Naisten golfharrastus ei yleensä aiheuta sen enempää ihmetystä kuin miestenkään. Suomessa naiset ovat kentillä pääasiassa hyvin tasa-arvoisia miesten kanssa. Vai ovatko? Anne Simola teki pro gradu -tutkielman Jyväskylän Liikuntatieteiden laitokselle aiheesta: Naisten nousu golfviheriöille – Tutkimus naisten asemasta suomalaisessa golfkulttuurissa
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata naisen asemaa suomalaisessa golfkulttuurissa sekä sitä, miten yhteiskunnan asenteet tai lajin kulttuuriperinne vaikuttavat lajin maskuliinisen käsityksen syntyyn ja vahvistumiseen. Simola selvitti myös miten suomalainen naisgolf on kehittynyt monien aikakausien kautta 2000-luvun taitteeseen, jolloin naiset alkoivat tehdä varsinaista läpimurtoa suomalaisille golfviheriöille. Tutkimus oli aiheesta pilottihanke. Simola valitsi aiheen, koska halusi tuottaa golfliiton ja seurojen hyödyksi uutta tietoa ja viedä naisen asemaan eteenpäin golfissa. Simola on itse pelannut nuorempana kilpagolfia ja kuuluu edelleen lajin aktiivisiin harrastajiin. Seuraavassa tiivistettyjä otteita Simolan tutkimuksesta: Naisten asemassa seuroissa vielä parantamisen varaa Golfkulttuuri ja siihen sidoksissa olevat organisaatiot ovat muotoutuneet yhteiskunnallisten muutosten pyörteissä. Lajikulttuuri on osa suurempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta ja heijastelee siinä näkyviä arvoja ja asenteita. Historialliset rasitteet sekä vanhat sukupuoliroolit heijastuvat naisten kokemuksiin myös golfissa. Mm. teknologian kehittyminen, taloudellisten resurssien lisääntyminen sekä yleinen tasa-arvotyö ovat edesauttaneet naisten mukaantuloa lajin pariin. Asenteet ovat viime vuosina muuttuneet myönteisempään suuntaan, mikä osaltaan johtuu myös naisten määrän kasvusta lajin parissa. On kuitenkin tehtävä vielä paljon töitä, jotta naisten oikeutus samanveroisina harrastajina saavutetaan. Naiset ovat kautta aikojen joutuneet taistelemaan asemastaan golfyhteisön tasavertaisina jäseninä. Seurojen olisikin jatkossa kannettava entistä suurempi vastuu siitä, että kaikki jäsenryhmät otetaan tasapuolisesti huomioon seuran toiminnassa. Tärkeää on, että seurat ottavat naisten asian omakseen, eivätkä jätä sitä vain naistoimikunnan huoleksi. Myös organisaatiomuutoksilla voitaisiin naisten asemaa viedä golfissa eteenpäin. Sukupuolikiintiöillä golfseurojen ja liiton hallituksiin saataisiin lisää naisia. Näin saisimme naisten asemaa vahvistettua ja varmistettua sen, että naisten nousu jatkuu suomalaisilla golfviheriöillä.
Lajin lä,hitulevaisuus suurten ikä,luokkien varassa
Golfin tulevaisuus näyttää varsin hyvältä, ainakin muutaman vuosikymmenen tähtäimellä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä pian pois työelämästä ja valmiita heittäytymään harrastusten pariin. Golfista voi tulla monelle jo pelaavalle yhä keskeisempi osa elämää. Jotkut voivat palata uudestaan työkiireiden tai elämäntilanteen muuttumisen myötä vanhan harrastuksen pariin tai aloittaa lajin, jota ystävät ovat jo pitkään suositelleet. Juuri tämän joukon varassa lajin kasvu 1980- ja 1990-luvuilla pääosin tapahtui. Suurten aiempaa vauraampien ja parempikuntoisten ikäluokkien eläkkeelle jääminen onkin luonnollisesti golfin kannalta mahdollisuus. Mutta myös uhkakuvia on nähtävissä kun katse suunnataan muutaman vuosikymmenen päähän. Ketkä silloin pelaavat golfia, jos lajia nyt markkinoidaan ennen kaikkea eläkeläisten terveysliikuntana? Kuinka golf elää kivuttomimmin mukana muutoksessa? Pitääkö golfin muuttua mukana? On selvää, että golfin harrastajamäärät tulevat jatkamaan kasvuaan tulevaisuudessa. Lajissa eletään murroskautta. Golfin tulevaisuuden haasteita Suomessa ovat muun muassa uusien kenttien rakentaminen, vanhojen kenttien ja palveluiden kehittäminen, markkinoinnin tehostaminen sekä johdon ammattitaidon kehittäminen. Haasteeseen vastatakseen tulee liittojen ja seurojen kehittää tuotteitaan.