinut ruiskuttaa paljaita viheriöitä talvituhosieniä vastaan. Nythän talvi tuli vielä tosi aikaisin, ja lumi satoi roudattomaan maahan. Viimeinen kasvinsuojeluruiskutus on tehty marraskuun lopulla juuri ennen pysyvää lunta. Joulun jälkeiset vesisateet kevensivät lumikerrosta, mutta ei poistanut sitä kokonaan. Onneksi ainakaan meillä sulanut lumi ei muodostanut jäätä viheriön pintaan. Ennen seuraavaa lumisadejaksoa maa saattoi hiukan routaantua niillä kohdin, missä oli vain ohut kerros lunta, mutta muuten routaa ei ole edelleenkään. Tammikuu oli keskimääräistä leudompi ja niin taitaa olla helmikuukin. Roudan puuttuessa paksun lumipeitteen alla lämpötila kohoaa plussan puolelle, ja siellä on varmasti erittäin suotuisat olot mm. lumihomeen lisääntymiselle.
Tautien aiheuttamalta tuholta ei vältyttäne Eli melko suurella todennäköisyydellä on keväällä tautien aiheuttamaa tuhoa, mutta missä laajuudessa, niin se on sitten kiinni monesta eri asiasta: ruoholaji, kasvuston kunto talven alkaessa, syksyn ilmastuksen vaikutus, käytetyt torjunta-aineet, torjunta-aika, lumipeitteen paksuus, pienilmasto jne. Kyllähän onnistunut talvehtiminen on kuin luonnon kanssa lottoa pelaisi – jos onnistuu valitsemaan oikeat numerot (ennakkotoimenpiteet), niin sitten voi keväällä saada täysosuman. Harvoin vain on koko rivi oikein.
Runsaslumiset talvet tuovat ainakin kantapään kautta opittua tietoa Etelä-Suomen kentille.
Taas tuota lunta on kertynyt viheriöille niin paljon, että varmasti ryhdymme jossain vaiheessa sitä lingolla poistamaan. Keskiviikkona ilmatieteenlaitoksen virallisella Lohjan sääasemalla lunta mitattiin 53 cm. Vielä kuitenkin odotellaan, koska jäätä ei ole. Kun sää muuttuu selkeästi siihen suuntaan, että sulamista alkaa tapahtua, niin sitten kiireesti ryhdymme nopeuttamaan sulamista lumen poistolla. Pari kevättä sitten suurimmat talvituhot (lumihometuhot) syntyivät juuri niihin kohtiin viheriötä, joissa lumipeite pysyi pisimpään. En usko, että meidän lottorivissä on 7 oikein, mutta jos edes 5…” Kimmo Korttila, Kymen Golf: ”Meillä tilanne kentällä on hyvin samankaltainen kuin kahtena edellisvuotena. Lunta on runsaasti, mutta jäätä ei vielä ollenkaan. Tammikuussa satanut vesi imeytyi lumeen, eikä ehtinyt maanpintaan. Routatilanne on olematon – maan pinta on pari senttiä kohmeessa. Olettaa sopii, että sulamisvedet imeytyvät roudattomaan maahan, jolloin maa on keväällä taas hyvin märkää ja pehmeää.
Lumen sulamisvaihe on kriittisin vaihe nurmen kannalta. Jos sulaminen tapahtuu hitaasti ja jaksoittain, piilee siinä suurimmat vaarat talvituhoille. Nopea sulaminen ja sitä kautta nopea kuivuminen olisi toivottavaa. Viime keväänä sulaminen ja kuivuminen tapahtuivat melko nopeasti ja kevät oli kentän viheriöiden osalta historian paras. Ei laikun laikkua yhdelläkään griinillä.”
Marko Kuivasaari