-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vaikka golf on hieno peli niin yksi asia minulle tökkii: dogleg par neloset, joissa puut estävät oikaisemisen. Minusta ne tuntuvat jotenkin ahdistavilta kun on vain yksi järkevä tapa pelata väylä. Ekalla (yleensä rauta) kulmaan ja sitten toinen griinille. Vähän kuin pelaisi kaksi par-kolmosta peräkkäin. Auttakaas fiksummat minut pulasta. Mikä minulta on jäänyt huomaamatta? Mikä on näiden väylien juju josta pitäisi osata nauttia?
Voi olla että on vain yksi järkevä tapa, mutta tapoja on kyllä yleensä useita.
Kenties kaunis korkea fade/draw puita hipoen keskelle väylää wedgen päähän lipusta.
Reikäpelissä vastustaja yrittää vastata ja upottaa pallonsa metsikköön. Tällä kertaa riskinotto kannatti.
Doglegit ovat väyliä parhaimmillaan, kun joutuu harkitsemaan vakavasti muitakin taktiikoita kuin suoraan ja pitkälle.
Jep. Kyllä näillä dogleg nelosillakin pitäisi olla se toinenkin pelivaihtoehto, se joka rankaisee huonon lyönnin ja palkitsee hyvän.
Liekkö jujuna nautintoon voisi olla se, että tällaisilla väylillä muistelee keskitalven pakkasia. Nyt pelaisi vaikka 100 tylsää väylää peräkkäin, kunhan vain pääsisi pelaamaan 😉
Olet oikeassa paksupekka. Kyllä tuo dogleg tarjoaa paremmille pelimiehille aika hyviä näytönpaikkoja(itse en lukeudu vielä parempiin pelimiehiin).
Partille sen verran, että kyllä golffissa on kivaa välillä lyödä pari lyhyttä rautalyöntiä ja silti koittaa putata birkkua sisään. Ei avaamisen pidä aina olla pelkkää draiveri/spooni linjaa.
Partin kuvaama väylä on liian ahtaaseen paikkaan tehty suunnitteluvirhe joita Suomessa on melko monta.
Täysin eri asia ovat kunnon doglegit joissa oikaisu on mahdollista mutta niistähän ei nyt ollut puhe.
Draw tai fade.
Simple is beautiful.
Mun mielestä aika harvassa on sellaiset doglegit joissa voi oikaista niin että siitä on todellista hyötyä. Ainakin mun kotikentällä doglegit on sen verran pitkiä (luokkaan 370m) että vähintään rauta kakkosta tarvitaan avaukseen joka tapauksessa jos aikoo päästä ’nurkalle’, niin että griini edes näkyy… Oikaise siinä sitten kun pallon pitäisi olla puiden latvojen yläpuolella vielä 200+ metrin päässä…
Mikä juju on sitten suorissa väylissä?
Kuten Eugenio Sarazeni viimeisessä haastattelussaan sanoi: Kaikki lyönnit, jotka eivät menneet kuppiin, olivat epäonnistuneita.
Näin yksikertaista on golf. Peräti harvoin siellä on lukuisia vaihtoehtoja mielikuvassa, miten väylästä selvitään minimi määrällä lyöntejä.
Se on sitten toinen asia, ettei osaa lukea kenttää tai epäonnistuneen lyönnin jälkeen tarvitaan uutta mielikuvaa tulevista lyönneistä. Vaihtoehtojakin saattaa olla, riippuen siitä millaisia riskejä on valmis ottamaan.
Dogleg vain asettaa tavallista suuremmat vaatimukset avaukselle. Siinä sekä pituuden ja suunnan tulee olla oikein. Suorilla väylillähän pituusvirhettä voi kompensoida seuraavalla lyönnillä.
Kyllä oikein tehdyt doglegit ovat mielenkiintoisia. Testaavat vähän taitoja pitkissä raudoissa. Kokonaan toinen asia on ns. väkisin tehdyt kikkailuväylät, joilla avaus ei saa olla pidempi kuin esim. 160 m. Yhdellä kentällä on par 4, jossa r9:llä menee avaus pitkäksi. Todella raivostuttavia väyliä. Ei mitään järkeä.
Itse pidän eniten selkeistä ns. Championship -luokan kentistä. Ovat ’rehellisiä’ ja ’oikeita’ golfkenttiä. Näille kuuluu sekä suoria- sekä dogleg-väyliä, mutta kaikki väkisin tehdyt kikkailut puuttuu.
Juju noissa kikkailuväylissä on se, että ei ole ollut rahaa rakentaa kunnon kenttää tai sitten kenttä on rakennettu alueelle, jonne ei kunnon kenttä olisi mahtunut :))
Mielessäni oli esim. yksi Kurkin dogleg jossa parhaalla drawlla saa käännettyä ehkä 15m pois toisen lyönnin pituudesta. Kun toinen lyönti ei suorankaan avauksen jälkeen olisi enempää kuin 120m niin miksi vaivautua?
Kyllä nuo hyvin tehdyt par 4 doglegit tuovat lisää mielenkiintoa ja vaihtelevuutta peliin.
Itse ainakin pelasin viime kesänä kierroksia joissa par 4:lla ei draivin jälkeen tarvinnut PW:tä pidempää mailaa niin kyllähän tuokin tyläksi käy. Joten se on välillä ihan mukavaa kun joutuu miettimään avaukseen muitakin vaihtoehtoja kuin draivi ja mahdollisimman pitkälle.
Toisaalta tuo Hörhön kuvaama tilanne jossa avauksessa rauta 9 menee pitkäksi niin eihän siinä ole mitään järkeä.
Omasta mielestäni kakkos lyöntiä ei pitäisi koskaan joutua lyömään pidemmällä mailalla kuin avaus.
Yhdyn aikaisempaan mielipiteeseen.. mikä sitten on suorien väylien suola? Kyllä kunnon dogleg on golffia hienoimmillaan. Tuovat sitäpaitsi vaihtelua väylälle..kuka jaksaisi jatkuvasti pelata kentällä jossa kaikki väylät ovat suoria?
Sokkoväylíen suola on sensijaan jäänyt minulta huomaamatta.. miksi niitä ylipäätään edes rakennetaan..?????
Alkuperäiseen viestiin vastaisin, että sellaiset doglegit joissa ei ole puita tai muita haasteita estämässä oikaisua ovat kyllä vielä alyttömämpiä. Ja sitten jos oikeasti osaa lyödä valitaan sellainen profiili lyöntiin, ettei puiden ylitys ole ongelma.
Itse ikävä kyllä joudun yleensä tuuppaamaan kiltisti väylää pitkin mutta onneksi saan riittävästi onnistumisen tunnetta tarkasta oikean mittaisesta rauta-avauksestakin.
Ei muuta kun trenaamaan niin kyllä ne doglegitkin saa oikaistua, jos siihen on tarvetta.
Täsmennän vielä alkuperäistä viestiäni.
Se mistä en pidä on vaihtoehtojen puute:
’Huonolla’ doglegillä sinulla pitää aina lyödä kaksi tietynmittaista lyöntiä.
’Hyvällä’ doglegillä ja suoralla väylällä (yleensä)pelaaja voi taitojensa, kelin, päivän fiiliksen, pelitilanteen mukaan valita pelaako esim 1W+wedge vai 4I+6I…
En näe tässä mitään pointtia, saman ongelman voisi
esittää par3… otat rauta9,8,7… ja pamautat
pallon greenille. Ainoa järkevä pelitaktiikka.
Dogleg:ssä voi aina koittaa drawn tai faden toimivuutta.. järkeäkö, siihen en ota kantaa. No mikäli haluaa voittaa metrejä niin avaus kulmantaakse ja pallo greenille. Todennäköisesti jokaisella on oma juttu mistä pitää golfkentällä ja joku asia mistä ei pidä. Se kuuluu peliin. Itse en pidä lyhyistä par3:sta kun tuntuu, että pallon saa reikään putterilla. Onnistumisen elämyksiä (aina sillointällöin) antaa väylät joiden griinien läheisyydessä (miel ennen) on vettä. Hieno tunne kun pallo putoaa greenille (edes joskus) eikä siihen saamarin vesilätäkköön.
Josko lopettaisit älyttömyyksien esittämisen. Sinulla taitaa pari perusjuttua olla hakusessa.
Todella typerää odottaa golfarin lyövän määrämittaisia lyöntejä.
Mistä moisia idiootteja kentänsuunnittelijoiksi löytyykin.
Liian lyhyet dogleg par neloset paranevat yleensä paljon kun pelataan valkoiselta tiiltä. Yleensäkin jotkut valittavat, etteivät väyläbunkkerit ja muut vaikeudet tule tarpeeksi enää peliin, kun draiverilla pääsee niiden ohi. Ei muuta kuin backteelle pelaamaan, niin johan muuttuu kenttä ja jos ei muutu, niin sitten on vaan rakennettu liian ahtaalle tai huonosti suunniteltu.
On Partin viestissä oma pointtinsa. Osa väylistä on kertakaikkiaan vaan yhden avauslyönnin väyliä:
Avaus R8:lla ei mene kulmaan asti, R6:lla menee takaa puhki ja kierteet eivät auta vaikka millaisen slaissin vääntäisi. Joten ainoa vaihtoehto on laittaa ’määrämittainen’ R7:lla. ( Mailavalinnat vain esimerkin vuoksi ).
Huh huh,
Taidanpa unohtaa haaveeni jonain päivänä oppia golfia kunnolla. Pelihän näyttää tulevan tylsäksi, jos sitä osaa. Väylistä tulee yksitoikkoisia tai älyttömiä ja jännitys katoaa. Yök.
On varmaan parasta pysyä vakaumuksellisena tuupparigolfin pelaajana, jota väylällä kuin väylällä jännittää pirusti jo se, löytyykö pallo avauksen jälkeen. Löytymispaikalla ei ole niin väliä.
🙂 🙂 🙂
Vastauksesi Partille ei auennut. Mitä tarkoitat?
Mikä kaverilla mielessä, määrämittaisin lyöntejä !!!!!!
Juurihan Parti sanoi, että vaihtelevuus olisi se suola. Päivän tilanteen mukaan mailavalinta.
Uskon että jos kaverilla on määrämitta esim R7 150 m, ei se siinä kuin 60 % onnistu.
Eli siitä sitten arpomaan, mitä tekee.
Tämän viestiketjun pointti oli miten saada dogleg väyliin enemmän väriä !!!
No tietenkin voi aina otttaa tuon Tingolf tyyppisen uhon, eli oikaistaan , ei satu useinkaan samanlaisia mailavalintoja, luulisin.
Kun tuo Parti mainitsi tuon Kurk Golf, en tunne sitä, mutta tuolla Nurmijärvellä on sellainen väylä jossa paikalliset aina puhuttavat avaaman oikomalla ja sitten ollaan siinä lammessa greenin vieressä. En muista mikä väylä , mutta olisko ollut joku B7.
Toinen siellä on se C9, par 5, jonka huimapäät ilmeisesti ,HELPOSTI, ovat kahdella päällä.
Ei varsinainen dogleg, koska par 5, mutta mun mielestä pigtail…..
PS.
Täällä Eteläisessä Afrikassa aika vankkoja Links-kenttiäää…
Nurmijärvellä tosiaan näitä koiranjalkoja löytyy enemmänkin! Pennin mainitsema C9 on aika monsteri, mutta kyllä siitäkin saa onnistumisen elämyksiä varsinkin kun birdiestä ja eaglesta on koko kesän ollut palkintona risteilyjä Ruotsiin! En kyllä yhtään palkintoa saanut =(
Tarkkana pitää olla ja se on mielestäni doglegien suurin ’ilo’. Nimenomaan se, että joutuu suunnittelemaan lyönnit erittäin tarkasti sekä pituus- että leveyssuunnassa. Ja joskus kun vielä onnistuu toteutuksessa niin kyllä se on golfia.
’Draivaamisen riemua’ mainostaa joku kenttä, mutta kyllä niihin kenttiin kyllästyy aika äkkiä, ainakin meikäläinen. Pitkä päätyyn ja perään. Sitähän se on? Ei mulla riitä into lyödä ulos raudalla jos on mahdollisuus heilua draiverin kanssa =)!! Tätä ei pidä tulkita siten että en tykkäisi draiverikentistä. Kyllä nekin on ihan jees, mutta monesti niissä pääsee pelaaja pälkähästä. Huonon avauksen jälkeen voi aina paikkailla jatkolyönnillä. Eikä ole väliä vaikka slaissaisi naapuriväylälle tai vielä vaikka seuraavallekin…. Kunnon doglegilla näin ei ole, vaan huonosta lyönnistä rangaistuksena on useimmiten välilyönti, lost ball tai droppi.
Mainospala: Tervetuloa löytämään doglegien ilo Nurmijärvelle, sieltä niitä löytyy: A1, A2, A7, B1, B2, B3, C6 (tuo Pennin mainitsema yhdellä päälle) ja monsteri C9. Kyllä silti draiveriakin saa heiluttaa, ainakin jos pelaa bäkäriltä!
Onneksi Suomesta löytyy paljon hyviä kenttiä moneen makuun ja jokaiseen fiilikseen!
Lue lisää: Nurmijärven Golfkeskus (klik)
Onko tämä se veden ympäri oleva monsteri?
En kyllä missään nimessä tarkoittanut tällaisia reikiä ikävinä. Siinähän pelaajalla on monta mahdollisuutta pelata ja riskeerata. Yhteistä näille kaikille taktiikoille tosin on, että pallo kastuu jossain vaiheessa ;-(
Ehkä C6 on vähän huono, mutta siinäkin on mahdollista saada hyötyä lyömällä kulman yli / fadella.
Ps. Se vesimonsteri on mun tilastoykkösenä listalla menetettyjä palloja / väylä. Oli mun eka pelikesä ja halusin lydä veden yli greenille, kun se onnistui edelliselläkin kerralla. Annoin periksi kun pallot loppuivat.
Nyt kun Nurmijärven kenttä täällä mainittiin, ajattelin hieman vuodattaa sappeani tänne foorumiin ainakin yhden doglegin osalta. Minulla ei ole mitään hyvin suunniteltuja doglegejä vastaan, mutta Nurmijärven B3 on kyllä sellainne viritys, että ei paremmasta väliä. Kun en osaa kunnolla draw lyöntiä vaan paremmin pallot taipuvat hyvälläkin lyönnillä vähän faden puolelle, niin viimekesänä en varmaan saanut ko. väylällä yhtää väyläosumaa niin että toisella lyönnillä olisi ollut realistiset mahdollisuudet greenille. Kaikki suorat ja vähänkin fadet lyönnit rullasivat doglegin kulman mäestä raffiin, joka vielä kyseissä johdassa oli varsin huonossa kunnossa. Kun yritin lyhentää lyöntiä jäi pallo mäen päälle, josta en saanut yhtään freeniosumaa aikaiseksi.
Parhaan tuloksen väylällä sain kun oikaisin puu4:lla metsän yli suurin piirtein suoraan ’väylä vapaa’ -kellon suuntaan, muttei sekään kovin varma avaus olllut.
Heh joo se C9 on juuri se vesiväylä. Ekana pelikesänä juutuin siihen tokaan mutkaan enkä luovuttanut ennenkuin pallo oli kupissa.. tulos 21. Onneksi oli isä mukana – sillä riitti palloja =)
B3:sta on moni haukkunut ja se on kyllä kieltämättä aika mahdoton erityisesti feidi-/ slaissipelaajalle. Varsinkin jos tee on siinä vasemmalla… Onneksi kenttätoimikunta on miettinyt asiaa ja sitä ollaan loiventamassa siten, että tiiausaluetta siirretään runsaasti oikealle sen pikkuisen jorpakon taakse. Tällöin väylälle tulee ihan uusi ilme kun dogleg loivenee mutta jännitystä lisää avauksen edessä oleva lampi.
En tosin tiiä milloin tämä tapahtuu. B1:n tiiauspaikkaa on myös suunniteltu lähemmäs klubitaloa niin että terassilta voi paremmin ihailla avauslyöntejä…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)