Öh. Minusta kun sanasta golf kerran saa järkevästi verbin ’golfata’, eli minä golfaan, sinä golfaat, … me golfaamme… niin tokihan sitä voi käyttää.

Golfaus taas on kieltämättä aika kauhean kuuloinen väännös tuosta verbistä, eikä koko sanalla edes ole mitään virkaa, koska siinä substantiivista väännettyä verbiä väännetään takaisin substantiivimuotoon (tjsp). Joka paikassa missä sanaa ’golfaus’ käytetään voi käyttää sanaa ’golf’.

Mutta ’lähden golfaamaan’, tai ’olen golfaamassa’, on minusta ihan käyttökelponen ilmaisu, se on jotenkin ympäripyöreämpi (voi tarkoittaa esim harjoittelua) kun taas ’lähden pelaamaan golfia’ ymmärrän niin että ykköstii on jo varattu ja kyseessä on nimenomaan pelaaminen. Suomen kieli mahdollistaa erilaiset elinvoimaiset ilmaisut, kyllähän niitä kannattaa käyttää.

Ja se on ’golfari’. Eikä ole edes perjantai vielä, miten nämä aiheet nyt näin rönsyilevät. 🙂