Suomalaiset golfkentät vievät maan kokonaispinta-alasta arviolta pyöreät sata neliökilometriä eli noin 0,3 promillea. Paljon vai vähän? Riippuu näkökulmasta.
Englannissa on tällä vuosikymmenellä käyty aika ajoin kärjekästäkin keskustelua golfkenttien vaatimasta pinta-alasta. Kenttien kun on katsottu vievän arvokasta tilaa muilta inhimillisiltä toiminnoilta.
Keskustelun avasi provokatiivinen kirjoitus, jossa golfkenttien todettiin olevan yksi syy maassa vallitsevaan asuntopulaan. Kirjoittajan mukaan golfkentät veivät Englannissa enemmän tilaa kuin asuntorakentaminen.
Itse asiassa väite pitää tietyssä mielessä paikkansa, Englannin tapauksessa. Asuntorakentaminen vie vähemmän tilaa, jos mukaan lasketaan vain varsinaiset rakennukset, ei esimerkiksi piha-alueita.
Financial Times ruoti väitettä ja sen synnyttämää keskustelua laajassa kirjoituksessa.
Ruotsin kansallinen tilastokeskus tarkasteli vuonna 2010 maankäyttöä eri toimialoilla. Tuloksista kävi ilmi, että golfkenttien ja laskettelurinteiden osuus maan koko pinta-alasta oli 0,1 prosenttia. Erot olivat alueellisesti kuitenkin suuria. Suurimmillaan, Burlövin kunnassa, golfkentät veivät pinta-alasta 7 %.
Bloombergin tuore katsaus maankäyttöön Yhdysvalloissa antaa hyvin samankaltaisen tuloksen Ruotsin tilastokeskuksen kanssa.
Golfin jalansijaksi saadaan noin kaksi miljoonaa eekkeriä 48 osavaltion yhteensä noin 1,9 miljardista eekkeristä. Osuus on 0,1 prosenttia, kun Alaska ja Havaiji jätetään pois laskuista.
National Golf Foundation suhteuttaa omassa Bloombergin artikkeliin pohjautuvassa kirjoituksessaan golfin eräisiin muihin toimialoihin. Ja muistuttaa samalla siitä, että mikään muu liikunta- ja urheilumuoto ei tarvitse yhtä paljon tilaa itselleen.
”Kun katsoo tarkasti, huomaa että maan lähes 14 800 golfkentän jalanjälki on suurempi kuin vaahterasiirappi-, tupakka- tai kukkateollisuudella. Toisaalta kentät vievät yhdessä vähemmän tilaa kuin vaikkapa rautatiet tai lentokentät.”
Golfin jalanjälki löytyy Etelä-Carolinan suunnalta.
R&A:n raportti golfin tilasta vuoden 2016 lopulla laskee golfkenttien yhteismääräksi koko maailmassa 33 161. Yhteiseksi pinta-alaksi R&A saa 147,555,000 neliökilometriä. Kysymyksiä herättää pilkun paikka. Onko kyseessä pilkkuvirhe? Näyttäisi siltä, että keskimääräisenä pinta-alana on käytetty vajaata 45 hehtaaria. Silloin yhteenlaskettu pinta-ala olisi vajaat 15 000 neliökilometriä.
Mikä on Suomen osuus? Arviolta noin 100 neliökilometriä. Kun tilaa on muutenkin temmeltää, golfille korvamerkityn alan osuus jää niinkin vaatimattomaksi kuin 0,3 promilleksi.
Vaikeuttaako golf meillä asuntorakentamista? Kantaa voi ottaa puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella tätä keskustelua on käyty ja edelleen käydään.
Golfin puolesta osana urbaania yhdyskuntarakentamista voidaan esittää painavia argumentteja. Esimerkiksi Britteinsaarilla monet vanhat kentät ovat etenkin rannikolla säilyneet lähes ainoina puistomaisina keitaina tiiviin asuin- ja teollisuusrakentamisen keskellä. Useat kentistä ovat monimuotoisuudeltaan runsaita ja arvokkaita suojelukohteita lähes alkuperäisessä kunnossa säilyneiden alueidensa ansiosta. Virkistyskäytössä niillä on paljon annettavaa muillekin kuin golfin harrastajille.
Jari Koivusalo Suomen Golfliitosta kertoo, että pohjoismainen STERF-yhteistyö on viime aikoina nostanut ”multifunktionaalisen” golfkentän yhdeksi neljästä painopistealueestaan.
Tavoitteena on lisätä golfkeskusten ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Projektien tuloksena golfkentistä on tulossa muun muassa oppimisympäristöjä perinteisen luokissa tapahtuvan työn rinnalla. Myös monilta suomalaiskentiltä tutut latureitit ja erilaiset talvitapahtumat ovat hyvä esimerkkisi golfkenttien monikäyttöisyydestä.
Yhdysvaltain golfliitto USGA on jo pitkään puhunut golfkenttien hyödyistä. Niihin se lukee muun muassa seuraavat:
- Tarjoaa elinympäristöjä eläimille ja kasveille.
- Suojelee maan pintakerroksia veden ja tuulen aiheuttamalta eroosiolta.
- Luo esteettistä lisäarvoa.
- Absorboi ja suodattaa sadevettä.
- Vähentää stressiä ja parantaa terveyttä harrastajien keskuudessa.
- Parantaa ilmanlaatua.
- Pysäyttää ja puhdistaa valumia urbaaneilla alueilla.
- Palauttaa turmeltuneita maa-alueita käyttöön (esim. vanhat maankaatopaikat tai avolouhokset).
- Antaa merkittävän lisän alueen talouteen.