GolfSatama ajautui konkurssiin virallisesti 11.5 ja Hernesaaren hallin irtaimisto sekä runsas golfvarustus myydään. Kauppaa käydään mm. pallokoneista, lyönti-ja puttimatoista, kahvilakalustosta, simulaattorista sekä muusta vaihto-omaisuudesta. Tiedustelut ainoastaan sähköpostitse osoitteeseen golfsatama@golfsatama.fi Hinnat myytäville tavaroille päättää pesänhoitaja Viking Pentzin (Hansalaw Offices, www.hansalaw.fi).
GolfSatama lopettaa toimintansa
Hernesaareen entiseen laivankokoamishalliin perustettu golfin sisäharjoitushalli GolfSatama ei saanut toimintaansa odotettuun lentoon ja jo pitkään väistämättömältä tuntunut toiminnan lakkauttaminen varmistui vappua edeltävällä viikolla. Hallissa oli kolmessa kerroksessa yli 80 lyöntipaikkaa, upeat puttialueet sekä lähinnä firmoja varten kunnostetut sauna-ja kokoustilat. Hallin perusinvestoinnit olivat suuruusluokaltaan hieman vajaat miljoona euroa. Ensimmäinen, tammikuun alussa 2006 käynnistynyt kausi jäi ennakoitua lyhyemmäksi ja yritysmyynti olemattomaksi. Kesäkaudella sisähallille ei löytynyt juurikaan tilausta, päättynyt talvi oli keleiltään pahin mahdollinen Golfsataman kannalta. GolfSatama hakeutui yrityssaneeraukseen, johon se ei ehtinyt päästä ennenkuin suuromistajat nostivat huhtikuussa kädet pystyyn. – 16.10.2006 jälkeen saimme liiketoiminnan kulut katettua, mutta emme kerättyä rahaa kesältä 2007 tulevia kuluja varten. Viiden kuukauden (touko syys) ajalle rahantarve olisi huomattava. Kesätapahtumat joita suunnittelimme, eivät myöskään varmistuneet, osittain koska saneerausmenettely ja päätös saneerausohjelmasta ei tullut niin nopeasti kuin toivoimme, kertoo Markus Leipälä, toinen firman pääomistajista. -Näin ollen ilmoitimme selvitysmiehelle, että liiketoiminnalla ei ole edellytyksiä olla kannattavaa. Prosessi on nyt edennyt siten, että allekirjoitin perjantaina 27.4. Helsingin Käräjäoikeuteen lausuman, jossa GolfSatama ei vastusta saneerausmenettelyn keskeyttämistä. Seuraavaksi tuomari kopauttanee nuijaa ja konkurssimenettely voi alkaa. Tänään GolfSataman hallitus päättää kokouksessaan luovuttaa omaisuutensa konkurssiin, Leipälä jatkaa. Raskas kulurakenne epäilytti monia jo alkuvaiheissa. Perusinvestointien lisäksi pelkästään ympäri vuoden maksettu kuukausivuokra ( 45.000 euroa) oli melkoinen kiristin kaulan ympärillä. Leipälä löytää neljä perussyytä siihen miksi omistajien mukaantulosta operativiiviseen toimintaan huolimatta syöksykierrettä ei saatu oikaistua. -Epäonnistuimme houkuttelemaan yksittäisiä golffareita halliimme riittävästi. Yrityspuolella myynnin kasvu edelliseen kauteen oli lupauksia herättävä. -Talvi oli kannaltamme onneton keleiltään. Saneerausmenettelyprosessin pitkä kesto. Yhteistyösopimukset yritysten kanssa, joiden kanssa olemme neuvotelleet koko ajan ovat siirtyneet ja siirtyneet, koska sekä me että yhteistyökumppanitarjokkaat halusivat odottaa päätöksen, jotta tulevaisuus olisi luotettavampi. Toiveemme, että päätös saneerausohjelmasta olisi tullut helmikuussa, oli siis väärä. Liiketoimintamme luonteesta johtuen tämä prosessin luultua pidempi kesto, oli erittäin haitallista liiketoiminnallemme. -Emme onnistuneet löytämään nk lyhyelle puolelle vuokralaista, jotta kiinteät kulumme olisivat pienentyneet merkittävästi, Leipälä luettelee.
Nä,kö,kulma: Mahdoton yhtä,lö,
Sääli, erittäin suuri sääli golfin kannalta. Se on ensimmäinen tunne mikä GolfSataman konkurssista tulee mieleen. Yrittäjät menettivat melkoisen summan investoinneistaan, näppejään jäivät nuolemaan myös velkojat. Kun GolfSatamaa lanseerattiin, tärkeimpinä myyntiargumentteina pidettiin hallin sijaintia sekä sitä, että ”pääkaupunkiseudulla on valtava kysyntä golfharjoitushallille”. Allekirjoittanut ei halua olla jälkiviisas tai pahan ilman lintu, mutta tuo lause jäi soimaan päähän. Piilevää tarvetta ja kysyntää toivottiin olevan, sitä ei saatu puhallettua henkiin. Sijainti oli sekä hyvä että huono. Kaupungin ytimessä ja eteläisissä osissa asuu loppujen lopuksi varsin vähän ihmisisä joilla olisi ollut helppo matka Hernesaareen, lännestä, pohjoisesta ja idästä tuleville juuttuminen keskustan ja varsinkin Länsi-Sataman ruuhkiin ei ole houkutteleva ajatus. Yrittäjien laskelmat pääkaupunkiseudun golfarien määrästä suhteessa näiden harjoitusintoon heittivät valitettavasti häränpyllyä.Arviolta vain alle 10 % pelaajista käyttää aikaa talviharjoitteluun, tämä ei juurikaan kasvanut hallin myötä. Kiinteät kulut olivat todella hurjat ja pistivät nopeasti yrittäjät polvilleen. Tätä ennustivat varsinkin kilpailevien hallien omistajat jo alkumetreillä. Yhtälö oli lähes mahdoton. Elvytysyritykset, yhteistyön haku yritysmaailmasta ja golfkentiltä ei sujunut odotetusti. Konkurssiin hakeutuminen ei tullut tilannetta lähempää seuranneille yllätyksenä, GolfSatama oli valitettavasti liian iso investointi, suurimmalle osalle pelaajista golf on nyt ja tulevaisuudessa ulkoilmaharrastus.