Sovimme Martin Juslinin kanssa tapaamisen jo aamuseitsemäksi. Joukko iloisia, mutta vielä hieman väsyneen näköisiä työntekijöitä saapuu huoltohallin kahvihuoneeseen. Aamukahvin ääressä vitsit ei tunnu olevan vähissä. Kun on kulunut reilu vartti, porukka alkaa valua nopeasti työkoneille ja kunnostamaan kenttää pelaajille. ”Kiirettä pitää, kun pari työntekijää on pitkällä sairaslomalla. Heidän vakiohommiin pitäisi määrätä uusia henkilöitä,” Juslin toteaa kiireen keskeltä. Päivät venyvät pitkiksi Lähden golfautolla kiertämään Forest-kenttää, jossa suurimmat työt tällä hetkellä ovat. Kentän ensimmäiset 9 väylää aukeavat vappupäivänä. Koneita on kentällä joka lähtöön. Griinien nurmet ajetaan lyhyemmiksi ja väylät siistitään, mutta läheskään kaikki ei ole siinä. Pensaat pitää siivota katkenneista oksista, bunkkereissa olevat veden valumat pitää paikata ja jopa uutta sähköjärjestelmää asennetaan. ”Torstaina avaamme Forestilta 9 väylää ja siitä pari viikkoa eteenpäin aukeaa koko kenttä. Avaamme suoraan kaikki griinitkin, kuten jo auki olevalla Masterilla. Nyt on toinen kesä, kun ei tarvita talvigriinejä”, Juslin kertoo. Ajelen kenttää ympäri tutustumassa toimenpiteisiin, kun huomaan koneiden lähtevän kohti huoltohallia. Puolitoista tuntia on kulunut ja kahvitauko kutsuu. Otan asiasta kaiken hyödyn irti ja alan tutustua Martin Jusliniin. Hän päätyi alalle melko erikoisesti. ”Olen ollut kenttämestarina vuodesta 1989 asti. Tuolloin aloitin Ringsidessa ja tämä on minun viides vuoteni Masterissa, jos oikein muistan, kun aika menee niin nopeasti,” Juslin naurahtaa. ”Ennen tätä hommaa hoidin maataloutta ja hieman yllättäen siirryin kenttämestariksi. Vuokramaamme jäivät golfkentän alle ja minua pyydettiin tulemaan mukaan projektiin”, Juslin kertoo. ”Pitkiä päiviä tulee tehtyä, noin 12 tuntisia. Tuo oli tuttua jo maatalousalalta. Kun on tottunut tähän rytmiin, ei osaa olla kentältä pois. Ja työpäivän aikana pitäisi olla enemmän toimistossa hoitamassa budjetointia ja suunnittelua. Nyt tulee oltua liikaa kentällä katsomassa pärjäävätkö kaikki työntekijät. Mutta kyllähän nuo osaavat hommansa täydellisesti.” Divotit painettava kunnolla takaisin paikalle! Pelaajat haluavat kentän olevan täydellinen. Kukapa ei! Mutta suurimmaksi osaksi me pelaajat olemme liian vaativia kentän suhteen. Voimme kaikki myöntää joskus jättäneemme itsekin pallon putoamisjäljen korjaamatta tai unohtaneemme laittaa divotin takaisin paikalleen. Ja otammeko tarpeeksi huomioon kentän työntekijät, jotka ovat sielä meitä varten? ”Mikäli pallon alastulojälkeä griinillä ei korjaa, kestää noin kuukausi, että tuo kuoppa palautuu normaaliksi. Ja jos divotin pistää huonosti takaisin, se vain kuivattaa tuon palan, eikä siitä ei ole apua. Se pala pitää kunnolla potkaista paikalleen, jotta se alkaa kasvaa uudelleen,” kertoo Juslin. ”Mutta ei pelaajia voi kaikesta syytätä, kentän pitää kestää peruspeliä. Ja meidän hommahan se on pitää kenttä kunnossa.” ”Kyllä pelaajat huomioivat hyvin meitä kentällä. Kerran minulle tuli yksi mies valittamaan, että miksi emme voisi olla huoltamassa kenttää yöllä? Täytyy muistaa, että emme me työntekijät mitään koneita ole, vaan meidänkin täytyy nukkua. Hyvä yhteistyö helpottaa ja nopeuttaa sekä meitä että pelaajia kentällä.”
Kentä,n suurimmat kuluttajat, golfautot
Haasteita löytyy hommassa aivan varmasti. Miten saada kenttä hyvään kuntoon ja pidettyä siistinä? Juslinilta löytyy vastaus myös tähän. ”Golfautot kuluttavat nykyisin eniten kenttää. Ne ovat lisääntymässä ymmärretävistä syistä tietenkin. Vaikka autolla ei saisi ajaa edes väylillä, on niitä nähty keskellä griiniäkin. Bunkkeri on tietääkseni ainoa paikka, missä ei vielä kukaan ole ollut autolla”, Juslin muistelee. ”Haastavinta on saada paletti pyörimään hyvin. Lisäksi on tärkeää löytää niin sanottu kultainen linja. Saada siis mahdollisimman moni pelaaja tyytyväiseksi, sillä kaikkia ei pysty aina miellyttämään”, Juslin päättää. Kentällä tehdään työtä meidän pelaajien takia, joten miksi emme heittäisi sitä banaanin kuortakin roskikseen. Kestää viikkoja, että se maatuu. Eikä se ole kaunis näky kentän laidalla. ”Päivittäin yksi meistä lähtee kiertämään kentän ympäri noukkimassa roskia. Se on kaikki pois kentän parantamisesta,” Juslin muistuttaa. Jussi-Pekka Alho Kirjoittaja opiskelee urheilujournalismia ja on kuukauden mittaisessa työharjoittelussa Golfpisteessä.