Yllä olevaa kuvaa kannattaa katsoa tarkasti! Mitä näet? Kolme iloista nuorta ihmistä, tavallisia suomalaisia?
Ei aivan tavallisia, sillä oululaiset sisarukset Serena,18, Juhana,16, ja Karina Kukkonen, 15, ovat kaikkea muuta kuin tavallisia suomalaisia nuoria. Tai edes tavallisia nuoria urheilijanuoria, joille ”mulle kaikki heti” -ajattelu on tuttua. Heidän tavoitteensa on korkealla, niin korkealla, että sellaista tuskin kukaan suomalainen nuori golfaaja on koskaan aiemmin asettanut.
He eivät tähtää ensi kauteen, seuraavaan kauteen, Suomen mestaruuteen tai kansalliseen menestymiseen. He haluavat päästä niin pitkälle golfissa, että siitä tulee menestyvä ammatti! Siis ammattilaiseksi?
” Ilman muuta, mutta miksikään suomalaiseksi perusammattilaiseksi emme ala. Jos emme pysty amatöörinä olemaan huipulla, ammattilaiseksi on turha lähteä. Pohjoismainen taso ei innosta”, määrittää sisarusparven vanhin Serena, joka painottaa kaikkien puolesta, että juuri nyt koulu on ykkössijalla…
”Koulu jättää vaihtoehdon B. Ylioppilaaksi, ja sen jälkeinen opiskelu on se B-vaihtoehto, mutta se vaihe elämästä alkaa vasta kun on katsottu vaihtoehto A”.
Mikä se on ?
”Ammattilaisuus. Ja sellainen ammattilaisuus, että sillä elää kunnolla. Mikään Telia –tour -ammattilaisuus ei riitä. Jos en kehity 3-5 vuodessa niin paljon, että pystyn pelaamaan maailman huipulla amatööreissä, en taatusti ala ammattilaiseksi. Sinne kannattaa siirtyä vasta sitten kun on tarpeeksi hyvä, että tasoitus on +3-5 ja kokemusta siitä, että pystyy pelaamaan maailman amatöörien kanssa kärkisijoista, sanoo Juhana, joka siskojensa tapaan harrasti aiemmin balettia ja oli Suomen yksi lahjakkaimpia hiihtäjiä.
” Hiihto oli kakkoslaji, golf on ollut ykköslajini jo 9-vuotiaasta alkaen ja siitä alkaen olen ajatellut, että minusta tulee joskus ammattilaispelaaja, sanoo Juhana.
Siskossarjan nuorin Karina on on ilmiselvästi huippulahjakkuus. 15 ikävuodestaan huolimatta plakkarissa on jo kolme alle 16-vuotiaiden Suomen mestaruutta lyöntipelissä. Kotimainen menestys ei Karinaa hätkäytä.
”Ne tietysti ovat mukavia saavutuksia, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, jos ei pysty kehittymään ja parantamaan omaa osaamistaan. Juuri nyt kuitenkin keskityn enemmän fyysiseen puoleen ja selkäni kunnon kohentamiseen, sanoo Karina.
Mikä panee nuoret ihmiset, lahjakkaat golffarit harjoittelemaan 5-7 tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa?
Eivät ainakaan kunnianhimoiset vanhemmat, Hanna ja Hannu Kukkonen, jotka ovat vahvasti mukana lastensa harrastuksessa, mutta toimivat vanhempien roolinsa lisäksi pikemminkin jarruttajina kuin innostajina.
Mallia maaimanhuipuista
”Minua motivoi halu. Kun näen tv:stä maailman huippujen pelaavan, ajattelen, että tuolla minäkin joskus pelaan. Tulee hirveä halu harjoitella lisää ja kehittyä, sanoo Karina.
”Ei meitä tarvitse käskeä harjoittelemaan. Isä joutuu pikemminkin jarruttelemaan”, sanoo Juhana, joka viime vuoden syyskuussa sai ensimmäisen kerran kokea miltä tuntuu kun on mukana maailman huippujen kanssa.
” Olihan se komea kokemus pelata Euroopan Ryder Cup –joukkueessa USA:ta vastaan. Siellä näki millä tasolla muut ovat. Kisa antoi uskoa, että oikealla tiellä ollaan”, arvioi Juhana, joka on perheen ”harjoitushulluin”.
”No minä vain tykkään harjoitella ja pelata. Jään mielelläni treenaamaan vielä siinäkin vaiheessa kun siskot jo tekevät poislähtöä 5-6 tunnin harjoittelun jälkeen”, sanoo Juhana, määrittäen vielä, ettei luule omasta tulevasta golfurastaan yhtään mitään.
”Juuri nyt keskityn van siihen, että pelini ja harjoitteluni paranee. Jos kehitykseni pysähtyy, enkä pääse sille tasolle jolle amatöörinä tähtään, en taatusti edes ajattele ammattilaisuutta. Sinne kannattaa siirtyä vasta sitten kun on riittävän hyvä ja kokemusta kovista kansainvälisistä peleistä, sanoo 16 -vuotias Juhana.
Ympärivuotisuus tavoitteena
Kukkosen sisarukset Serena, Juhana ja Karina ovat harjoitelleet Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolan lähikentillä lähes kaksi kuukautta.
Omaehtoisen harjoitusjakson päätti 10. huhtikuuta alkanut viikon nuorten maajoukkueleiri Suomen maajoukkueen harjoituskeskuksessa Costa Ballenassa.
”Sieltä sitten kotiin Ouluun. Toivottavasti lumet ovat siihen mennessä sulaneet edes sen verran, että pääsemme rangelle harjoittelemaan”, miettii Serena, jonka mukaan harjoittelu Espanjassa avasi lopullisesti tajuamaan missä mennään ja mikä on tilanne.
”Suomessa asuvilla ja harjoittelevilla ei todellisuudessa ole mitään mahdollisuutta niitä vastaan, jotka pääsevät harjoittelemaan ulkona hyvillä kentillä läpi vuoden. Suomessa pystyy pelaamaan 2-3 kuukautta kunnon olosuhteissa, Espanjassa 12 kuukautta. Jos tänne ei ole jatkossa mahdollisuuksia tulla, voi samalla heittää hyvästit huippugolfille ja alkaa miettiä vaihtoehtoa B, toteaa Serena kylmän tosiasian.
Koulunkäynti sujuu
Oulussa lukion toista luokkaa käyvä Serena ja ekaluokkalainen Juhana, sekä peruskouluaan päättelevä Karina eivät ole vain lupaavia golffaajia, vaan myös esimerkillisesti koulunsa hoitavia nuoria, josta kertoo kaikkien yli 9 keskiarvot.
Harjoittelukin maistaa ja lukiolaiset ovat Espanjassa oleskelunsa aikana hoitaneet opiskeluaan Fuengirolan suomalaisessa lukiossa tehokkaasti kahta asiaa yhdistäen.Karina lukee peruskoulun viimeistä luokkaa etäopiskellen.
Alla mallia harjoitusohjelmasta:
Harjoitusviikko 13:
Viikko 13 harjoittelu sisälsi harjoittelua 33,5 tuntia ja lisäksi jokapäiväiseen ohjelmaan kuuluivat aamu- ja iltajumpat, joita ei ole kirjattu harjoitustunneiksi.
Maanantai: Lähipeliharjoittelua Mijaksessa 5 tuntia + 9 reikää peliä.
Tiistai: Maastolenkki 45 min., puttiharjoittelua 3,5 t Cerrado del Aquilassa
Keskiviikko: vapaa
Torstai:1,5 tuntia lähipeliharjoittelua Lauro Golfissa + 18 reikää pelaamista
Perjantai: 1,5 tuntia lyöntiharjoittelua+ 9 reikää pelaamista ja päätteeksi 2,5 tuntia puttiharjoittelua
Lauantai: Lyöntiharjoittelua 1,5 tuntia, 18 reikaa pelaamista Mijas Golfissa
Sunnuntai: 2 tuntia lähipeliharjoittelua+ 18 reikää Lauro golfissa.
TEKSTI: EERO RAUTIO
Sekava on teksti ja muutamaan kertaan sai lukea että meni jakeluun. Ensimmäinen suomalainen Ryder cupissa?? Luulin Mikko Ilosta suomen parhaaksi.
Sekava on teksti ja muutamaan kertaan sai lukea että meni jakeluun. Ensimmäinen suomalainen Ryder cupissa?? Luulin Mikko Ilosta suomen parhaaksi.
Ilonen on edelleen paras. Ihmetellään miksei tuu huippuja. Tässähän on selvästi 3 parasta treenaajaa golfissa. Eikä sekään vielä takaa mittään.
Hyvä juttuhan tuo on, ja toivottavasti nuoret jaksaa painaa eteenpäin vaikka muutama notkahdus tuliskin. Kuulostaa henkisesti raskaalta tuollainen reenimäärä, mutta ei kait sitä ilman pääsekään dominomaan ammattilaiskenttiä mualimalle…
Kaikessa kehittymisessä ratkaisee oma halu ja tahto. Sitten tulevat lahjakkuus ja tärkeät taustajoukot. Tällaiselle toiminnalle tulisi löytyä tukea, jos halutaan huipulle ! Maltilla ja määrätietoisesti hyvä tulee. Hyvää matkaa ! Oka.
Turha selitellä. Asia on vaan niin, että toiset on hyviä toiset ei. Tulokset puhuvat puolestaan. Tässä on tulevaisuus, ei missään toivotaan toivotaan jutuissa. Tsemppiä.