Golfilla menee Euroopassa hyvin, mutta monin paikoin laji on edelleen varsin miehinen.
Golf kasvaa Euroopassa yhä nopeammin kuin muualla maailmassa. Lajin eurooppalaisten kattojärjestöjen, EGA:n ja R&A:n, julkaiseman European Golf Participation Report 2023 mukaan golfareita oli Euroopassa vuonna 2022 jo yli 14 miljoonaa. Se on 32% enemmän kuin vuonna 2020 ja peräti 76% enemmän kuin vuonna 2016.
Luvut ovat suuria, ja sitäkin tärkeämpää on huomata, ettei covid-19 -pandemian aikaansaama kasvu ole jäänyt poikkeusaikojen ilmiöksi, vaan suosio on kestänyt arjen normalisoitumisen pandemian jälkeen.
Luvussa on huomioitu sekä rekisteröityneet että rekisteröimättömät golfarit. Osassa Euroopan maista on tavallista, että golfia harrastetaan kiinnittymättä golfseuraan tai -yhdistykseen. Osassa maista, kuten Suomessa, kaikki aktiiviset harrastajat ovat rekisteröityneet golfseuraan. Rekisteröityneiden golfareiden määrät ovat tarkkoja, rekisteröitymättömien määrät taas arvioita, joihin on suhtauduttava pienellä varauksella.
Euroopan golfillinen veturi on yhä Englanti, jossa on rekisteröityneitä harrastajia yli 740 000. Saksa (683 000) ja Ruotsi (536 000) täydentävät kolmen kärjen. Jättiläisiin lukeutuvat myös Ranska noin 442 000 ja Hollanti noin 416 000 golfarillaan.
Kaikkein eniten rekisteröityneiden golfareiden suhteellinen määrä vuodesta 2020 vuoteen 2022 kasvoi Norjassa (17%) ja Islannissa (16%). Islannissa kasvoi erityisesti naisharrastajien määrä (23%), Norjassa taas juniorit löysivät tiensä kentille ennätyksellisen hyvin (43% kasvu vuoteen 2020 verrattuna).
Ruotsissa juniorimäärät omilla luvuillaan
Suurista golfmaista puhuttaessa junioreiden, eli alle 21-vuotiaiden, osuus rekisteröityneistä harrastajista on suurin Espanjassa (12%) ja Ruotsissa (12%). Suuret juniorimäärät heijastuvat myös urheilulliseen menestykseen, sillä molemmat maat ovat pärjänneet viime vuosina erinomaisesti niin amatöörien kuin ammattilaistenkin kilpakentillä.
Vastaavasti Euroopan suurimmassa golfmaassa, Englannissa kehitys on kulkenut täysin toiseen suuntaan, ja maan rekisteröityneistä pelaajista vain 4% on junioreita.
Suomessa tilanne on Eurooppalaisella vertailulla yhä kohtuullisen hyvä; golfareistamme 11%, eli noin 16 400, on juniori-ikäisiä. Ruotsin määriin on matkaa, länsinaapurissa on rekisteröityneitä juniorigolfareita noin 62 620. Yli 40 000 junnuharrastajan pääsevät Ruotsin lisäksi myös Saksa (reilut 44 000) ja Ranska reilut (43 000).
Naiset edelleen harvassa
Naiset harrastavat golfia erityisen paljon saksankielisessä Euroopassa. Itävallassa naisia on peräti 38% golfareista, Liechtensteinissa 37%, Saksassa ja Svetsissä 36%. Myös Virossa naisten osuus harrastajista on 36%.
Absoluuttisilla luvuilla mitattuna Saksa on täysin ylhäisessä yksinäisyydessään lähes 230 000 naisgolfarillaan. Yli 100 000 naispuolista golfaria on Saksan lisäksi vain Hollannissa ja Ruotsissa. Suomessa oli 2022 noin 39 500 naisharrastajaa, joka on 29% kokonaisharrastajamäärästä. Se on Euroopan ylempää keskikastia ja pari prosenttiyksikköä enemmän kuin muutamassa suuressa golfmaassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa.
Britteinsaarilla naisten osuus harrastajista on poikkeuksetta hyvin pieni: Irlannissa 20%, Englannissa 12%, Skotlannissa 12% ja Walesissa vain 7%. Sen suurempi ei ole junioriharrastajien osuus: Walesissa 11%, Skotlannissa 10%, Irlannissa 7% ja Englannissa ainoastaan 4%.
Juurikaan liioittelematta voidaan siis sanoa, että brittensaarilla golf on pahasti ukkoutunutta puuhaa.
Lisätietoa: European Golf Participation Report 2023
Jos lukuja suhteutetaan asukasmääriin, niin ylivoimaisessa Saksassa pitäisi olla 15 kertaa Suomen naispelaajien määrä, eli n. 600000, mutta siellä on vain 230000 naispelaajaa. Lukuja voi pyöritellä monella tavalla!