Sinikka Monkäre hurahti golfiin - Golfpiste.com

28.6.–5.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][27]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Sinikka Monkäre hurahti golfiin

Sinikka Mönkäre miehensä Juha Laisaaren kanssa Hua Hinissä.

Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre hakee alkavalle kaudelle vauhtia kuntosalilta ja jo perinteisesti Hua Hinin kentiltä Thaimaasta. Tavoitteena on selvittää voiko lähes viisikymppisenä golfin aloittanut saada tasoituksensa alle 15:n. Sinikka Mönkäreelle golf tuo iloa ja energiaa elämään. Kuva Antti Luukkonen Aloitin golfin mieheni Juha Laisaaren kanssa Imatran kentällä pidetyllä peruskurssilla vuonna 1994. Ensimmäiset kokeilut eivät jääneet mieleen pelkästään positiivisina – rehellisesti sanottuna mietimme pitkään, onko tämä peli meitä varten. Vettä satoi ja laji tuntui vaikealta. Kynnys jatkamiselle oli kovin korkealla, mutta päätimme tarttua haasteeseen. Seuraavana vuonna suoritimme Vierumäellä peli- ja sääntökokeet. Varsinaisesti katson peliuramme käynnistyneen keväällä 1996. Häämatkamme suuntautui tuolloin Vierumäelle, jossa pelasimme ensin par-kolmosta, sen jälkeen Classic Coursea. Vierumäellä oli jo tuolloin paljon pelaavia pariskuntia, joiden innostamana pääsimme lajiin sisälle saman kesän aikana. Alkuvaiheessa tärkeimpiä innostajiamme olivat valmentaja Reima Kaija sekä Laennon pariskunta, Kari ja Aura. Golfkentillä tutustuu varsin helposti uusiin ihmisiin. Missä muualla tämänikäinen pariskunta törmäisi uusiin ihmisiin kuin golfia pelatessaan? Olemme saaneet golfin kautta paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa vietetään usein pelin jälkeen iltaa. Golfkentiltä olisi vietävissä paljon hyviä asioita arkielämään ja työpaikoille. Kentällä tervehditään iloisesti, kannustetaan vilpittömästi ja luodaan hauskaa yhdessä tekemisen meininkiä – siitä minä pelatessani nautin suunnattomasti. Neljä tuntia menee kuin siivillä ja kierroksen jälkeen on vielä mukava kerrata tapahtumat ruoan tai juoman yhteydessä. Olemme hurahtaneet lajiin täysin, tämä täyttää elämäämme rikastuttavalla tavalla. Hua Hin vakiokohteena Golfista on kehittynyt minulle ja miehelleni yhteinen ympärivuotinen harrastus, joka sopivalla tavalla tasapainottaa työn luomia paineita. Ministeriaikoina työkiireet olivat niin kovia, että tuskin olisin selvinnyt niistä vuosista hengissä ilman golfia. Kaupungissa asuvalle golf antaa myös hienon siteen luontoon. Pelkästään vuodenaikojen vaihtumisen kokee golfkentällä erittäin selkeällä tavalla. Tosin ensimmäisten pelivuosien aikana tuntui siltä, että pelasin ja harjoittelin ympärivuotisesti gore-texit päällä. Aina satoi, oltiin sitten Suomessa tai ulkomailla pelimatkalla. Aina kun on mahdollista, pelaamme yhdessä mieheni kanssa. Pidämme myös kirjaa peleistä. Juhalla kierrosten määrä oli viime vuonna 104, näistä 35 ulkomailla. Itse pelasin 54 kertaa Suomessa ja 23 kertaa muissa maissa. Hua Hinista on muodostunut joka tammikuisen matkamme kohde. Aamupäivisin pelaamme, iltapäivisin on sitten aikaa rentoutua altaalla. Hua Hinissa on keskimäärin 4-5 kenttää, joita kierrämme, suosikkimme on Springfield. Pyrimme rytmittämään kotimaassakin pelipäivän siten, että ennen kierrosta tai sen jälkeen syömme lounaan. Täysihoitoajatuksella olemme siinä mielessä aina matkassa.

Tasoitus tasaisesti alasp&#228,in

Sinikka Mönkäre harjoittelee ympäri vuoden. Kuva Antti Luukkonen Sisähallissa harjoitteluun en ole samalla tavalla innostunut kuin pelaamiseen, vaikka se tekeekin aina hyvää. Käymme jonkin verran tunneilla. David Brumptonilta olen saanut viimeisten talvien aikana konkreettisia ohjeita. Kirjoitan häneltä ja muilta saamiani neuvoja ylös golfkirjaani. ”Vasen tasku alta pois” ja ”kill the ball” ovat jääneet mieleen. David on mielestäni oivaltanut golfistani oleellisen; sen missä olin aloittaessamme yhteistyön, sekä sen mitä kohden yhdessä edetään ja mitä se vaatii. Tasoitukseni on laskenut paria vuotta lukuun ottamatta, nykyään se on 15,8. Uskon vakaasti, että tasoitus putoaa alle 15:n, se on selkeä tavoite. Ministerivuosina oli kaksi kautta jolloin tasoitus nousi. Silloin elämä oli turhankin hektistä ja sokettikin sai minusta otteen. Ensimmäinen sokettilyönti kierroksella on aina vaikein, sen jälkeen alkaa miettiä tuleeko toinen heti perään. Viimeisten vuosien aikaan tätä vaivaa ei juuri ole ollut. Salilta vauhtia lyöntiin Talvi on aikaa, jolloin valmistaudutaan siihen, että ollaan golfkaudella kunnossa. Olemme Juhan kanssa harjoitelleet puolentoista vuoden ajan ahkerasti salilla. Meillä molemmilla on puolivuosittain vaihtuva ohjelma. Golfharjoittelun myötä tulleet kivut ristiselästä ovat hävinneet, ja varsinkin keskivartalon lihakset ovat kehittyneet. Olo on vahva ja sillä on suurta merkitystä kentällä. Kun väsähdän kentällä, lyöntiin alkaa tulla fadea. Draiviin on tullut voimaharjoittelun myötä lisää mittaa, se on selkein hyöty salitreenistä. Haluan selvittää, kuinka pitkään golfissa voi kehittyä. Jossain vaiheessa lyönnit alkavat luonnollisesti lyhetä. Tiedän, että lähipelissäni on paljon parannettavaa, sitä kehittämällä tuloksetkin paranevat. Varsinaista suosikkimailaa minulla ei ole, rautakuutonen ja -seiska tuntuvat kotoisimmilta. Oikeastaan tärkeämpää kuin puhdas tuloksenteko on se, että tunnen oppivani jonkin asian. Siksi hybrideillä lyöminen tuntuu hieman riman alittamiselta. Soimaan itseäni ihan turhaankin siitä, etten oppinut lyömään aiemmin käytössä olleilla pitkillä raudoilla. Pelaan vasemmalta puolelta. Se tuntui heti alusta luonnolliselta, koska olen vasenkätinen. Aiemmin naisten vasurimailojen hankkiminen oli työlästä, nykyään niitäkin saa varsin helposti. Kun innostuin lajista vaikean alun jälkeen, unelmoin, että voisin kehittyä SM-kisatason pelaajaksi seniorisarjoihin. Olinhan menestynyt juniorina varsinkin yleisurheilussa. Myönnän olevani herkkähermoinen, eikä se ole golfissa eduksi. Juhan pelin olen pelastanut moneen otteeseen hänen hermostuessaan suorituksiinsa. Yksinkertaisin ohje on aina; nyt rauhoitut. Kentällä pyrin yleensäkin huolehtimaan siitä, että pelikumppaneillani on hyvä ja luonnollinen olo.

M&#228,nk&#228,re ja golf:

Aloitusvuosi: 1994Tasoitus: 15,8 Paras kierrostulos: 88 Hole in onet: Ei ole tullut vielä tehtyä. Juha teki yhden varapallolla (tulos siis par) lyötyään ensimmäisen metsään. Kotikenttä: Pickala / Vierumäki Mieluisin kenttä: Olen oppinut arvostamaan Vierumäen Cooke Coursea, se on istutettu maisemaan mainiosti ja tarjoaa sopivasti haastetta. Pidän myös kaikista Pickalan kentistä, Sea Side on niistä hankalin, siellä onnistun harvoin. Vanajanlinna ja Imatran kenttä ovat erittäin kauniita, ne lukeutuvat myös suosikkeihini. Teksti Teemu Tyry Juttu julkaistu Golf Digest 1/08-lehdessä.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje