Kumpikaan ei ole välttämätön. Kuka tahansa saa rakentaa golfkentän ja pyörittää sen toimintaa aivan itse haluamallaan tavalla tai palailla kentällä vain yksikseen laskematta sinne ketään muuta.
Rahaa tarvitaan kuitenkin melko paljon, joten mukaan on todennäköisesti otettava muitakin. Toimintaan liittyy melkoisia taloudellisia riskejä, joten kukaan porukasta tuskin haluaa kantaa niitä yksin tai vastata niistä muidenkin puolesta. Helpoin tapa on perustaa osakeyhtiö. Osakkaita voidaan ottaa sen verran kuin hyväksi katsotaan ja määrää voidaan myöhemmin kasvattaa osakeanneilla tai osakkeita myymällä. Riski rajoittuu osakkeista maksettuun määrään ja voitonjako tapahtuu osakkeien omistussuhteessa.
Varsinaisen golftoiminta taas on tarkoituksenmukaista järjestää yhdistyspohjalta. Vapaaehtoistyötä tarvitaan uskomaton määrä, eikä osakeyhtiölle helposti löydy ilmaistyövoimaa, eikä verottajakaan sellaista helposti usko. Tässä toiminnassa ei myöskään ole merkittäviä taloudellisia riskejä.
Oy/ry-järjestelyssä on siis kysymys golfiin olennaisesti liittyvän kahden täysin erityyppisen tarpeen järjestämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Vaikka yhdellä kentällä ei Suomessa yleensä olekaan kuin yksi ry, sen sisällä toimii mitä erilaisimpiin päämääriin pyrkiviä pienempiä ryhmiä, esim. seniorit, naiset, juniorit ja kilpapelaajat. Näille jokaiselle voidaan yhdistyksen sisällä järjestää oma toimikunta, jolla on oma budjetti ja omat tavoitteet. Joka ryhmälle oman yhdistyksen perustamisessa ei liene mitään järkeä, pelaajat kuitenkin voivat kuulua samanaikaisesti useampaan ryhmään ja siirtyä ryhmästä toiseen peliuransa aikana.
Ihan harvinaista ei liene sekään, että seurasta kerätään bussilastillinen väkeä ja lähdetään pelaamaan naapurikentälle joko kilpailu tai hupikierros, jotkuit lähtevät ihan ulkomaille asti. Ei tällaisessä ole juurikaan eroa siihen, että samalla kentällä toimisi useampia klubeja, kentälle ei kuitenkaan mahdu pelaajia määräänsä enempää. On aika lailla samantekevää, toimiiko kentällä yksi 800 hengen seura vai kahdeksan sadan hengen seuraa, paitsi että jälkimmäisessä tapauksessa hallintokulut olisivat moninkertaiset. Mikään ei estä nytkään perustamasta yhdistystä ja sopimasta jonkin kentän kanssa siitä, millä ehdoilla jäsenet voivat kentällä pelata.

Sellaisilla kentillä jotka ovat osakeyhtiö pohjaisia tarvitaan yhdistysmuotoinen (ry) golfseura sen takia, että Suomessa golfia käytännössä kontrolloi Suomen Golfliitto. Eli jos haluat kotimaassa ja osin jopa ulkomailla nauttia golfista tämä tarkoittaa, että sinun tulee kuulua seuraan joka on Suomen Golfliiton alainen.

Suomen Golfliiton jäsenenä ei voi olla osakeyhtiö. tästä syystä osakeyhtiön osakkeenomistajat ovat perustaneet yhdistyksen (ry) jotta he sen kautta voivat nauttia Suomen Golfliiton palveluista. Yleensä tähän yhdistykseen voi vuosijäsenenä kuulua myös pelaajia, jotka ovat vuokranneet osakkeenomistajilta pelioikeuksia.

Tältä pohjalta on selvää, että osakeyhtiö (omistajat) päättävät kaikesta toiminnasta mitä tällaisessa yhteisössä (oy, ry) tapahtuu.

Jos näitä asioita ei ole oikein ymmärretty voi syntyä vääriä käsityksiä ja epäselviä tilanteita. Ainakin ulkopuolelta tarkasteltuna näyttäisi asiat olevan hyvin esim Nordcenter:ssä, jossa ymmärtääkseni kaikki resurssit (henkilöt, rahat, yms) ovat Oy:n kontrollissa.

Jatkoksi Paloheinän menneeseeen kauteen. Viikko- ym. kilpailut on hoidettu täysin ry:n talkoovoimin, Oy ei ole osallistunut kilpailutoimintaan muuten kuin luovuttamalla kentän sopimuksen mukaisesti.