Leif Ekström selvittää työryhmänsä asettamia tavoitteita ja toimenpiteitä - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Leif Ekström selvittää työryhmänsä asettamia tavoitteita ja toimenpiteitä

Hanna Teerijoki on palloilulajien monitaituri jonka pyörittäminen Paloheinän harjoitusalueiden ja kentän kautta tuhannet uudet golfarit saavat ensikosketuksensa lajiin.Varsinainen syöttölän emäntä siis..

LeifGolfliiton asettaman ”Sitoutumattomat pelaajat” työryhmän puheenjohtaja Leif Ekström taustoittaa seuraavassa haastattelussa tavoitteita ja toimenpiteitä joita ryhmä on esittänyt. Mitkä olivat työryhmän tavoitteet urakkaan ryhtyessänne? Muuttuivatko ne matkan varrella suunnitellusta? Työryhmä sai tavoitteensa liittovaltuuston kokouksen yhteydessä. Ei tavoiteita muutettu, toki tavoitteet sitilisoitiin uuteen muotoon työn kuluessa. Haluamme vahvistaa golfyhteisöjen merkitystä golfpelaamisen perusyksikkönä. Sitoutuneisuus golfyhteisöön kehittää golfia kokonaisuutena. Siellä harjoitellaan, kilpaillaan, tuodaan lapset mukaan toimintaan. Siellä luodaan se sosiallinen verkosto joka kehittää golfkulttuuria Suomessa. Kuinka paljon haitte prosessin aikana ja ennen sitä faktaa suomalaisen pelaamisen malleista? Yritettiin tutkia onko suomalaisessa golfissa muita malleja kuin osakeyhtiöpohjainen malli. Todettiin, että muita rahoitusmalleja ei ole näköpiirissä. Kunnat ja valtio ei tule satsaamaan golfiin pitkään aikaan ja RY- pohjaisia seuroja ei ole kehitteellä. Muutama Resort-pohjainen kenttä tulee Suomeen. Osakepohjainen kenttämalli, jossa pelaajat maksavat uudet kentät ja maksavat myöskin kenttien peruskorjaukset, on ainoa malli lähitulevaisuudessa ja se takia sitä mallia pitää vahvistaa. Mainitsit, että Suomessa on 100.000 yksityishenkilöä tai firmaa jotka omistavat golfosakkeen tai ovat ry-pohjaisessa seurassa jäseninä maksaen kausimaksun. Luku vaikuttaa monien mielestä varsin suurelta. Mihin esittämäsi arvio perustuu? Golfliitto tilasi muutamia selvityksiä Haaga Helialta vuonna 2009, mm. tyytyväisyysselvityksen. Näitten selvitysten yhteydessä Haaga Helian tutkijat keräsivät perustietoa golfista Suomessa. Tämän selvityksen mukaan 76.5% kaikista pelaajista pelaavat osakelähtöisesti tai RY – kentällä jäsenyyteen perustuen. Kun golfareita on nyt n. 140 000 niin päästään lukuun, joka on yli 100 000. On kuitenkin todettava että sitoutumattomien pelaajien määrä kasvaa jatkuvasti ja siten %- luku pienenee.

Tavoitteeksenne olette ottaneet golfyhteisöjen ja osakkeen omistamisen vahvistamisen. Haluatte sitouttaa aikuiset golfharrastajat olemassa oleviin golfyhteisöihin. Mutta miksi sitoutumaton pelaaminen on Suomessa niin vaarallista ja miksi sitouttamiseen tarvitaan kilpailua rajoittavia esteita?

Ei toimikunta ole rakentamassa kilpailua rajoittavia esteitä. Golfyhteisö toimii parhaiten kun siinä on n. 1000 jäsentä 18- reikäisellä kentällä. Halutaan vain asettaa joitakin rajoja golfyhteisöjen jäsenmäärälle verrattuna kenttäresursseihin. Henkilökohtaisesti ihmettelen millä moraalisella oikeutuksella jokin kenttäyhteisö myy jäsenkortteja pelaajille jotka eivät ole koskaan edes käyneetkään myyjän kentällä eikä tule siellä koskaan pelaamaan. Ei sitoutumaton pelaaminen ole vaarallista. Sellainen pelaaminen pitää vaan olla kalliimpaa kuin sitoutuneen pelaajan pelaaminen vieraskentällä. Olet maininnut, että ”mammuttiseurat” ja mm. Supergolf ovat Suomen golfin kehittymistä hidastavia tekijöitä joista pitäisi päästä eroon. Miksi? Eivätkö ne jatkuvasti tuo myös uusia harrastajia lajin pariin ja toiminnallaan edesauta muiden kenttien liikevaihdon kehittymistä? En ole tietääkseni sanonut että niistä pitää päästä eroon, mutta viittaan edellä olevaan vastaukseen koskien ”mammuttiseuroja”. Näitten toimijoiden toimintaedellytykset muodostuivat n. 20 vuotta sitten, kun ensimmäinen kentänrakentamisbuumi tuli Suomeen. Silloin moni oletti, että golfosake on hyvä sijoitus ja osti enemmän osakkeita, kuin mitä itse tarvitsi. Näitä osakkeita vuokrataan ja niitä vastaan saa vaihtoehtoisesti pelilippuja ja hyvin monella kenttäyhteisöillä on lisäksi n.k. osakkeita, joilla kuka tahansa voi pelata kuinka paljon tahansa. Toimikunnan raportissa on erittäin paljon suosituksia miten näistä ongelmarakenteista pitää päästä pois. Tämä on hidas prosessi. Nämä pelioikeudet ovat kysymyksessä mainittujen organisaatioitten raaka-ainetta. Pitkällä tähtäyksellä raaka-aine toivottavasti loppuu. Varsin suuri osa myös ns. asiantuntuntijoista on vahvasti sitä mieltä, että nykyinen tilanne jossa joidenkin kenttien osakkeet ovat jääneet perustajien käteen tai vanhat menettäneet arvonsa johtuu pitkälti niiden omista virheistä. On rakennettu yltiöpäisesti velaksi, hallinto ja kentänhoito ovat kalliita. Vastikkeiden hinnat ovat Suomessa korkeampia kuin samantasoisilla kentillä Ruotsissa. Oletko samaa vai eri mieltä? Ongelmat ovat syntyneet golfyhteisöissä. Jos näitä virheitä ei olisi tehty, niin meillä ei olisi sitoutumattomia pelaajia. Ruotsiin on turha verrata. Siellä on tehty suuria virheitä ajan saatossa, joita yritämme välttää puuttumalla asioihin kun se on vielä mahdollista. Samat asiantuntijat ja alalla olevat ihmiset kertovat mielipiteenään, että maassamme on aktiivisesti pelaavien määrään suhteutettuna liian paljon golftarjontaa. Tästä johtuu myös golfosakkeiden hintojen sukellus. Samaa mieltä vai eri mieltä?

On miellyttävää keskustella asiantuntioitten kanssa jotka pysyvät piilossa ja ampuvat pimeästä. Vastuuta voi kantaa vain nimellä ja edestäpäin. Meidän täytyy muistaa että golfyhteisöissä päättävät osakkenomistajat – He päättävät kuinka ja miten paljon kentällä pelataan. Edellä jo todettiin sitoutumattomien pelaajien raaka-aineet. Tällä tavalla sitoutumattomat pelaajat pääsevät golfyhteisön sisään ja toimivat samalla tavalla kuin käki joka munii pikkulintujen pesään. Tästä syystä hinnat putoavat eli olen vahvasti eri mieltä näitten tuntemattomien ”asiantuntioitten” kanssa.

Olette ottaneet yhdeksi tavoitteeksi perusgolfarin etujen parantamisen? Mitä rohtoja Golfliitto voi tähän tarjota? Kentillähän on täysi mahdollisuus asettaa hintoja ja antaa alennuksia sopimilleen yhteistyökumppaneille? Toimikunta suosittaa suuren määrän toimenpiteitä perusgolffarin aseman parantamiseksi. Tänä kesänä olen nähnyt jo kiitettävän paljon käytännön toimenpiteitä tällä rintamalla. Otetaan tässä vain yksi toimenpide: paremmat ajanvarausmahdollisuudet. Työryhmän mukaan maahamme ei nouse uusia kenttiä koska osakkeiden arvostus on niin alhaalla sitoutumattoman pelaamisen johdosta. Onko se näin yksinkertaista? Eikö ole odotettavissa, että kun pelattujen kierrosten määrä kasvaa, nämä sitoutumattomat pelaajat jäävät vähemmille pelimahdollisuuksille, tuolloin kysyntä luo tarjontaa ja syntyy taas uusia kenttiä? Ei se logiikka ihan näin mene kun kysymyksessä todetaan. Vaan kun suurin osa uusista golfareista on sitoutumattomia pelaajia ja raaka-ainetta vielä riittää niin osakeenomistajat joutuvat tukalaan tilanteeseen. Käenmuna tekee tehtävänsä ja yhä useampi pelaaja kentällä on sitoutumaton, mutta kun tarvitaan investointeja niin maksaja onkin osakkeenomistaja. Osakkenomistaja kysyykin: Miksi minun pitää maksaa ja nuo sitoutumattomat pääsevät halvemmalla? Hän myy osakkeensa, mutta koska kysyntää ei ole, niin hinta laskee. Kun raaka- aine tyrehtyy niin sitoutumattomille jää vähemmän pelimahdollisuuksia. Toimikunnan toimenpidesuositukset pyrkivätkin parantamaan lähivuosien tilannetta ennen kuin ”pelilippu”tarjonta tyrehtyy. Olet todennut, että sitoutumattomat pelaajat eivät ole ”oikeita golfareita”. Tuo lausahdus tuntuu varsin kovalta, sillä melko suurelle joukolle lajin harrastajia tämä valinta on tietoinen. He eivät syystä tai toisesta halua sitoutua yhtiöihin joiden toimintaa eivät tunne omakseen , vaan pelaavat aktiivisesti eripuolella Suomea ja tuovat silti kentille ja alalle vuosittain useassa tapauksessa keskimääräistä perusgolfaria (omistaa osakkeen ja pelaa sillä) enemmän euroja. Miten perustelet kantaasi? Minun määritelmäni ”oikeasta golfarista” on sellainen, joka on sitoutunut seuraansa osallistuu seuran rientoihin ja kilpailuihin. Tuo lapsensa golfin pariin ja osallistuu toiminnan kehittämiseen. Aste-eroja on paljon mutta yhteistä sitoutuneille pelaajille on, että ovat ylpeitä seurastaan. Väittämä siitä, että sitoutumaton golfari tuo enemmän rahaa golfiin kuin perusgolfari on absurdi väite. Siitä tulee vielä irvokkaampi, kun lasketaan keskimääriä. Onneksi näistä asioista riittää tarpeeksi selvityksiä ja tilastoa. Toivottavasti tämä ”asiantuntija” astuu esiin, Leif Ekström lopettaa.

HannaGolfliiton hallituksen asettama työryhmä jätti raporttinsa elokuun lopulla.Keskustelu aiheesta on käynyt varsin vilkkaana ja työryhmän esitykset menevät alueellisiin käsittelyihin syyskuun aikana. Varsin monet ehdotuksista koskevat myös osakeyhtiöiden toimivaltaan kuuluvia asioita.

Ryhmän tavoitteiksi kirjattiin mm.( suoria lainauksia) – Golfyhteisöjen (golfseura ja /tai oy) aseman vahvistaminen. – Mahdollistaa uusien golfkenttien rakentaminen ja vanhojen korjausinvestoinnit parantamalla golfyhteisöön sitoutumisen ja golfosakkeen omistamisen arvostusta ja näin kehittää golfin pelimahdollisuuksia Suomessa. – Sitouttaa aikuiset golfharrastajat olemassa oleviin golfyhteisöihin. – Parantaa perusgolfarin (= omistaa osakkeen ja pelaa itse) asemaa golfyhteisössä. Työryhmä jätti raportissaan joitakin hyvin merkittäviä ehdotuksia, käytännössä uusia rajoituksia ja pelisääntöjä, joihin haemme golfalalla toimivilta ja aktiivisesti pelaavilta mielipiteitä. Vastaajille annetaan kolme vaihtoehtoa (kannatan, vastustan, en osaa sanoa) sekä tilaa lyhyeen perusteluun.

Pyysimme alalla vahvasti vaikuttavia henkilöitä kertomaan oman käsityksensä esityksen pääkohdista.Paloheinän Hanna Teerijoki on luonut harjoitusalueestaan / kentästään Suomen ylivoimaisesti suurimman golfkeskuksen kun lasketaan kävijöitä ja lyötyjä pallomääriä. Seuraavassa Teerijoen kommentit:

1. Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään. Vastustan. Vaikka me jokamieskenttänä hyötyisimme tällaisesta ”uudistuksesta”, se olisi erittäin vahingollinen lajin kehitykselle Suomessa. Esityksen toteuttaminen olisi vapauden rajoittamista ja pelaajien pakottamista samaan muottiin, se estäisi ihmisiä kokeilemasta golfia eri kentillä ja eri yhteyksissä. Kaikki golfarit eivät sitä paitsi ole tasoitusintoilijoita, monet eivät piittaa tasoituksista lainkaan, he haluavat nauttia golfin peluusta ja hyvästä seurasta ilman kynää ja tuloskorttia. Haluaako työryhmä karkottaa nämä ihmiset, haluaako se tappaa heidän harrastuksensa? Tämä tarkoittaisi lisäksi sitä, että Suomen Golfliitto (=ry) yrittäisi määrätä, minkälaisia asiakkaita itsenäisillä golfyhtiöillä on lupa palvella. Täysin mieletön ajatus! Golfiin on luotu tasoitusjärjestelmä tasa-arvon lisäämiseksi, ei kategorioiden ja erojen luomiseksi kuten liiton työryhmä näyttää luulevan. Golfkentillä on jo käytössä lähtöjen yhteistasoitusrajat, se on hyvä ja toimiva systeemi. 2. Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21 v.) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen. Vastustan. Kaikki Suomen golfarit eivät mahtuisi lähimpiin golfseuroihinsa, jos tällainen rajoitus astuisi voimaan. Tämä olisi toinen varma tapa estää golfin suosion kasvu ja ajaa heikot kenttäyhtiöt entistä suurempaan ahdinkoon. Monet kaukojäsenet luultavasti siirtyisivät jäseniksi ulkomaisiin seuroihin, ja Suomeen perustettaisiin nopeasti uusi, kilpaileva golfliitto. Millä muulla lajiliitolla Suomessa on otsaa yrittää rajoittaa harrastajiensa määrää? 3. Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu. Vastustan. Täysin järjetön ehdotus. Ei kenttäyhtiöille voida loihtia pakolla tuloja. Pakolliselta näyttävä kynnysmaksu kääntäisi monet aloittelijat pois lajista jo alkumetreillä, minkä seurauksena kenttien talous ja kunto heikkenisivät entisestään. Ihmisten täytyy itse voida mitoittaa harrastukseensa käyttämä aika ja raha. 4. Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii, toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta. Vastustan. Luuleeko Suomen Golfliitto ry, että se omistaa Suomen golfkentät? Tämä on tuhoon tuomittu yritys nostaa seurat määräävän asemaan yksityisten osakeyhtiöiden sisällä. Esityksen tehneellä työryhmällä ovat menneet puurot ja vellit pahasti sekaisin. Ehdotuksen toteuttaminen tarkoittaisi kaiken lisäksi kartellia, mikä olisi lainvastaista toimintaa. 5. Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa? Huoli taustalla ymmärrettävä, mutta onko tämän kaiken tarkoituksena pelastaa huonosti hoidetut golfyhtiöt koko lajin kustannuksella? Rajoituksilla ei kehitetä tätä lajia. Kuluttajien ja golfyhtiöiden toimintaa ja vapautta ei voida rajoittaa niin kuin tämä työryhmä luulee. Mietintö perustuu pakottamiseen ja rajoituksiin, ei rohkaisuun, houkuttelemiseen tai uusiin positiivisiin ideoihin. Tällaiset rajoitukset vain veisivät takaisin elitismiin, josta golf on viimeinkin pääsemässä irti. On täysin kenttäyhtiöiden oma asia, miten ne haluavat kehittää kenttäänsä, palvella asiakkaitaan ja houkutella uusia pelaajia lajin pariin. Tämä ehdotus tarkoittaisi samaa kuin että jokaisen olisi pakko omistaa auto ja ajaa samalla merkillä uskollisesti. Taksilla ja bussilla liikkuvia, pyöräilijöitä, kävelijöitä ja peukolokyytiläisiä ei hyväksyttäisi enää lainkaan lajin pariin. Suomen golfia on viime vuosina onnistuneesti riisuttu elitismistä, mutta tämä ehdotus tarkoittaisi takapakkia kaasu pohjassa. Jos näitä ehdotuksia aletaan vakavissaan toteuttaa, koko lajista tulee valtakunnallinen vitsi, Hanna Teerijoki ennakoi.

Jari

Vastausvuorossa on ”edullisen golfin edelläkävijä” teemalla markkinoivan SuperGolfin perustaja ja toimitusjohtaja Jari Koski.

1. Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään B. Vastustan. Jokainen kenttäyhtiö on varmaankin täysin kykenevä tekemään oman päätöksensä asian suhteen tilanteensa mukaan. Suurella osalla kentistä 36 (tai vielä alhaisemmasta) vieraspelaajatasoitusrajasta pidetään jo kiinni. Ne kentät, jotka eivät ole rajoittaneet vieraspelaajien pääsyä kentälle tasoituksen perusteella, ovat saattaneet katsoa parhaaksi mm. taloudellisen tilanteensa vuoksi sallia myös korkeammalla tasoituksella pelaavien vierailla kentällä. Jos yli 36 tasoituksella pelaavien vapaa pelaaminen lopetetaan, niin saattaa noutaja tulla monelle maaseutukentälle. Kaikkien kenttien pelaajaprofiilit tai kohderyhmät eivät vain ole samanlaisia. Muutenkin on naiivi ajatus, että kotiseuransa kentällä pelaava 54 tasoituksen golfari olisi automaattisesti paremmin etiketin tai säännöt tunteva kuin vieraalla kentällä pelaava. 2. Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21v) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen. B. Vastustan. Työryhmä esittää mm: ”Suomessa on ylisuuria seuroja, jotka eivät voi antaa jäsenilleen sellaisia palveluja, joita sitoutuneet pelaajattarvitsevat ja lajin kehittyminen edellyttää.” Uskon taas ihmisen valinnanvapauteen ja omaan harkintakykyyn. Uskon myös, että suuri osa näiden isojen seurojen jäsenistä saa kotiseuraltaan juuri sitä palvelua mistä ovat halukkaita maksamaan, eli tasoituskortin ja tasoituksen ylläpidon. Pelaajat, jotka haluavat olla sitoutuneesti mukana kotiseuransa toiminnassa valitsevat todennäköisemmin jonkun muun seuran, mutta tekevät sen todennäköisesti järkisyin. En tarkoita etteikö myös isoissa seuroissa olisi laadukasta seuratoimintaa, mutta näissä tapauksissa suuri osa jäsenistä ei tähän toimintaan halua/ehdi aktiivisesti osallistumaan. Rajoituksella rankaistaisiin muutenkin sellaisia seuroja, jotka ovat tehneet aktiivista työtä seuransa markkinoimiseksi ja jäsenmääränsä kasvattamiseksi. Jos jäsenmääriä rajoitetaan, siirtyvät Etelä-Suomen seuroista kiintiöiden takia poispotkitut ”ylimääräiset” jäsenet taas kauempana olevien kenttien ns. etäjäseniksi, tai jopa ulkomaisiin seuroihin. Mitä hyödytään siitä, jos golfarit jakautuvat tasaisemmin eri seuroihin? 3. Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu. B. Vastustan. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Onko tarkoitus nyt saada joku elitistileima takaisin golfin harrastamiseen vai pelkästään jakaa golfin harrastajat kasteihin? Muutenkin on melko surkuhupaisaa, että ”perusgolfari” määritellään omistuksen tai maksujen mukaan. Onko siis perusgolfari, jos pelaa omistamallaan osakkeella yhden kierroksen vuodessa? Jos esimerkiksi vuokraa pelioikeuden kaudeksi, on oikeasti sitoutunut pelaaja? Vuokraaja voi seuraavana kesänä kuitenkin vaihtaa kenttää tai lopettaa jos mieli tekee. Moni pelaaja taas käyttää huomattavasti suurempia summia pelaamiseensa green fee maksuilla, jotka jakaantuvat useiden kenttien kesken. Verrattuna moneen muuhun urheilulajiin, golfarit osoittavat jo sitoutumista omaan harrastukseensa maksalla jäsenmaksunsa johonkin golfseuraan saadakseen mahdollisuuden pelata edes muutaman kierroksen golfia vuodessa. 4. Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii, toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta. C. En osaa sanoa. Tässä ehdotuksessa tallotaan mielestäni osakkeenomistajien kengille. Miksi vuokraushintojen pitäisi olla yhdenmukaiset? Monella osakkeenomistajalla on laaja golfaavien ystävien tai sukulaisten piiri, jolle pelioikeuden saa vuokrattua vuodesta toiseen. Toiset osakkeenomistajat taas eivät laita tikkua ristiin osakkeensa pelioikeuden vuokraamiseksi. Vuokrapelioikeuksien keskittämistä on kokeiltu mm. Etelä-Pohjanmaan Golfissa 2006, mutta käytännöstä luovuttiin yhden kauden jälkeen. Mitä ilmeisimmin siis ratkaisu ei ole ollut toimiva. 5. Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa.?

Ajatuksen tasolla pyrkimykset ovat hyviä, mutta keinot ovat huonoja. Kenen etua tässä nyt oikeasti ajetaan? Onko näin, että muutama osakkeiden arvon tai myynnin kanssa taisteleva kenttäyhtiö pystyy lobbaamaan Golfliiton johtoa aloittamaan toimia, jotka ovat lajin elinvoimaisuuden ja harrastajamäärien kasvattamisen vastaisia?

Golfliiton omaksi visioksi on määritetty se, että golfista tulee koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Tähän ei päästä vaikeuttamalla golfin satunnaista harrastamista tai sen aloittamisen kynnystä nostamalla. Toisaalta kerrotaan, että halutaan mahdollistaa uusien golfkenttien rakentaminen ja lisätä golfosakkeen arvotusta, mutta haukutaan pelilippuja tai nimeämättömiä pelioikeuksia sisältävät osakkeet. Eli Golfliitto lyttää suuren osan suomalaisten kenttäyhtiöiden osakkeenomistajista vaikka juuri kyseiset osakkeenomistajat ovat olleet ratkaisevassa asemassa nykyisten kenttien rakentamisessa. Voiko halpapelaamistyöryhmän esityksistä vetää oletuksen, että ainakin Golfliiton Senioreiden käytössä olevat pelioikeudet lakkautetaan? Ainakin tähän Golfliitolla olisi suoraa päätäntävaltaa, Jari Koski muistuttaa lopuksi.

Neljäntenä vastausvuorossa on golfvälineketju Golf Centerin hallituksen puheenjohtaja Panu Parviainen.

Golf

VASTAUKSET PANU PARVIAINEN

Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään

Vastustan.

Golfin harrastamisen tulisi olla helpompaa juuri aloittelijoille ja lajiin tutustujille. Yksi golfin suurista kiehtovuuksista on se, miten harrastaminen yhdessä on mahdollista esimerkiksi tasoeroista, sukupuolesta, tai iästä riippumatta. Se on lajin vahvuus että eri ihmiset pystyvät harrastamaan yhdessä. Siitä seikasta tulee ammentaa kaikki hyöty lajille eikä luoda rajoituksia jotka heikentävät yhdessä harrastamista.

Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21v) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen.

En osaa sanoa.

En tunne tähän liittyviä seikkoja riittävän hyvin. Lähtökohtaisesti tämä on kuitenkin huono periaate koska tämä varmaan rajoittaisi mukaan mahtujia ja lajin pariin pääsyä.

Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu.

En osaa sanoa.

Mutta kuulostaa hyvin keinotekoiselta ja sen vuoksi tuollainen sääntely ei varmaan käytännössä tule onnistumaan. Koko asian taustahan ymmärtääkseni on että kentät tarvitsevat enemmän rahaa. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan jos saavat vastinetta rahoilleen.

Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii, toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta.

Vastustan.

Hyvin keinotekoista sääntelyä ja aivan käsittämätön ajatus. Joka kentällä pitäisi jonkun olla vastaamassa puheluihin ja tiedusteluihin ja koordinoida kyselyitä (järjetön työmäärä ja tehottomuus) Ja entäs jos kaikkia vuokralle annettuja ei saada vuokrattua, miten rahat jaetaan? Muitakin käytäntöönpanon ongelmia voisi listata lisääkin.

On syytä luottaa että ihan tavallinen nykyaikainen vapaa markkina hoitaa homman. Meidän kannattaisi olla erittäin tyytyväisiä siitä että Suomessa on yksi hyvintoimiva palvelu netissä jossa vuokraus ja myyntitoiminta hoituvat tehokkaasti, Golfpisteen pörssi. Palvelu on ilmainen käyttäjille, ja käyttäjät tekevät itse kaiken työn. Käytän sitä vuosittain ja toimii hyvin.

Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa.?

Olen lukenut esityksen. Esityksen lähestymistapa on epäonnistunut. Pääosa asioista, joita on esitetty perustuu sääntelyn lisäämiseen.

Olennaista olisi paneutua kahteen seikkaan:

1)mahdollisimman vapaaseen yleiseen harrastamiseen. Kun tulee mahdollisimman paljon harrastajia lajin pariin niin laji voi paremmin ja on vahvempi. Jos tulijoita riittää, markkinatalous hoitaa että investointeja tehdään ja puitteet kehittyvät

2) kentän osakkeenomistamisen kiinnostavuuteen. Omistajien rahoilla kentät rakennetaan.

Pari asiaa jolla kenttäyhtiöt voisivat helposti lisätä osakkeen omistamisen kiinnostavuutta ovat:

1)Yhteistyö muiden kenttäyhtiöiden kanssa. Jos esim olisi 5-10 lähikentän kanssa vaihtosopimus. Osakkeen omistaja tai omistajalta oikeuden vuokrannut saa pelata näillä yhteistyökentillä. Kentät voivat sitten sopia onko toimivin malli että vaihtopelaaminen on ilmaista, vai että se maksaa esim 5 eur/kierros tai vaikka että saa lunastaa vaihto-oikeuskortin 50 eurolla. Ja nämä siis sen päälle että maksaa oman osakkeensa maksut omalle yhtiölle.

2)Vuosimaksujen vapaampi kohdentaminen seuran ja kentän tarjoamiin palveluihin. Esim siten että voi valita 600 euron nimetyn pelioikeuden tai 800 eurolla nipun vouchereita (esim 20eur/kpl). Vouchereita voi käyttää pelaamisen lisäksi klubin muihin palveluihin -> palvelut kehittyvät ja pelaaja saa paremman vastineen rahalleen, jolloin sitoutuminen kasvaa. Ja siis tuolla vapaudella voi olla hintapreemiokin, kuten tässä esimerkissä 200eur.

3)Myös joustavuus pelilippujen käytössä toimii Hirsalassa tosi hyvin siten että liput ovat voimassa aina myös seuraavan vuoden heinäkuun loppuun. Todella yksinkertainen malli, mutta luo paljon joustoa -> maksan maksut paremmilla mielin kun tiedän että jos ei tänä vuonna kerkiäkään pelaamaan niin paljon niin ens vuonna sitten enemmän.

Koko esityksessä on nurinkurista se, että pelaajia vaaditaan sitoutumaan seuraansa. Se ei onnistu pakottamalla ja sääntelemällä. En itse ole sitoutunut seuraani vaan perheeseeni, kavereihini ja muihin ihmisiin joiden kanssa haluan pelata. Ja se pitäisi tehdä entistäkin mahdollisemmaksi poistamalla rajoitteita. Pelaamme kavereiden ja sukulaisten kanssa minun Hirsala lipuilla ja kavereideni kanssa heidän kotikentillään heidän lipuillaan. Toimii hyvin. Olen tuonut kolmenkymmenen pelivuoteni aikana kymmeniä kavereitani lajin pariin ottamalla heitä mukaan kierrokselle ja viettämällä hauskaa aikaa yhdessä kentällä.

Lyhyt esimerkki vielä tähän liittyen:

Meillä on vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan ollut suvun yhteinen golfkilpailu, yksi kesän kohokohta suvun yhteydenpidossa, noin 10-15 osallistujaa, HCP:t vaihtelevat suvun sisällä kolmosesta greencardiin. Myös suvun ei-golfarit tulevat ainakin pelin jälkeen klubille syömään. On ehdottoman tärkeää että kaikki pääsevät yhdessä kentälle tuolloin. Normaalisti kukin pelaa missä pelaakaan kotejaan lähellä ja missä on jäsenenä eri puolilla, mutta kaikkien saaminen yhdelle kentälle kerran vuodessa vaatii aina aikamoisen järjestelyn. Jos kentän puolelta tulee mitään lisärajoituksia nykyisiin verrattuna, olemme miettineet että voisimme jatkossa järjestää suvun yhteisen pyöräilypäivän golfin sijaan. Vrt. esityksessä olevat HCP- tai aikarajoitukset

Etiketin noudattaminen on kaikissa edellä mainituissa tilanteissa aina ollut täysin luonnollista ja päivänselvää.

Janne

Vihti Golf Club on noussut kymmenen vuoden aikana jäsemäärältään maamme suurimmaksi seuraksi. Vihti on markkinoinut itseään ”lähijäsenyyskenttänä” joka pyrkii tarjoamaan monenlaisia aktiviteettejä jäsenilleen, seuran puolesta opetusta ja mm. kaikille peruskurssin käyneille ilmaisen par-3 kentän käytön ensimmäisen kauden aikana. Vihti on jäsenmäärältään maamme suurin golfseura. Seura on Golfliiton työryhmän esityksen mukaan yksi mammuttiseuroista joita uudistus koskisi ensisijaisesti siten, että sen yli 6000 jäsenestä varsin suuri osa joutuisi etsimään jo vuonna 2011 uuden kotiseuran saadakseen tasoituskortin. Vihti Golfin toiminnan veturi Janne Uotila kertoo seuraavassa mielipiteensä työryhmän ehdotuksiin.

VASTAUKSET JANNE UOTILA:

Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään

Vastustan

Kuulostaa varsin epäloogiselta päätökseltä. Ymmärrän pointin, että halutaan kannustaa ihmisiä satsaamaan pelitaitoonsa ja kannustetaan saamaan tasoitus alle 36, mutta onko tämä sitten oikea keino? Vertaan nopeasti lasketteluun, missä aloittelijat opettelevat helpoissa rinteissä ja taitojen karttuessa he siirtyvät jyrkempiin rinteisiin. Jos aloittelijat laitettaisiin heti hyvien laskijoiden sekaan vaikeisiin rinteisiin, niin he olisivat vaaraksi itselleen ja muille.

Tämä voi myös tappaa heidän mielenkiintonsa koko lajiin (tyyliin – äh, ei tästä tule mitään, niin vaikeaa…tai että, noi muut tulee takaata niin kovaa…) Minun on vaikea kuvitella mitä esim.Kytäjän, Vanajanlinnan, Lohjan, Vuosaaren, Hirsalan yms. osakkeenomistajat tykkäävät, kun yhtäkkiä kentällä pelaakin aloittelijoita tasoituksilla 36-54 ja Kierrosajat pitenevät yms.

Näkisin, että kentille tulisi antaa oikeus valita omat tasoitusrajansa, koska meillä on profiililtaan niin erilaisia kenttiä ja harrastajia. On ihan hyvä, että eri tasoituksilla pelaavat löytävät omat kenttänsä ja taitojen karttuessa voivat sitten vaihtaa vaikeammille kentille.

Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21v) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen.

Vastustan

Suunnitelmataloutta kuin suoraan vanhasta Neuvostoliitosta. Vapaa markkinatalous on jo näyttänyt maailman laajuisesti kyntensä ja suunnitelmatalous oman kykenemättömyytensä. Missään ei huijattu niin paljon kuin vanhoissa suunnitelmatalousvaltioissa, koska suunnitelmatalous on jonkun ylhäältä sanelemaa, missä kaikki laitetaan tasavertaiseen asemaan – ja osalla meillä ihmisistä on luonnostaan kova kilpailuvietti ja halu olla parempia kuin muut – mikä johtaa suunnitelmataloudessa huijaamiseen.

Vapaassa markkinataloudessa se johtaa taas yrittelijäisyyteen! Tämä kohta on itse asiassa Leif Ekströmin johtaman työryhmän suurin floppi: Työryhmä ei ilmeisesti ole miettinyt, että mihin tämä päätös johtaa (mikä on tilanne vuoden päästä).

Golfarit tulevat jakautumaan suht tasaisesti ympäri Suomen eri kentille (ensin täyttyy tietty Uudenmaan lähikentät). Suuri osa lähtee varmasti jäseniksi Viroon, osa Ruotsiin. Lopputulema – meillä on entistä sitoutumattomampia golfareita, jotka ovat jäseninä kaukana kotoaan, eivätkä edes teoriassa pysty osallistumaan mihinkään seura-klubitoimintaan. Tai no okei – jos lentää Finskillä Meri-Lappi golfin viikkokilpailuihin….

Tämä tappaa myös uusien harrastajien määrää, koska kun kenttäyhtiöt ovat jo täynnä, ei niillä luonnollisesti ole mitään intressiä ”tehdä” itselleen uusia pelaajia (=vakiasiakkaita, jotka tuovat rahaa). Kenttien markkinointi loppuu, alkeiskurssitus ei kiinnosta yms. Päätös ajaa kentät flegmaattisiksi, koska ei voi enää tehdä mitään, että saisi hankittua itselleen lisää vakipelaajia – koska olet täynnä!

Ainut mitä teet on hengität ilmaa ja nostat hintoja (niinkuin tehdään silloin kun on aivan täyttä – nosta hintoja). Täysin typerä päätös koko toimialalle ja mikä ei voi toteutua! Tämä päätös olisi vielä perusteltavissa niin, että liitetään tähän kentänhoitomaksu (esim.työryhmän ehdottama 300 euron minimi) ja annetaan tasoituskortit vain niille pelaajille, jotka täyttävät nämä ehdot.

Tällä tavoin oikeasti sitoutettaisiin ihmisiä omaan kotikenttään ja lajin pariin (jos sitä siis työryhmä nyt mukamas haluaa)… Eli näinhän se toimisi ihan hyvin ja olisi tietoinen päätös sitouttaa ihmisiä.

Haluan toki muistuttaa, että paras päätös olisi olla rajoittamatta mitään ja antaa vapaan markkinatalouden toimia, kuten se toimii meidän yhteiskunnassa muuallakin (Kansantaloustieteen perusteet) – mutta jos Leif Ekström haluaa nyt työryhmänsä kanssa tehdä jotain rajoituksia, niin tekisi niitä sitten edes niin, että lopputulema stemmaisi tavoitteiden kanssa – eikä niin, että jakaa nykyiset golffarit tasan eri kentille Suomessa ja ajaa vielä osan jäseniksi ulkomaille (Viro, Ruotsi yms.).

Kommunismin ja suunnitelmatalouden aika on valitettavasti ohitse!

Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu.

Oikeastaan vastasin kantani jo edellisessä kysymyksessä! Näen, että joko tai – joko annetaan vapaan markkinatalouden toimia, eikä rajoiteta mitään keinotekoisesti (mikä varmasti olisi lajin itsensä kannalta fiksuinta), mutta jos halutaan sitouttaa ihmisiä, niin se tulisi tehdä oikein ja sitouttaa myös heidät (esim juuri kysymyksessä mainittavalla tavalla) – mutta ei tehdä puolinaisia päätöksiä, jotka johtavat juuri päinvastaiseen lopputulemaan, entistä sitouttamattomimpiin harrastajiin.

Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii, toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta.

En ymmärrä koko tekstiä. Pelioikeuksien vuokraamistoimikunta – mikä tälläinen on, en ole koskaan kuullutkaan? Ja minkä takia vuokraushinnat pitäisi olla yhdenmukaiset vapaassa markkinataloudessa? Sama kun taloyhtiöt perustaisivat jotain ihme vuokraustoimikuntia ja päättäisivät omistajien puolesta, että mihin hintaan asuntoja vuokrataan – siis oikeesti – miettikää nyt ihmiset!

Me eletään markkinataloudessa Suomessa vuotta 2010 ja omistamienne osakkeiden vuokraushintoja sanelisi golfliitto? – En ymmärrä koko juttua, mutta tuohan on vaan toimikunnan suositus, ei päätös – eli ei sillä muutenkaan ole mitään virkaa.

Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa.?

Oikeastaan aika tyhjentävä vastaukseni tuli tuossa kohdassa kaksi. Mielestäni esitys on täysi floppi ja joka tälläisenään johtaa juuri päinvastaiseen lopputulemaan, mihin työryhmä haluaisi pyrkiä. Minulla riittäisi tähän vielä monta perustetta ja lopputulemaa, miten päätös tulisi tulevaisuudessa vaikuttamaan golfin harrastajiin. Mutta kuten esityksestä tulee heti ilmi, niin siinä ei ole mietitty kunnolla, että miten tämän päivän golfkuluttaja toimii ja mihin mikäkin johtaa. Näissä jutuissa pitäisi aina laittaa omat aivot narikkaa, eikä miettiä miten minä toimin, vaan miten se suurin asiakassegmentti tulee toimimaan, jos teemme näin tai näin.

Mutta en usko, että työryhmäkään on vielä valmis raporttinsa kanssa, sillä sen verran keskeneräiseltä se tuntui, että ehkä toivat sen ulos tarkoituksella noinkin keskeneräisenä, jotta saadaan keskustelua aikaiseksi. Liian vähän päätöksiä, liikaa suosituksia – tuntui todella sekavalta ja epäjohdonmukaiselta koko esitys. Ehkä golfliiton kannattaisi teettää tällainen raportti ammatti-ihmisillä, käsittääkseni ainakin KPMG:llä on maailmanlaajuisesti hyvää golf-business tuntemusta, Janne Uotila kiteyttää lopuksi mielipiteensä.

Teemu

Suomen ammattilaisjärjestö PGA:n toiminnanjohtaja Teemu Laakso on työnsä puolesta varsin tiiviiissä kontaktissa paitsi ammattilaisiin, myös koti-ja ulkomaisiin golfkenttiiin sekä näiden johtoon sekä pelaajiin. Lajia 70-luvun lopulta pelannut Laakso ei suoralta kädeltä lämpene työryhmän ehdotuksiin.

VASTAUKSET TEEMU LAAKSO:

Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään

Vastustan.

”Aikanaan luotiin uusi järjestelmä, jossa tasoitus alkaa numerosta -54. Uskon, että lajin parissa on harrastajia, jotka ovat tyytyväisiä harrastajia vaikka tasoitus ei olekaan lähellä lukua -36. Osalle harrastajista lienee jo fyysisesti mahdotonta saavuttaa tasoitus -36. Tulisiko hänen luopua vierailuista tuttaviensa kentillä”

Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 1v) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen.

En osaa sanoa.

”Tuntuu tässä vaiheessa aika keinotekoiselta rajoitukselta. Montako reikää Suomessa on yhteensä? Siitä saisimme heti laskettua Golfliiton haluaman teoreettisen harrastajien maksimimäärän. Tässä puututaan tiettyjen seurojen tulopuoleen mutta joissain tapauksissa tulopuolta tärkeämpi voisi olla menopuoleen puuttuminen. Miksei saman tien määritellä kentänhoitoon käytettävää maksimimäärää, hallinnon puolen palkkakattoa ja vaikka investointien maksimäärää. Menopuolen maksimit määräytyisivät vaikka golfseuran taloudellisen kantokyvyn (sitoutuneet pelaajat ja gf –tulot) mukaan”.

Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu.

Vastustan

Varsin” keinotekoinen raja. Miten määritellään sitoutuminen? Jos harrastaja pelaa tietyllä vieraskentällä maksaen yli 300€ / vuosi greenfee –maksuja, onko hän silloin ”sitoutunut” tuohon kyseiseen seuraan? Vai pitääkö maksu maksaa kauden alussa ollakseen ”sitoutunut”. Mitä jos pelaaja ostaa sarjakortin kentälle tammikuussa hintaan vaikka 400€? Mielestäni olisi huomattavasti tärkeämpää hyväksyä nykyinen tilanne, jossa osa pelaajista liikkuu kenttien välillä ja luoda toimintamalleja joilla kentät voisivat siitä huolimatta säilyttää toimintakyvyn nyt ja tulevaisuudessa”.

”Minusta tuntuu, että tämä harrastamisen kehitys ei ole pysäytettävissä Golfliiton keinoin ja riskinä on, että muutaman vuoden kuluttua olemme tilanteessa, jossa todetaan, että toimenpiteet eivät auta ja golfkentät eivät ole millään tavalla sopeuttaneet toimintaansa omaan toimintaympäristöönsä”

Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii, toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta.

Vastustan

”Miten tämä sopii yleensä suomalaiseen yhteiskuntaan? Siis vuokrasääntely? Kyllä kai omistajalla pitäisi olla oikeus päättää mihin hintaan vuokraa osakkeensa tai jättää vuokraamatta”.

Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa.?

”Olen lukenut ehdotuksen läpi ja ensimmäinen reaktio oli, että ”ei voi olla totta”, Golfliitto lähtee golfyhtiöiden ahdinkoa helpottaakseen rajoittamaan golfin harrastamista. Onkohan ainoa lajiliitto Suomessa?”.

”Rajoitusten sijaan Itse haluaisin nähdä konkreettisia tutkimuksia lajin ja seurojen nykytilasta ennen näin merkittävien ehdotusten julkaisemista. Kunnon tutkimuksilla voisi saada myös kuvan siitä mihin suuntaan harrastaminen on muuttunut ja mitä uudet harrastajat lajilta odottavat. Tämän jälkeen voitaisiin suunnitella erilaisia kestäviä toimintamalleja jotka toisaalta lisäisivät harrastamista Suomessa mutta toisaalta mahdollistaisivat jokaiselle golfseuralle edellytyksen toimia. Täytyy hyväksyä sekin, että joillain kentillä se voi tarkoittaa toiminnan merkittävääkin sopeuttamista”.

”Olisikin mielenkiintoista tietää minkälaista materiaalia työryhmällä on ollut käytössään ehdotuksia tehdessään. Voihan olla, että työryhmä tietää jotain mistä tavallisilla golfareilla ei ole tietoa. Näiden ehdotusten perusteella tuntuu kuitenkin siltä, että ei haluta hyväksyä ympärillä ja lajin harrastamisessa tapahtuvaa muutosta ja yritetään muuttaa golfia ympäröivä maailma ja harrastamisen mallit haluamaamme muotoon. Ymmärrän kyllä työryhmän motiiveja lähteä selvittämään vaihtoehtoja mutta mielestäni nämä ehdotukset vaikuttavat hätäisiltä, Teemu Laakso arvioi.

Mika

Mika Pantzar on taloustieteilijä ja kauppatieteiden tohtori. Hän on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö ja toimii akatemiatutkijana Helsingin kauppakorkeakoulussa.

VASTAUKSET MIKA PANTZAR:

Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan HCP on max 36. Seuratasoituksella 37-54 pelaavat henkilöt saisivat pelata vain omalla kotikentällään .

Vastustan

Perusgolffarina” (100 kierrosta ja osakkeen omistajana) pelaan mielelläni erilaisilla kentillä ja erilaisten palaajien kanssa. Green Fee pelaajat ovat hyvä tulolähde ainakin omalle seuralleni enkä ole nähnyt seurahengen tai etiketin kärsivän näistä vääränlaisista pelaajista”, Pantzar määrittää mielipiteensä.

Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21v) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen.

Vastustan

”Golfliitto tehtävä ei voi olla rajoittaa osakeyhtiöiden toimintaa, vaikka hieman ymmärränkin ehdotuksen logiikkaa”.

Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen raja (300 euroa). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneen pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu.

Vastustan

” Miksi itsenäiset seurat tai osakeyhtiöt suostuisivat tällaiseen tai minkäänlaisiin ”suositusten seurausjärjestelmiin”. Perustelut ”yhtenäisten käytäntöjen” varmistamisesta tuntuvat kovin keskusjohtoisilta”.

Vuokraamistoiminta keskitettäisiin golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta

En osaa sanoa .

” Tämäkin ehdotus kuvittelee, että pelaajat (ja seurat) olisivat täsmälleen samanlaisia”

Vapaa sana. Miten hyvin olet tutustunut työryhmän ehdotuksiin. mitä mieltä olet siitä kokonaisuutena? Mitä hyvää, mitä huonoa.?

” Luultavasti esityksessä on logiikkaa joka ei aukea kauppatieteen tohtorille. Mielestäni omistajien asemaan ja kenttien pitkän aikavälin kehittämiseen pitää kiinnittä huomioita. Sanktioiden sijaan kannattaisin kannusteita, että esimerkiksi tietyn alueen kentät voisivat sopia toinen toistensa perusgolffareiden vaihtoviikkoja jne. Suunnitelmassa puhutaan kanta-asiakkuusajattelussa mielestäni harhaisesti”

”Stockmannin osakkeenomistaja ei ole kanta-asiakas. Värittynyt kieli, ””rehottava pelilippukäyntö”, ”huonosti etikettiin tai turvallisuuten sitoutuvat pelaajat, ”suositusten seurausjärjestelmä” ei tee oikeutta aidolle ongelmalle, joka liittyy kenttien toiminnan rahoittamiseen. Minusta ”perusgolffareita” ovat myöskin ne, jotka eivät omista osakkeita, kuten myös ne jotka väliaikaisesti antavat osakkeet muuhun käyttöön. Ainakaan pinnallisen tarkastelun pohjalta en usko että tällainen uudistus parantaa golfin asemaa. Luulisin että kilpailuvirastollakin olisi asiaan sanottavaa, jos liitto alkaa luomaan alaisilleen osakeyhtiöille hinnoittelumalleja”, Pantzar kiteyttää lopuksi.

MISTÄ ON KYSYMYS?

Golfliiton puheenjohtaja Antti Peltoniemi lanseerasi viime yksynä seurolle lähteneessä kirjeessään termin ”halpapelaaminen”, tarkoittaen sillä pelaajia, jotka maksavat seurohin jäsenmaksun, mutta pelaavat sitoutumattomasti valintansa mukaan omalla tai vieraskentillä greenfeellä.

Peltoniemen kanta oli yksioikoinen, hän näki jatkuvasti yleistyvässä sitoutumattomassa pelaamisessa suuren uhan lajille ja nosti käytännössä tavoitteeksi sen, että sitoutumattomat pelaajat olisi saatava osallistumaan nykyisten kenttien rakennus-ja ylläpitokustannuksiin muutenkin kuin heidän pelaamisen kautta tuomiensa, kenttäyhtiöiden määrittämien maksujen kautta.

Golfliiton hallitus päätti perustaa työryhmän pohtimaan sitä, miten sitoutumaton pelaaminen saataisiin ratkaistua. Puheenjohtajaksi pyydettiin HGK:n nykyinen puheenjohtaja Leif Ekström, joka kutsui saman pöydän äärelle kuusi alueellisesti valittua seurojen edustajaa sekä sihteeriksi liiton toimitusjohtaja PetriPeltoniemen. Toimikunnan raportti julkaistiin seurojen edustajille elokuun lopulla.

Toimikunnan tilanneanalyysi ja toimenpide-ehdotukset

HGK:nSeuraavassa vapaamuotoinen lyhyt referaatti työryhmän tilanneanalyysistä sekä toimenpide-ehdotuksista :

– Vuonna 2006 monet golfseurat muuttivat jäseneksi ottamispolitiikkaansa säilyttääkseen statuksensa verotukselliesti yleishyödyllisinä seuroina. Tämän jälkeen seurojen jäsenmäärä on kasvanut 21.000 pelaajalla joista suurin osa on sitoutumattomia pelaajia. Ongelmaksi työryhmän mielestä on muodostunut se, että osakkeet ja pelioikeudet käyvät entistä heikommin kaupaksi valinnanvapauden vallitessa.

-Työryhmä vetää tästä sen johtopäätöksen, että Suomeen ei nykyisessä tilanteessa synny jatkossakaan uusia kenttiä, nykyisille ei kyetä tekemään niiden tarvitsemia uudistustöitä. Kentät ”rapautuvat”, raha loppuu osakeyhtiöiltä kun vastikkeita ei tule sisään.

-Sitoutumattomat pelaajat ovat ongelma, he eivät ole osallistuneet kenttien rakentamis-ja ylläpitokustannuksiin. Sitoutumattomat pelaajat käyttäytyvät muita huonommin, eivät osallistu seuratoimintaan eivätkä tuo lapsiaan kentille.

-Suuret jäsenmäärät keränneet ”mammuttiseurat” ovat myös riesa. Ne myyvät jäsenkorttien kautta pelaamismahdollisutta maamme muille kentille keräten sievoiset summat liiveihinsä.

-Työryhmä esittää, että Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään 100 liiton HCP-korttia aikuisille jäsenille (yli 21-v.) jokaista kentän tasoituskelpoista reikää kohden vuodesta 2011 alkaen. Työryhmä suosittelee, että golfyhteisöt edellyttävät vieraspelaajiltaan liiton HCP-korttia ( kuten tähänkin asti)

-Edellisellä toimenpiteellä sitoutumattomien pelaajien suosimat ”mammuttiseurat” joutuisvat myymään eioota tuhansille jäsenilleen. Nämä etsisivät uusia seuroja ja kenttien tarjoamia palveluita jolloin heidät sitoutettaisiin paremmin. Toimikunnan ehdotus on, että ”sitoutuneen” pelaajan euromääräiseksi alarajaksi määriteltäisiin ( jäsen+pelimaksu) 300 euroa.Seuroille ( kentille) määriteltäisiin tiukat rajat ja raportointivelvollisuus mm. omilla nettisivuilla mikäli näistä lipsutaan.

-Vaikka sitoutuminen on työryhmän mielestä ensisijaisesti ”asennekysymys”, sille ehdotetaan euromääräistä rajaa (ehdotus 300 euroa/vuosi). Golfliitto päättää vuosittain mikä on sitoutuneelta pelaajalta edellytettävä minimikausimaksu. Kenttiä velvoitettaisiin pitämään kiinni tästä hinnasta ja informoimaan asiasta mm. omilla nettisivuillaan mikäli linjasta lipsutaan.

-Työryhmä suosittaa kenttiä tarjoamaan sitoutuneille pelaajille tuntuvia etuja vieraspelaamiseen liittyen.

-Työryhmä suosittelee, että liiton jäsenseurat/kentät kehittävät kukin itselleen sopivia keinoja, joilla helpotetaan aloittelijoiden mukaan tuloa. Tällaisten keinojen tulee kuitenkin olla vain määräaikaisia ja koskea vain uusia lajin aloittavia pelaajia. Lisäksi niiden tulee edellyttää pelaamista vain kotiseuran kentällä. Työryhmä suosittelee, että golfseurojen jäsenet olisivat sitoutuneita golfareita.

-Työryhmän mielestä pelilippukäytäntö ”rehottaa” golfyhteisöissä. Pelilippukäytäntö heikentää sitoutumattomien pelaajien sitoutumista entisestään. Työryhmän suositus on, että pelilipuista on syytä luopua. Jos yhtiöjärjestyksen muuttaminen ei ole mahdollista, niin suositeltava tapa on, että pelilippujen käytöstä aiheutuvat kulut tulevat perittäviksi käytön yhteydessä hallintomaksuilla. Työryhmä suosittelee myös, että pelilippuja ei anneta osakkaille irrallisena, vaan kiinnitettynä jonkinlaiseen sarja/ kantakorttiin, joka täytyy aina näyttää caddiemasterille, kun pelimaksun aikoo suorittaa pelilipuilla. -Sitoutumattoman pelaamisen ilmiö on pudottanut vuokraoikeuksien hintoja. Mikäli yhtiöjärjestys sallii, niin työryhmän suositus on, että pelioikeuksien vuokraaminen keskitetään seuran toimistolle. Seura perii hallintomaksun vuokraustoiminnasta. Työryhmä suosittelee myös, että henkilö, joka pelaa vuokraamallaan pelioikeudella, olisi kyseisen seuran jäsen.

-Golfliitto suosittaa, että palataan vanhaan käytäntöön, jossa kaikilla kentillä edellytettäisiin vieraspelaajilta tasoitusta max 36. Seuratasoituksella 37 – 54 pelataan kotikentällä. Käytäntö vähentää jäsenyyksien ”postimyyntiä” aloittelijoille ja tuo aloittelijat paremmin mukaan kotiseuratoimintaan. Tämä suositus on annettu jo 2010, mutta sen noudattamisen tärkeyttä on syytä painottaa.

Hämmentäviä ehdotuksia

Työryhmän ehdotuksen useaan kertaan luettuaan ja tarinan avainhenkilöiden ( Antti Peltoniemi, Leif Ekström, Petri Peltoniemi, Golfiiton tj.) kanssa keskusteltuaan tulee entistä hämmentyneempi olo. On tärkeää, että tilanneanalyyseja kotimaisesta golfista, kenttien tilanteesta ja pelaamisesta tehdään, mutta Golfliiton työryhmän esitykset sekä Antti Peltoniemen ja Leif Ekströmin kannanotot pelaamisen mallittamisesta Suomessa eivät jätä ketään kylmäksi. Ehdotukset saavat varmasti kannatusta, mutta myös rajua kritiikkiä. Osa alan toimijoista pitää esitystä toteutuessaan dramaattisesti lähes kuoleman suudelmana lajin terveelle kehittymiselle maassamme.

On kannatettavaa saada entistä suurempi osa pelaajista ja aloittelijoista niiden kenttien jäseniksi joiden lähistöllä he asuvat. Siten suurempi osa heistä kasvaa tulevaisuuden osakkeenomistajiksi, pelioikeuden vuokraajiksi tai vaan sitoutumattomiksi pelaajiksi, joita maailmalla on ehdoton enemmistö. Halusimme tai emme.

On utopistista uskoa siihen, että valtaosa ihmisistä olisi valmis osallistumaan aktiivisesti seuratoimintaan, niin kannatettavaa kuin se monilta osiltaan onkin. Suurimmalle osalle golf on vapaa-ajan harrastus muiden joukossa, jota he haluavat pelata siellä missä kulloinkin liikkuvat. Sitoutuen tai sitoutumatta oman valintansa mukaan. Pakkopaitaan pukeminen kulutuskäyttäytymisessä harvoin jos koskaan kolahtaa harrastukseen liittyvissä asioissa.

Tässä asiassa golfyhteisö voi kuitenkin katsoa peiliin. Varsin harvalla kentällä on ennen verottajan työntöapua lähdetty tarjoamaan osakkeen ja pelioikeuden lisäksí muita koukuttavia tapoja tulla mukaan yhteisön toimintaan.

Petri

Kenttien, seurojen ja Golfliiton taitamattomuutta ja haluttomuutta tilanteen muuttamiseen on se, että Suomeen syntyi ns. kaukojäsenkulttuuri jo 1980-luvulla. Nykyään nämä ”mammuttiseurat” ja ilman pelioikeutta jäsenyyttä tarjoavat kentät ovat jo hyvin lähellä taajamia ja tarjoavat jäsenilleen todellisiakin aktiviteettejä sekä etuja, esimerkkinä Vihti, Hattula ja Revontuli.

Kateus siitä, että yrittäjät tekevät työstä myös jonkin verran tiliä kuuluu suomalaiseen luonteeseen. He ovat kuitenkin toiminnallaan tuoneet tuhansia uusia pelaajia lajin toimintaan. Oma vakaa uskomukseni on se, että suomalaisessa golfissa ei kannata lähteä keinotekoisten kilpailukieltojen ja rajoitusten tielle.

Osakkeiden ja pelioikeuksien arvot lähtevät nousemaan taas siinä vaiheessa, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Yhtään kotimaista kenttää ei ole kuopattu tai asetettu viimeisten vuosien aikana konkurssiin. Meidät on yksinkertaisesti totutettu varsin hyvään palveluun kenttien osalta ja korkeisiin laatukriteereihin. Golfin lajiliiton tehtävänä on ensisijaisesti viedä lajia eteenpäin maassamme, huolehtia seurojen ja sen jäsenten hyvinvoinnista.

Aktiivinen vaikuttaminen golfyhteisön keskeisimpänä osasena on luonnollista Golfliiton toimenkuvaa. Työryhmän mietinnön perusviesti on monella tavalla keskusjohtoisuuden korostaminen, vaarallinen vapaan kilpailun rajoittaminen ja lajin palveluiden tuotteistamisen sekä hintojen kontrollointi yhteisillä sopimuksilla.

Päällimmäisiä näistä ovat:

1. Tasoituskorttien määrän rajoittaminen niiltä ”mammuttiseuroilta” jotka ovat kyenneet tarjoamaan pelaajille hyviä tuotepaketteja ( jäsenyys). Mörkönä käytetty pelote siitä, etä greencardeja (pelilupia kentille) myönnetään liian heppoisin perustein on varmasti osittain aiheellinen mutta hallittavissa muiila keinoin kuin syyllistämällä tarkoitushakuisesti tiettyjä tahoja. Muualla maailmassa golfia pelataan vähintään yhtä huonosti kuin Suomessa, monissa maissa huomattavasti heikomminkin

2. Sitoutuneisuuden minimihinnan (300 euroa) määrittäminen yhteisellä sopimuksella. Kartellisyytökset lähtevät liikkeelle pienemmistäkin pöytälaatikkosopimuksiin pyrkimisistä

3. Kenttäosakeyhtiöille ja seuroille tiukka ehdotus siitä, minkä tasoituksen omaavia pelaajia he kentilleen voivat ottaa. On toki tavoiteltavaa, että rajoja voidaan tiiukentaa kun pelaamisen määrä kasvaa. Mutta miksi ihmeessä sahata oksaa niiltä puilta ( kentiltä ) jotka sijaintinsa tai toimialansa takia keskittyvät vähemmän osaavien peluuttamiseen?

Mielestäni esitetty kehityssuuntaus ei sovi lainkaan yhteen sen kanssa, millaiset ovat kehitystrendit muualla maailmassa lajin suhteen ja kuinka ihmiset nyt ja tulevaisuudessa aikaansa ja rahojaan käyttävät. Golfliiton työryhmän mietintö menee alueellisiin käsittelyihin syksyn aikana. Golfliiton liittovaltuusto tekee mahdolliset päätöksensä / suosituksensa asiasta marraskuun 20. päivänä.

”Palautetta on luonnollisesti tullut paljon. Tunteet käyvät selkeästi kuumina. Työryhmän mietinnön sisältöä on osittain tulkittu väärinkin. Mutta pöydällä olevat asiat ovat hyvin merkityksellisiä. Siksikin on tärkeää, että tästä aiheesta keskustellaan mahdollisimman laajasti”, pyörittelee sanojaan Golfliiton toimitusjohtaja Petri Peltoniemi.

Golfpiste ja Golf Digest tulevat osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun tiiviisti syksyn aikana. Palautetta ja mielipiteitä aiheeseen voi antaa Golfpisteen keskustelupalstalla sekä myös osoitteeseen teemu.tyry@golfpiste.com / teemu.tyry@kolumbus.fi

Teemu Tyry

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje