21.5.–28.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][16]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Mitä GoGolfin konkurssipesässä oleville golfosakkeille tapahtuu?

Kuva: Getty Images

GoGolf oli Vuosaaren, Peuramaan ja St. Laurencen suurin osakkeenomistaja.

Viime viikon perjantaina golftoimiala tärähteli, kun GoGolf Oyj, GoGolf Finland Oy ja Golf Sky Oy hakeutuivat konkurssiin. Tämän viikon alussa konkurssipesälle nimettiin pesänhoitaja, jonka jälkeen konkurssiin liittyvät asiat ovat lähteneet etenemään rivakasti.

GoGolfin konkurssipesän hoitamisessa akuuteimpina toimenpiteinä on ollut varmistaa työntekijöiden palkat sekä heidän muut oikeutensa, saada Golf Skyn loppuunmyynti käyntiin sekä tehdä niille golfkentille, joissa GoGolf on ollut suurimpana tai merkittävänä osakkeenomistajana tai operaattorina, tarvittavat hoitotoimenpiteet ensi kautta silmällä pitäen.

”Tarkoituksenamme oli saada Golf Skyn konkurssimyynti aloitettua nyt viikonloppuna, mutta inventaariohaasteiden johdosta pystymme aloittamaan sen ensi viikon alussa”, sanoo GoGolfin konkurssipesänhoitaja Lassi Nyyssönen.

”Golfkentät, joissa GoGolf on ollut mukana, on tarkoitus pitää kunnossa eikä millään tavalla laiminlyödä niitä. Eli ne hoitotoimenpiteet, jotka muutenkin tehtäisiin tässä vaiheessa vuotta ovat edelleen tarkoitus toteuttaa, että kentät olisivat ensi keväänä hyvässä pelikunnossa. Sitä kautta näiden kenttien osakkeet olisivat kiinnostavia ostettavia”, Nyyssönen selventää.

Kun nämä ensivaiheen toimenpiteet on saatu käyntiin, alkavat keskustelut golfyhtiöiden kanssa.

”Pyrimme olemaan ensi viikon aikana yhteydessä golfyhtiöiden toimitusjohtajiin, joiden kanssa käydään läpi kenttien ja osakkeiden tilanteita. Heidän kanssaan tehdään yhteisymmärryksessä suunnitelmia, joilla saadaan turvattua kenttien toiminta siltä osin, mitä pesä voi asiaan vaikuttaa”, Nyyssönen kertoo.

GoGolf on ollut suurin osakkeenomistaja Vuosaari Golfissa (49%), Peuramaa Golfissa (41%) ja St. Laurence Golfissa (10,5%).

Konkurssipesä yrittää myydä golfosakkeet

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO:2015:103) perusteella konkurssipesässä oleviin golfosakkeisiin ei kohdistu vastikevelvollisuutta, mikäli konkurssipesä ei lähde käyttämään osakkeisiin kuuluvia oikeuksia, eli käytännössä käyttämään niitä pelaamiseen.

Kyseisistä osakkeista ei siis kerry kentille vastiketta ennen kuin ne on saatu myytyä tai vuokrattua. Jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen, mutta mutkikas, kuten myöhemmin selviää.

”Tarkoituksena on, että konkurssihallinto myy konkurssipesässä olevat omaisuuserät mukaan lukien golfosakkeet. Millä tavalla se tullaan tekemään ja ketkä ovat ostajia eri osakkeille, nähdään siinä vaiheessa, kun päästään käynnistämään myyntiprosessia”, Nyyssönen kertoo.

”Ymmärtääkseni nämä kaikki kentät, joissa GoGolfilla on ollut osakeomistuksia, pitäisi olla siinä määrin kiinnostavia ja kävijämääriltään hyviä, että kaikille osakkeille löytyy ostaja järkevään hintaan”, Nyyssönen uskoo.

Konkurssipesän pyrkimyksenä on löytää kenttäkohtaisesti taho, joka on kiinnostunut kentästä kokonaisuudessaan ja olisi valmis ostamaan kaikki tarjolla olevat osakkeet tai suurimman osan niistä. Vielä tässä vaiheessa konkurssipesän intresseissä ei ole lähteä myymään yksittäisiä osakkeita.

Myymättömien osakkeiden suhteen tilanne on monipolvisempi

Jos ostajia ei osakkeille kuitenkaan ilmaannu, tilanne mutkistuu. Sen jälkeen prosessi etenee niin sanotusti pitkän kaavan kautta.

Jos osakkeita ei saada myytyä kokonaisuudessaan, lähdetään jäljellä olevia osakkeita mahdollisesti myymään huutokaupassa. Mikäli ne eivät vielä siinäkään vaiheessa mene kaupaksi, voivat golfyhtiöt lunastaa osakkeet nimelliseen hintaan. Jos golfyhtiöt eivät näin tee, voi konkurssipesä hylätä osakkeet, jolloin ne palautuvat golfyhtiöiden haltuun ikään kuin hyllylle. Osakkeet passivoituvat, eli niihin ei kohdistu äänioikeutta tai vastikevelvollisuutta.

Tällä tavoin meneteltäessä aktiivisten osakkeiden määrä pienenee. Tämä vaikuttaa sekä vastikekertymään että osakkeen arvoon. Jos kenttäyhtiö myöhemmin katsoo markkinatilanteen sen sallivan, se voi järjestää hyllyllä oleville osakkeille annin ja palauttaa ne näin aktiivisiksi.

Golfyhtiöillä on myös mahdollisuus saada konkurssipesässä olevat osakkeet itselleen haltuunottomenettelyn kautta. Menettely on monivaiheinen ja pitkä. Käytännössä golfyhtiö laskuttaa ja karhuaa vastikemaksuja konkurssipesältä määrätyn ajan. Kun konkurssipesä ei vastikkeita maksa – mitä se ei todennäköisesti tee, koska sillä ei ole vastikevelvollisuutta – saa golfyhtiö osakkeet haltuunsa, jolloin sillä on mahdollisuus vuokrata osakkeeseen sidottu pelioikeus eteenpäin.

On mahdollista, ettei haltuunottomenettelyä ehditä viemään läpi ennen golfkauden alkua, joten golfyhtiö voi saada pelioikeudet vuokrattavaksi vasta jossain kohdin kesken kauden.

Haltuunottomenettelyn kautta eteenpäin vuokratuista pelioikeuksista saatu vastiketta vastaava summa jää golfyhtiölle. Jos vuokrahinta on vastiketta suurempi, yli menevä osuus tilitetään osakkeenomistajalle eli konkurssipesälle.

Kolmesta edellä mainitusta kentästä tilanne on tällä hetkellä vähiten haastava St. Laurence Golfissa, johtuen yksinkertaisesti GoGolfin omistuksessa olleiden osakkeiden määrästä. Vuosaaren ja Peuramaan kohdalla olennaista on se, löytyykö osakkeille ostaja ja missä vaiheessa se tapahtuu. Vaikka tavoitteena on edetä mahdollisimman ripeästi, voi edessä olla pitkäkin prosessi, sillä konkurssimenettely kestää yleensä kokonaisuudessaan 2–5 vuotta.

Artikkeliin on haastateltu useita konkurssilainsäädäntöä tuntevia asiantuntijoita ja alan toimijoita.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (3 kpl)

    Pera Kartio says:

    Käsi ylös, kuka näkee liiketoimintamahdollisuuden ja haluaa ostaa 41% Peuramaan osakkeista.

    Hörhö says:

    Hieman harhaanjohtavasti mainittu, että konkurssipesä voisi hylätä osakkeet, jolloin ne palautuisivat golfyhtiölle. Tämä ei ole mahdollista.
    Kun yhtiö asetetaan konkurssiin, siirtyy yhtiön omaisuuden määräysvalta konkurssipesälle. Omistusoikeus pysyy yhtiöllä, mutta se ei voi myydä/luovuttaa omaisuutta, koska omaisuuden määräysvalta on konkurssipsällä. Sen sijaan konkussipesä voi luopua johonkin omaisuuteen kuuluvasta määräysvallasta, jolloin määräysvalta palautuu osakkeiden omistajalle eli yhtiölle. Se määräysvalta tai omistus ei siirry millään tavalla sille yhtiölle, jonka osakkeista on kysymys.
    Toki konkurssissa olevan yhtiön toimintanomaisuuden suhteen on hankalaa ja monilta kohdin ongelmallista, mutta näin se menee.

    pjs says:

    Myös ratkaisun KKO 2015:103 kuvaus ja siitä tehdyt päätelmät ovat virheellisiä tai vähintään harhaanjohtavia. Korkeimman oikeuden ratkaisussa kyse oli siitä, olivatko vastikesaatavat konkurssipesän massavelkaa eli velkaa, jotka pitäisi maksaa ikään kuin päältä pois. Sen sijaan kyse ei ollut siitä, olisivatko vastikkeet voineet olla ns. tavallista velkaa (konkurssisaatavia), jotka olisi pitänyt valvoa konkurssissa ja joista olisi lopuksi voinut saada ehkä jonkin, tyypillisesti melko vaatimattoman osasuorituksen (kun massavelkojen hoitamisen jälkeen kaikki jäljellä olevat varat jaetaan velkojille). Tämä jaottelu ilmenee ratkaisun kohdista 5-7.

    Vastikkeet tai vahingonkorvaus vastikkeiden maksamattomuuden johdosta olisivat hyvinkin voineet olla konkurssisaatavia, jos ne olisi valvottu konkurssissa. Kyseisessä tapauksessa konkurssipesä olikin vastustanut kannetta muun ohella tällä perusteella käräjäoikeudessa. Mutta tämä ei ollut tapauksessa arvioitavana. Ei siis voida yksioikoisesti tämänkään vuoksi sanoa, että konkurssipesällä ei olisi tai voisi olla velvollisuutta maksaa vastikkeita, jos se ei osakkeita käytä.