Kostensalo: Ammattilaisia ei osata hyödyntää juniorivalmennuksessa - Golfpiste.com

17.–24.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][30]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Kostensalo: Ammattilaisia ei osata hyödyntää juniorivalmennuksessa

Juniorit tarvitsisivat herkimmässä ikävaiheessa parasta valmennusta.

Imatralla valmentajana toimivan Marko Kostensalon mielestä suomalaisen kilpagolfin kehityksen esteenä on resurssien hukkaaminen väärään paikkaan. ”Mikäli Golfliitto ja seurat ymmärtäisivät panostaa valmennusosaamista lasten opettamiseen, olisivat mahdollisuutemme tuottaa kansainvälisiä pelaajia aivan toisenlaiset.”

Kostensalo näkee päivittäisessä työssään koulun liikunnanopettajana ongelman, mikä heijastuu nykyään kaikkiin urheilulajeihin: yhä useammin tähtäimensä kilpatasolle asettaneiden nuorten parissa löytyy sellaisia, joiden liikunnan määrä ei yllä tavalliselle ihmiselle suositeltavaan terveysliikunnan määrään.

Jotakin olisi tehtävä, mutta mitä? Kostensalo ei tyydy vain arvostelemaan epäkohtia, vaan nostaa esille keinoja, joista voisi löytyä ratkaisuja muutokseen. Hänelläkään ei ole viisastenkiveä, joka saisi sormia napsauttamalla laiskistuneet lapset ja nuoret suosimaan aktiivista liikuntaa, mutta koulujen ja urheiluseurojen toiminnassa Kostensalo löytää paljon korjaamisen varaa.

”Koulumaailmassa ala-asteella liikunnan opetuksesta vastaavat liian usein opettajat, jotka eivät ole saaneet liikuntaan syventäviä opintoja. Kuinka voimme olettaa, että lapset oppivat vahvat perustaidot, jos opettajilla ei ole tietotaitoa opetettavassa aineessa? Lapsena opimme perustaidot ja -tiedot kaikkein nopeimmin. Herkimmässä ikävaiheessa meidän tulee tarjota lapsille parhaat mallit, opetus ja valmennus. Meillä valmennuksesta vastaavat liian usein talkoovalmentajat tai vanhemmat, joilta puuttuu vaadittava osaaminen.”

Muut työt ajavat etusijalle

Hän katsoo oman ”leipälajinsa” näkökulmasta, että Suomessa ammattimaiset golfopettajat ja -valmentajat joutuvat toimimaan elantonsa eteen liikaa klubipelaajien ja aloittelijoiden kanssa. Kun lisäksi suurin osa golfvalmentajan työstä tehdään varsinaisen pelikauden aikana, ei huonommin maksettu juniorikoulutus pysty kilpailemaan muiden sektoreiden kanssa asiantuntijan ajasta.

”Optimaalinen tilanne on se, että jokaisessa ikävaiheessa meillä on käytössämme paras valmennusosaaminen, mutta toistaiseksi sitä ei ole hyödynnetty. Golfvalmentajien on tehtävä muita töitä, jotta he voivat valmentaa. Sama dilemma pätee monissa muissakin lajeissa.”

Suomalaiset kärkiammattilaiset ovat viime aikoina hakeutuneet ulkomaille huippuvalmentajien alaisuuteen löytääkseen optimaalisen osaamisensa. Saavuttaakseen maailman valiot, pelaajien on päästävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa harjoittelemaan ja pelaamaan parhaiden kanssa vaativissa olosuhteissa. Tällöin on helpompi arvioida riittävätkö pelaajan motivaatio, taidot ja usko nousta eliittiin. Sama pätee Kostensalon mukaan myös valmentajiin.

Nordea

”Turha meillä on puhua maailman parhaasta valmentajakoulutuksesta, jos koulutuksesta ei ole vastaamassa maailman parhaat valmentajat. Tavoite on eittämättä erinomainen, mutta toteutuksen suhteen meille olisi syytä tuoda laajemmin valmentajia maailman huipulta kertomaan näkemyksiään ja jakamaan käytännön taitojaan.”

Sen sijaan Golfliiton ratkaisu palkata Staffan Johansson luotsaamaan maajoukkuetta oli Kostensalon mukaan suomalaisen huippugolfin kannalta erinomainen asia: ”Hän on ansainnut omistautumisellaan ja ammattitaidollaan pelaajien luottamuksen, joka on koko valmennuksen perusta. Hänellä on laajaa kokemusta lajin huipputasolta sekä näkemystä ja uskallusta muuttaa toimintatapojamme. Juuri tämänkaltaista ulkopuolista herätystä lajikulttuurimme mitä ilmeisimmin tarvitsee.”

Sitovampia ratkaisuja

Kostensalo peräänkuuluttaa avointa ja kriittistä keskustelua, jonka puute on tyypillistä koko suomalaiselle kulttuurille. Hänen mukaansa keskusjohtoinen ajattelu vahvistaa vain byrokratiaa ja rakenteita, kun pitäisi olla tarkoitus kehittää aidosti suomalaista golfia.

”Suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden puute on vaivannut Golfliittoa jo pitkään. Esimerkiksi aluevalmennusjärjestelmiä ja erilaisia tiimejä on aloitettu ja lopetettu ainakin kymmenen kertaa valmennusurani aikana. Liitossa olisi vihdoin aika luoda pitkäntähtäimen toimintasuunnitelma, joka tuodaan julkisesti esille pelaajille, valmentajille, vanhemmille ja koko golfkansalle. Valmennusryhmien valintakriteerit on myös syytä kertoa etukäteen pelaajille ja taustahenkilöille.”

90-luvun alusta lähtien golfvalmennuksen parissa toimineen itäsuomalaisen mielestä liiton tulisi ehdottomasti hyödyntää ammattilais- ja maajoukkuepelaajiemme osaaminen kutsumalla heitä tulevaisuuden lupaustemme harjoitusleireille: ”Pelaajat oppivat toisiltaan uskomattoman paljon ja nopeasti. Kuinka hienoa olisikaan saada vaikkapa Martin Kaymer ja Mikko Ilonen harjoittelemaan ja pelaamaan huippulupaustemme kanssa. Watch and learn!”

Marko Kostensalo vastasi pitkään maan kärkipelaajiin lukeutuvan Antti Ahokkaan valmennuksesta, tätä nykyä hänen ”tallinsa” ykkösnimi on viime elokuussa Hämeenlinnan EM-kisoissa hyvin onnistunut Mikael Salminen. Kostensalon oppeja ovat soveltaneet käytäntöön myös mm. Sohvi Härkönen, Toni Karjalainen ja Miro Veijalainen.

Marko Kuivasaari

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)

  • Vpu says:

    Kostensalon tapa paneutua kohteen valmentautumiseen vatii myös valmennettavalta todellista sitoutumista tilanteeseen.Seuroissahan ”valmennus” työtä tekevät hyvin usein asiaan joutuneet ,toivottavasti vihkiytyneet tavalliset amatöörit.Tähän näkisin tarvittavan oikeata koulutusta näille henkilöille ja heidän työn arvostusta.Helmet pitää osata poimia massasta ja sada heidät sitten näiden huippuvalmentajien hoiviin.Kyllä varmasti liitonkin puitteissa on osaamista mutta tahtoo olla ilmeisesti niin että mennään milloin mihinkin suuntaan ja ei saavuteta sitä parasta tulosta valmennuksessa.Johtuu valmennettavista ja seurojen aktiivisuudesta sekä tietysti kustannus syistä.

  • Late says:

    Kosti nostaa esille tärkeän aiheen! En tosin allekirjoita, että koululiikunnan resursseilla on mahdollisuutta varmistaa lapsille monipuolinen yleisten motoristen valmiuksien taso, vaikka asialla olisi motivoitunut LitM. Golfin tulevaisuuksien toivojen motoristen ja fyysisten perusvalmiuksien varmistamiseksi voidaan tehdä työtä myös golfseuroissa pikkumuksujen oheisharjoitteina, joissa eri osa-alueiden kehittymisen herkkyyskaudet huomioidaan. Haluaisin myös tuoda esille näkemykseni, jonka mukaan suomalaisessa kilpagolfissa eletään mielestäni monessa tapauksessa harrastuskulttuuria, Laadukkaan valmennuksen ja harjoittelun lisäksi urheilijan tulisi ymmärtää huipulle tähtäävän urheilun vaatimukset niin harjoittelun määrälle, kuin myös elämäntavoille ylipäätään. Liian moni lupaava nuori ”humputtelee” viikonloppuillat, mikä ei kuulu tavoitteelliseen kilpaurheiluun. Kokonaisvaltainen huipulle tähtäävä urheiluvalmennus kasvattaa myös nöyrään työn moraaliin. Osa nuorista varmasti kasvaisi ajatukseen huipulle tähtäävän urheilun kovista vaatimuksista ja tulos olisi sen mukainen. Tämä sisäinen motivaatio saattaa jäädä usalta lupaavalta nuorelta hiffaamatta. Kiekossa tuskin on yhdellekään juniorille epäselvää mitä menestyminen tulee jossain vaiheessa vaatimaan. Tämä näkemys pätee huipulle tähtäävään urheiluun, lapsen liikunnan ensisijaisestihan tarkoitus on kasvattaa liikunnalliseen ja terveellisen elämään! ..Mahdollisuuden voi kuitenkin tarjota jokaiselle..