Välillä jo hämärän rajamailla pelinsä kanssa käynyt Retief Goosen osoitti sunnuntaina Palm Harborissa päättyneessä Transitions Championshipissä, että hän on edelleen varteenotettava tekijä, kun PGA Tourilla jaetaan voittoja. Lyönnin johdossa viimeiselle reiälle lähtenyt Goosen tarvitsi kaksi puttia n. seitsemästä metristä voittaakseen kilpailun. Ensimmäinen putti meni 1,5 metriä pitkäksi, joten loppu meni mahdollisimman jännittäväksi. Hankalan mittainen putti upposi kuitenkin niukasti reiän vasemmasta reiästä sisään ja Goosen pääsi juhlimaan ensimmäistä voittoaan PGA Tourilla sitten vuoden 2005, jolloin hän voitti sittemmin kalenterista tipahtaneen Internationalin. Goosen (-8) vertasi Copperhead Coursen griinejä useaan otteeseen turnauksen aikana Shinnecockin viheriöihin, niin myös sunnuntaina. ”Griinit kävivät koko ajan pelottavimmiksi. Etenkin muutamien loppuväylien griinit olivat aivan samantuntuiset kuin Shinnecockissa. Niillä ei pysty puttaamaan ainakaan liian pehmeästi”, Goosen kuvaili. Shinnecock oli Goosenin kirkkaissa muistikuvissa etenkin siksi, että hän voitti siellä vuonna 2004 uransa toisen US Openin. Transitions Championshipin voitto oli Goosenille uran seitsemäs PGA Tourilla. Voitto ei ollut hänelle kuitenkaan ensimmäinen Innisbrookissa, sillä myös vuonna 2003 hän tuuletteli kisan ykköstilaa, joka tosin silloin pelattiin syksyllä. ”Jos griinit olisivat kaikkialla aina tällaiset kuin Innisbrookissa, nauttisin siitä. Pystyn kontrolloimaan lyöntiäni paremmin mitä liukkaammat griinit ovat”, Goosen perusteli mieltymystään erityisen nopeisiin viheriöihin. 
Aikaisemmin maaliin tulleeet Brett Quigley ja Charles Howell III odottelivat Goosenin mahdollista virhettä viimeisellä reiällä, jotta olisivat päässeet uusintaan. Sitä ei heille kuitenkaan suotu. Howell jakoi kisassa johtopaikan, kun neljä reikää oli pelaamatta. Kaksi peräkkäistä bogeytä kuitenkin sotkivat hänen voittohaaveensa. Jaettu kakkostila on silti Howellin paras sijoitus kahteen vuoteen, jolloin hän voitti Rivieralla. Vakavaksi veti kuitenkin se tosiseikka, että nyt hänen on voitettava joko kiertueella seuraavaksi pelattava Arnold Palmerin kisa Bay Hillissä tai Shell Houston Open, päästäkseen Mastersiin. Howell on vuodesta 2003 pelannut kaikki Mastersit, ja augustalaisena hänelle tämä kauden ensimmäinen major-turnaus on erityisen tärkeä. ”En olisi itkenyt, jos Goosenin par-putti olisi mennyt ohi. Masters merkitsee minulle enemmän kuin mikään muu”, Howell sanoi. 13 vuotta PGA Tourilla pelannut Quigley saavutti uransa toisen kakkostilan Yhdysvaltain kiertueella. Voittosarake 342 kilpailun jälkeen näyttää edelleen pyöreätä nollaa. Tom Lehmanin (-4) yritys voittaa seitsemäntenä champions-ikäisenä (50 v. tai yli) pelaajana PGA Tourin turnaus jäi lopulta haaveeksi. Goosenin kanssa kärkiryhmässä pelannut Lehman ei saanut birdieitä aikaan, kunnes upotti pitkän putin 17. griinillä. Tulos 75 pudotti entisen Ryder Cup -kapteenin lopputuloksissa jaetulle kahdeksannelle tilalle. Kuusi alle pelanneet Mathew Goggin, Charlie Wi sekä Steve Stricker jakoivat neljännen sijan. Stricker käväisi takaysillä johdossakin, mutta menetti johtonsa sisääntuloreiillä jo kolmannen kerran tällä kaudella. Marko Kuivasaari
Veteraani Tom Lehman taistelee Palm Harborin turnauksen voitosta
Lähes puoli vuotta kipeän kyynärpään takia sivussa olleelle Tom Lehmanille ei paluu kentille ollut ruusuilla tanssimista, sillä hän missasi neljä cutia peräkkäin Yhdysvaltain kiertueella. Kokenut Lehman vietti kaksi viikkoa sitten 50-vuotispäiviään ja on siirtymässä huhtikuussa Champions Tourille. Olisiko hän jo siis valmis antamaan periksi nuoremmilleen? Tämän viikon perusteella ei näytä siltä, sillä hän johtaa parhaillaan Palm Harborissa Floridassa meneillään olevaa Transitions Championshipiä lyönnillä ennen turnauksen finaalikierrosta. Kokemusta on kosolti myös kakkosena olevalla Retief Goosenilla, joka pelaa Lehmanin kanssa turnauksen kärkiryhmässä sunnuntaina. Goosen on Lehmania lyönnin jäljessä. Lehman (-8) ei ole johtanut PGA Tourin kisaa ennen finaalikierrosta neljään vuoteen, jolloin hän oli mukana sumun sekoittaman Buick Invitationalin voittokamppailussa. Edellisestä voitosta PGA Tourilla on vierähtänyt jo yhdeksän vuotta. Tuolloin Lehman oli paras Phoenix Openissa. Lehmanin kolmannen kierroksen varsinainen täsmäisku osui sisääntulon reiille 12-15, joille hän teki neljän birdien suoran. Tulos 68 oli jaetusti lauantain parasta antia Innisbrookissa. Lehmanin mahdollinen voitto Innisbrookissa ei olisi aivan tavanomaista hänen ikäiselleen pelaajalle, sillä PGA Tourin historiassa vain kuusi 50 vuotta täyttänyttä pelaajaa on voittanut joskus kiertueen turnauksen. Copperhead Course on pelaajille todellinen koettelemus ja sitä pidetään yhtenä kiertueen vaativimpana kenttänä. Auringonpaisteen ja tuulen napakoittamat griinitkin ovat tällä hetkellä niin villit, että ne aiheuttavat pelaajille suorastaan harmaita hiuksia. Olosuhteet kentällä voivat lisäksi muuttua yhdessä yössä, kuten Goosen sanoi. ”Shinnecock Hills muuttui yhdessä yössä. Täällä on tapahtunut samanlaisia asioita”, vertaili Goosen vuoden 2004 US Open -kenttää Copperheadiin. Goosen voitti Shinnecock Hillsillä uransa toisen US Openin. Jaetulla kolmannella tilalla on Trevor Immelmanin johdolla myös kolme muuta pelaajaa; Stuart Appleby, Jonathan Byrd sekä Charles Howell III. He ovat kolme lyöntiä Lehmania jäljessä. Kahden kierroksen jälkeen johdossa olleiden Nick Watneyn ja Steve Strickerin peli ei sujunut lauantaina kärjen tahtiin ja kaksikko joutui antamaan kärkipäässä tilaa toisille. 73 pelannut Stricker (-4) on jaetulla seitsemännellä tilalla ja 74 pelannut Watney (-3) putosi kymmenen parhaan ulkopuolelle. Marko Kuivasaari
Kovakuntoiset Watney ja Stricker vievä,t tasaista Palm Harborin turnausta
Nick Watneyn hyvä pelivire tuntuu vain jatkuvan. Viime viikonloppuna puolikkaan pallon pyörähdyksen päähän CA Championshipin uusinnasta Phil Mickelsonin kanssa jäänyt Watney pelasi Palm Harborissa Innisbrook Resort and Golf Clubilla meneillään olevan Transitions Championshipin toisella kierroksella 67. Tuloksellaan 136 (-6) hän jakaa turnauksen puolivälissä johtopaikan yhdessä Steve Strickerin kanssa. Watney pelaa lauantaina jo kolmannen peräkkäisen viikonloppukierroksensa turnauksen kärkiryhmässä, sillä hän pelasi myös Doralin kisan (CA Championship) johtopallossa Mickelsonin kanssa sekä viime lauantaina että sunnuntaina. Yhtään helpompaa ei silti Watneylla ole tiedossa Transitions Championshipin lauantaisessa kärkiryhmässä. Hänen tapaansa perjantaina ilman bogeja sujuneen 67 lyönnin kierroksen pelannut Stricker on myös hyvässä iskussa. Stricker pelasi perjantaina jo kymmenennen peräkkäisen kilpailukierroksensa alle parin. Lukuunottamatta Bob Hope Classicin finaalikierroksen (77) sählinkejä ja seuraavan viikon cut-missausta Phoenixissa, Strcker on pelannut jokaisen kierroksensa vähintään parissa tänä vuonna. Innisbrookin Copperhead Course on yksi kiertueen vaativimmista kentistä. Lisäksi auringonpaiste ja kova tuuli on tehnyt griinit epätavallisen koviksi maaliskuisiin olosuhteisiin. ”Tällä kentällä on turha kuvitella ajelevansa mitään birdierallia”, sanoi 66 pelannut Charles Howell III. Hän kuuluu siihen kahdeksan miehen ryppääseen, jotka ovat jaetulla kolmostilalla lyönnin kärkikaksikkoa perässä. Muut Watneyn ja Strickerin lähimmät jahtaajat ovat; Troy Matteson, J.J. Henry, Retief Goosen, Joe Ogilvie, Tom Lehman, Stuart Appleby sekä Jonathan Byrd. Goosen alkaa vähitellen saada juonen päästä uudelleen kiinni, sen verran usein hänen nimensä on vilkkunut leaderboardin yläpäässä viime aikoina. Myös USA:n Ryder Cup- joukkueen taannoinen kapteeni, viime viikolla 50 vuotta täyttänyt Lehman on edelleen valmis tekemään nuoremmilleen kiusaa missä tahansa turnauksessa. ”Todennäköisesti ainoa joka tällä viikolla pystyy pelaamaan Copperheadilla kierroksensa 62 lyönnillä on Furyk”, sanoi Ogilvie hetki ennen kuin Furykin toisen kierroksen tulos lätkäistiin tulostauluun. Kisaa upealla 65 lyönnin kierroksella avauspäivän jälkeen johtanut Jim Furyk romahti perjantaina totaalisesti, pelattuaan tuloksen 78. Loppujen lopuksi hänen jatkoonpääsynsä jäi viimeisen reiän parin varaan, jonka Furyk tosin teki hallitusti, oikealle raffiin suuntautuneesta draivistaan huolimatta. Teinisensaatio Ryo Ishikawa selvitti cut’in uransa toisessa PGA Tourin kilpailussa. 73 perjantaina pelannut japanilainen (par) on 36-reiän jälkeen sijalla T39. Marko Kuivasaari
Furyk pitkä,stä, aikaa kä,rjessä,
Jim Furykin (65) kierroksen kulminaatiopisteet olivat torstaina kaksi pitkää birdieputtia sekä viimeisen reiän kolmemetrinen par-putti, jolla hän varmisti johtonsa Palm Harborissa Floridassa pelattavassa Transitions Championshipissä. Johtopaikka on Furykille ensimmäinen yli 1,5 vuoteen, jolloin hän myös voitti edellisen kerran PGA Tourilla. Furyk aloitti tämän vuoden pelinsä vasta helmikuussa. Hän päätti käynnistää uuden kauden rauhallisesti, jäätyään kokonaan ilman voittoja kaudella 2008. Toistaiseksi tuloskehitys on ollut edistyksellistä, sillä scoret ovat parantuneet viikko toisensa jälkeen. Viime viikonlopun CA Championshipissä näytti jo melko lupaavalta – Furyk pelasi kaikki kierroksensa alle 70, ja oli huimalla loppukirillään nousta voittotaisteluun mukaan. Eroa jäi kuitenkin voiton vieneeseen Phil Mickelsoniin kolme lyöntiä, tuloksena kolmas sija. Furyk voitti viimeksi Canadian Openin heinäkuussa 2007. 13 ykköstilaa PGA Tourilla saavuttanut pelaaja ei ole silti senkään jälkeen lyönyt palloa huonosti. Ongelmat ovat olleet niin monen muunkin kollegan tavoin griinillä. Kun viimeiset 1,5 vuotta hänellä on ollut pientä saumaa nousta kärkikamppailuun viimeisellä kierroksella, on putteri pettänyt hänet viime viikonloppua lukuun ottamatta kerta toisensa jälkeen. Furyk on kuitenkin tehnyt lujasti töitä griinillä ja harjoittelu on hiljalleen palauttamassa kadonnutta itseluottamusta takaisin. 66 pelannut Kanadan Stephen Ames on toisena. Copperhead Coursen sanotaan olevan vaativampi kuin koskaan, mutta Ames totesi viihtyvän paremmin siellä kuin edellisviikon ”Blue Monsterilla”, joka suosii pitkälyöntisiä pelaajia. Jaetulla kolmannella tilalla on kolme miestä. Heistä 48-vuotias Kenny Perry on taas ”liekeissä”. Kuusi birdietä tehnyt Perry teki birkuistaan kaksi strategisesti tärkeään paikkaan: reiille 16 ja 18. ”Kenttä on vaativassa kunnossa, siellä on US Open -olosuhteet. Ei ole yhtä reikää, jossa voisi vähän hengähtää”, Perry kuvaili Copperheadin kisaviritystä. Transitions Championshipissä on mukana myös toista kilpailuaan PGA Tourilla pelaava teinisensaatio Ryo Ishikawa. Hän aloitti kierroksensa kahdella birdiellä, ja myös päätyi lopulta kierrostulokseen kaksi alle, 69. Rivieralla pelattu PGA Tour -debyytti johti karsiutumiseen 36-reiän jälkeen, mutta nyt näyttää paremmalta. ”Olin paljon rennompi kuin ensimmäisessä startissani kiertueella. Tämän päivän avainsana oli ensimmäinen reikä”, 17-vuotias japanilainen sanoi. Vaikka ”Florida Swingistä” Transitions Championship jää vääjäämättä hieman CA Championshipin ja ensi viikon Arnold Palmer Invitationalin varjoon, on Copperhead todellinen mittari pelaajan tämänhetkisestä tuloksentekokunnosta. Marko Kuivasaari
PGA Tourin Florida-viikot jatkuvat, vuorossa Transitions Championship
Maailmanlistalla sijalle 40, 12:nneksi parhaana yhdysvaltalaisena pelaajana noussut Nick Watney taisteli kynsin hampain menneenä viikonloppuna Phil Mickelsonin kanssa kauden toisen WGC-sarjan turnauksen voitosta. Uusintaan pääsy oli lopulta kiinni yhdestä pallon pyörähdyksestä, mutta kokenut Mickelson ansaitsi vielä tällä kertaa voittonsa. Sacramentossa Kaliforniassa syntynyt 27-vuotias Watney siirtyi ammattilaiseksi vuonna 2003, mutta ylsi jo kaudeksi 2005 PGA Tourille. Kaudet ovat sujuneet nousujohteisesti lukuun ottamatta viime vuotta, jolloin hänen ansionsa putosivat kauteen 2007 verrattuna lähes miljoona dollaria. Kauden 2007 kohokohta oli uran ensimmäinen voitto PGA Tourilla Zurich Classicissa. Viime kausi ei tuonut Watneylle huippusijoituksia, vaikka yksi top ten -sijoitus tilastoista löytyykin. Tämän kauden alku on ollut kalifornialaiselle loistava, kruunuina voitto Buick Invitationalissa ja CA Championshipin toinen sija. Kuudessa pelaamassaan kilpailussa hän on jäänyt vain kerran 25 parhaan ulkopuolelle. Menestys on alkanut näkyä kaikessa olennaisessa. Viime vuoden lopulla hänen maailmanlistan sijoituksensa oli 204, maanantaina tehdyn uusimman päivityksen jälkeen se on jo 40. Tämä tietää sitä, että Watney tullaan näkemään tällä kaudella todennäköisesti kaikissa major-turnauksissa. Watneyn tähänastiset tienestit kuuden turnauksen jälkeen ovat 1,991,570 dollaria, joilla hän sijoittuu kiertueen ansiolistalla FedEx Cupin pistetilaston tavoin kolmanneksi. Watneyllä on mahdollisuus kaunistella tilastojaan seuraavaksi torstaina alkavassa Transitions Championshipissä, joka on Floridassa pelattavan kolmen peräkkäisen turnauksen keskimmäinen kilpailu. Palm Harborin turnauksen suosikkeihin lukeutuvat luonnollisesti myös CA Championshipissä hyvin pelanneet Jim Furyk ja Kenny Perry. Furyk pelasi suorastaan häikäisevästi WGC-turnauksen finaalipäivänä. Sisääntulon 30 lyöntiä nosti hänet turnauksessa kolmanneksi, eroksi jäi lopulta kolme lyöntiä Mickelsoniin. Furykin kiri alkoi Doralissa liian myöhään, mutta revanssia olisi tarjolla Palm Harborissa tällä viikolla. Kisan kirkkain kruunu kelpaisi varmasti Furykille, sillä hän ei ole voittanut yhtään turnausta sitten vuoden 2007. Tämä on näkynyt myös hänen OWGR-sijoituksessaan, joka tosin koheni mukavasti hyvin menneen Doralin kisan vuoksi. Sijoitus kolmen kärkeen Transitions Championshipissä nostaisi Furykin (11:s) takaisin maailmanlistan kymmenen parhaan joukkoon. Hän johtaa myös kiertueen scrambling-tilastoa, joten jos Furyk ei ole puttaamassa birdietä, niin on tällä hetkellä 80 prosenttisen varmaa, että hän selviää reiästä yhdellä chipillä ja putilla. Perry on tällä hetkellä ilman muuta yksi maailman varmimmista pelaajista. Saadessaan tavanomaisen puttifiiliksensä päälle, on suorastaan ihme, jos hän ei kamppaile kilpailun voitosta. Perry on jo tovin ollut maailmanlistan valossa Tiger Woodsin ja Mickelsonin jälkeen USA:n kolmospelaaja. Kova meriitti ensi vuonna 50 vuotta täyttävälle pelaajalle. FBR Openin tammi-helmikuun vaihteessa voittanut Perry on sijoittunut lisäksi kuudessa muussa pelaamassaan kilpailussa kolme kertaa kymmenen parhaan joukkoon tällä kaudella. CA Championshipissä sijalle T9 päätynyt Perry on kiertueen griiniosumissa ja par-4 -tilastossa listojen kärkitasoa. Transitions Championshipin voittoa puolustaa Watneytä yhden sijan maailmanlistalla alempana oleva Sean OHair. Myös OHairin alkukausi on ollut hyvä. Hän on sijoittunut kuudessa pelaamassaan kilpailussa kolmesti kymmenen parhaan joukkoon, top 25:ssa OHair on ollut joka kerta. Vaikka hän ei ole venynyt kärkikolmikkoon vielä tällä kaudella yhdessäkään kilpailussa, on silti mm. Mercedes-Benz Championshipin neljäs tila ja WGC-Match Play Championshipin puolivälieräpaikka hatunnoston arvoisia suorituksia. Hyvää peliä OHair (T13) esitti myös viime viikonloppuna Doralissa, jääden kuitenkin lyönnillä top-kympistä. Marko Kuivasaari