Helsingin Golfklubin golfkenttä Helsingin Talissa on kuluvalla kaudella ollut totuttua huonommassa kunnossa. Kentän rannanpuoleisilla väylillä toteutetut kuivatukset ja niistä aiheutuvat vauriot väylien pinnalle ovat jo pääosin korjaantuneet, mutta ennätyksellisen paljon päänvaivaa kentänhoidolle ovat aiheuttaneet viheriöt.
Osa Talin viheriöistä on ollut kauden mittaan kelvollisessa kunnossa, osa korkeintaan välttävässä.
”Mitkään normaalit hoitotoimenpiteet eivät ole kenttään tehonneet. Esimerkiksi ykkösviheriö oli puolitoista kuukautta poissa pelistä. Se oli kylvetty neljä kertaa, mutta ruoho ei vain alkanut kasvaa. Yritimme lannoitteilla saada kasvua, mutta niillä ei ollut mitään tehoa”, kertoo Talin kenttämestari Tuukka Mönttinen.
Kun ongelmat jatkuivat toimenpiteistä huolimatta, päätettiin Talissa kartoittaa tarkasti kaikki ruohon kasvuun vaikuttavat tekijät etsittäessä syitä ongelmiin. Salapoliisityö ei ollut helppoa vaikuttavien tekijöiden runsauden takia, mutta perusteellisempaan syyniin joutuivat Mätäjoesta otettava kasteluvesi sekä kasvualusta.
Alumiini ja sukkulamadot
Tali ottaa kasteluvetensä kentän läpi virtaavasta Mätäjoesta. Jokeen, tai oikeammin puroon on vuosien varrella lorahdellut milloin mitäkin sinne kuulumattomia aineita.
Tänä syksynä otsikoihin nousi joesta löytynyt vaaleanpunainen epämääräinen aine ja viime kesänä maaliyhtiö Teknoksen tuotantolaitokselta jokeen vahingossa pumpattu liotin tappoi koko joen alaosan kalakannan.
Talin halki virtaava Mätäjoki kärsi tuntuvasti syksyllä 2013 Teknoksen liotinpäästöistä.
Kastelussa käytettävän jokiveden puhtautta ei kuitenkaan nostettu ensimmäiseksi syyniin, sillä Ympäristökeskus oli keväällä tutkinut veden laadun ja todennut sen kelvolliseksi.
”Aloimme tutkia vettä ja maaperästä on otettuja näytteitä. Esimerkiksi alumiinia on löytynyt paikoitellen suuria määriä, huonoimmilla alueilla, missä kasvualustan pH on jopa alle 5. Alle viiden pH-arvoissa alumiini on liukoista ja syrjäyttää kasvulle elintärkeän fosforin. Silloin lannoitteiden ja ravinteiden hyötysuhde heikkenee radikaalisti”, Mönttinen valistaa.
Alumiinista johtuvien ongelmien pitäisi hävitä maan pH:ta nostamalla, käytännössä kalkitsemalla.
Mönttisen mukaan Ympäristökeskuksen kerran vuodessa toteutettava mittaus ei ole riittävä. Virtaavassa joessa vedenlaatu voi vaihdella jopa päivittäin. Tästä johtuen ensi kaudella vettä aiotaan tutkia säännöllisesti, että saadaan käsitys siitä, miten vuodenajat ja olosuhteet voivat vaikuttaa vedenlaatuun.
”Meille tilanne on todella haastava, sillä kasteluveden kautta kentälle voi päätyä mitä tahansa joessa olevaa ainetta”, Mönttinen kuvailee.
Ratkaisumalli haussa
Mönttinen on kirjoittanut työstään ja Talin kentän hoidosta blogia osoitteessa blogspot.kentanhoito.fi. Blogia on luettu ahkerasti ja kommentoitu asiantuntevasti.
Uusimpana rikkana rokassa ovat nematodit eli sukkulamadot, joita Talin kentän kasvukerroksesta otetuissa tutkimuksissa löydettiin. Niiden toukat syövät heinien juuria ja tuhoavat kasvin.
Sukkulamatoja vastaan ei ole olemassa kemiallisia torjunta-ainetta, mutta biologinen torjunta on mahdollista. Se on kuitenkin täsmäammuntaa, eli ensin on selvitettävä tarkka laji ja se, mikä aine siihen tehoaa.
Talissa on harpattu pitkä askel eteenpäin, kun kasvuongelmien syy on selviämässä. Se, miten ongelmat tulevaisuudessa ratkaistaan, on kuitenkin vielä auki.
Yhtenä vaihtoehtona vesiongelmaan on pohdittu kasteluveden ottamista vesijohtoverkosta. Selvityksessä on alustavasti kuitenkin käynyt ilmi, ettei Pitäjänmäen alueen vesiverkon putkikapasiteetti, ei olisi riittävän suuri golfkentän tarpeisiin.
”Kesällä käytämme vettä 400–600 kuutiota yössä. Verkosta otettuna veden hinta on noin euron kuutiolta”, Mönttinen kertoo.
Mönttinen myöntää, että tilanne on kokonaisuudessaan jatkoa ajatellen haastava, mutta kun syyt nyt ovat selvillä, pyritään parhaiden asiantuntijoiden avulla löytämään ratkaisumallit, joilla kenttä saadaan hoidettua hyvään kuntoon.
Näkökulma
Talin kentänhoidolliset haasteet heijastuvat suoraan seurapohjaisen kentän vetovoimaan. Ensi kaudeksi HGK haluaa riveihinsä 70 uutta jäsentä, jotka hyväksytään hakemusten perusteella.
Taliin on perinteisesti ollut halukaita pitkäksi jonoksi asti, mutta jono on lyhentynyt vuosi vuodelta, kun halukkuutta jäseneksi liittymiseen ei ole ollut niin paljon kuin aikaisemmin. On jono toki silti edelleen pitkä, tänä vuonna kutsuja lähetettiin vuonna 2001-2002 hakemuksen jättäneille.
Syyskokouksessaan 18.11. HGK päätti uusien sääntöjen kautta luopua suosittelijoista, joita ennen tarvittiin jäsenhakemuksen liitteeksi kaksin kappalein.
”Tavoite on madaltaa kynnystä hakeutua HGK:n aktiivijäseneksi, koska hakijamäärät ovat laskeneet, varsinkin vuoden 2006 jälkeisinä vuosina. On selvä että pitkällä odotusajallakin on oma merkityksensä”, toiminnanjohtaja Markku Ignatius sanoo.
Toinen haaste on HGK:n jäsenyyden hinta. Osakepohjaisilla kentillä hinta elää markkinoiden mukaan, jo pitkään trendinä on ollut osakkeiden hinnan lasku markkinoiden yskiessä lähes tyhjäkäynnillä, mutta HGK:n tarjoama liittymishinta on pysynyt muuttumattomana.
Yli viiden tuhannen euron kertasatsaus ei enää ole näyttäytynyt niin houkuttelevana kuin aikaisemmin.
Ignatius kuitenkin uskoo vankasti sijainnin tekevän edelleen tehtävänsä ja pitävän huolta siitä, että tulijoita on jatkossakin. Siis, jos ja kun kenttä saadaan kuntoon.
Oma lukunsa on kentän tulevaisuus keskipitkällä aikavälillä. Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Sami Muttilainen (vas.) esitti vuosi sitten jättämässään aloitteessa, että Talin kentän alue olisi kaavoitettava asuinkäyttöön.
HGK on vuokrannut maan Helsingin kaupungin liikuntavirastolta, joka puolestaan on vuokrannut sen sisäisellä menettelyllä kiinteistövirastolta. Kiinteistöviraston kannan mukaan olemassa oleva vuokrasopimus on pitävä, eli Talissa pelit jatkuvat ainakin vuoteen 2034.
Syksyllä 2015 julkaistava yleiskaava saattaa kuitenkin pitää sisällään kaavamuutoksen, joka pahimmillaan voi typistää kentän puoleen eli yhdeksään reikään.
”Me lähdemme siitä, että täällä pelataan tulevaisuudessakin. Meillä on valmistumassa Master Plan, jonka pohjalta toteutamme kaikki kentän remontit. Suuriin muutosinvestointeihin ei kuitenkaan käytännössä ryhdytä ennen kuin yleiskaava on julkistettu”, Ignatius sanoo.
HGK:ssa kirjattiin tällä kaudella 23 000 starttia. Määrä laski yli 2000 lähdöllä, suureksi osaksi kentän kunnon johdosta. Enemmänkin pelaajia kenttä vetäisi – ja siis enemmän jäseniä.
Talin imagokampanjassa on tärkeää pystyä osoittamaan, että kentän käyttöaste on korkea ja että se palvelee koko pääkaupungin golfareita. Vetovoiman kannalta suurin vaikuttava tekijä on kuitenkin kentän kunto.
Sami Sarpakunnas
Millähän vedellä siellä on ennen kasteltu, vai onko joki saastunut viime kesänä.
Taas GP kirjoittelee Talista. Ihan kuin olis ainoa kenttä Suomessa. Kiinnostaa kiviäkin yhden kentän hoitotilanteesta…
Vanhalla kotikentällä kaadettiin havupuita grenien läheisyydestä, paranivat huomattavasti kun ei enää kesällä lennellyt niin paljon mahlaa greeneille. Tosin saivat hieman enemmän aurinkoakin sen seurauksena, kumpi oli ratkaisevaa on lienee arvoitus, onko tuota tutkittu. Ei syy ole välttämättä vesissä vaan tiedetään puuaineksen raskasmetallipitoisuudetkin (niitä on muuten yllättävän paljon ja varsinkin alumiinia) ja mitä mahlassa on. kannattaa sekin tutkia jos ei ole jo tutkittu. Muistaakseni greenit jossa on näitä havupuita runsainmitoin lähellä on surkeimmissa kunnossa. Siellähän ei kait puita saa niin vain kaadella, mutta ainahan siellä salamat puihin iskee. 🙂
mä luulen syyllisten olevan city-kanit. nämä syövät ruohoa teiden varsilta, pyörivät yöt talissa, tekevät tarpeensa mukavalle ruohopeitteelle. Ja siitä leviää liikenteen saasteet ruohikolle vaikeuttaen kasvua. Onko tutkittu ?
alumiinit ja sukkulamadot tulivatkin juuri tänä vuonna?
Ei taida kentän kunto pelkällä blogie kirjoittamisella parantua, varmaan toitäkin tarttis tehdä
Taisi uusi tj. tuoda nämä ongelmat mukanaan Lohjalta