Ongelmavyyhti nimeltä CBA - Golfpiste.com

17.–24.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][30]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Ongelmavyyhti nimeltä CBA

Tasoitusjärjestelmä CBA:n myötä kilpaa pelaavien tasoitukset ovat kesän aikana sulaneet, vaikka peli ei aina kulkisikaan.

Suomessa ja kaikissa muissakin European Golf Associationin, EGA:n, jäsenmaissa tälle kaudelle käyttöön otettu CBA-tasoitusjärjestelmä on aiheuttanut kauden aikana kärkästä keskustelua kilpaa pelaavien golfareiden keskuudessa.

Vaikka järjestelmän tarkoitus on pohjimmiltaan hyvä, sen soveltaminen Suomen oloissa ja suomalaisissa kilpailuissa on osoittautunut monella tapaa ongelmalliseksi.

Aiemmin kilpailuissa käytössä olleen CSA:n korvanneen CBA:n tarkoituksena on tasoittaa olosuhteiden vaikutusta kilpailutuloksiin.

Tämä tehdään säätämällä kilpailijoiden tulosten perusteella buffer zonea joko ylös- tai alaspäin tai pitämällä se normaalina. Toisin sanoen muiden pelaajien suoritukset vaikuttavat yksittäisen pelaajan tasoitukseen.

Mennyt kilpailukausi on osoittanut, että hyvissäkin olosuhteissa suomalaisten golfkilpailujen yleinen tulostaso on todella usein heikko – ainakin CBA-lukujen perusteella. Näin ollen kilpailujen buffer zone on usein normaalia alempana, eli käytännössä pelaajat ovat saaneet kilpailutulokseensa enimmillään neljä bogipistettä hyvitystä.

Tämä puolestaan on johtanut pelaajien tasoitusten erikoiseen käyttäytymiseen ja roimiinkin tasoituspudotuksiin heillä, jotka pystyvät pelaamaan bufferiinsa, sitä paremmin tai edes sen lähelle. Samalla säännöllisesti kilpailevat ovat joutuneet tasoituksen suhteen eriarvoiseen asemaan harvemmin kisoihin osallistuvien kanssa.

Tasoitus laskee alle 36 bogipisteellä

Jos kilpailun tulostaso on huono, kisan CBA-luvuksi tulee -4. Tällöin buffer zone siirtyy neljän bogipisteen verran normaalista alaspäin kaikissa tasoitusryhmissä.

Esimerkiksi 2. tasoitusryhmän pelaajilla tasoitus laskee tällöin jo 33 bogipisteellä ja 36 bogipistettä pelanneella tasoitus laskee peräti 0,8:lla vaikka se perinteisellä laskutavalla pysyisi ennallaan.

CBA:n takia tällä kaudella on nähty sellaisiakin kummallisuuksia, että pelaajan tasoitus on laskenut vaikka hän ei ole pelannut yhtään yli 36 bogipisteen kierrosta.

Erään pääkaupunkiseudulla olevan kentän tasoituksellisessa viikkokisassa puolestaan pelaajien yhteenlaskettu tasoitusmuutos on ollut tällä kaudella -27,5, kun vastaava luku viime vuonna oli -15. Näin siitä huolimatta, että kisan kierroskeskiarvo on noussut viime vuodesta 0,66 lyönnillä.

Joidenkin seurojen tasoituksettomissa kisoissa pudotukset ovat olleet vieläkin hurjempia, mutta tähän osasyyllinen on ollut Nexgolf-tietojärjestelmän käytössä ilmennyt ongelma. Jos kilpailun luonnissa tehtiin virhe, Nexgolf laski kaikkien pelaajien pistebogimäärän nollatasoituksen perusteella, mikä tuotti monelle kisalle CBA-luvun -4.

Ongelma tuli laajemmin esille vasta seurojen mestaruuskisaviikonloppuna ja se korjattiin päivityksellä. Ohjelmointi- tai laskukaavavirheestä ei Nexgolfin mukaan ollut kyse.

Keskiössä viikkokisat ja seniorit

EGA:n arvion mukaan buffer zonen siirtoa ei tarvita, eli CBA on nolla, noin 70 prosentissa kilpailuista. Suomen golfkesässä käytäntö oli kaukana teoriasta.

Esimerkiksi valtakunnallisella Senior Golf Tourilla pelattiin 18 kilpailukierrosta henkilökohtaista lyöntipeliä. Vain kolme kierrosta pelattiin ilman CBA-korjausta ja peräti 12 kierroksella CBA oli -4.

Mid Tourilla pelatuista 17 kilpailukierroksesta vain viidessä CBA oli nolla.

Sea Golf Rönnäsin 15:stä viikkokisan osakilpailusta vain yksi pelattiin CBA:lla 0. Muissa CBA oli -2.

Ja esimerkkejä löytyy paljon lisää.

Juuri viikkokisojen roimat CBA-korjaukset saivat muutamat seurat ja tahot tekemään kauden aikana päätöksen pitäytyä kokonaan CBA:n käytöstä. Lisäksi FGMA:n hallitus esitti Golfliitolle, että CBA:ta käytettäsiin vain liiton virallisisissa kisoissa, joissa osallistujat ovat paljon pelaavia ja harjoittelevia, sekä kisoissa joissa on oikeasti huonot olosuhteet.

EGA:n ja Suomen Golfliiton määräyksen mukaan CBA:ta pitää kuitenkin käyttää kaikissa kilpailuissa.

”Näitä seuroja piti sitten palautella ruotuun”, Golfliiton kilpailukoordinaattori Mika Wikström kertoo.

Syitä ja seurauksia

Mistä sitten suomalaiset CBA-ongelmat johtuvat? Järjestelmä sinällään ei ole susi, sillä esimerkiksi junioritoureilla CBA on toiminut kuten on suunniteltu, samoin kotimaan tasokkaimmissa kisoissa Finnish Tourilla. Mika Wikströmin mukaan selitys piilee lumikinoksissa.

”CBA toimii hyvin junnukisoissa, koska junnut harjoittelevat hyvin myös talvella. Sen sijaan senioreilla ja klubipelaajilla, jotka eivät satsaa talvella harjoitteluun, taitotaso on alkukaudesta heikompi kuin tasoitus edellyttäisi. Tämä johtaa heikkoon tulostasoon kisoissa vaikka olosuhteet olisivat normaalit”, hän järkeilee.

Pitkä talvi on toki huomioitu CBA-järjestelmää luotaessa, sillä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen kilpailutulosten analyysin perusteella Pohjoismaille on määritetty omat todennäköisyysluvut bufferiin tai sitä paremmin pelaamiselle.

Wikströmin mukaan kilpailujen CBA-lukujen olisi pitänyt loppukautta kohti tasaantua nollaan tai ainakin sen lähelle – normaaleissa olosuhteissa pelattaessa.

Näin osin tapahtuikin, mutta ei kattavassa mitassa. Loppukaudestakin on pelattu paljon kisoja CBA:lla -4.

”Jos miinusta on paljon, se kertoo, että händärit ovat liian matalalla. Johtaako alkukauden CBA-korjailu sitten siihen, että händäri on loppukaudesta turhan alhainen”, Wikström spekuloi.

Tähän Wikstömin kommenttiin taitaa kiteytyä koko CBA-ongelman ydin. Järjestelmä on näyttänyt, että suomalaisten golfareiden tasoitukset ovat hyvin monessa tapauksessa taitotasoon nähden liian alhaalla.

CBA-laskennan perustana on olettamus, että pelaaja pelaa tasoitusryhmästään riippuen 35-38 % kierroksistaan bufferiin tai sitä paremmin. Suomessa näihin prosentteihin ei ylletä, mikä johtaa kilpailujen miinus-merkkisiin CBA-lukemiin. Osittain tähän vaikuttaa toki se, että kisoissa on usein vähän osallistujia.

EGA on tiedostanut tämän Suomea kohdanneen ongelman jo CBA:n laadintavaiheessa. CBA:n ohjeistuksessa mainitaan, että järjestelmä ei toimi liian pienellä tasoituksella pelaavien kohdalla kuten pitäisi, eli nosta heidän tasoitustaan.

Tämä johtuu siitä, että CBA-määrityksen mukaan kisoissa, joiden CBA on -4, ei tasoitusta voi nostaa, koska kisa tulkitaan pelatuksi suunnilleen katastrofioloissa.

Suomessa CBA -4 on liian alhaisten tasoitusten takia arkipäivää kelistä riippumatta ja tämä johtaa lopulta kierteeseen, jonka seurauksena tasoitukset ovat entistäkin alempana.

”Toki sekin pitää huomioida, että jos esimerkiksi viikkokisoissa CBA on aina miinuksella, voidaan miettiä onko kenttä sellainen, jollaiseksi se on sloupattu. Ja myös kentän set upilla on paljon vaikutusta kilpailujen tulostasoon”, Wikström vielä huomauttaa.

Vuositarkastus ja kausi 2013

CBA:n myötä EGA:n alaisissa maissa tulee pakolliseksi tasoitusten vuositarkastus. Tähän saakka tämä pelikauden päätyttyä tehtävä automatisoitu toimenpide on ollut suositus ja näkynyt golfareille lähinnä tasoituskortin tähtimerkkinä tai sen puuttumisena.

Vuositarkastastus edellyttää vähintään kahdeksaa jätettyä tuloskorttia ja jokaiselle pelaajalle lasketaan pistebogitulosten mediaani. Sitä verrataan EGA:n tilastoihin perustuviin keskimääräisiin pistebogituloksiinja jos heittoa on yli 2,9 pistettä suuntaan tai toiseen, tasoitusta korjataan.

Pelastaako tämä kilpaa pelaavat suomalaisgolfarit tasoitusten syöksykierteeltä? Valitettavasti ei. Vuositarkastuksessa tasoitus voi nousta maksimissaan 2 pykälää, mutta EGA:n ohjeistuksen mukaan korjausta ei tehdä sellaisille pelaajille, joiden tasoitus on kauden lopussa pienempi kuin kauden alussa.

Miten tästä eteenpäin? EGA kerää koko ajan aineistoa ja palautetta siitä, miten CBA on toiminut. Mika Wikströmin mukaan CBA:ta käsitellään EGA:n kokouksissa syksyn aikana ja joitain muutoksia järjestelmään saatetaan tehdä. Wikström väläyttää esimerkiksi sellaista mahdollisuutta, että jatkossa tasoitus voisi nousta myös kisoissa, joiden CBA on -4.

Varmaa on, että CBA:sta ei luovuta. Se on käytössä ainakin vuoteen 2014 asti. Suomikaan ei voi jättäytyä pois CBA-kelkasta esimerkiksi joihinkin erityispiirteisiin vedoten. Itävalta tätä jo yritti, mutta EGA palautti maan takaisin ruotuun uhkaamalla EM-kisoista sulkemisella.

Eli näillä mennään, ainakin vielä ensi kausi.

Janne Knuuti

CBA

CBA on lyhenne sanoista Computed Buffer Adjustment. Järjestelmän tarkoituksena on saattaa erilaisissa olosuhteissa pelatut kilpailut tasavertaisiksi.

Aiemmin käytetyssä CSA-järjestelmässä muutettiin pelaajien bogipistemäärää, CBA säätää tasoituksen muutokseen vaikuttavaa buffer zonea.

Järjestelmä pohjautuu EGA:n keräämään tilastodataan ja sen analysointiin. Data koostuu miljoonista ympäri Eurooppaa kerätyistä kilpailutuloksista. Suomesta ovat mukana GolfBoxia käyttävien seurojen kilpailutulokset sekä Golfliiton alaiset kilpailut.

Tilastoanalyysin pohjalta kunkin tasoitusryhmän pelaajille on määritetty odotusarvo, jolla pelaaja yltää bufferiin tai sitä parempaan tulokseen normaaleissa olosuhteissa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa odotusarvot ovat tasoitusryhmien 1 ja 4 osalta muuta Eurooppaa alempana.

Odotusarvot bufferiin pelaamiselle (Pohjoismaat):

1. tasoitusryhmä 38% (muu Eurooppa 45%)

2. tasoitusryhmä 35%

3. tasoitusryhmä 35%

4. tasoitusryhmä 38% (muu Eurooppa 41%)

Yksinkertaisesti, jos pelaaja pelaa kierroksensa bufferiin tai sitä paremmin näiden odotusarvojen mukaisesti, hänen tasoituksensa on EGA:n mukaan juuri oikea.

Kilpailun CBA-laskenta

Kullekin kilpailulle lasketaan oma odotusarvo bufferiin tai sitä paremmin pelaamiselle osallistujalistan perusteella. Tässä laskennassa otetaan huomioon pelaajien määrä, heidän tasoitusryhmänsä sekä tietty hajonta, eli pelitulosten heittely, jota tapahtuu aina. Kisan CBA-luku määräytyy sen perusteella, miltä osin kyseisen kilpailun odotusarvo täyttyy.

Yksinkertainen esimerkki: Jos kilpailussa on mukana sata 1. tasoitusryhmän pelaajaa, noin 38% pelaajista tulisi yltää bufferiin. Jos näin käy, kisan bufferia ei tarvitse siirtää, joten CBA-luvuksi tulee 0.

Kilpailun CBA-luku voi olla +1, 0, -1, -2, -3 ja -4. CBA:lla -4 pelatussa kilpailussa kenenkään tasoitus ei nouse.

Kun CBA on +1, jokaisen tasoitusryhmän buffer zone nousee yhden pisteen verran ylöspäin. CBA -4 siirtää buffer zoneja neljä pistettä alaspäin.

Jos kilpailussa on alle 10 pelaajaa tai vain 5. tasoitusryhmän pelaajia, CBA:ta ei käytetä. Sitä ei sovelleta myöskään 9 reiän kisoissa.

Mitä mieltä CBA:sta?

”Minun tilastomatikkaani ei mahdu se, ettei yksinkertainen bufferi enää riitä, vaan jokainen pelattu kisakierros onkin kiinni siitä, miten muut ovat pelanneet suhteessa omiin taitoihinsa. Lisäksi minua kummastuttaa, miksi CBA:ta pitää käyttää jokaisessa kisassa vaikka se on luotu tasaamaan olosuhteita. CBA:tä pitäisi käyttää vain kisoissa, joissa olosuhteet ovat oikeasti huonot.”

Markku Ignatius

Helsingin Golfklubin toiminnanjohtaja

”Mitä olen Midtourilla ja Sankivaarassa kuullut, niin ei se enää hauskaa ole, kun ihmisten tasoitukset laskevat huonollakin pelillä, eikä niitä saa nostettua millään. Tämän kauden jälkeen tasoitukset eivät varmasti ole ihan oikeita.”

Harri Thil,

MidTourin varapuheenjohtaja

Oulun Golfkerhon pro

”Minulla ei ole siihen positiivista eikä negatiivista kantaa. Mielestäni tasoitusjärjestelmään vaikuttavat enemmän muut asiat, kuten pelaajien suhtautuminen tasoitukseensa, toisin sanoen korttien jättämiseen. Myös seuratasolla käytännöt ovat kirjavia. Tämä johtuu osin siitä, että järjestelmään tulee muutoksia liian usein. Asiat menevät hitaasti perille läpi kentän.”

Jari Koivusalo

Katinkulta Golfin toimitusjohtaja

Kilpailutuomari

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (7 kpl)

  • Pekka Räsänen says:

    Pelasin seuran seniorimestaruuskisoissa kierroksen, joka oli yhtä huonompi kuin tasoituksenmukainen kierros. Tasoitus ennen kierrosta 13,8. Kierroksen jälkeen 11,4 !!! PS. Toki mukaan mahtui 10 lyöntiä yhdelle par kolmoselle, mutta kuitenkin …..

  • Heikki Jäättelä says:

    Tarina pitää omalta kohdaltani täysin paikkansa. Kausi 2012 oli ensimmäinen kauteni Finnish Senior Tourilla ja lähdin siihen tasoituksella 5,1. Ensimmäinen kisani oli FST-karsinta, jonka voitin tuloksella 80 ( 8) ja tasoitukseni putosi 4,7:ään. Kauden aikana pelasin kaikki FST-kisat sekä EGS:n mestaruuskisat kierroskeskiarvolla 83,4 ja kauden päätteeksi tasoitukseni on 4,5. Parhaat kierrostulokseni olivat 79, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Hauskin esimerkki on FST-kisa EGS:ssä heinäkuussa, jolloin olosuhteet molempina kisapäivinä olivat erinomaiset (lämmin, aurinkoinen, lähes tuuleton). Pelasin molemmat kierrokset tulokseen 81. Ensimmäisellä kierroksella tasoitukseni ei muuttunut, mutta toisella kierroksella se putosi 4,8:sta 4,3:een. Tämä siis siksi, että muut pelasivat toisena päivänä samoissa olosuhteissa hiukan huonommin. Olen ehkä vanhan koulukunnan mies, mutta mielestäni tasoituksella 5 pelaavan pitäisi pelata kierros 77 lyönnillä eli pelata kentän paria vastaan (oli kenttä ja olosuhteet mitkä tahansa). Tämän filosofian ja muutamien vaativien laskutoimitusten mukaan oma tasoitukseni kauden 2012 päätteeksi pitäisi olla noin 8,5 (eikä siis 4,5). Hyvää Uutta Vuotta ja kautta 2013 kaikille Heikki Jäättelä

  • Liitli says:

    Järjestelmähän on teknisesti hieno ja kuitenkin lopputulemaltaan huono. Meillä tavallisilla klubituuppareilla syy huonoon tulostasoon on se, että pelaamme paljon kisoja ( erityisesti seniorit ) ja pääsääntöisesti puoli huolimattomasti, Jos peli ei kulje riittävästi sijoittumista ajatetellen, lasketellaan löysillä loppuun. Kyllä golfin tasoitusjärjestelmä ( CBA:lla tai ilman) vie pelaajan tasoituksen niin lähelle parasta osaamista ettei löysille ole tilaa. Näin vain käy kaikilla enemmän pelaavilla mutta ei varsinainaisilla kilpapelaajilla.

  • Markku Ignatius says:

    Mikan ”puolustuspuheenvuoro” itse järjestelmästä on ihan validi, mutta samalla koko CBA:n rakentaminen mielestäni todistaa myös sellaisen vanhan kliseen paikkansa pitävyyden, joka kuuluu ”valheet < emävalheet < tilastot". Kyse on enemmän tai vähemmän tasoitusten tilastomatematiikasta, joka menee pieleen jo siinä, että kaikkia alkuarvoja ei syötetä "systeemiin". Ekan kategorian pelaajilla homman pitäisi teoriassa olla kunnossa kun vain ja ainoastaan viralliset kiekat huomioidaan. Mutta niin monta vuotta tätä touhua seuranneena, olisikohan puolella Suomen 1-kategorian pelaajista hcp oikealla tasolla, kiitos jo alunperin Golfboxin ja Nexgolfin välisen "mykkäkoulun" ja viimeistään CBA:n lisättyä tätä sotkua. Toivotaan että ensi kaudelle tuleva uusi Verkkotietopalvelu ratkaisee tämän haasteen eikä kisapelaajien tarvitse kiikutella tuloslistoja oman seuran caddie masterille. Klubipelaajat seniorikilpapelaajineen ovat sitten oma lukunsa. Kisoissa pelataan ja harkkakortteja jätetään, jos jätetään. Ei liene siis tasapuoleista seurojenkaan tasoituskisoissa, jos siellä pelaa Jäätteelän Heikin kaltainen aktiivi ja sitten 100 kierrosta muuten kaudessa hakkaava klubipelaaja, joka jättää kortteja vain kisoissa. Mutta hei, golfihan ei ole oikeudenmukaisempi kuin elämä itsekään, joten mitäs sitten. Tasoitusjärjestelmä ei ikinä voi olla täydellinen, koska emme me ihmisetkään ole. Oikeat kisat pelataankin siksi scratchina, joskin olisihan se hienoa jos tasoituksellistekin kisat pelattaisiin rehdissä hengessä, oikeilla säännöillä, omilla oikeilla tasoituksilla. Loppuun vielä yksi klisee lontooksi, joka sopinee myös hyvin kuvaamaan tätä haastetta golfin tasoitusjärjestlemän suhteen: "garbage in, garbage out". Jäädään odottelemaan jännityksellä, mitä "vuositarkastus" antaa klubiemme pelaajille, eli hyvää Uutta Vuotta kaikille virallisen EGA-tasoituksen omaaville ja sen perässä ensi keväänä lisäkierroksia tarvitseville klubipelaajillle!

  • Heikki Jäättelä says:

    Ylenmääräinen kinkunsyönti keskeytti ajatukseni kesken kirjoitukseni aiemmin tänään, mutta jatkan sitä tässä. Sinänsähän omalla tasoituksellani ei ole mitään merkitystä niin kauan kun pelaan esim Finnish Senior Touria tai Mid Touria ja olen hankkinut sinne pelioikeuden kyseisen Tourin kategoriajärjestelmän mukaisesti. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun kisat täytetään pelaajilla näiden kategorioiden ulkopuolelta tasoitusjärjestyksessä. Sekä Mid Tourilla että Finnish Senior Tourilla ollaan menty jatkuvasti oikeaan suuntaan eli jätetty vähemmän ja vähemmän paikkoja hcp-kategorialla tuleville pelaajille. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että osallistuminen ja aktiivisuus ”oman Tourinsa” tapahtumissa pitää palkita. Esimerkiksi karsitaan osallistuneet, mutta niissä huonosti menestyneet pitäisi asettaa ”jonolistalla” etusijalle niihin nähden, jotka eivät osallistuneet karsintaan tasoituksista riippumatta. Tasoitukselliset kisat ovat ihan oma lukunsa. Niihin en ota kantaa. Tämä meni nyt vähän ohi itse varsinaisen CBA-järjestelmän, mutta ohi menevät useat puttinikin. Hexi

  • Tonja Hatara says:

    En yleensä palstoille kirjoittele, mutta aihe nyt minuakin yllytti. Monihan meistä nyt varmaan ajattelee, että järjestelmän ongelma on siinä, etteivät pääsääntöisesti klubipelaajien tasoitukset ole kohdallaan. Enemmän tai vähemmän oikeilla säännöillä pelattujen harjoituskierrosten korteista jätetään mieluummin vaan niitä laskevia tai niukin naukin bufferiin pelattuja. Jos määrä on kesää kohti riittävä, voi tasoitus ollakin melko kohdallaan. Harva vaan haluaa myöntää, ettei oma tasoitus ole kohdallaan ja oikeasti pitäisikin palauttaa nostavia kortteja. Sehän olisi monen kannalta järkevää; omat mahdollisuudet tasoituksellisissa kisoissakin paranisivat ja se olisi oikeudenmukaisempaa myös muita kohtaan, kun CBA ei sitten niin paljoa vääristä kokonaistulosta. Siinä vaan joku toista mieltä oleva sanoo sitten herkästi, ettei se ole oikein ja nimeää ennen niin hyvän pelikaverinsa tasoitusrikkuriksi, vaikka järki päässä ja realiteetit tiedostaen näitä asioita pitäisi tutkia. Ei voi olettaa, että esim. ikääntyessä tai pitkän pelitauon tai harjoittelemattomuuden tai sairastelun jälkeen tasoitus pysyy niin alhaalla kuin se on joskus ollut. CBA-järjestelmä ehkä kärjistää klubikisoja entisestään, kun jotkut palauttavat kaikki nostavat kortit harkkakierroksilta nimenomaan siinä tarkoituksessa, että tasoitusta viilataan ylöspäin, tai mihin Markku varmaan viittasi, ei palauteta lainkaan niitä laskevia kortteja ja pidetään tasoitus siten mahdollisimman ylhäällä (olisiko kerhoilla mahdollisuus olla hyväksymättä nostavaa korttia, ellei kierrosta ole tasoituskierrokseksi ensin rekisteröity). Jos sitten kisoissa pärjätään, niin siinähän se tasuri taas putoaa, mikä palkinnot kainalossa ei tunnu ainakaan pahalta. Samaan aikaan osasta ei tunnu ollenkaan oikeudenmukaiselta ja siinä sitten jo ajatellaan, etten minäkään palauta enää laskevia kortteja, kun ei tuokaan ole palauttanut. Vaikka joissakin klubikisoissa pärjäsin itsekin, niin omasta mielestäni olen pikemminkin joutunut järjestelmän uhriksi. Kun tasoitukseni putosi luultavasti enemmän, mitä piti, kannustaa se minua vaan harjoittelemaan lisää, jotta saisin sen tasoitukseni pidettyä! Jos ei sitten tulostaso pysy yllä, niin nostavat kupongit pöytään ja sillä mennään. Kun tasoituksia tällaisella laskennalla ohjaillaan, niin on se järjestelmä mikä hyvänsä, sitä ei toimivaksi saa millään niin kauan, kun pelaajat eivät pidä huolta tasoituksensa oikeellisuudesta! Klubipelaajien joukko on kirjava, ja toisaalta se pitää salliakin, ettei kaikille kisaaminen ole henki ja elämä. Jos liian pieniä tasoituksia ajatellaan, oma häpeähän se on, jos kisoissa ei mahdollisuuksia ole sen takia. Kerralla isompi nostaminen ei tietenkään nyt onnistu, mutta jos kisoissa pärjääminen kiinnostaa, järjestelmän puitteissa kannattanee yrittää korjata sen verran, mikä on mahdollista ja huonoista kisatuloksista soisin tasoituksen nousevan, mitä nyt ilmeisesti viilataankin. Auttaisiko, jos järjestettäisiin enemmän kisoja, jotka pelattaisiin scratchinä ja sarjat määräytyisivät esim. tasoitusryhmien mukaan. Kaikesta huolimatta ei tämä CBA minusta nyt ihan susi järjestelmä ole. Tasoitukset vaan suurin piirtein kohdilleen ja kisoihin rehd

  • Tonja Hatara says:

    Sivusto ei huolikaan liian pitkiä kirjoituksia, viimeisen kesken jääneen lauseen piti mennä näin: Tasoitukset vaan suurin piirtein kohdilleen ja kisoihin rehdillä kisamielellä huumoria unohtamatta ja mieluiten säännöt takataskussa, niin kyllä se siitä.