Heh, heh, … Nyt on pakko entisenä tuupparifutaajana ja nykyisenä tuupparigolfaajana provosoitua.

Vieraspelaajan mainostama varsin ohut kirja ’Suomalaisen potkupallon saavutukset maailmannäyttämöllä’ ei tule merkittävästi paksummaksi, vaikka teokseen lisätään toiseksi lajiksi golf. Ilosen voitto The Amateur Championshipissä sekä 9. sija The Open Championshipissä lienevät aika vertailukelpoisia nuorten EM-hopean ja HJK:n Champions League -menestyksen kanssa. Yksittäisistä pelaajista sekä Litmanen että Hyypiä ovat kyllä olleet nk. Euroopan listoilla korkeammalla kuin Ilonen tai muut golfaajat.

Molemmat lajit ovat maailmalla erittäin suuria ja suosittuja, joten niissä huipulle pääseminen edellyttää aika monen kilpailijan peittoamista. Mutta taitaa futiksessa vielä olla aika paljon enemmän kilpailevia ammattilaisia kuin golfissa. Joten jos suomalainen haluaa maailman huipulle urheilussa, kannattaa kyllä edelleen tarttua keihääseen, kuulaan tai mäkisuksiin ja olla tarkkana, mitä suuhunsa pistää.

Itse aiheesta sen verran, että mielestäni valmentaminen liittyy kilpaurheiluun ja yleensä jonkinlaiseen edustamiseen, esim. urheiluseuran edustamiseen. Kun tuupparigolfari menee golftunnille, hänellä on harvoin mielessään kuuluminen johonkin joukkueeseen tai seuran edustaminen. Onhan se se viimeinen epätoivoinen teko, kun mikään niistä uusista mailoista tai muista remsseleistä ei korjannutkaan lyöntiä kuntoon. Eli junnuille ja muille oikeille urheilijoille valmennusta edullisesti, mutta meiltä muilta saavat alan yrittäjät ottaa, mitä me vaan suostumme maksamaan.

PS. Juha, nyt 10-vuotiaan poikani futispeleissä muutaman kesän kiertäneenä voin kyllä todeta, että valitettavan vähän niitä ammattitaitoisia valmentajia junnujoukkueille on riittänyt, vaika niitäkin toki on. Mutta se aihe käsiteltäneen SPL:n forumeilla.