26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Noloimmat golflyönnit

Tällä mailalla on vaikea lyödä huteja. Näyttelijä Ellen DeGeneres chippaa jättimailalla. © Getty Images

Jopa huiput mokaavat välillä. Ian Woosnamin vuoro olla nolona.  &copy Getty ImagesMitkä ovat kaikista noloimmat golflyönnit? Ja mistä ne johtuvat? Legendaarisessa teoksessaan Search for the Perfect Swing kirjoittajat Alastair Cochran ja John Stobbs esittelevät kauhujen teoriansa. ”Ne kaikki ovat rehellisen ja täydellisen katastrofaalisia, eikä niitä tarvitse tarkastella yksityiskohtaisemmin… Kaikki ovat yksinkertaisesti seurasta siitä, kun pelaaja svingaa palloon ja mailanpää on eri asennossa kuin backsvingin alkaessa. Osuma ei ole vain huono, vaan pallo ei välttämättä osu edes kokonaan lavan lyöntipintaan.” Olisimme voineet lisätä lyöntien listaan vielä sössityn, kipsiin menneen puolimetrisen putin, mutta siihen löytyy helpotusta kirjoista. Golf Digestin opettaja Chuck Cook ja lehden tekninen lautakunta olivat apuna, kun laadimme ohjeet noloimpien lyöntien korjaamiseen ja asteikon punastumisen mittaamiseen. KAKSOISKOSKETUS Vuonna 1985 U.S. Openin viimeisellä kierroksella T.C. Chen johti neljällä lyönnillä. Griinin vierestä paksusta raffista Chen löi neljännen lyöntinsä kaksoiskosketuksena viidennellä reiällä, joka on par-4. Rangaistuslyönnin, chipin ja kahden putin jälkeen T.C. teki reiällä tulokseksi kahdeksan, ja hän jäi lopputuloksissa lyönnin päähän kisan voittaneesta Andy Northista. Siitä lähtien Chen on tunnettu nimellä ”Two Chips”. T.C. on nyt 50-vuotias ja yrittää pelata Champions Tourilla, eikä hänen oloaan helpota tieto siitä, mistä hänen 23 vuotta vanha kaksoiskosketuksensa johtui. Mutta selityksen tapahtuneelle tarjoaa teknisen lautakuntamme jäsen John McPhee: “Lyöntitilanteessa maila ‘juuttuu’ [T.C.:n tapauksessa pitkään raffiin] osumahetkellä, ja varren liike kiihtyy nopeasti. Se on mailanpään ainoa mahdollisuus saada pallo kiinni. Jotta kaksoiskosketus syntyy, pallon liikkeen pitää olla kohtalaisen hidas.” Teknisen lautakunnan toinen jäsen John Axe sanoo: ”Kokemus osoittaa, että vajaan kymmenen metrin chipit ovat herkimpiä kaksoiskosketuselle, joka on seurausta mailanpään nopeuden hidastumisesta. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi saanut rangaistuksen kaksoiskosketuksesta täydessä lyönnissä.” “Pelaaja kiihdyttää mailaa osuman jälkeen”, sanoo lautakunnan jäsen George Springer. ”Kokeile sitä: Jos harjoittelet hieman, onnistut siinä joka kerta. Se on hauska temppu – mutta älä tee sitä kilpailuissa.” Lautakunnan jäsen Martin Brouillette lisää: ”Jyrkkä svingitaso yhdistettynä ja suureen nostokulmaan selittää sen, miksi tämä tapahtuu lähes aina wedgeillä ja olisi mahdoton toteuttaa draiverilla.” Ja tietenkin myös putatessa voi tulla kaksoiskosketus. ”Pelikaverini onnistui tekemään sen kahdesti peräkkäisillä rei’illä ratkaisevissa puolen metrin puteissa”, Axe kertoo. CHUCKIN VINKKI: Ongelmana on se, että mailanpää liikkuu kohteeseen ja törmää palloon. Välttääksesi kaksoiskosketusta svingaa leikkaavasti, jolloin maila liikkuu vasemmalle osuman jälkeen.

TOPPI

Tunnistat tämän varmasti: Avauksesi näyttää aivan yläkierteiseltä kämmenlyönniltä Wimbledonin tenniskisoissa. Vuosia sitten Mark Calcavecchia kertoi meille, ettei se oikeastaan ollut toppi, kun hän löi rautakakkosella suoraan veteen vuoden 1991 Ryder Cupin viimeisenä päivänä, Kiawah Island –kentän 17. reiällä. ”Olin halunnut lyödä vähällä loftilla matalan lyönnin, mutta pallo ei noussut ilmaan juuri ollenkaan, ja tuloksena oli sukeltava, yläkierteinen slice.” Mutta pallon lentokaari kuvaa hyvin topin luonnetta. Search for the Perfect Swing tarjoaa selityksen draivin “täystopille”: “Mailanpään alareuna on painunut pallon yläosaan, ja lyönti sukeltaa alaspäin.” Tenniksessä tällä lyönnillä voittaisi ottelun. CHUCKIN VINKKI: Toppi tulee silloin, kun pelaaja yrittää nostaa palloa ilmaan. Harjoittele painamalla tii maahan pallon eteen. Svingaa mailalla niin, että neppaat tiin ylös maasta. TOPPI GRIINIBUNKKERISTA Vuonna 1961 Arnold Palmerista oli kovaa vauhtia tulossa ensimmäinen kahtena peräkkäisenä vuotena Mastersin voittanut pelaaja. Mutta päätöspäivän viimeisellä reiällä hän löi griinibunkkerista topin, teki reiälle tuloksen kuusi, ja hävisi yhdellä lyönnillä Gary Playerille. Normaalissa griinibunkkerilyönnissä pallo nousee esteestä niin, että hiekkaa jää mailan lavan ja pallon väliin, eikä pallo ole suorassa kosketuksessa lavan kanssa. Kun lapa osuu suoraan palloon, lyönti kiitää pitkälle griinin yli… Erityisen noloa se on silloin, kun osuma on päivän paras. CHUCKIN VINKKI: Tämä lyönti tulee silloin, kun pelaaja yrittää avata lyöntipintaa vielä hieman lisää downsvingissä. Silloin mailanpää laskee svingitason alapuolelle ja kädet nousevat liian korkealle. Tämän välttämiseksi avaa mailanpäätä alkuasennossa ja pidä kädet osumassa matalalla ja vasemmalla.

SOKETTI

Meillä oli hieman erimielisyyttä siitä, kuinka noloa soketin lyöminen oikeastaan on. Toisaalta voi olla lähellä, että lyönnistä olisi tullut kohtalainen tai jopa hyvä. Ja toisaalta taas oletko koskaan huomannut, miten toistuvat sokettilyönnit murentavat pelaajan henkisesti nopeammin kuin mitkään muut lyöntiongelmat? Johnny Miller oli lähellä voittoa Crosbyn kisassa Pebble Beachilla vuonna 1972. Sitten hän löi ”täydellisen soketin” 16. reiällä ja hävisi lopulta uusinnassa Jack Nicklaukselle. Nicklaus varmasti ymmärsi Millerin tuntemuksia. Vuoden 1964 Mastersissa edellisvuoden voittoaan puolustava Nicklaus pelasi kanssa ja löi 12. reiän avauksensa sokettina suoraan Augustan kentän perustajien Bobby Jonesin ja Clifford Robertsin päiden yli. Ja nyt kun lukijamme voivat jo todella pahoin, Rex Caldwell muistaa lyöneensä sokettina kolme peräkkäistä chippiä elämänsä ensimmäisessä PGA Tourin kisassaan. Mutta lempitarinamme sijoittuu Troonin viereiselle Prestwickin kentälle, jossa seurue pelasi British Openin viikolla vuonna 1997. Kentän ensimmäinen reikä on oikealla kulkevan junaradan suuntainen. Eräs ryhmän jäsenistä löi lähestymisensä sokettina, ja pallo lensi suoraan ohikulkevan junan tyhjään vaunuun. Kun kaikki olivat toipuneet hämmästyksestä – mitäpä soketti olisi ilman hetken hämmennystä – kyseinen pelaaja lausui kuolemattomat sanat: ”Löin muuten sellaisen lyönnin, joka menee edelleenkin.” Golf Digestin opettaja Butch Harmon muistelee kirjassaan The Pro: Lessons from My Father About Golf and Life, miten aikoinaan hänen Claude-isänsä selitti pojalleen soketin. (Claude Harmon oli Masters-voittaja vuodelta 1948 ja Winged Footin legendaarinen golfopettaja.) ”Isäni katseli, kun minun oppilaani svingasi kertaalleen ja sanoi: ’Sokettilyöntien lopettamiseksi pitää ymmärtää, mistä soketti alunperin johtuu. Suurin osa ihmisistä luulee, että lapa on auki ja kädet ovat pallon edessä. He kuvittelevat, että tästä johtuen pallo osuu lavan ja sen kiinnityskohdan väliin. Todellisuudessa selitys on täysin päinvastainen. Soketti johtuu siitä, että mailan lapa on suljettu. Pelaaja vapauttaa mailan liian aikaisin, ja maila osuu palloon matkalla alaspäin. Tällöin lapa sulkeutuu sekä vangitsee pallon varren kiinnityskohdan ja maanpinnan väliin: pallo lentää sokettina oikealle. Kun ihmiset luulevat, että heidän lapansa on auki, he tekevät kovasti töitä sulkeakseen sen, ja ongelma pahenee entisestään. Mitä enemmän yrität sulkea lapaa, sitä todennäköisemmin lyöt soketin.’” Axe kertoo: “Jos ymmärsin Harmonin selityksen oikein, kyseessä on kaksoiskosketuksen erikoistapaus: pallo osuu ensin lyöntipintaan ja sitten varren kiinnityskohtaan. Olen varma, että tämä ei ole ainoa tapa lyödä soketti. Kesti noin 15 minuuttia, että opin lyömään rangen kaukaisimmalla reunalla kaksi kolmesta pallosta sokettina. Asetuin alkuasentoon niin, että pallo oli mailan kannan kohdalla, ja tein normaalin svingin. (Minun oli vaikea pakottaa itseni lyömään täydellä svingillä ilman säärisuojuksia ja alasuojaa, mutta selvisin ilman vahinkoja.) Olen varma, etten tehnyt mitään suuria muutoksia lyöntipinnan asentoon osumahetkellä, oli kyseessä sitten soketti tai epäsoketti.” CHUCKIN VINKKI: Useimmat sokettipelaajat lyövät suljetulla lavalla, ja varren kiinnityskohta kääntyy palloon. Joten pelaajan kannattaa suosia fadea. Avattu lyöntipinta pitää varren kiinnityskohdan kaukana pallosta.

HUTI

Näin Cochran ja Stobbs selittävät “ilmalyönnin” tekniset taustat: Sinä et osunut palloon. CHUCKIN VINKKI: Vartalon, käsivarsien ja mailan asennot ovat pielessä. Yritä lyödä palloja tiin päältä, ja pidä jalkasi yhdessä. Laita tii yhä matalammalle, kunnes leikkaat taas ruohoa. LUKIJAN VALINTA Pyysimme golfdigest.com:in lukijoita valitsemaan noloimman golflyönnin. Heidän valintansa: Huti 53,7 % Soketti 22,9 % Toppi 8,2 % Toppi griinibunkkerista 6,8 % Kaksoiskosketus 5,7 % Muu (duffi, quick hook tms.) 2,7 % #Digest#

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje