Kärpäsenä katossa tai hiljaisena huomioitsijana istuminen minkä tahansa järjestön nelituntisessa kokouksessa koettelee paitsi istumalihaksia, myös kuullunymmärtämisen taitoja. Siksi päätinkin ottaa koneen syliin ja kirjata itseäni valistaakseni pääkohdat siitä, mitä uusmaalaisilla golfjohtajilla oli sydämellään. Alla ”lyhyt” referaatti illan tapahtumista.
”Nyt on päätöksenteon aika, kaikki alkoi vuonna 2007 Uudenmaan alueen ilmoitettua tyytymättömyytensä Golfliiton toimintaan. Tämän seurauksena vuosina 2008-2009 työstettiin Golfin strategiaa yhdessä muiden sidosryhmien kanssa ja tämä hyväksyttiin alkuvuodesta 2010”, julisti Uudenmaan alueen puheenjohtaja, Golfliiton hallituksen jäsen Pekka Montonen avauspuheenvuorossaan.
Uudenmaan alue joka on pelaajamäärältään ylivoimaisesti suurin Suomessa on ottanut varsin aktiivisen roolin ja ollut piireistä ensimmäinen järjestäytynyt. Montosen viittaus päätöksenteosta liittyi kahden muodostetun työryhmän, ”sitoutumattomat pelaajat” sekä Golfliiton hallinnon uudistus töiden arviointiin.
Pekka Montonen on ollut paitsi aktiivinen alueen puhenjohtaja ja hallituksen jäsen, myös päästrategeja kun aihe sitoutumaton pelaaminen on nostettu pöydälle ja ongelmaksi. Montonen päätti avauspuheensa ilmoittamalla jäävänsä vapaaehtoisesti syrjään sekä alueen puheenjohtajuudesta kuin myös liiton hallituksesta.
Jo viikkoja ennen kokousta oli viidakkorumpu kertonut, että Montonen olisi suurella todennäköisyydellä tullut äänestetyksi ulos hallituksesta mikäli hän olisi lähtenyt ehdolle. Saman ilmoituksen hallituksesta vetäytymisestään teki Kurk Golfin HansWeckman, joka jäähyväispuheessaan kahden vuoden työrupeaman jälkeen totesi saaneensa ”pahan pojan ja häirikön maineen” toimintatavoillaan ja tehneensä yhteiseksi hyväksi tästä omat johtopäätöksensä.
Uusiksi ehdokkaiksi ja käytännössä SGL:n hallituksen jäseniksi äänestettiin EGS:n puheenjohtaja Jukka Näräkkä , 56-v, sekä Master Golfin Jari Kettinen josta tulee 47-vuotiaana hallituksen ylivoimaisesti nuorin jäsen.
Peltoniemi jatkaa liiton puheenjohtajana
Kokoukseen toi tervehdyksensä myös liiton puheenjohtaja Antti Peltoniemi, joka muistutti demokratian mahdollisuuksista vietäessä golfia eteenpäin.
”EM-kilpailut Vanajanlinnassa olivat hieno voimannäytös suomalaisten osaamisesta. Minulle on tullut ulkomailta palautetta siitä, että veimme nämä kisat järjestelyiltään aivan uudelle tasolle. Omien pelaajiemme esitys ei ollut aivan odotetunlaista, ilonaiheena kuluvan vuoden aikana ovatkin olleet juniorit, Albert Eckhardt ja Juhana Kukkonen pelaavat juniorien Ryder Cupissa mikä on erittäin hienoa asia”, Peltoniemi iloitsi.
Golfliiton seuroissa jäsenten lukumäärä tulee Peltoniemen mukaan kasvamaan noin 4000 pelaajalla, virallinen luku vahvistuu kun viimeisetkin seurat ilmoittavat omat lukunsa. Pelikierrosten määrä kotimaisilla kentillä ei ole noussut viimeisten vuosien aikana jäsenmäärän mukaisesti. Kuluvasta kaudesta lukuja ei ole valmiina, mutta yleinen käsitys on, että helteisestä heinäkuustakin johtuen kierrosmäärät putosivat kesästä 2009.
Uudenmaan alue ehdotti yksimielisesti Antti Peltoniemen puheenjohtajaehdokkaakseen liiton johtoon myös vuosille 2011-2012. Kun saman päätöksen on jo tehnyt kaksi muuta aluetta, voidaan pitää selvänä, että Peltoniemi jatkaa puheenjohtajana. Hän tuli liiton hallitukseen vuonna 1998.
Mielenkiintoinen anekdootti oli Antti Peltoniemen itsensä kertoma ”kauhutarina” hänen edellispäivän kierroksestaan kotikentällään Nurmossa. Pelikaverin taidot olivat varsin vaatimattomat, tämä vieraspelaaja löi Peltoniemen kertoman mukaan 204 kertaa kierroksen aikana ja monella reiällä tulos jouduttiin merkkaamaan korttiin arviopohjalta.
”Lupasin järjestää tälle vieraalle seuraavana keväänä kurssin”, Peltoniemi lausui. Hassua ja kuvaavaa sinällään on se, että vaikka Golfliitto jo alkuvuodesta 2010 antoi kentille suosituksen tasoitusrajan 36 noudattamisesta vieraspelaamisen suhteen, Peltoniemen kotikentälläkään tätä suositusta ei noudateta vaikka kyseessä on yksi Suomen arvostetuimmista kentistä.
Tunteen paloa sitoutumattomasta pelaamisesta
Puheenjohtaja Leif Ekström on joutunut kovaan prässiin paitsi työryhmää vetäessään, myös sen tuloksia ulospäin avatessaan. Ekström esitteli lyhyesti puhtaammaksi kirjoitetun esityksen aiheesta painottaen sitoutuneiden pelaajien suosimista. Mitään uutta ei asian tiimoilta tullut ilmi, esityksen pääkohdista monille oli hieman epäselvää se, mikä tämä 300 euron raja sitoutumiselle pelaamiselle on.
”Ei se mikään mafiamaksu ole, vaan esittämämme raja sille, kuinka paljon golfarin pitää maksaa golfyhteisölle jotta hänet luokiteltaisiin sitoutuneeksi. Ne jotka luokiteltaisiin sitoutuneiksi saisivat sitten vastaavasti etuja plussakortin tapaisesti, Ekström muotoili.
”Kari, sano sä jotain”, siirsi Ekström puheenvuoron työryhmän aktiiviseksi jäsenelle nimeämälleen Kari Karviselle.
”Sitoutumaton pelaaminen on vaarallista, niin kauan kuin sallimme sen tapahtuvan, se estää osakkeiden arvonnousun ja vaikeuttaa uusien kenttien rakentamisen liikkeellelähtöä. Myös pelioikeuden vuokraaja on ongelmallinen, sillä hän voi aina tilanteen mukaan vaihtaa maisemaa,” kiteytti Karvinen sanomansa.
Ekströmin työryhmän ehdotuksen tavoitteet osakkaiden etujen nostamisesta saivat selkeästi kannatusta, toimenpiteistä kommentit ja ehdotukset kulkivat laidasta laitaan.
Osa näki pakkokeinojen, lähinnä tasoituskorttien määrän rajoittamisen sataan per sloupattu reikä olevan väärä tapa ratkaista joidenkin ongelmissa osakemyyntinsä kanssa olevien kenttien ongelmia.
Nevas Golfin puheenjohtaja Markku Kosken ehdotus oli työryhmän ehdotustakin kovempi mutta selkeä: ”Liitto voisi antaa tasoituskortin vain niillle pelaajille jotka ovat sitoutuneita, muut pelatkoon omalla kentällään”, kuului Kosken resepti sille, että pelaajia saataisiin sitoutumaan kentille. Tämä ehdotus sai kannatustakin, jos salista kuului varoittaviakin mielipiteitä.
”Onko Golfliitto toimillaan ja suosituksillaan tosiaankin ajamassa alas jäsenmääriä ja viemässä harrastusmahdollisuuksia niiltä jotka syystä tai toisesta eivät halua sitoutua osakeyhtiöhin, kysyivät omissa puheenvuoroisssaan mm. Suomen Golfkenttien yhdistyksen toiminnanjohtaja Ville Nurmi sekä Golf-Talman toimitusjohtaja Olli-Pekka Nissinen.
”Meillä on 700 osaketta joista maksetaan vastiketta, samanverran on pöytälaatikossa odottamassa ostajaa. Taloudellinen tilanne on varsin vaikea, Koski kertoi kokouksen jälkeen. Nevaksen osakkeet ovat pölyttyneet laatikoissa yli 20 vuoden ajan.
Työryhmä oli tilannut elokuun alussa Pekka Montoselta selvityksen siitä, kuinka paljon Uudenmaan alueella olisi vapaana osakkeita tai pelioikeuksia.
”Määrä on luokkaa 8500. Kun tähän ynnätään piilevästi myyntihaluiset , ollaan jo yli 10.000 osakkeen määrässä. Muutaman vuoden kuluttua uusien kenttien myötä tämä määrä on arvioni mukaan noin 13.000, Montonen kommentoi.
Tämä on varmasti suuri haaste, mutta peruskysymys kuuluu, kenen tehtävänä kenttien taloudesta huolehtiminen on? Nevaksen tavoin myymättömiä osakkeita on enemmässä määrin muutamalla muullakin kentällä.
Uudenmaan aluekokous ei antanut mitään virallista viestiä tai julkilausumaa ehdotukseen. Työryhmä tekee aluieille tekemänsä esittelykierroksen jälkeen vielä parannetun version hallitukselle joka valmistelee sen pohjalta ehdotuksensa marraskuun liittovaltuuston kokoukseen.
Kokouksesta poistuessa olo oli väkisinkin hieman sekava. Paljon puhetta, vähän villoja. Ikuisuusaihe, osakkeen arvostus pitäisi saada nousuun sai yleisen hyväksynnän. Kuningasajatus keinoista kuitenkin puuttuu, työryhmältä ja asiaa kiivaimmin ajavilta osakekauppiailta mielestäni myös ymmärrys siitä, miten golfmaailma muualla pyörii. Ajatus, että Suomi olisi tässä mielessä oma linnakkeensa on varsin hataralla pohjalla.
Henkilökohtaisesti uskon ja toivon, että itse aiheuttamiensa syiden johdosta taloudellisesti haastavia aikoja elävät kentät osaavat sopeuttaa toimintansa ja kulunsa oikealle tasolle. Sitoutuneille pelaajille voi, kuten on tähänkin asti voinut, myöntää loputtomasti etuisuuksia. Suurin haaste on kuitenkin saada pelattujen kierrosten määrä kasvuun. Tähän eivät pakkokeinot auta lyhyellä, eivätkä myöskään pitkällä aikavälillä.
”Hyviä asioita sinällään tavoitellaan, mutta tuollaisina nuo toimenpiteet eivät tule liiton elimissä menemään läpi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilanne nähdään täysin toisesta vinkkelistä, täälläkin haasteet ovat hoidettavissa ilman pakotteita. Pitää pystyä uusiutumaan ja mukautumaan markkinatilanteeseen” kertoi omana mielipiteenään yksi maamme arvostetuimmista toimitusjohtajista parkkipaikalle iltakymmenen jälkeen rientäessään.
Ennustaminen on tunnetusti vaikea laji, mutta varmaa on, että meneillään olevassa näytelmässä tulee vielä monelaisia käänteitä. Veikkaanpa, että kuiskaajia ja melipiteen esittäjiä pääosan esittäjillekin on tarjolla yllin kyllin. Antti Peltoniemeä loppuun lainatakseni, päätöksia tehtäessä kaikkia ei kuitenkaan loppukädessä voi miellyttää..
Teemu Tyry