Tuli heti mieleen pari vastakohtaista klubiraflaesimerkkiä.

Porvoo Golf tarjosi männäsuvena seisovaa pöytää toudella sopuhintaan, 6.50 eur yleensä ja mukana tietty leivät, juomat, keitot ja salaatit, eikä tässä vielä kaikki, jälkkärikahvit kaupan päälle.

Toki saatto ’säästää’ ja ottaa kahvin ( 1.5 eur) reissarin ( 2.5 ) ja panaanin ( 1 eur ). Säästö ei ollut oikeen kaksinen, yksittäishankintoina ja niimpä ei ainakaan minun tarvinnut koskaan yksin syödä. Ja huomionarvoista oli, että usein oli klubilla syömässä muitakin kuin pelaajia.

Vastakohtana sit taas Nurmijärvi, klubin katto korkeammalla ja ehkä siksi myös hinnat. Ei käynyt kesän aikana silmään alle 9 eur hintaa, vaikka tarjolla olis ollu hernaria. En kyllä nähnyt paljo kenttähenkilökunnan lisäksi kenenkään syövänkään mestassa, itsekin tyydyin aina ’ohravelliin’, lasken kuitenkin pienessä päässäni aina hintoja markoiksi pyöristäen eli minulle ainakin kulassikeitosta 60 mk hieman liikaa.

Eli taitaa silti kannattaa hinnoitella safkat lounasruokala tasolle ni ei tarviis kokin kaivaa keittiön takana nenää ja plaadata mallua, asiakkaita odotellessa.